814/1989

Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen avoimeen yhtiöön, kommandiittiyhtiöön, osakeyhtiöön, keskinäiseen vakuutusyhtiöön, osuuskuntaan, säästöpankkiin, hypoteekkiyhdistykseen, vakuutusyhdistykseen, kaupparekisteriin merkittyyn taloudelliseen yhdistykseen, valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukaiseen liikelaitokseen, 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ulkomaiseen tytäryritykseen ja Suomessa rekisteröityyn sivuliikkeeseen (yritys) , valtion virastoon ja laitokseen (virasto) sekä yrityksen tai viraston palveluksessa olevien henkilöiden (henkilöstö) perustamaan henkilöstörahastoon.

Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen tai viraston henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen tai viraston sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden tämän lain mukaisten varojen hallinta.

Voittopalkkioerällä tarkoitetaan tässä laissa rahasuoritusta, joka yrityksessä määräytyy olennaisesti tuloslaskelman tai siihen rinnastuvalla sisäisellä laskentatoimella tuotetun laskelman mukaisesta liikevoitosta lisättynä poistoilla tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuutta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista yrityksen toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä ja virastossa sen soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisista tulospalkkioista.

Kun tässä laissa jäljempänä mainitaan voittopalkkiojärjestelmä tai voittopalkkioerä, tarkoitetaan niillä virastossa tulospalkkausjärjestelmää ja sen mukaisesti maksettavia tulospalkkioita.

Henkilöstörahastoon kuuluu yrityksen tai viraston koko henkilöstö, jollei 14 §:stä muuta johdu. Rahastoon voi liittyä jäseniksi myös 14 a §:ssä tarkoitettuja samaan konserniin kuuluvan yrityksen työntekijöitä. Henkilöstörahaston jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti rahaston velvoitteista, eikä jäsenyyteen saada liittää henkilökohtaisia velvoitteita. (30.7.2004/710)

Rekisteröity henkilöstörahasto voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Henkilöstörahasto saa harjoittaa vain tässä laissa säädettyä toimintaa.

Yhteistoiminta-asiamies pitää rekisteriä henkilöstörahastoista.

Yritykseen tai virastoon, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 30 henkilöä, voidaan perustaa henkilöstörahasto siten kuin tässä laissa säädetään. Rahasto voidaan perustaa myös tällaisen yrityksen tai viraston tulosyksikköön, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 10 henkilöä. Kahteen tai useampaan yritykseen voidaan perustaa yhteinen henkilöstörahasto vain, jos yritykset kuuluvat samaan konserniin. Tällaiseen konsernirahastoon voi kuulua myös ulkomaisen tytäryrityksen henkilöstö, edellyttäen että sen emoyritys on suomalainen. Myös ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstö voi perustaa oman henkilöstörahaston taikka se voi kuulua suomalaisen yrityksen henkilöstön kanssa yhteiseen henkilöstörahastoon, edellyttäen että yritykset kuuluvat samaan konserniin ja niiden henkilöstö saman voittopalkkiojärjestelmän piiriin. Mitä jäljempänä säädetään yrityksen henkilöstöstä, sovelletaan vastaavasti tässä tarkoitettuihin tulosyksiköihin, konserneihin ja sivuliikkeisiin kuuluvaan henkilöstöön. (30.7.2004/710)

Yritykseen, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 10 mutta alle 30 henkilöä, voidaan perustaa henkilöstörahasto vain, jos yrityksen omistus rahastoa perustettaessa on sellainen, ettei kukaan omista yli kymmenettä osaa yrityksestä eikä kukaan voi käyttää yrityksen ylimmässä päättävässä elimessä yli kymmenettä osaa siinä käytettävästä määräysvallasta.

Yrityksessä, jossa toimii henkilöstörahasto, on vähintään yhden tilintarkastajan oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Henkilöstörahaston perustamiseksi on yrityksen tai viraston ja henkilöstön käsiteltävä voittopalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston perustamista yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) tai yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisella tai muulla yrityksen tai viraston ja sanotuissa laeissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien sopimalla tavalla.

Yritys tai virasto päättää voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta.

Voittopalkkiojärjestelmää on sovellettava viimeistään yrityksen tai viraston toiseen tilikauteen rahaston perustamisesta lukien. Yrityksen on velvoitettava tilintarkastajansa antamaan rahastolle 51 §:n 2 momentissa tarkoitetut lausunnot.

Voittopalkkioerän määräytymisperusteista tai niiden muutoksista yrityksen tai viraston on päätettävä ennen sen ajanjakson alkua, jolta voittopalkkioerä suoritetaan. Erityisestä syystä yritys tai virasto voi pidentää tuota aikaa kahdella kuukaudella. Voittopalkkioerän määräytymisperusteita koskeva asia on ennen päätöstä käsiteltävä 6 §:ssä säädetyllä tavalla. (30.7.2004/710)

Henkilöstöryhmien edustajat laativat ehdotuksen henkilöstörahaston perustamiseksi ottaen huomioon, mitä 10 §:ssä rahaston säännöistä on säädetty. Henkilöstön katsotaan hyväksyneen ehdotuksen, jos ehdotusta kannattaa vähintään kaksi henkilöstöryhmää, jotka muodostavat henkilöstön enemmistön.

Jos yrityksessä tai virastossa ei muuten voida selvittää, hyväksyykö henkilöstö ehdotuksen, on yrityksessä tai virastossa järjestettävä asiasta äänestys. Äänestyksen järjestämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä työsuojeluvaltuutetun vaalista säädetään. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos enemmistö äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa. (12.3.1999/344)

Kun 7 §:n 1 momentissa ja 8 §:ssä tarkoitetut päätökset on tehty, on henkilöstöryhmien edustajien huolehdittava henkilöstörahaston perustamiskokouksen koolle kutsumisesta. Perustamiskokoukseen kutsutaan tulevat jäsenet tai heidän valitsemansa valtuutetut tai muut edustajat. (22.12.1995/1660)

Perustamiskokouksessa tulee hyväksyä henkilöstörahaston säännöt.

Päätös henkilöstörahaston perustamisesta on pätevä vain, jos kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa. Perustamiskokouksessa on valittava rahastolle hallitus ja tilintarkastajat.

Henkilöstörahaston puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Vastuu perustamisehdotuksesta tai perustamispäätöksestä johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin rahastolle sen jälkeen, kun rahasto on rekisteröity.

Henkilöstörahaston säännöissä on mainittava:

Ilmoitus henkilöstörahaston rekisteröimiseksi ( perusilmoitus ) on tehtävä kirjallisesti yhteistoiminta-asiamiehelle. Perusilmoitukseen on liitettävä rahaston säännöt ja selvitys siitä, että rahaston perustamisessa on menetelty 6–9 §:ssä säädetyn mukaisesti. Jos rahaston jäseniksi on tulossa 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia henkilöitä eikä 6–9 §:ssä säädettyjä menettelyjä ole voitu noudattaa, perusilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että rahastoa perustettaessa on noudatettu vastaavia asianomaisessa maassa käytössä olevia menettelytapoja tai että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet on muutoin turvattu. (30.3.2010/222)

Perusilmoituksessa on ilmoitettava rahaston hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien täydelliset nimet, heidän kotikuntansa ja mahdollinen nimenkirjoitusoikeutta koskeva rajoitus sekä rahaston postiosoite. Rahaston hallituksen puheenjohtajan on allekirjoitettava ilmoitus ja vakuutettava, että ilmoituksessa mainitut tiedot ovat oikeat.

Henkilöstörahasto voidaan rekisteröidä, jos:

Jos estettä rekisteröimiselle ei ole, henkilöstörahasto on rekisteröitävä viivytyksettä. Kun rahasto on rekisteröity, liitetään sen nimeen rekisteröintiä osoittava lyhenne "hr", taikka jos säännöt on laadittu ruotsinkielellä, lyhenne "pf".

Henkilöstörahaston sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä rekisteriin ilmoitus ( muutosilmoitus ), johon sääntöjä muutettaessa on liitettävä muutetut säännöt. Ilmoituksen tekemisestä ja tarkastamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 11 ja 12 §:ssä perusilmoituksesta on säädetty.

Sääntöjen muutos on voimassa, kun se on merkitty rekisteriin. Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on merkitty rekisteriin, muutoksen on katsottava tulleen sivullisen tietoon, paitsi jos käy selville, ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. Ennen muutoksen merkitsemistä rekisteriin ei siihen voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä tieto.

Rahaston on ilmoitettava yhteistoiminta-asiamiehelle myös voittopalkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista. Jos rahastossa on jäseninä 14 a §:n mukaan rahastoon liittyneitä henkilöitä, rahaston tulee myös näiden osalta esittää selvitys, että rahastoon siirrettäväksi tarkoitetun voittopalkkion määräysperusteet täyttävät 2 §:n 2 momentin vaatimukset. (30.3.2010/222)

Yrityksen tai viraston palveluksessa olevat henkilöt tulevat henkilöstörahaston jäseniksi työsuhteensa tai virkasuhteensa perusteella. Mitä tässä laissa säädetään työsuhteesta, on vastaavasti sovellettava työsuhteeseen rinnastettavaan palvelussuhteeseen.

Säännöissä voidaan määrätä, että säännöissä tarkemmin määritellyt yrityksen tai viraston johtoon kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä. (14.6.2002/499)

Rahaston säännöissä voidaan määrätä, että samaan konserniin ja saman voittopalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten työntekijöillä on oikeus liittyä konsernin piirissä toimivan rahaston jäseniksi, jos kyseiset yritykset rahaston sääntöjen mukaan voisivat olla mukana rahastossa. Liittymisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos rahaston jäsenistä vähintään 50 prosenttia on tämän pykälän perusteella rahastoon liittyneitä. Liittymisen tarkemmista ehdoista ja menettelytavoista määrätään rahaston säännöissä.

Liittyneillä jäsenillä on rahastossa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä.

Henkilöstörahastoa perustettaessa alkaa säännöissä määriteltyjen henkilöiden jäsenyys heti. Perustamisen jälkeen yrityksen tai viraston palvelukseen tulevien henkilöiden jäsenyys alkaa työsuhteen tai virkasuhteen alkamista seuraavan yrityksen tai viraston tilikauden alusta. Säännöissä voidaan määrätä muusta ajankohdasta kuitenkin siten, että henkilön, joka on ollut yrityksen tai viraston palveluksessa koko perustamista edeltäneen tilikauden, jäsenyys alkaa rahastoa perustettaessa ja että muiden jäsenyys alkaa viimeistään työsuhteen tai virkasuhteen alkamista seuraavan yrityksen tai viraston toisen tilikauden alusta. (12.3.1999/344)

Rahastoon 14 a §:n mukaan liittyvien työntekijöiden jäsenyys alkaa liittymistä seuraavan tilikauden alusta. Säännöissä voidaan määrätä muusta ajankohdasta. Jäsenyys alkaa kuitenkin viimeistään rahastoon liittymistä seuraavan konsernin toisen tilikauden alusta. (30.7.2004/710)

Jäsenyys henkilöstörahastossa päättyy ajankohtana, jona osuus rahastosta on kokonaisuudessaan suoritettu jäsenelle.

Henkilöstörahaston oma pääoma käsittää jäsenosuuspääoman ja muun rahastopääoman.

Jäsenosuuspääomaan siirretään jäsenten rahasto-osuuksiin liitettävä pääoma ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin. Muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston yhteispääoma ja rahaston lahjoitusvarat. Jäsenosuuspääomaan ja muuhun rahastopääomaan voidaan liittää rahaston yli- tai alijäämää siten kuin 22 §:ssä säädetään.

Henkilöstörahaston vieraasta pääomasta säädetään 23 §:ssä.

Henkilöstörahaston vastaanottamat voittopalkkioerät, jollei 18 §:stä muuta johdu, liitetään jäsenten rahasto-osuuksiin sen mukaan kuin säännöissä on määrätty. Jaon tulee olla tasapuolinen. Jollei säännöissä ole muuta määrätty, puolet voittopalkkioerästä liitetään rahasto-osuuksiin jäsenten kyseisen ajanjakson palkkaan tai ansionmenetyksen korvaukseen oikeuttavan ajan ja puolet heille kyseisenä ajanjaksona maksettujen palkkojen ja ansionmenetyskorvausten suhteessa. Muuta kuin voittopalkkioeristä sekä rahaston ylijäämästä ja sijoitusten arvonmuutoksista kertynyttä pääomaa ei saa liittää jäsenten rahasto-osuuksiin.

Rahastoon 14 a §:n mukaan liittyneiden jäsenten tämän lain mukaisesti määräytyneet voittopalkkio-osuudet liitetään, jollei 18 §:stä muuta johdu, heidän rahasto-osuuksiinsa. Rahaston tehtävänä on ilmoittaa liittyneiden jäsenten nimet heidän työnantajayrityksilleen, joiden tulee maksaa edellä mainitut voittopalkkio-osuudet rahastoon. Rahasto-osuuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä. (30.7.2004/710)

Jäsenellä on oikeus nostaa osuutensa voittopalkkioerään käteisenä, jos yrityksen tai viraston käyttöön ottama voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. Käteisenä nostettavan voittopalkkio-osuuden määrä ennen ennakonpidätyksen toimittamista on yhdessä sen perusteella määräytyvien sosiaalivakuutusmaksujen kanssa jäsenen sääntöjen mukaan määräytyvän voittopalkkio-osuuden suuruinen.

Käteisenä nostettava voittopalkkio-osuus ei tule rahastoon, vaan työnantaja maksaa sen suoraan jäsenelle. Jäsenen on ilmoitettava työnantajalle voittopalkkio-osuutensa nostamisesta käteisenä ennen sen tilikauden alkua, jolta voittopalkkioerä määräytyy.

Jäsenelle tulee ennen ilmoitukselle varatun määräajan päättymistä esittää selvitys, miten käteisnosto ja rahaston kautta tapahtuva nosto eroavat verotuksellisesti sekä eläke- ja muiden palkkaperusteisesti määräytyvien etuuksien osalta toisistaan.

Jos yritys tai virasto päättää sen käytössä olleen tämän lain mukaisen voittopalkkiojärjestelmän muuttamisesta käteiseksi voittopalkkiojärjestelmäksi, rahaston jäsenellä on oikeus siirtää henkilöstörahastoon osuutensa siihen voittopalkkioerän osaan, joka määräytyy tämän lain mukaisesti, jos voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. Jäsenen on ilmoitettava siirto-oikeutensa käyttämisestä työnantajalleen ennen sen tilikauden alkua, jolta voittopalkkioerä määräytyy. Rahastoon siirrettyyn osuuteen sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Rahastoon siirrettävissä olevan voittopalkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yrityksen tai viraston on päätettävä ennen sen ajanjakson alkua, jolta voittopalkkioerä suoritetaan, ja rahaston on ilmoitettava määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yhteistoiminta-asiamiehelle. (30.3.2010/222)

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että osa rahaston vastaanottamista voittopalkkioeristä ja rahaston ylijäämä tai sen osa voidaan siirtää rahaston yhteispääomaan, jota rahasto käyttää jäsentensä koulutukseen ja muuhun jäseniä yhteisesti hyödyttävään tarkoitukseen. Yhteispääomasiirto koskee myös rahastoon 14 a §:n mukaan liittyneiden voittopalkkio-osuuksia. Jos jäsen käyttää hänelle kuuluvaa 17 a §:ssä säädettyä oikeutta nostaa osuutensa voittopalkkioerään käteisenä, voidaan rahaston säännöissä rajoittaa tällaisen jäsenen oikeutta käyttää hyväkseen yhteispääomalla hankittuja jäsenetuja.

Henkilöstörahaston muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston lahjoituksina ja testamentin perusteella saamat varat, joiden käytössä on noudatettava lahjakirjaan tai testamenttiin sisältyviä määräyksiä. Jollei rahaston purkautumisen varalta ole muuta määrätty tai jollei purkamisesta päättävä rahaston kokous päätä tämän pääoman käyttämisestä yrityksen tai sen henkilöstön etua edistävään tarkoitukseen, tämä pääoma jaetaan rahaston purkautuessa jäsenille siten kuin purkamisesta päättävä rahaston kokous 58 §:ssä säädetyllä tavalla päättää.

Henkilöstörahaston on sijoitettava varansa:

Varat on sijoitettava siten, että rahastolla on jäsenten rahasto-osuuksien nosto-oikeuksiin nähden riittävä maksuvalmius.

Mitä 1 ja 2 momenteissa on säädetty, ei sovelleta yhteispääomaan eikä lahjoitusvaroihin.

Henkilöstörahasto voi tehdä sopimuksen siitä, että se sijoittaa määräosan varoistaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällainen määräys voi sisältyä myös rahaston sääntöihin.

Henkilöstörahaston varojen ja kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvo on määritettävä rahaston tilinpäätöspäivänä (arvonmäärityspäivä).

Varat on arvonmäärityksessä arvostettava käypään arvoonsa.

Henkilöstörahaston jäsenosuuspääoman tuottama yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin, on tilikausittain liitettävä jäsenten osuuksiin heillä tilikauden aikana keskimäärin olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. Rahasto voi säännöissään määrätä, että yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset liitetään jäsenten osuuksiin heillä tilikauden alkaessa olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. Säännöissä voidaan myös määrätä, että ylijäämä tai sen osa maksetaan tilikausittain jäsenille taikka että se liitetään rahaston yhteispääomaan. Jäsenellä, jolle rahasto-osuus työsuhteen päättymisen perusteella on maksettu, ei ole oikeutta yli- tai alijäämään eikä arvonmuutoksiin arvonmäärityspäivän ja rahasto-osuuden maksupäivän väliseltä ajalta. (22.12.1995/1660)

Henkilöstörahaston muu kuin jäsenosuuspääoman tuottama alijäämä on tilikausittain katettava aikaisempien vuosien ylijäämällä, yhteispääomalla tai jäsenosuuspääomalla. Vastaavan ylijäämän käytöstä rahaston on päätettävä erikseen.

Henkilöstörahasto saa ottaa yritykseltä tai toiselta samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä lainaa käytettäväksi yrityksen tai toisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeiden merkintään tai vastaavaan oman pääoman korottamiseen.

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa rahasto saa ottaa vain maksuvalmiusvaihteluittensa tasoittamiseksi ja perustamisvaiheen kulujen kattamiseksi.

Rahasto-osuus jakautuu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Jäsenellä on oikeus saada nostettavissa oleva osa rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen, siten kuin henkilöstörahaston säännöissä on tarkemmin määrätty. Säännöissä voidaan myös määrätä, että jäsenen niin halutessa ja säännöissä tarkemmin määrättävällä tavalla nostettavissa oleva osuus voidaan suorittaa työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeilla, jotka on saatettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi siten kuin arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) säädetään. (14.6.2002/499)

Sidotusta osasta siirretään pääomaa nostettavissa olevaan osaan noudattaen rahaston säännöissä määrättyjä perusteita enintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut henkilön jäseneksi tulemisesta. (22.12.1995/1660)

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, ettei vuosittaista siirtoa sidotusta osasta nostettavissa olevaan osaan lainkaan suoriteta.

Säännöissä voidaan valtuuttaa rahaston kokous, valtuusto tai hallitus päättämään siitä, että jonain vuonna siirtoa sidotusta osasta nostettavissa olevaan osaan ei suoriteta lainkaan tai että se tehdään enimmäismäärää pienempänä. Tällaiset siirtämättä jääneet osuudet voidaan rahaston kokouksen, valtuuston tai hallituksen päätöksellä siirtää nostettavissa olevaan osuuteen myöhempinä vuosina. Prosentuaaliset siirrot nostettavissa olevaan osuuteen eivät tällöin kuitenkaan saa viiden vuoden tarkastelujakson aikana ylittää keskimäärin 15:tä prosenttia vuodessa. (9.12.1999/1145)

Jokaiselle jäsenelle on annettava viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen kirjallinen selvitys hänen osuuteensa liitetystä voittopalkkioerän osasta ja sen perusteista sekä hänen osuutensa arvosta ja tämän jakautumisesta sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan. Rahaston hallituksella on oikeus päättää rahasto-osuusselvityksen korvaamisesta jollakin muulla sopivaksi katsomallaan tiedotteella sellaisille jäsenille, joilla ei ole lainkaan rahasto-osuutta tai joiden rahasto-osuusmuutos on vähäinen eikä heillä ole nostettavissa olevaa rahasto-osuutta.

Saatuaan 25 §:ssä tarkoitetun selvityksen voi jäsen, joka katsoo sen virheelliseksi, 14 päivän kuluessa vaatia henkilöstörahaston hallitukselta oikaisua. Rahaston hallituksen tulee viipymättä käsitellä oikaisuvaatimus ja antaa jäsenelle päätöksestään tieto.

Riippumatta siitä, mitä säännöissä määrätään rahasto-osuuden nostamisesta, osuus on suoritettava neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä:

(30.7.2004/710)

Jos jäsen irtisanoo työsopimuksensa työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella tai jos virkamies irtisanoo virkasuhteensa päättymään valtion virkamieslain (750/1994) 29 §:n 1 momentin perusteella lomautuksen jatkuttua yhdenjaksoisesti vähintään 90 päivää, on 1 momentin 1 kohdan estämättä rahasto-osuuden suorittamiseen sovellettava, mitä momentin 2 kohdassa säädetään. (26.1.2001/75)

Rahasto-osuuden suorittamisen jälkeen jäsenen osuuteen liitettävän voittopalkkioerän osa on vastaavasti suoritettava hänelle tai hänen oikeudenomistajilleen.

Riippumatta siitä, mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, rahaston säännöissä voidaan määrätä, että eläkkeelle siirtyneellä jäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä eläkkeelle jäämistä seuraavina enintään neljänä vuosittaisena rahasto-osuuksien maksupäivänä. (14.6.2002/499)

Rahastolla on oikeus suomalaisen emoyrityksen kanssa sopimallaan tavalla toimittaa rahastoon kuuluvan ulkomaisen tytäryrityksen palveluksessa olevien rahaston jäsenten rahasto-osuusselvitykset ja nostettavissa olevat rahasto-osuudet emoyritykselle, jonka tulee tällöin huolehtia rahasto-osuusselvitysten toimittamisesta ja rahasto-osuuksien teknisestä maksamisesta jäsenille.

Mikäli jäsenten ilmoitukset nosto-oikeuden käyttämisestä lisättyinä kuuden edellisen kuukauden aikana tapahtuneilla osuuksien nostoilla kohdistuvat yli kolmasosaan jäsenosuuspääomasta, on rahaston hallituksella oikeus, milloin rahaston riittävän maksuvalmiuden ylläpitäminen niin vaatii, lykätä osuuksien suorittamista osaksi tai kokonaan enintään kahdella vuodella. Lykkäyksen on kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin ilmoitettuihin osuuksien nostoihin. Lykkäys ei voi kuitenkaan koskea 27 §:n perusteella tapahtuvia osuuksien nostoja.

Jäsenen osuus rahastosta on henkilökohtainen eikä sitä voida luovuttaa eikä pantata.

Rahasto-osuudesta vain nostettavissa oleva osa saadaan ulosmitata. Ulosmittaus saadaan toimittaa jo ennen kuin osa on jäsenen nostettavissa. Rahaston on maksettava ulosmitattu määrä ulosottomiehelle siitä riippumatta, onko jäsen ilmoittanut rahastolle nosto-oikeutensa käyttämisestä.

Mitä 2 momentissa on säädetty nostettavissa olevan osan ulosmittauksesta on vastaavasti sovellettava 27 §:n mukaan suoritettavaan rahasto-osuuteen ja 58 §:ssä tarkoitettuun jako-osuuteen.

Tämän lain nojalla jäsenelle tulevista varoista saadaan ulosmitata yksi kolmasosa. Ulosmittauksessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä palkan ulosmittauksesta on säädetty. Rahasto-osuus kuuluu jäsenen konkurssipesään siltä osin kuin se tämän pykälän nojalla voitaisiin ulosmitata.

Päätösvalta rahastossa kuuluu sen jäsenille. Säännöissä voidaan kuitenkin jäljempänä säädetyllä tavalla määrätä, että päätösvaltaa käyttävät rahaston jäsenten keskuudestaan valitsemat valtuutetut.

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa rahaston kokouksessa. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa päätösvaltaansa erillisissä äänestystilaisuuksissa. Tällöin rahastolle on hyväksyttävä äänestys- ja vaalijärjestys, jossa annetaan tarkemmat tätä lakia täydentävät määräykset äänestysmenettelystä.

Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille, säännöissä on, sen lisäksi mitä 10 §:ssä on mainittu, määrättävä valtuutettujen tehtävät.

Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa. Mitä tässä laissa säädetään rahaston kokouksesta, koskee soveltuvin osin myös valtuutettujen kokousta.

Rahaston kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Rahaston ylimääräinen kokous on pidettävä, kun rahaston kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa kokouksessa äänioikeutetuista taikka yksi tai useampi henkilöstön yhdistys, jonka jäsenistö edustaa vähintään kymmenettä osaa rahaston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Rahaston kokouksessa on päätettävä:

Rahaston kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka. Päätöstä 34 §:ssä mainitussa ja muussa siihen verrattavassa asiassa ei kokouksessa voi tehdä, jollei siitä ole mainittu kokouskutsussa.

Jokaisella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenen äänimäärä riippuu hänen rahasto-osuudestaan. Kenenkään äänimäärä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin kolme kertaa toisen jäsenen äänimäärä.

Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä, jollei säännöissä ole niin määrätty.

Kukaan ei saa ottaa osaa äänestykseen eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja rahaston välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa rahaston edun kanssa.

Hallituksen jäsen tai muu henkilö, jolle on uskottu rahaston hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Mitä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden esteellisyydestä on säädetty, koskee myös heidän asiamiestään tai edustajaansa.

Rahaston päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:

Säännöissä on määrättävä, noudatetaanko suhteellista vai enemmistövaalitapaa ja miten vaalien tulokset määräytyvät sekä miten vaalit toimitetaan. Kaikille vaalissa äänioikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaitten asettamiseen vaalia varten.

Jos henkilöstörahastossa on valtuutetut, voidaan säännöissä määrätä, että valtuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava rahaston jäsenten tai näiden muodostamien ryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla. Tällöin voidaan myös määrätä, että valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos joku on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voidaan valtuutetut valita muiden asettamista ehdokkaista. Sellaisille äänioikeutetuille, jotka edustavat vähintään kymmenettä osaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, on kuitenkin aina turvattava oikeus asettaa ehdokkaita.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava sekä vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava tai kokouksen itsensä hyväksyttävä.

Jos on järjestetty erillinen äänestystilaisuus, on rahaston hallituksen huolehdittava siitä, että äänestysmenettelystä, äänten laskennasta ja sen tuloksesta laaditaan päivätty ja hallituksen puheenjohtajan allekirjoittama pöytäkirja.

Rahaston jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada pöytäkirjat nähtäväkseen ja korvattuaan rahaston kulut jäljennös tai ote niistä.

Jos rahaston päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai rahaston sääntöjen vastainen, voi rahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen rahastoa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty erillisessä äänestystilaisuudessa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Jos rahaston hallitus on nostanut kanteen, rahaston kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan rahaston puolesta.

Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.

Mitätön on myös päätös, joka vähentää rahaston jäsenen jo saavutettua sääntöjen mukaista taloudellista oikeutta taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta.

Rahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen taikka se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen rahastoa vastaan sen vahvistamiseksi, että päätös on mitätön.

Kun kanne rahastoa vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kieltää rahaston päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Rahastolla on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään neljä jäsentä. Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenille valitaan varajäsenet. Varajäseneen on vastaavasti sovellettava, mitä hallituksen jäsenestä on säädetty.

Hallituksen jäsenen tulee olla rahaston jäsen tai yrityksen tai viraston johtoon kuuluva henkilö. Vajaavaltainen taikka konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä. (12.3.1999/344)

Hallituksen on lain ja henkilöstörahaston sääntöjen sekä rahaston kokouksen päätösten mukaan hoidettava huolellisesti rahaston asioita. Hallitus edustaa henkilöstörahastoa.

Hallituksen on erityisesti huolehdittava henkilöstörahaston hallinnon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että rahaston varat sijoitetaan siten kuin 4 luvussa säädetään. Rahaston omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää hallitus.

Hallituksen on kunkin arvonmäärityspäivän jälkeen viipymättä laadittava 25 §:ssä tarkoitetut laskelmat säännöissä määrätyin perustein.

Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä on oikeus kirjoittaa henkilöstörahaston nimi taikka että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen tai muulle henkilölle.

Vajaavaltainen, liiketoimintakieltoon asetettu tai konkurssissa oleva ei voi edustaa rahastoa eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta rahaston nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa rahaston nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä henkilöstörahastorekisteriin.

Haasteen tai muun tiedoksiannon katsotaan tulleen henkilöstörahaston tietoon, kun se on annettu tiedoksi hallituksen puheenjohtajalle tai henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa rahaston nimi.

Kultakin tilikaudelta tulee hallituksen laatia tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Henkilöstörahaston kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätöksestä on voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) on säädetty. Jos hallituksen jäsen on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Toimintakertomus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja siinä on annettava tietoja sellaisista henkilöstörahaston tilan ja sen toiminnan arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyäkin. Toimintakertomuksessa on tehtävä ehdotus rahaston ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen tilinpäätöksen käsittelevää rahaston kokousta.

Henkilöstörahaston tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (936/94) säädetään.

Henkilöstörahastolla on oltava vähintään yksi tilintarkastaja sen mukaan kuin rahaston säännöissä määrätään. Jos rahastolle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole 3 momentissa tarkoitettu yhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.

Vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa säädetään, tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma siitä, onko rahaston varat sijoitettu 20 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Tilintarkastuskertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajien lausunto siitä, onko voittopalkkioerä suoritettu yrityksen päättämän määräytymisperusteen mukaan. Mikäli rahasto on sijoittanut varojaan yritykseen oman pääoman ehdoin eikä näillä varoilla ole markkina-arvon perusteella todettavaa käypää arvoa, kertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajien lausunto siitä, onko nämä sijoitukset asianmukaisesti arvostettu.

Henkilöstörahaston hallituksen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta on aiheuttanut rahastolle. Sama koskee tätä lakia tai rahaston sääntöjä rikkomalla muulle aiheutettua vahinkoa.

2 momentti on kumottu L:lla 28.10.1994/946 .

Henkilöstörahaston jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain tai rahaston sääntöjen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut rahastolle, toiselle jäsenelle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja vastuun jakautumisesta, kun vahingonkorvausvelvollisia on useampia, on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

Rahaston työntekijän vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Jos yrityksen tai viraston toiminta tai osa siitä siirretään harjoitettavaksi toisessa yrityksessä tai virastossa ( vastaanottava yritys tai virasto ), jossa on tai johon aiotaan perustaa henkilöstörahasto, voivat yrityksestä tai virastosta toiseen siirtyvät henkilöt päättää, että heidän rahasto-osuutensa siirretään toisen yrityksen tai viraston henkilöstörahastoon tai uuteen perustettavaan rahastoon. Mitä tässä säädetään yrityksestä tai virastosta, sovelletaan vastaavasti tulosyksikköön. Säännöksiä voidaan soveltaa myös, milloin konserniin kuuluva yritys lakkaa olemasta konsernin osa, jos konsernissa on useammalle yritykselle yhteinen henkilöstörahasto, sekä milloin yritys, jossa on henkilöstörahasto, tulee konsernin osaksi. (12.3.1999/344)

Jos rahasto-osuudet siirretään perustettavaan rahastoon, on soveltuvin osin noudatettava mitä 2 luvussa on säädetty. Milloin rahastoon tulisi sitä perustettaessa jäseniksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä, edellyttää rahasto-osuuksien siirtäminen perustettavalle rahastolle lisäksi, että siirtoa siitä järjestetyssä äänestyksessä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä.

Jos rahasto-osuudet siirretään vastaanottavan yrityksen tai viraston olemassa olevaan rahastoon, on tämän rahaston hallituksen sekä yritykseen tai virastoon siirtyvien henkilöiden edustajien laadittava ehdotus siirron ehdoista ja siirtyvien henkilöiden oikeuksista rahastossa. Päätös siirrosta on pätevä vain, jos asiasta äänestettäessä vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä on kannattanut ehdotusta ja vastaanottavan yrityksen tai viraston rahaston kokous on hyväksynyt ehdotuksen siinä järjestyksessä kuin sääntöjen muuttamisesta säädetään tai määrätään. (12.3.1999/344)

Jos rahasto-osuuksien siirto tapahtuu saman konsernin sisällä, siirtyvien henkilöiden keskuudessa ei tarvitse järjestää äänestystä rahasto-osuuksien siirrosta eikä siirtyvillä henkilöillä ole oikeutta nostaa rahasto-osuuttaan. Jos rahasto-osuudet saman konsernin sisällä siirretään vastaanottavan yrityksen olemassa olevaan rahastoon, sulautuvan rahaston kokouksen tulee päättää rahasto-osuuksien siirrosta vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. (30.7.2004/710)

Kun 53 §:ssä säädetyt päätökset on tehty, tulee rahastojen hallitusten huolehtia siitä, että vastaanottavalle rahastolle siirretään siirtyvien jäsenten rahasto-osuudet, jolloin on vastaavasti sovellettava, mitä osuuksien suorittamisesta on 27 ja 28 §:ssä säädetty. Samalla on siirrettävä siirtyvien jäsenten osuuksia vastaava osuus muuhun rahastopääomaan kuuluvista varoista, jollei näiden varojen osalta ole rahaston purkautumisen varalta muuta määrätty. Jollei velkojien kanssa muuta sovita, on rahaston velat maksettava tai niistä asetettava velkojan hyväksymä vakuus ennen kuin varat saadaan siirtää rahastosta.

Jollei 53 §:n 4 momentista muuta johdu, niille siirtyville henkilöille, jotka ovat äänestyksessä vastustaneet rahasto-osuuksien siirtämistä, on suoritettava heidän rahasto-osuutensa siten kuin 27 §:ssä säädetään. Vaatimus tästä on esitettävä rahaston hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun ehdotus rahasto-osuuksien siirtämisestä on äänestyksessä hyväksytty. Jollei vaatimusta tehdä määräajassa, tässä momentissa tarkoitettujen työntekijöiden rahasto-osuus siirretään uuteen rahastoon. (30.7.2004/710)

Jos yritys tai virasto suunnittelee voittopalkkiojärjestelmästä luopumista taikka henkilöstö rahaston purkamista, tulee asia käsitellä 6 §:n mukaisessa menettelyssä.

Henkilöstörahasto on purettava:

Jollei rahaston kokous ole tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa, voi yhteistoiminta-asiamies päättää rahaston purkamisesta.

Päätös purkamisesta on ilmoitettava yhteistoiminta-asiamiehelle henkilöstörahastorekisteriin merkittäväksi.

Kun päätös purkamisesta on tehty, hallituksen on huolehdittava selvitystoimista, jollei rahaston kokous ole muuta päättänyt tai yhteistoiminta-asiamies katso yhden tai useamman selvitysmiehen määräämistä tarpeelliseksi. Selvitysmiehiin on vastaavasti sovellettava, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä on säädetty.

Selvityksessä tulee rahaston varat muuttaa rahaksi niin pian kuin se rahaston jäsenten etua loukkaamatta on mahdollista, maksaa rahaston velat sekä menetellä muuhun kuin jäsenosuuspääomaan kuuluvien pääomaerien kanssa siten kuin niistä on purkautumisen varalta sovittu. Rahaston tuntemattomille velkojille on pyydettävä julkinen haaste, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Sen jälkeen kun kaikki selvitystoimet on tehty, tulee selvitystoimista huolehtineiden tehdä ehdotus henkilöstörahaston varojen jakamiseksi jäsenten kesken ja laatia kertomus selvitystoimista sekä kutsuttava rahaston kokous koolle.

Varat voidaan jakaa jäsenille jakoehdotuksen tultua kokouksessa hyväksytyksi. Muita kuin jäsenosuuspääomaa vastaavia varoja koskeva jakoehdotus katsotaan hyväksytyksi vain, jos sitä on kokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Varojen jakoa ei saa suorittaa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut siitä, kun rahaston kokous on tehnyt päätöksen purkautumisesta, paitsi milloin purkautuminen tapahtuu 55 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Henkilöstörahasto katsotaan purkautuneeksi, kun kaikki rahaston varat on jaettu. Purkautumisesta on selvitysmiesten tai hallituksen annettava ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle henkilöstörahastorekisteriin tehtävää merkintää varten. (30.3.2010/222)

Tämän lain noudattamisen valvonnasta säädetään yhteistoiminta-asiamiehestä annetussa laissa (216/2010) .

Henkilöstörahaston tulee kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa yhteistoiminta-asiamiehelle oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista.

Rahaston tilintarkastaja on yhteistoiminta-asiamiehen pyynnöstä velvollinen antamaan yhteistoiminta-asiamiehelle tietoja sellaisista rahaston ja, 51 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa, yrityksen asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa.

Yritys tai virasto on velvollinen antamaan henkilöstörahastolle kaikki ne tiedot, joita tarvitaan rahaston perustamiseen, jäsenrekisterin ylläpitämiseen, rahasto-osuuksien laskentaan ja maksamiseen sekä rahaston muuhun hallinnointiin. Jos rahaston jäsenenä on 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia henkilöitä, suomalainen emoyritys ja Suomessa rekisteröity sivuliike ovat velvollisia huolehtimaan, että rahasto saa edellä tarkoitetut tiedot. Jos rahaston jäsenenä on 14 a §:n mukaan rahastoon liittyneitä henkilöitä, tietojenantovelvollisuus on näiden työnantajayrityksillä.

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tai henkilöstörahaston toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai toimihenkilönä on saanut tietää henkilöstörahaston tai sen jäsenen taikka yrityksen taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa sitä ilmaista tai muuten paljastaa eikä käyttää hyväksi, mikäli sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. (21.4.1995/616)

3 momentti on kumottu L:lla 21.4.1995/616 .

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Kirjanpitolautakunta antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita henkilöstörahaston tilinpäätöksestä sekä siitä, miten kirjanpitolakia on sovellettava henkilöstörahaston tilinpäätökseen ja sen laatimiseen. Kirjanpitolautakunnan on annettava yhteistoiminta-asiamiehelle toimivaltaansa kuuluvissa asioissa lausuntoja, joita tämä tarvitsee tämän lain mukaista rahastojen toiminnan valvontaa varten. (30.3.2010/222)

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.