936/1994

Tätä lakia sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä:

Hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaan muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan 16, 25, 28–39, 41 ja 42 §:n säännöksiä.

Mitä tässä laissa säädetään yhteisön ja säätiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksesta, sovelletaan myös sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen tilintarkastukseen, jonka tilinpäätöstä ei laadita, tarkasteta ja julkisteta Euroopan yhteisön säädösten mukaisesti tai vastaavalla tavalla. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen sivukonttorin tilintarkastukseen. Ulkomaisen vakuutusyhtiön edustuston tilintarkastukseen tätä lakia sovelletaan siten kuin ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) säädetään. (16.5.2002/360)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien hyväksymien tilintarkastajien ammattitutkinnot järjestää 31 §:ssä tarkoitettu Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta. Kauppakamareista säädetään erikseen.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi luonnollisen henkilön, joka ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään ja joka:

Edellä 1 momentin 3 ja 5 kohdassa mainituista kelpoisuusvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa, jos hakijalla on vähintään seitsemän vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään tai mikäli hakijalla on 15 vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä.

Tilintarkastajan ammattitutkintoon voi osallistua vain henkilö, joka täyttää ainakin 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta tekee päätöksen tutkintoon ottamisesta.

Tilintarkastajaksi voidaan sen estämättä, mitä 1 momentin 3–6 kohdassa säädetään, hyväksyä Euroopan talousalueen valtion kansalainen, jolla jossakin Euroopan talousalueen valtiossa on tilintarkastajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys. Hakijan on ennen hyväksymistä suoritettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan määräämä osa tilintarkastajan ammattitutkinnosta ja annettava tuomioistuimelle 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu vakuutus. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön, jolla on tilintarkastajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys valtiossa, jonka kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta. (31.8.2001/767)

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastusyhteisöksi osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön, jolla on edellytykset toimia riippumattomana tilintarkastusyhteisönä tämän lain mukaisesti ja jonka yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen mukaan:

Tämän lain 33 §:ssä tarkoitettu kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi luonnollisen henkilön, joka ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään ja joka:

Edellä 1 momentin 3 ja 5 kohdassa mainituista kelpoisuusvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli hakijalla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään tai mikäli hakijalla on 15 vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetun hakijan ottamisesta tilintarkastajan ammattitutkintoon tekee kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta.

Mitä 5 §:ssä säädetään tilintarkastusyhteisöksi hyväksymisestä, koskee soveltuvin osin myös päätöstä, jolla kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta hyväksyy tilintarkastusyhteisöjä.

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarin hyväksymistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä pidetään rekisteriä kauppa- ja teollisuusministeriössä.

Tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisö merkitään rekisteriin Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ilmoituksesta. Rekisterin sisällöstä säädetään asetuksella.

Vain rekisteriin merkitty tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisö ovat oikeutetut käyttämään nimikettä Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT-tilintarkastaja) tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM-tilintarkastaja) tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö (KHT-yhteisö) tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö (HTM-yhteisö) taikka näihin viittaavia lyhenteitä.

Rekisteristä annetaan pyynnöstä todistuksia ja otteita.

Jos rekisteriin merkityn hyväksytyn tilintarkastajan hyväksyminen on peruutettu tai se on lakannut, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan on ilmoitettava hyväksytty tilintarkastaja poistettavaksi rekisteristä.

Rekisteristä poistamista koskevan ilmoituksen voi tehdä myös se, joka on tämän lain mukaisesti peruuttanut tilintarkastajan hyväksymisen, jos päätös on lainvoimainen.

Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään.

Jos yhteisölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Mitä tässä laissa ja yhteisöä ja säätiötä koskevassa muussa laissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti varatilintarkastajaan.

Tilintarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalla on oltava sellainen laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin yhteisön tai säätiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Vajaavaltaista tai konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevaa ei voida valita tilintarkastajaksi. Sama koskee luonnollista henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. (31.3.2000/322)

Vähintään yhdellä tilintarkastajalla tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella tai tilintarkastajan tulee olla 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu yhteisö.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään velvollisuudesta valita tilintarkastaja, yhtiömiesten, yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen on valittava vähintään yksi hyväksytty tilintarkastaja, jos yhteisössä ja säätiössä vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:

Vain hyväksytty tilintarkastaja voidaan valita tilintarkastajaksi, jos yhteisössä ja säätiössä vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:

Vähintään yhden yhtiömiesten, yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen valitseman tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jos yhteisö on laskenut liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetulla tavalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin tai jos yhteisössä ja säätiössä vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:

Mitä 11 ja 12 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyrityksenä olevaan yhteisöön ja säätiöön, jos konsernin osalta vähintään kaksi jommassakummassa pykälässä tarkoitetusta kolmesta edellytyksestä täyttyy.

Konsernissa tytäryrityksenä olevan yhteisön tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä.

Sen estämättä, mitä 11–13 §:ssä säädetään hyväksytyn tilintarkastajan valitsemisesta, voidaan sellaisessa yhteisössä ja säätiössä, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on määräämisvalta, tilintarkastajaksi valita HTM-tilintarkastajan sijasta julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja).

Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava yhteisölle tai säätiölle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Päävastuullisella tilintarkastajalla on oltava vähintään sama kelpoisuus kuin tilintarkastusyhteisöllä. Mitä tilintarkastajan läsnäolosta 21 §:ssä säädetään, koskee myös päävastuullista tilintarkastajaa.

Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa 1 §:ssä mainittuja tehtäviä suorittaessaan.

Tilintarkastajan tulee noudattaa yhtiömiesten, yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen taikka hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Tilintarkastus sisältää yhteisön ja säätiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen.

Emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajan on myös tarkastettava konsernitilinpäätös sekä muutoinkin konserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiön keskinäisiä suhteita.

Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava yhteisön tai säätiön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto:

Jos yhteisön tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muuhun yhteisöä tai säätiötä koskevan lain tai sen yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai sääntöjen vastaiseen toimintaan, tilintarkastajan tulee esittää siitä kertomuksessaan muistutus.

Tilintarkastajan tulee kertomuksessaan tarvittaessa täydentää tilinpäätöstietoja. Tilintarkastaja voi antaa lisätietoja, jos tilintarkastaja katsoo sen olevan tarpeen.

Emoyrityksenä olevassa yhteisössä ja säätiössä on lisäksi annettava erityinen kertomus konsernista noudattaen soveltuvin osin, mitä 1–3 momentissa säädetään.

Tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle, toimitusjohtajalle tai muulle vastuuvelvolliselle huomautuksia sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava sille, jonka tehtävänä on huolehtia yhteisön tai säätiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla.

Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita.

Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, mikäli käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.

Yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Kirjanpitolaissa tarkoitettuna tytäryrityksenä olevan yhteisön yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavilla toimielimillä on sama velvollisuus emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajaa kohtaan.

Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Kirjanpitolaissa tarkoitettuna tytäryrityksenä olevan yhteisön tilintarkastajana ei saa olla se, jota 24 §:n 1 momentin mukaan ei saa valita emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajaksi.

Kirjanpitolaissa tarkoitetun osakkuusyhteisön tilintarkastajana ei saa olla se, jota 24 §:n 1 momentin mukaan ei saa valita osakkuusyhteisön omistajana olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajaksi.

Edellä 23 §:ssä tarkoitettu riippuvuussuhde on olemassa ainakin silloin, kun 1 §:n 1 momentissa mainitussa tehtävässä tilintarkastaja on:

Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa tai vakuutta eikä vastaavaa etuutta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulta yhteisöltä tai säätiöltä taikka siinä tarkoitetulta henkilöltä.

Tilintarkastaja ei saa ilmaista ulkopuoliselle, yksityiselle osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka tähän verrattavalle tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan tarkastettavasta yhteisöstä tai säätiöstä tietoonsa saamaa seikkaa, jos siitä voi aiheutua yhteisölle tai säätiölle haittaa. Edellä sanottua ei sovelleta, mikäli seikka on muualla laissa säädetty ilmaistavaksi.

Tilintarkastajan tulee vaadittaessa antaa yhtiökokoukselle tai vastaavalle toimielimelle kaikki yhteisöä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu olennaista haittaa yhteisölle.

Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on tilintarkastajan valinnut, määrännyt tai osoittanut tehtävään.

Tilintarkastaja voi erota kesken toimikauden ilmoittamalla siitä yhteisölle tai säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava eronsa rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen yhteisölle tai säätiölle. Jos tilintarkastaja eroaa tai hänet erotetaan kesken toimikauden, hänen on annettava yhteisölle tai säätiölle selvitys toiminnastaan eroamiseensa saakka, jollei se ole olosuhteet huomioon ottaen tarpeetonta. (13.7.2001/630)

Jos tilintarkastajan toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa ole, tilintarkastajan valintaan osallistuvien yhtiömiesten, hallituksen tai vastaavan toimielimen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lääninhallituksen on ilmoituksesta määrättävä yhteisölle tai säätiölle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, milloin:

Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus, siihen verrattava toimielin tai yhtiömies on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.

Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, yhteisön tai säätiön hallitusta, siihen verrattavaa toimielintä tai yhtiömiehiä on kuultava. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes yhteisölle tai säätiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja lääninhallituksen määräämän tilalle. (21.7.2006/639)

Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä on valtion tilintarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on:

Valtion tilintarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä sekä puheenjohtajaa lukuun ottamatta kullakin henkilökohtainen varajäsen, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtion tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön ja varapuheenjohtaja oikeusministeriön esityksestä.

Valtion tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä sihteerin tulee olla tilintarkastukseen hyvin perehtyneitä. Kahden jäsenen on lisäksi oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.

Yksi jäsen määrätään yhteisöoikeuden tutkimukseen ja opetukseen sekä yksi jäsen laskentatoimen, erityisesti kirjanpidon tutkimukseen ja opetukseen perehtyneistä henkilöistä. Yhden jäsenen tulee edustaa kauppakamarin ja yhden jäsenen Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Muista jäsenistä tulee yhden olla työntekijäpiirejä sekä yhden elinkeinonharjoittajapiirejä edustava henkilö.

Mitä 28 §:ssä ja tässä pykälässä säädetään varapuheenjohtajasta ja jäsenistä, koskee vastaavasti heidän varajäseniään.

Valtion tilintarkastuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä, joista vähintään yhdellä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Valtion tilintarkastuslautakunnasta ja asiain käsittelystä siinä säädetään tarkemmin asetuksella.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 12 muuta jäsentä. Kullakin on puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta henkilökohtainen varajäsen.

Keskuskauppakamarin valtuuskunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä yhdeksän tilintarkastuslautakunnan muuta jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että muista jäsenistä:

Tämän lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö määrää tilintarkastuslautakuntaan kolme jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi muuta jäsentä.

Asioiden käsittelyyn Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnassa sovelletaan hallintomenettelylain (598/82) säännöksiä.

Tarkempia säännöksiä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tehtävistä ja siinä noudatettavasta menettelystä voidaan antaa asetuksella.

Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Kullakin on puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta henkilökohtainen varajäsen. Kauppakamari valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä valiokunnan muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että muista jäsenistä:

Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä.

Asioiden käsittelyyn kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa sovelletaan hallintomenettelylain säännöksiä.

Tarkempia säännöksiä kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan tehtävistä ja siinä noudatettavasta menettelystä voidaan antaa asetuksella.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta valvoo ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta sen hyväksymät tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt säilyttävät ammattitaitonsa ja muut hyväksymisen edellytykset sekä toimivat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta huolehtii tilintarkastajien hyväksymiseen ja hyväksyttyjen tilintarkastajien toiminnan valvontaan liittyvästä ohjauksesta ja kehittämisestä.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan velvollisuutta valvoa sen toiminta-alueella kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä.

Jos Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta tai kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta katsoo tämän lain 39 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän, sen tulee antaa hyväksytylle tilintarkastajalle varoitus tai huomautus.

Jos kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta katsoo tämän lain 38 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyvän, sen on tehtävä esitys Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle HTM-tilintarkastajan tai HTM-yhteisön hyväksymisen peruuttamiseksi.

Jos Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta katsoo tämän lain 38 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyvän, sen on tehtävä esitys valtion tilintarkastuslautakunnalle hyväksytyn tilintarkastajan hyväksymisen peruuttamiseksi.

Valtion tilintarkastuslautakunnalla, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalla ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalla sekä jonkun näistä valvontaelimistä määräämällä tarkastajalla on oikeus saada hyväksytyltä tilintarkastajalta tarkastettavakseen valvontaelimessä ja valvottavan toimipaikassa kaikki tilintarkastajan toiminnan valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava valvontaelimelle ja tarkastajalle niiden pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Mitä 25 §:ssä säädetään tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta, ei koske asiakirjojen, tietojen ja selvitysten antamista valvontaa varten.

Joka tässä laissa tarkoitettuja valvontatehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja valvottavan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevasta seikasta, ei saa niitä ilmaista eikä käyttää oikeudettomasti, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Edellä 1 momentissa säädetty salassapitovelvollisuus ei estä tietojen antamista valvontaelimelle tai esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle taikka muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle niiden tehtävien hoitamista varten.

Valtion tilintarkastuslautakunnan tulee peruuttaa hyväksyminen, jos tilintarkastaja:

Hyväksyminen voidaan peruuttaa myös enintään kahden vuoden määräajaksi.

Hyväksymisen peruuttamista koskeva päätös voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön valituksesta huolimatta, jos siihen on erittäin painavia syitä.

Hyväksymisen peruuttamista koskeva asia valtion tilintarkastuslautakunnassa tulee vireille 35 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan esityksestä. Esitys on tehtävä kirjallisesti. Valtion tilintarkastuslautakunnan on varattava sille tilintarkastajalle, jota esitys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tai kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan tulee antaa tilintarkastajalle varoitus, jos hyväksytyn tilintarkastajan 38 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu menettely on johtunut huolimattomuudesta tai varomattomuudesta tai jos tilintarkastaja on perusteettomasti menetellyt tavalla, joka on omiaan alentamaan julkiseen hyväksymiseen perustuvan tilintarkastuksen luotettavuutta tai arvoa.

Jos tilintarkastajan 1 momentissa tarkoitettuun menettelyyn liittyy lieventäviä seikkoja, tilintarkastajalle tulee antaa huomautus.

Hyväksyminen lakkaa sen kalenterivuoden päättyessä, jona tilintarkastajana oleva luonnollinen henkilö täyttää 70 vuotta. Hyväksymisen lakkaamiseen voidaan hakemuksesta myöntää lykkäystä vastaanotettujen tehtävien loppuun suorittamista varten enintään seuraavan kalenterivuoden loppuun. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää lykkäyksen myöntämisestä Keskuskauppakamarin hyväksymälle tilintarkastajalle. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta päättää lykkäyksen myöntämisestä kauppakamarin hyväksymälle tilintarkastajalle.

Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tekemään päätökseen saa hakea oikaisua Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla valtion tilintarkastuslautakuntaan.

Valtion tilintarkastuslautakunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikaisuvaatimuksen tai valituksen saa tehdä se:

Valtion tilintarkastuslautakunnan päätökseen 1 momentin 1 ja 2 sekä 4 kohdassa tarkoitetussa asiassa ei saa valittamalla hakea muutosta.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Joka tahallaan rikkoo 19 §:n säännöstä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, tilintarkastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka 7 §:n 3 momentin vastaisesti käyttää hyväksytyn tilintarkastajan nimikettä tai muuta nimitystä, jonka perusteella voidaan virheellisesti olettaa hänen olevan hyväksytty tilintarkastaja, on tuomittava hyväksytyn tilintarkastajan ammattinimikkeen luvattomasta käyttämisestä sakkoon.

Rangaistus 37 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. (21.4.1995/740)

4 momentti on kumottu L:lla 21.4.1995/740 .

Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle tai säätiölle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia, yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai yhtiösopimusta rikkomalla on aiheutettu yhteisön osakkaalle, yhtiömiehelle tai jäsenelle taikka muulle henkilölle. Tilintarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut.

Jos tilintarkastajana on hyväksytty tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi Keskuskauppakamarilla ja kauppakamareilla on oikeus periä maksuja.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi päätöksellään tarkistaa 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja markkamääräisiä summia ja työntekijöiden lukumäärää rahanarvon muutoksia vastaavaksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen täyttämiseksi.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan tilintarkastajajärjestelmän valvonnasta 17 päivänä joulukuuta 1982 annettu laki (969/82) .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ennen 1 päivänä tammikuuta 1996 hyväksyttyjä KHT-tilintarkastajia ja -yhteisöjä pidetään tässä laissa tarkoitettuina KHT-tilintarkastajina ja -yhteisöinä. Edellä sanottu koskee vastaavasti ennen 1 päivänä tammikuuta 1996 hyväksyttyjä HTM-tilintarkastajia ja -yhteisöjä. Tämän lain 4 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtaa ja 2 momenttia sekä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtaa ja 2 momenttia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen hyväksyttäviin tilintarkastajiin. Lain 4 §:n 1 momentin 6 kohtaa ja 6 §:n 1 momentin 6 kohtaa sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen hyväksyttäviin tilintarkastajiin. Lain 11–13 §:ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen päättyvältä tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen tarkastamiseen.

Tämän lain 5 §:n 2, 3 ja 4 kohtaa sekä 6 §:n 4 momenttia, siltä osin kuin ne edellyttävät yhtiössä työskentelyä, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien.

Siihen asti kunnes kirjanpitovelvollisessa yhteisössä on 1 momentin mukaan alettu soveltaa 11–13 §:ää, sovelletaan edelleen osakeyhtiölain (734/78) 10 luvun 4 §:n , osuuskuntalain 88 §:n 3 momentin ja avoimesta yhtiöstä sekä kommandiittiyhtiöstä annetun lain (389/88) 10 luvun 2 §:n 2 momentin säännöksiä sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Siihen asti kunnes kirjanpitovelvollisessa yhteisössä on alettu soveltaa 10 §:n 2 momenttia, sovelletaan edelleen osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:n 1 momentin, asunto-osakeyhtiölain (809/91) 65 §:n 1 momentin, avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 2 §:n 1 momentin ja osuuskuntalain 88 §:n 1 momentin säännöksiä sellaisina kuin ne ovat sovellettavina tämän lain tullessa voimaan.

Tämän lain 11 §:n 2 momenttia sekä 13 ja 14 §:ää sovelletaan JHTT- tilintarkastajaan ja 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen hyväksyttyyn HTM- tilintarkastajaan ja -yhteisöön asetuksella säädettävästä ajankohdasta.

Tämän lain 23 §:n 3 momenttia ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 1995 asti sellaiseen ennen tämän lain voimaantuloa valittuun osakkuusyhteisön tilintarkastajaan, joka olisi esteellinen sen vuoksi, että hän on osakkuusyhteisön omistajana olevassa yhteisössä tai säätiössä 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asemassa.