814/1989

Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen avoimeen yhtiöön, kommandiittiyhtiöön, osakeyhtiöön, keskinäiseen vakuutusyhtiöön, osuuskuntaan, säästöpankkiin, hypoteekkiyhdistykseen, vakuutusyhdistykseen ja kaupparekisteriin merkittyyn taloudelliseen yhdistykseen ( yritys ) sekä yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden ( henkilöstö ) perustamaan henkilöstörahastoon.

Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden tämän lain mukaisten varojen hallinta.

Voittopalkkioerällä tarkoitetaan tässä laissa rahasuoritusta, joka määräytyy olennaisesti yrityksen tuloslaskelman tai siihen rinnastuvalla sisäisellä laskentatoimella tuotetun laskelman mukaisesta käyttökatteesta tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuutta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista yrityksen toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä.

Henkilöstörahastoon kuuluu yrityksen koko henkilöstö, jollei 14 §:stä muuta johdu. Henkilöstörahaston jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti rahaston velvoitteista eikä jäsenyyteen saada liittää henkilökohtaisia velvoitteita.

Rekisteröity henkilöstörahasto voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Henkilöstörahasto saa harjoittaa vain tässä laissa säädettyä toimintaa.

Työministeriö pitää rekisteriä henkilöstörahastoista ja valvoo niiden toimintaa.

Yritykseen, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 30 henkilöä, voidaan perustaa henkilöstörahasto siten kuin tässä laissa säädetään. Rahasto voidaan perustaa myös tällaisen yrityksen tulosyksikköön, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 10 henkilöä. Kahteen tai useampaan yritykseen voidaan perustaa yhteinen henkilöstörahasto vain, jos yritykset kuuluvat samaan konserniin. Mitä jäljempänä säädetään yrityksen henkilöstöstä, sovelletaan vastaavasti tässä tarkoitettuihin tulosyksiköihin ja konserneihin kuuluvaan henkilöstöön.

Yritykseen, jonka henkilöstöön kuuluu vähintään 10 mutta alle 30 henkilöä, voidaan perustaa henkilöstörahasto vain, jos yrityksen omistus rahastoa perustettaessa on sellainen, ettei kukaan omista yli kymmenettä osaa yrityksestä eikä kukaan voi käyttää yrityksen ylimmässä päättävässä elimessä yli kymmenettä osaa siinä käytettävästä määräysvallasta.

Yrityksessä, jossa toimii henkilöstörahasto, on vähintään yhden tilintarkastajan oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Henkilöstörahaston perustamiseksi on yrityksen ja henkilöstön käsiteltävä voittopalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston perustamista yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) mukaisella tai muulla yrityksen ja sanotussa laissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien sopimalla tavalla.

Yritys päättää voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta.

Voittopalkkiojärjestelmää on sovellettava viimeistään yrityksen toiseen tilikauteen rahaston perustamisesta lukien. Yrityksen on velvoitettava tilintarkastajansa antamaan rahastolle 51 §:n 3 momentissa tarkoitetut lausunnot.

Voittopalkkioerän määräytymisperusteista tai niiden muutoksista yrityksen on päätettävä ennen sen ajanjakson alkua, jolta voittopalkkioerä suoritetaan. Asia on ennen päätöstä käsiteltävä 6 §:ssä säädetyllä tavalla.

Henkilöstöryhmien edustajat laativat ehdotuksen henkilöstörahaston perustamiseksi ottaen huomioon, mitä 10 §:ssä rahaston säännöistä on säädetty. Henkilöstön katsotaan hyväksyneen ehdotuksen, jos ehdotusta kannattaa vähintään kaksi henkilöstöryhmää, jotka muodostavat henkilöstön enemmistön.

Jos yrityksessä ei muuten voida selvittää, hyväksyykö henkilöstö ehdotuksen, on yrityksessä järjestettävä asiasta äänestys. Äänestyksen järjestämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä työsuojeluvaltuutetun vaalista on säädetty. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos enemmistö äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa.

Kun 7 §:n 1 momentissa ja 8 §:ssä tarkoitetut päätökset on tehty, on henkilöstöryhmien edustajien huolehdittava henkilöstörahaston perustamiskokouksen koolle kutsumisesta.

Perustamiskokouksessa tulee hyväksyä henkilöstörahaston säännöt.

Päätös henkilöstörahaston perustamisesta on pätevä vain, jos kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa. Perustamiskokouksessa on valittava rahastolle hallitus ja tilintarkastajat.

Henkilöstörahaston puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Vastuu perustamisehdotuksesta tai perustamispäätöksestä johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin rahastolle sen jälkeen, kun rahasto on rekisteröity.

Henkilöstörahaston säännöissä on mainittava:

Ilmoitus henkilöstörahaston rekisteröimiseksi ( perusilmoitus ) on tehtävä kirjallisesti työministeriölle. Perusilmoitukseen on liitettävä rahaston säännöt ja selvitys siitä, että rahaston perustamisessa on menetelty 6-9 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Perusilmoituksessa on ilmoitettava rahaston hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien täydelliset nimet, heidän kotikuntansa ja mahdollinen nimenkirjoitusoikeutta koskeva rajoitus sekä rahaston postiosoite. Rahaston hallituksen puheenjohtajan on allekirjoitettava ilmoitus ja vakuutettava, että ilmoituksessa mainitut tiedot ovat oikeat.

Henkilöstörahasto voidaan rekisteröidä, jos:

Jos estettä rekisteröimiselle ei ole, henkilöstörahasto on rekisteröitävä viivytyksettä. Kun rahasto on rekisteröity, liitetään sen nimeen rekisteröintiä osoittava lyhenne "hr", taikka jos säännöt on laadittu ruotsinkielellä, lyhenne "pf".

Henkilöstörahaston sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä rekisteriin ilmoitus ( muutosilmoitus ), johon sääntöjä muutettaessa on liitettävä muutetut säännöt. Ilmoituksen tekemisestä ja tarkastamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 11 ja 12 §:ssä perusilmoituksesta on säädetty.

Sääntöjen muutos on voimassa, kun se on merkitty rekisteriin. Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on merkitty rekisteriin, muutoksen on katsottava tulleen sivullisen tietoon, paitsi jos käy selville, ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. Ennen muutoksen merkitsemistä rekisteriin ei siihen voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä tieto.

Rahaston on ilmoitettava työministeriölle myös voittopalkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista.

Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat henkilöstörahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Mitä tässä laissa säädetään työsuhteesta, on vastaavasti sovellettava työsuhteeseen rinnastettavaan palvelussuhteeseen.

Säännöissä voidaan määrätä, että säännöissä tarkemmin määritellyt määräaikaisessa työsuhteessa olevat tai yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä.

Henkilöstörahastoa perustettaessa alkaa säännöissä määriteltyjen henkilöiden jäsenyys heti. Perustamisen jälkeen yrityksen palvelukseen tulevien henkilöiden jäsenyys alkaa työsuhteen alkamista seuraavan yrityksen tilikauden alusta. Säännöissä voidaan määrätä muusta ajankohdasta kuitenkin siten, että henkilön, joka on ollut yrityksen palveluksessa koko perustamista edeltäneen tilikauden, jäsenyys alkaa rahastoa perustettaessa, ja että muiden jäsenyys alkaa viimeistään työsuhteen alkamista seuraavan yrityksen toisen tilikauden alusta.

Jäsenyys henkilöstörahastossa päättyy ajankohtana, jona osuus rahastosta on kokonaisuudessaan suoritettu jäsenelle.

Henkilöstörahaston oma pääoma käsittää jäsenosuuspääoman ja muun rahastopääoman.

Jäsenosuuspääomaan siirretään jäsenten rahasto-osuuksiin liitettävä pääoma ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin. Muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston yhteispääoma ja rahaston lahjoitusvarat. Jäsenosuuspääomaan ja muuhun rahastopääomaan voidaan liittää rahaston yli- tai alijäämää siten kuin 22 §:ssä säädetään.

Henkilöstörahaston vieraasta pääomasta säädetään 23 §:ssä.

Henkilöstörahaston vastaanottamat voittopalkkioerät, jollei 18 §:stä muuta johdu, liitetään jäsenten rahasto-osuuksiin sen mukaan kuin säännöissä on määrätty. Jaon tulee olla tasapuolinen. Jollei säännöissä ole muuta määrätty, puolet voittopalkkioerästä liitetään rahasto-osuuksiin jäsenten kyseisen ajanjakson palkkaan tai ansionmenetyksen korvaukseen oikeuttavan ajan ja puolet heille kyseisenä ajanjaksona maksettujen palkkojen ja ansionmenetyskorvausten suhteessa. Muuta kuin voittopalkkioeristä sekä rahaston ylijäämästä ja sijoitusten arvonmuutoksista kertynyttä pääomaa ei saa liittää jäsenten rahasto-osuuksiin.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että osa rahaston vastaanottamista voittopalkkioeristä ja rahaston ylijäämä tai sen osa voidaan siirtää rahaston yhteispääomaan, jota rahasto käyttää jäsentensä koulutukseen ja muuhun jäseniä yhteisesti hyödyttävään tarkoitukseen.

Henkilöstörahaston muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston lahjoituksina ja testamentin perusteella saamat varat, joiden käytössä on noudatettava lahjakirjaan tai testamenttiin sisältyviä määräyksiä. Jollei rahaston purkautumisen varalta ole muuta määrätty tai jollei purkamisesta päättävä rahaston kokous päätä tämän pääoman käyttämisestä yrityksen tai sen henkilöstön etua edistävään tarkoitukseen, tämä pääoma jaetaan rahaston purkautuessa jäsenille siten kuin purkamisesta päättävä rahaston kokous 58 §:ssä säädetyllä tavalla päättää.

Henkilöstörahaston on sijoitettava varansa:

Varat on sijoitettava siten, että rahastolla on jäsenten rahasto-osuuksien nosto-oikeuksiin nähden riittävä maksuvalmius.

Mitä 1 ja 2 momenteissa on säädetty, ei sovelleta yhteispääomaan eikä lahjoitusvaroihin.

Henkilöstörahasto voi tehdä sopimuksen siitä, että se sijoittaa määräosan varoistaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällainen määräys voi sisältyä myös rahaston sääntöihin.

Henkilöstörahaston varojen ja kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvo on määritettävä rahaston tilinpäätöspäivänä ja viivytyksettä sen jälkeen, kun rahasto on ottanut vastaan voittopalkkioerän ( arvonmäärityspäivä ).

Varat on arvonmäärityksessä arvostettava käypään arvoonsa.

Henkilöstörahaston jäsenosuuspääoman tuottama yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin, on tilikausittain liitettävä jäsenten osuuksiin heillä tilikauden aikana keskimäärin olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että tämä ylijäämä tai sen osa maksetaan tilikausittain jäsenille taikka että se liitetään rahaston yhteispääomaan.

Henkilöstörahaston muu kuin jäsenosuuspääoman tuottama alijäämä on tilikausittain katettava aikaisempien vuosien ylijäämällä, yhteispääomalla tai jäsenosuuspääomalla. Vastaavan ylijäämän käytöstä rahaston on päätettävä erikseen.

Henkilöstörahasto saa ottaa yritykseltä tai toiselta samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä lainaa käytettäväksi yrityksen tai toisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeiden merkintään tai vastaavaan oman pääoman korottamiseen.

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa rahasto saa ottaa vain maksuvalmiusvaihteluittensa tasoittamiseksi ja perustamisvaiheen kulujen kattamiseksi.

Rahasto-osuus jakautuu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Jäsenellä on oikeus saada nostettavissa oleva osa rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen, siten kuin henkilöstörahaston säännöissä on tarkemmin määrätty.

Sidotusta osasta siirretään pääomaa nostettavissa olevaan osaan noudattaen rahaston säännöissä määrättyjä perusteita enintään kymmenesosa kunakin vuonna sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut henkilön jäseneksi tulemisesta.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, ettei vuosittaista siirtoa sidotusta osasta nostettavissa olevaan osaan lainkaan suoriteta.

Jokaiselle jäsenelle on annettava viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen kirjallinen selvitys hänen osuuteensa liitetystä voittopalkkioerän osasta ja sen perusteista sekä hänen osuutensa arvosta ja tämän jakautumisesta sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan.

Saatuaan 25 §:ssä tarkoitetun selvityksen voi jäsen, joka katsoo sen virheelliseksi, 14 päivän kuluessa vaatia henkilöstörahaston hallitukselta oikaisua. Rahaston hallituksen tulee viipymättä käsitellä oikaisuvaatimus ja antaa jäsenelle päätöksestään tieto.

Riippumatta siitä mitä rahasto-osuuden nostamisesta on säännöissä määrätty, osuus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä:

Jos jäsen irtisanoo työsopimuksensa työsopimuslain (320/70) 42§:n 1 momentin perusteella lomautuksen jatkuttua yhdenjaksoisesti vähintään 90 päivää, on 1 momentin 1 kohdan estämättä rahasto-osuuden suorittamiseen sovellettava, mitä momentin 2 kohdassa on säädetty.

Rahasto-osuuden suorittamisen jälkeen jäsenen osuuteen liitettävän voittopalkkioerän osa on vastaavasti suoritettava hänelle tai hänen oikeudenomistajilleen.

Mikäli jäsenten ilmoitukset nosto-oikeuden käyttämisestä lisättyinä kuuden edellisen kuukauden aikana tapahtuneilla osuuksien nostoilla kohdistuvat yli kolmasosaan jäsenosuuspääomasta, on rahaston hallituksella oikeus, milloin rahaston riittävän maksuvalmiuden ylläpitäminen niin vaatii, lykätä osuuksien suorittamista osaksi tai kokonaan enintään kahdella vuodella. Lykkäyksen on kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin ilmoitettuihin osuuksien nostoihin. Lykkäys ei voi kuitenkaan koskea 27 §:n perusteella tapahtuvia osuuksien nostoja.

Jäsenen osuus rahastosta on henkilökohtainen eikä sitä voida luovuttaa eikä pantata.

Rahasto-osuudesta vain nostettavissa oleva osa saadaan ulosmitata. Ulosmittaus saadaan toimittaa jo ennen kuin osa on jäsenen nostettavissa. Rahaston on maksettava ulosmitattu määrä ulosottomiehelle siitä riippumatta, onko jäsen ilmoittanut rahastolle nosto-oikeutensa käyttämisestä.

Mitä 2 momentissa on säädetty nostettavissa olevan osan ulosmittauksesta on vastaavasti sovellettava 27 §:n mukaan suoritettavaan rahasto-osuuteen ja 58 §:ssä tarkoitettuun jako-osuuteen.

Tämän lain nojalla jäsenelle tulevista varoista saadaan ulosmitata yksi kolmasosa. Ulosmittauksessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä palkan ulosmittauksesta on säädetty. Rahasto-osuus kuuluu jäsenen konkurssipesään siltä osin kuin se tämän pykälän nojalla voitaisiin ulosmitata.

Päätösvalta rahastossa kuuluu sen jäsenille. Säännöissä voidaan kuitenkin jäljempänä säädetyllä tavalla määrätä, että päätösvaltaa käyttävät rahaston jäsenten keskuudestaan valitsemat valtuutetut.

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa rahaston kokouksessa. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa päätösvaltaansa erillisissä äänestystilaisuuksissa. Tällöin rahastolle on hyväksyttävä äänestys- ja vaalijärjestys, jossa annetaan tarkemmat tätä lakia täydentävät määräykset äänestysmenettelystä.

Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille, säännöissä on, sen lisäksi mitä 10 §:ssä on mainittu, määrättävä valtuutettujen tehtävät.

Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa. Mitä tässä laissa säädetään rahaston kokouksesta, koskee soveltuvin osin myös valtuutettujen kokousta.

Rahaston kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Rahaston ylimääräinen kokous on pidettävä, kun rahaston kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa kokouksessa äänioikeutetuista taikka yksi tai useampi henkilöstön yhdistys, jonka jäsenistö edustaa vähintään kymmenettä osaa rahaston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Rahaston kokouksessa on päätettävä:

Rahaston kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka. Päätöstä 34 §:ssä mainitussa ja muussa siihen verrattavassa asiassa ei kokouksessa voi tehdä, jollei siitä ole mainittu kokouskutsussa.

Jokaisella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenen äänimäärä riippuu hänen rahasto-osuudestaan. Kenenkään äänimäärä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin kolme kertaa toisen jäsenen äänimäärä.

Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä, jollei säännöissä ole niin määrätty.

Kukaan ei saa ottaa osaa äänestykseen eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja rahaston välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa rahaston edun kanssa.

Hallituksen jäsen tai muu henkilö, jolle on uskottu rahaston hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Mitä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden esteellisyydestä on säädetty, koskee myös heidän asiamiestään tai edustajaansa.

Rahaston päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:

Säännöissä on määrättävä, noudatetaanko suhteellista vai enemmistövaalitapaa ja miten vaalien tulokset määräytyvät sekä miten vaalit toimitetaan. Kaikille vaalissa äänioikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaitten asettamiseen vaalia varten.

Jos henkilöstörahastossa on valtuutetut, voidaan säännöissä määrätä, että valtuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava rahaston jäsenten tai näiden muodostamien ryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla. Tällöin voidaan myös määrätä, että valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos joku on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voidaan valtuutetut valita muiden asettamista ehdokkaista. Sellaisille äänioikeutetuille, jotka edustavat vähintään kymmenettä osaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, on kuitenkin aina turvattava oikeus asettaa ehdokkaita.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava sekä vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava tai kokouksen itsensä hyväksyttävä.

Jos on järjestetty erillinen äänestystilaisuus, on rahaston hallituksen huolehdittava siitä, että äänestysmenettelystä, äänten laskennasta ja sen tuloksesta laaditaan päivätty ja hallituksen puheenjohtajan allekirjoittama pöytäkirja.

Rahaston jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada pöytäkirjat nähtäväkseen ja korvattuaan rahaston kulut jäljennös tai ote niistä.

Jos rahaston päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai rahaston sääntöjen vastainen, voi rahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen rahastoa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty erillisessä äänestystilaisuudessa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Jos rahaston hallitus on nostanut kanteen, rahaston kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan rahaston puolesta.

Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.

Mitätön on myös päätös, joka vähentää rahaston jäsenen jo saavutettua sääntöjen mukaista taloudellista oikeutta taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta.

Rahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen taikka se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen rahastoa vastaan sen vahvistamiseksi, että päätös on mitätön.

Kun kanne rahastoa vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kieltää rahaston päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Rahastolla on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään neljä jäsentä. Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenille valitaan varajäsenet. Varajäseneen on vastaavasti sovellettava, mitä hallituksen jäsenestä on säädetty.

Hallituksen jäsenen tulee olla rahaston jäsen tai yrityksen johtoon kuuluva henkilö. Hänen tulee olla Suomessa asuva Suomen tai muun pohjoismaan kansalainen, jollei työministeriö myönnä poikkeusta. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon asetettu ei voi olla hallituksen jäsenenä.

Hallituksen on lain ja henkilöstörahaston sääntöjen sekä rahaston kokouksen päätösten mukaan hoidettava huolellisesti rahaston asioita. Hallitus edustaa henkilöstörahastoa.

Hallituksen on erityisesti huolehdittava henkilöstörahaston hallinnon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että rahaston varat sijoitetaan siten kuin 4 luvussa säädetään. Rahaston omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää hallitus.

Hallituksen on kunkin arvonmäärityspäivän jälkeen viipymättä laadittava 25 §:ssä tarkoitetut laskelmat säännöissä määrätyin perustein.

Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä on oikeus kirjoittaa henkilöstörahaston nimi taikka että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen tai muulle henkilölle.

Vajaavaltainen, liiketoimintakieltoon asetettu tai konkurssissa oleva ei voi edustaa rahastoa eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta rahaston nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa rahaston nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä henkilöstörahastorekisteriin.

Haasteen tai muun tiedoksiannon katsotaan tulleen henkilöstörahaston tietoon, kun se on annettu tiedoksi hallituksen puheenjohtajalle tai henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa rahaston nimi.

Kultakin tilikaudelta tulee hallituksen laatia tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Henkilöstörahaston kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätöksestä on voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) on säädetty. Jos hallituksen jäsen on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Toimintakertomus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja siinä on annettava tietoja sellaisista henkilöstörahaston tilan ja sen toiminnan arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyäkin. Toimintakertomuksessa on tehtävä ehdotus rahaston ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen tilinpäätöksen käsittelevää rahaston kokousta.

Henkilöstörahastolla on oltava vähintään yksi tilintarkastaja sen mukaan kuin rahaston säännöissä määrätään. Jos rahastolle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole 3 momentissa tarkoitettu yhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.

Vähintään yhden tilintarkastajan tulee olla Suomessa asuva Suomen kansalainen tai 3 momentissa tarkoitettu yhteisö. Vajaavaltainen taikka konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva ei saa olla tilintarkastajana.

Tilintarkastajalla tulee olla sellainen kirjanpidon ja taloudellisten asiain tuntemus, joka rahaston toimintaan katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi. Vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitun tilintarkastusyhteisön on ilmoitettava rahaston hallitukselle, kenellä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Häneen on sovellettava 49 §:n säännöksiä.

Tilintarkastajana ei saa olla:

Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tilinpäätös ja kirjanpito sekä henkilöstörahaston hallinto.

Tilintarkastajan tulee noudattaa rahaston kokouksen erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain tai rahaston sääntöjen taikka hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Henkilöstörahaston hallituksen on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää.

Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan tulee tehdä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen. Jos tilintarkastaja katsoo, ettei tuloslaskelmaa tai tasetta ole vahvistettava, on hänen tehtävä siitäkin merkintä.

Tilintarkastajan on kultakin tilikaudelta annettava rahaston kokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on annettava henkilöstörahaston hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen rahaston kokousta.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti sekä lausuma siitä, onko rahaston varat sijoitettu 20 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Tilintarkastuskertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajien lausunto siitä, onko voittopalkkioerä suoritettu yrityksen päättämän määräytymisperusteen mukaan. Mikäli rahasto on sijoittanut varojaan yritykseen oman pääoman ehdoin eikä näillä varoilla ole markkina-arvon perusteella todettavaa käypää arvoa, kertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajien lausunto siitä, onko nämä sijoitukset asianmukaisesti arvostettu.

Jollei tilinpäätöksessä ole annettu lain edellyttämiä tietoja, tilintarkastajan tulee mainita siitä ja, jos se käy päinsä, antaa kertomuksessaan nämä tiedot. Tilintarkastajalla on muutoinkin oikeus antaa kertomuksessaan tietoja, joiden saattamista rahaston jäsenten tietoon hän pitää tarpeellisena.

Jos tilintarkastuksessa havaitaan, että rahaston hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus rahastoa kohtaan, taikka muutoin rikkonut tätä lakia tai rahaston sääntöjä, on kertomuksessa tehtävä siitä muistutus. Kertomuksessa tulee olla myös vastuuvapautta koskeva lausunto.

Tilintarkastuskertomuksen tulee aina sisältää erityinen lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä toimintakertomukseen sisältyvästä ehdotuksesta henkilöstörahaston yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Henkilöstörahaston hallituksen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta on aiheuttanut rahastolle. Sama koskee tätä lakia tai rahaston sääntöjä rikkomalla muulle aiheutettua vahinkoa.

Tilintarkastaja on korvausvelvollinen 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Hän vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai tuottamuksellisesti on aiheuttanut. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Henkilöstörahaston jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain tai rahaston sääntöjen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut rahastolle, toiselle jäsenelle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja vastuun jakautumisesta, kun vahingonkorvausvelvollisia on useampia, on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

Rahaston työntekijän vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Jos yrityksen toiminta tai osa siitä siirretään harjoitettavaksi toisessa yrityksessä ( vastaanottava yritys ), jossa on tai johon aiotaan perustaa henkilöstörahasto, voivat yrityksestä toiseen siirtyvät henkilöt päättää, että heidän rahasto-osuutensa siirretään toisen yrityksen henkilöstörahastoon tai uuteen perustettavaan rahastoon. Mitä tässä on säädetty yrityksestä, sovelletaan vastaavasti tulosyksikköön. Säännöksiä voidaan soveltaa myös, milloin konserniin kuuluva yritys lakkaa olemasta konsernin osa, jos konsernissa on useammalle yritykselle yhteinen henkilöstörahasto, sekä milloin yritys, jossa on henkilöstörahasto, tulee konsernin osaksi.

Jos rahasto-osuudet siirretään perustettavaan rahastoon, on soveltuvin osin noudatettava mitä 2 luvussa on säädetty. Milloin rahastoon tulisi sitä perustettaessa jäseniksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä, edellyttää rahasto-osuuksien siirtäminen perustettavalle rahastolle lisäksi, että siirtoa siitä järjestetyssä äänestyksessä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä.

Jos rahasto-osuudet siirretään vastaanottavan yrityksen olemassa olevaan rahastoon, on tämän rahaston hallituksen sekä yritykseen siirtyvien henkilöiden edustajien laadittava ehdotus siirron ehdoista ja siirtyvien henkilöiden oikeuksista rahastossa. Päätös siirrosta on pätevä vain, jos asiasta äänestettäessä vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä on kannattanut ehdotusta ja vastaanottavan yrityksen rahaston kokous on hyväksynyt ehdotuksen siinä järjestyksessä kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty tai määrätty.

Kun 53 §:ssä säädetyt päätökset on tehty, tulee rahastojen hallitusten huolehtia siitä, että vastaanottavalle rahastolle siirretään siirtyvien jäsenten rahasto-osuudet, jolloin on vastaavasti sovellettava, mitä osuuksien suorittamisesta on 27 ja 28 §:ssä säädetty. Samalla on siirrettävä siirtyvien jäsenten osuuksia vastaava osuus muuhun rahastopääomaan kuuluvista varoista, jollei näiden varojen osalta ole rahaston purkautumisen varalta muuta määrätty. Jollei velkojien kanssa muuta sovita, on rahaston velat maksettava tai niistä asetettava velkojan hyväksymä vakuus ennen kuin varat saadaan siirtää rahastosta.

Niille siirtyville henkilöille, jotka ovat äänestyksessä vastustaneet rahasto-osuuksien siirtämistä, on suoritettava heidän rahasto-osuutensa siten kuin 27 §:ssä säädetään. Vaatimus tästä on esitettävä rahaston hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun ehdotus rahasto-osuuksien siirtämisestä on äänestyksessä hyväksytty, uhalla että heidänkin rahasto-osuutensa siirretään uuteen rahastoon.

Henkilöstörahasto on purettava:

Jollei rahaston kokous ole tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa, voi työministeriö päättää rahaston purkamisesta.

Päätös purkamisesta on ilmoitettava työministeriölle henkilöstörahastorekisteriin merkittäväksi.

Kun päätös purkamisesta on tehty, hallituksen on huolehdittava selvitystoimista, jollei rahaston kokous ole muuta päättänyt tai työministeriö katso yhden tai useamman selvitysmiehen määräämistä tarpeelliseksi. Selvitysmiehiin on vastaavasti sovellettava, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä on säädetty.

Selvityksessä tulee rahaston varat muuttaa rahaksi niin pian kuin se rahaston jäsenten etua loukkaamatta on mahdollista, maksaa rahaston velat sekä menetellä muuhun kuin jäsenosuuspääomaan kuuluvien pääomaerien kanssa siten kuin niistä on purkautumisen varalta sovittu. Rahaston tuntemattomille velkojille on pyydettävä julkinen haaste, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Sen jälkeen kun kaikki selvitystoimet on tehty, tulee selvitystoimista huolehtineiden tehdä ehdotus henkilöstörahaston varojen jakamiseksi jäsenten kesken ja laatia kertomus selvitystoimista sekä kutsuttava rahaston kokous koolle.

Varat voidaan jakaa jäsenille jakoehdotuksen tultua kokouksessa hyväksytyksi. Muita kuin jäsenosuuspääomaa vastaavia varoja koskeva jakoehdotus katsotaan hyväksytyksi vain, jos sitä on kokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Varojen jakoa ei saa suorittaa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut siitä, kun rahaston kokous on tehnyt päätöksen purkautumisesta, paitsi milloin purkautuminen tapahtuu 55 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Henkilöstörahasto katsotaan purkautuneeksi, kun kaikki rahaston varat on jaettu. Purkautumisesta on selvitysmiesten tai hallituksen annettava ilmoitus työministeriölle henkilöstörahastorekisteriin tehtävää merkintää varten.

Työministeriön on valvottava, että henkilöstörahaston toiminta ja hallinto ovat lain ja rahaston sääntöjen mukaiset.

Henkilöstörahaston tulee kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa ministeriölle oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista. Henkilöstörahaston on tarvittaessa annettava ministeriölle toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarvittavia selvityksiä.

Ministeriöllä on, milloin siihen on syytä, oikeus toimittaa henkilöstörahaston kirjanpidon ja hallinnon tarkastus ja muullakin tavalla tarkastaa rahaston toimintaa. Rahaston tilintarkastaja on ministeriön pyynnöstä velvollinen antamaan ministeriölle tietoja sellaisista rahaston ja, 51 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa, yrityksen asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa.

Milloin työministeriö havaitsee henkilöstörahaston menetelleen lain tai sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen tässä laissa säädetyt velvollisuutensa, ministeriö voi määrätä rahaston hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Ministeriö voi pyytää rahaston kotipaikan lääninhallitusta asettamaan määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhallitus.

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tai henkilöstörahaston toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai toimihenkilönä on saanut tietää henkilöstörahaston tai sen jäsenen taikka yrityksen taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa sitä ilmaista tai muuten paljastaa eikä käyttää hyväksi, mikäli sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden, on tuomittava henkilöstörahastolaissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jos sillä on loukattu vain yksityistä etua, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Kirjanpitolautakunta antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita henkilöstörahaston tilinpäätöksestä sekä siitä miten kirjanpitolakia on sovellettava henkilöstörahaston tilinpäätökseen ja sen laatimiseen. Kirjanpitolautakunnan on annettava työministeriölle toimivaltaansa kuuluvissa asioissa lausuntoja, joita ministeriö tarvitsee tämän lain mukaista rahastojen toiminnan valvontaa varten.