1766/2009

Lukiokoulutuksen yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden lukiokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa eikä lukiolain (714/2018) 20 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita. (4.10.2018/812)

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tarkoitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momentissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.

Lukiokoulutuksen yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetussa tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla 1,17.

Erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärää painotetaan seuraavilla kertoimilla:

Erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävästä korotuksesta päätettäessä otetaan huomioon:

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiolaissa tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 40 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen indeksin vuotuista kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 62 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 23 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen indeksin pisteluku on 100 vuonna 2015. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

Mitoitettaessa ammatillisen koulutuksen varainhoitovuodelle osoitettavaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammatillisen koulutuksen määrärahaa otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden ammatillisen koulutuksen indeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

Perusopetuslain (628/1998) 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 §:n mukaisesti määräytyvää oppilaskohtaista yksikköhintaa voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla.

Lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamäärä lasketaan erikseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat opiskelijat. Opiskelijamäärään lasketaan myös ne opiskelijat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan oppivelvollisuuslain (1214/2020) 8 §:ssä tarkoitetun suunnitelman perusteella. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa. (22.12.2021/1228)

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opinnot muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettujen pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15 ja lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen määrä opintopisteinä luvulla 30.

Oppivelvollisten suorittamat lukiolain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityisen tutkinnon kokeet muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen määrä opintopisteinä luvulla 60.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla saatu opiskelijamäärä lisätään 19 §:ssä tarkoitettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään.

Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamääräksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kustannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien ja opintopisteiden määrää.

Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea rahoituksen perusteeksi lukiolain 23 §:n 2 momentissa säädetyn opiskeluoikeuden keston ajaksi.

Jos opiskelija opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi tammikuun 20 päivänä, opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyviä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettuja opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna tammikuun 1 päivän ja heinäkuun viimeisen päivän välisenä aikana. Jos opiskelija luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi syyskuun 20 päivänä, opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna elokuun 1 päivän ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana. Opiskelijavuodet voidaan kuitenkin lukea rahoituksen perusteeksi sen ajankohdan jälkeen, kun opiskelija on päättänyt lukiokoulutuksen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen.

Jos opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyvät opiskelijavuodet opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteeksi 20 päivänä tammikuuta tai 20 päivänä syyskuuta, opiskelijaa ei voida samana ajankohtana lukea lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi.

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös tapauksiin, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

Toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teatterien ja orkestereiden rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen lomakkeilla.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän, yksityisen esi- ja perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän sekä valtion oppilaitosten ja yliopistojen harjoittelukoulujen tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut kustannuksia ja tuloja koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen tiedonkeruun tai muun tiedonkeruun kautta ministeriön päättämällä tavalla.

Rahoituksen määräämiseksi tarvittavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetun opetuksen oppilas- ja suoritemäärätiedot, lukiokoulutuksen opiskelijamäärää ja opintoja koskevat tiedot sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien määrää ja tutkintoja ja tutkinnon osia koskevat tiedot otetaan huomioon valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettuun opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettujen tietojen mukaisesti. Opetuksen tai toiminnan järjestäjän tulee kuitenkin ilmoittaa perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetun perusopetukseen valmistavan opetuksen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen määräämiseksi tarkoitetut suoritemäärätiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen tiedonkeruun tai muun tiedonkeruun kautta ministeriön päättämällä tavalla. (22.12.2021/1228)

Kustannuksia ja tuloja koskevat tiedot tulee ilmoittaa vuosittain kustannustiedonkeruuseen viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä. Toiminnan laajuutta koskevat tiedot tulee ilmoittaa 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä.

Edellä 3 momentissa tarkoitetut lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot otetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja määrättäessä ja 50 §:n 1 momentissa tarkoitettua rahoitusta myönnettäessä huomioon sen mukaisesti, kuin ne on tallennettu valtakunnalliseen tietovarantoon varainhoitovuotta edeltävänä vuonna 30 päivänä syyskuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana. Tarkistettaessa lukiokoulutuksen rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin perusteella, tiedot otetaan kuitenkin huomioon sen mukaisesti, kuin ne on tallennettu varainhoitovuonna 30 päivänä syyskuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut arvonlisäverokorvauksen myöntämisessä tarvittavat tiedot tulee toimittaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana. (22.12.2021/1228)

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös opetuksen ja koulutuksen järjestäjän järjestämään tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen. (22.12.2021/1228)

Perusopetuslaissa (628/1998) , lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 400 000 euroa. Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. (28.12.2012/1033)

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.

Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 20 000 euroa.

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen:

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:

Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen yleisten kirjastojen 1 momentin 2 kohdassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa, jotka liittyvät alueelliseen ja paikalliseen kehittämistoimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen valtionapuviranomainen oppilaitosten perustamishankkeita koskevissa asioissa, kun opetus järjestetään ulkomailla. Lapin aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä elokuuta 1998 annettu asetus (806/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Sen estämättä mitä 4 §:n 1–5 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrastamisesta ja 5–8 §:ssä säädetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna 2010 sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleita säännöksiä.