1474/1995

Metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä varten on alueellisia metsäkeskuksia ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ( kehittämiskeskus).

Kehittämiskeskuksella ei ole tehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä.

Metsäkeskuksen sellaisia julkisia hallintotehtäviä, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä (edistämistehtävät) , ovat:

Metsäkeskuksen sellaisia julkisia hallintotehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä (viranomaistehtävät ), ovat:

1 momentti on kumottu L:lla 23.3.2007/313 .

Metsäkeskusten lukumäärän, toimialueet, toimipaikat ja nimet määrää valtioneuvosto.

Kun valtioneuvosto päättää muuttaa metsäkeskusten lukumäärää tai toimialueita, sillä on oikeus määrätä asianomaisten metsäkeskusten varoja ja velkoja sekä sopimuksia ja muita sitoumuksia samoin kuin niistä johtuvia tai muita oikeuksia ja velvoitteita koskevista järjestelyistä niiden kesken. Valtioneuvostolla on myös oikeus määrätä metsäkeskuksissa vireillä olevien hallintoasioiden ja henkilöstön siirroista asianomaisten metsäkeskusten kesken.

Metsäkeskuksista vähintään yksi on pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ja koordinoi metsäkeskusten valtakunnallista yhteistoimintaa sekä tuottaa palveluja metsäkeskuksille, maa- ja metsätalousministeriölle ja muille tahoille.

Kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kehittämiskeskuksessa on ruotsinkielinen yksikkö.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisia.

Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä. (22.12.2005/1177)

Edellä 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen viranomaistehtävien hoitamista varten metsäkeskuksessa on erillinen yksikkö (viranomaistehtävien yksikkö) , jonka päällikkönä toimii viranomaispäällikkö.

Viranomaistehtävien yksikköön kuuluva toimihenkilö ei saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien muiden kuin viranomaistehtävien hoitoon, jos se voi vaarantaa viranomaistehtävien yksikölle kuuluvien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Viranomaistehtävien yksikön tehtävien hoitoa koskevat asiat eivät kuulu metsäkeskuksen johtokunnan eivätkä johtajan tehtäväalueeseen.

Viranomaistehtävien hoidon tarkemmasta organisoinnista sekä viranomaispäällikön ja muiden viranomaisasioita hoitavien toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Viranomaispäällikkö ratkaisee esittelystä 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettuihin viranomaistehtäviin liittyvät hallintoasiat ja viranomaistehtävien yksikköä koskevat henkilöstöasiat lukuun ottamatta henkilöstön työsuhteen ehtoja ja lomauttamista sekä irtisanomista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Muiden kuin 1 momentin mukaan viranomaispäällikölle kuuluvien asioiden ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen julkisen hallintotehtävän hoidossa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus voivat saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskukset ja kehittämiskeskus eivät saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eivätkä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman eduskunnan valtion talousarvion yhteydessä myöntämää valtuutusta ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa.

Metsäkeskus ja kehittämiskeskus eivät saa harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka ei liity niiden tarkoituksen toteuttamiseen. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus eivät myöskään saa harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka voi vaarantaa niiden lakisääteisten tehtävien hoitamista tai sen puolueettomuutta.

Edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen viranomaistehtävien hoitoon osallistuvaan metsäkeskuksen toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan myös metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokuntien jäseniin ja toimihenkilöihin metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen varojen käyttöä koskevissa asioissa.

Kun metsäkeskukset ja kehittämiskeskus hoitavat niille säädettyjä julkisia hallintotehtäviä, niiden on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) , kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Metsäkeskusten asiakirjojen ja toiminnan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

Metsäkeskuksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Johtokunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Johtokunnan jäsenten tulee edustaa metsäkeskuksen toimialueen metsänomistajia ja muuta metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta.

Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin asetuksella.

Metsäkeskuksessa on johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Metsäkeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Johtaja huolehtii myös johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.

Metsäkeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen, hallinnollisten tehtävien tuntemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Viranomaispäällikön kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä johtamistaito.

Viranomaistehtäviin liittyviä hallintoasioita esittelevän toimihenkilön ja metsäkeskuksen tehtäväksi säädetyn lainsäädännön noudattamisen valvontaa hoitavan toimihenkilön kelpoisuusvaatimuksena on perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemus.

Metsäkeskuksen toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kehittämiskeskuksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Johtokunnassa on neljä metsäkeskusten edustajaa, valtion edustaja, kehittämiskeskuksen henkilöstön edustaja sekä jäsen, joka on perehtynyt organisaatioiden kehittämistoimintaan.

Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä vähintään kaksi on metsäkeskuksen toimihenkilöitä. Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä yksi edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevaa metsäkeskusta. Metsäkeskuksia edustavia jäseniä nimitettäessä otetaan huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus.

Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta, tarkemmasta kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Johtokunnassa henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua kehittämiskeskuksen johdon valintaa tai erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Kehittämiskeskuksessa on johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Kehittämiskeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kehittämiskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Johtaja huolehtii myös johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.

Kehittämiskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen, hallinnollisten tehtävien tuntemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Kehittämiskeskuksen toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnetään valtionavustusta niille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä aiheutuviin toimintamenoihin ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin sijoitusmenoihin. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) , jollei tässä laissa toisin säädetä.

Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen 1 momentissa tarkoitetut menot voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan valtionavustuksella.

Tässä laissa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus hakevat tässä laissa tarkoitettua valtionavustusta toimittamalla maa- ja metsätalousministeriölle alustavan talousarvion ja esitykset tulostavoitteiksi valtionavustuksen käyttöajalle.

Maa- ja metsätalousministeriö valvoo metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen varojen käyttöä. Valvonnan toteuttamiseksi metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen on annettava maa- ja metsätalousministeriölle sen pyytämät tiedot ja selvitykset.

Metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnetyt muut kuin niiden toimintaan tarkoitetut valtion varat on pidettävä erillään metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen muista varoista metsäkeskuksen tai kehittämiskeskuksen käytettävissä olevalla valtion maksuliikepankin tilillä. Varoja saa nostaa tililtä vain sitä mukaa kuin niitä käytetään tarkoitukseensa.

Metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnettyjen muiden kuin niiden toimintaan tarkoitettujen varojen hoidossa ja tilittämisessä on noudatettava, mitä valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992) tilintekijästä säädetään. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin antaa tarkempia hallinnollisia määräyksiä sanotun asetuksen 52 §:ssä tarkoitetusta tilityksestä, jonka metsäkeskus ja kehittämiskeskus toimittavat maa- ja metsätalousministeriölle.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus perivät suoritteistaan maksuja. Suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. (22.12.2005/1177)

Poiketen siitä, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään, liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittäviä maksuja voidaan alentaa, jos se on metsätalouden edistämisen, alueellisten seikkojen tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukaista. Maksujen alentamiseen voidaan käyttää metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle valtion talousarviossa osoitettua valtionapua ja niiden saamia muita tuloja.

Tarkemmat säännökset metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (22.12.2005/1177)

Metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään.

Tilintarkastus sisältää metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastusta varten metsäkeskuksella ja kehittämiskeskuksella on oltava vähintään yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin, kauppakamarin tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan määrää maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Tilintarkastajan tehtävistä, oikeuksista, velvollisuuksista, riippumattomuudesta ja tilintarkastuksen sisällöstä sekä muista kirjanpitovelvollisuutta, tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin asetuksella.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat valtion tilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan ja tarkastuksen alaisia.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus voivat palveluksessaan olevan henkilöstön ja näiden omaisten eläketurvan järjestämistä varten perustaa rahastoja. Näissä rahastoissa voi olla jäseninä myös muita metsätalouden piirissä työskenteleviä työnantajia.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetuista rahastoista maksettavien eläke-etujen perusteet rahastoissa jäseninä olevien esityksestä.

Kunkin metsäkeskuksen toimialueella on katselmustoimikunta, joka suorittaa sille erikseen laissa tai asetuksessa säädetyt tehtävät.

Katselmustoimikuntaa varten on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä asianomaista metsäkeskusta ja metsänomistajia edustavia jäseniä.

Katselmustoimikunta toimii kolmijäsenisenä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä metsäkeskusta edustavan jäsenen ja metsänomistajia edustavan jäsenen ollessa läsnä. Katselmustoimikunnan jäsenet toimivat virkamiehen vastuulla. Metsänomistajalla on oikeus olla läsnä katselmustoimituksessa.

Katselmustoimikunnan toiminnasta sekä jäsenten valinnasta ja kelpoisuusehdoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Kehittämiskeskuksen palveluksessa olevien sekä tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 ja 24 §:ssä säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.

Tällä lailla kumotaan metsäkeskuksista ja metsälautakunnista 8 päivänä helmikuuta 1991 annettu laki (265/91) .

Tämän lain tullessa voimaan Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka jatkaa niiden toimintaa tämän lain mukaisesti. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle siirtyvät kaikki yhdistyvien organisaatioiden varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet. Metsäkeskus Tapiossa ja Skogscentralen Skogskulturissa vireillä olevat säädöksiin perustuvat hallintoasiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriön käsiteltäviksi.

Tämän lain tullessa voimaan metsälautakunnat muodostetaan niiden toimintaa jatkaviksi metsäkeskuksiksi siten kuin valtioneuvosto päätöksellään määrää. Metsäkeskuksille siirtyvät kaikki metsälautakuntien varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet siten kuin valtioneuvosto määrää. Metsäkeskuksille siirtyvät myös metsälautakunnissa vireillä olevat hallintoasiat siten kuin valtioneuvosto määrää.

Tämän lain tullessa voimaan siirtyy Metsäkeskus Tapion ja Skogscentralen Skogskulturin palveluksessa oleva henkilöstö Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstöksi sekä metsälautakuntien palveluksessa oleva henkilöstö metsäkeskusten henkilöstöksi toimiasemaa ja tehtäviä lukuun ottamatta entisin etuuksin ja velvoittein, jollei tuotannollis-taloudellisista syistä muuta johdu. Maa- ja metsätalousministeriö päättää metsälautakuntien henkilöstön sijoittamisesta metsäkeskuksiin.

Mitä metsälautakunnista muualla säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua metsäkeskuksia.

Kun metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokunnat asetetaan ja tilintarkastajat määrätään ensimmäisen kerran, päättyy kumpienkin toimikausi vuoden 1999 lopussa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.