265/1991

Yksityismetsätalouden edistämistä ja, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään, yksityismetsätaloutta koskevien lakien noudattamisen valvontaa koskevia tehtäviä hoitavat metsäkeskukset ja metsälautakunnat.

Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä laissa muuta kuin valtion harjoittamaa metsätaloutta.

Metsäkeskuksia on kaksi, toinen pääasiallisesti suomenkielistä ja toinen pääasiallisesti ruotsinkielistä aluetta varten. Niiden toiminta-alueet määrää valtioneuvosto.

Metsälautakuntien lukumäärän ja toimintapiirit määrää valtioneuvosto.

Metsäkeskukset ovat maa- ja metsätalousministeriön valvonnan alaisia. Metsäkeskukset ohjaavat metsälautakuntien toimintaa ja hoitavat metsälautakuntien toimintaan kohdistuvia valvontatehtäviä maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti. Metsänparannustoiminnan osalta noudatetaan kuitenkin, mitä metsänparannuslaissa (140/87) säädetään.

Metsäkeskus Tapion ylintä johtoa varten on johtokunta, johon kuuluu kolmetoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä yksi on metsäkeskuksen johtaja, jonka varajäsenenä on metsäkeskuksen apulaisjohtaja. Valtioneuvosto määrää johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet. Johtokunnassa tulee olla kaksi valtion edustajaa. Muista jäsenistä viisi on määrättävä edustavimman metsänomistajien järjestön, kaksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön, yksi edustavimman metsätyöntekijöiden järjestön, yksi metsäalan edustavimman toimihenkilöjärjestön ja yksi edustavimman metsäkoneyrittäjien järjestön ehdottamista henkilöistä.

Skogscentralen Skogskulturin ylintä johtoa varten on johtokunta, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä yksi on metsäkeskuksen johtaja, jonka varajäsenenä on metsäkeskuksen apulaisjohtaja. Valtioneuvosto määrää johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet. Jäsenistä yhden tulee olla valtion edustaja. Muista jäsenistä kolme on määrättävä edustavimman metsänomistajien järjestön, yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön, yksi edustavimman metsätyöntekijöiden järjestön ja yksi metsäalan edustavimman toimihenkilöjärjestön ehdottamista henkilöistä.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.

Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava jäsenistä, jotka on määrätty edustavimman metsänomistajien järjestön ehdottamista henkilöistä.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, määrää maa- ja metsätalousministeriö saman järjestön ehdotuksesta kuin jäsen tai varajäsen on määrätty hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Metsälautakunnan ylintä johtoa varten on johtokunta, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet määrää maa- ja metsätalousministeriö. Johtokunnassa tulee olla kaksi valtion edustajaa. Muista jäsenistä neljä on määrättävä asianomaisen metsälautakunnan toimintapiirissä toimivien metsänhoitoyhdistysten edustajien kokouksen, yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön ja yksi edustavimman metsätyöntekijöiden järjestön ehdottamista henkilöistä. Mitä edellä 1 momentissa säädetään jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.

Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nämä on valittava jäsenistä, jotka on määrätty 1 momentissa tarkoitetun kokouksen ehdotuksesta.

Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuksille ja metsälautakunnille suoritetaan valtionapua niille annetuista tehtävistä aiheutuviin kulutus- ja sijoitusmenoihin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää ja maksaa 1 momentissa tarkoitetut valtionavut sekä valvoo niiden käyttöä.

Metsälautakunnan antamasta ammattiavusta peritään maa- ja metsätalousministeriön määräämien perusteiden mukaiset toimitusmaksut. Toimitusmaksujen suuruuden tulee vastata ammattiavun antamisesta metsälautakunnalle aiheutuvia keskimääräisiä kokonaiskustannuksia. Toimitusmaksut voidaan kuitenkin määrätä kokonaiskustannuksia alemmiksi, milloin sitä yksityismetsätalouden edistämisen tai alueen sijainnin kannalta taikka muusta erityisestä syystä on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Metsäkeskus ja metsälautakunta voivat hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. Ne eivät kuitenkaan saa harjoittaa kauppaa ostamalla ja myymällä metsänhakkuuoikeuksia tai puutavaraa eivätkä harjoittaa muutakaan elinkeinotoimintaa, joka ei liity lautakunnan tarkoituksen toteuttamiseen.

Metsäkeskuksen ja metsälautakunnan johtokunnan jäsen ja toimihenkilö toimivat metsäkeskukselle ja metsälautakunnalle annetuissa lainvalvontatehtävissä, metsänparannuslain toimeenpanossa ja muissa 2 momentissa mainittujen lakien mukaisissa hallintotehtävissä sekä varojen käytössä virkamiehen vastuulla.

Metsäkeskuksen ja metsälautakunnan huolehtiessa yksityismetsälain (412/67), suojametsälain (196/22), metsänparannuslain, Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/82), metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (558/50), yhteismetsälain (37/91) ja metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/91) mukaisista hallintotehtävistä niiden on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) ja yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51) säädetään.

Hallinnon ja tilien tarkastamista varten metsäkeskuksella ja metsälautakunnalla on oltava kaksi neljäksi vuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa varamiehineen sekä vuodeksi kerrallaan valittu valvontatilintarkastaja.

Tilintarkastajat määrää maa- ja metsätalousministeriö. Valvontatilintarkastajan valitsee asianomainen metsäkeskus tai metsälautakunta.

Valvontatilintarkastajan tehtävistä säädetään asetuksella.

Metsäkeskukset ja metsälautakunnat voivat palveluksessaan olevien henkilöiden ja näiden omaisten eläketurvan järjestämistä varten perustaa rahastoja. Näissä rahastoissa voi olla mukana myös muita yksityismetsätalouden piirissä toimivia työnantajia.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa metsäkeskuksen ja metsälautakunnan palveluksessa olevien toimihenkilöiden eläke-etujen perusteet.

Kunkin metsälautakunnan toimintapiirissä on katselmustoimikunta, jonka tehtävänä on suorittaa sille erikseen laissa tai asetuksessa annetut tehtävät.

Katselmustoimikunta toimii viisijäsenisenä. Puheenjohtajan määrää maa- ja metsätalousministeriö. Jäsenistä yksi on metsälautakunnan toimihenkilö ja yksi edustaa metsänomistajaa. Metsänomistajan edustaja valitaan siten, että edustavin metsänomistajien järjestö nimeää kolme henkilöä kutakin katselmustoimikuntaa varten toimimaan metsänomistajia edustavana jäsenenä. Katselmuksen kohteena olevan metsän omistaja voi ilmoittaa metsälautakunnalle, kenen nimetyistä henkilöistä hän haluaa osallistuvan katselmukseen.

Kunnanvaltuuston on valittava katselmustoimituksen uskotuiksi miehiksi vähintään neljä henkilöä, joista kahden kerrallaan on puheenjohtajan kutsusta oltava katselmustoimituksessa. Katselmustoimituksen uskotut miehet valitaan kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Katselmustoimituksen uskottujen miesten toimikausi jatkuu senkin jälkeen, kunnes uudet uskotut miehet on valittu.

Metsäkeskukset ja metsälautakunnat eivät saa antaa metsätaloussuunnitelmaan sisältyviä tilakohtaisia tietoja ulkopuolisille, ellei tilan omistaja ole antanut siihen suostumustaan tai ellei asiasta asetuksella toisin säädetä.

Tämän lain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis>kuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista 13 päivänä helmikuuta 1987 annettu laki (139/87). Keskusmetsälautakunnat jatkavat lain tullessa voimaan toimintaansa metsäkeskuksina.

Mitä keskusmetsälautakunnista muualla säädetään tai määrätään, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti metsäkeskuksia.

Tämän lain voimaan tullessa metsähallituksen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja metsätalousministeriön käsiteltäväksi.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.