238/2024

Itsenäisellä yrityksellä tarkoitetaan 7 b luvussa kirjanpitovelvollista, joka ei kuulu konserniin.

Tässä laissa tarkoitetaan perimmäisellä emoyrityksellä emoyritystä, jonka laatimaan konsernitilinpäätökseen kuuluu eniten sen kanssa samaan konserniin kuuluvia yrityksiä.

Tässä laissa tarkoitetaan verotuksellisella lainkäyttöalueella valtiota tai ei-valtiollista lainkäyttöaluetta, jolla on itsenäinen oikeus kantaa veroa yritysten tuloista.

Tässä luvussa tarkoitetun tuloverokertomuksen päättyneestä tilikaudesta on velvollinen laatimaan, julkistamaan ja asettamaan saataville perimmäinen emoyritys, jos sen konsernitilinpäätöksen mukainen liikevaihto on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittänyt 750 miljoonan euron raja-arvon. Sama velvollisuus on itsenäisellä yrityksellä, jonka tilinpäätöksen mukainen liikevaihto on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittänyt mainitun raja-arvon.

Velvollisuus tuloverokertomuksen laatimiseen raukeaa, jos konsernitilinpäätöksen mukainen liikevaihto on 750 miljoonaa euroa tai sitä pienempi sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta itsenäiseen yritykseen, perimmäiseen emoyritykseen konserniyrityksineen eikä näiden sivuliikkeisiin, jos nämä ja niiden pysyvät liikepaikat sijaitsevat ja pysyvää liiketoimintaa harjoitetaan ainoastaan Suomessa.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 89 artiklassa tarkoitetun maakohtaisen raportin laatimiseen velvolliseen itsenäiseen yritykseen eikä sellaiseen perimmäiseen emoyritykseen, jonka maakohtaisessa raportissa annetaan tiedot toiminnoista kussakin konsernitilinpäätökseen sisältyvässä konserniyrityksessä.

Kun määräysvalta suuryrityksessä tai keskikokoisessa yrityksessä kuuluu sellaiselle perimmäiselle emoyritykselle, joka sijaitsee Euroopan talousalueen ulkopuolella, sen päättyneeltä tilikaudelta tulee julkistaa tai asettaa saataville tuloverokertomus, jos emoyrityksen konsernitilinpäätöksen mukainen liikevaihto on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittänyt 1 §:n 1 momentissa mainitun raja-arvon. Tämä velvollisuus raukeaa, jos raja-arvo on alittunut sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämiseksi suuryrityksen ja keskikokoisen yrityksen tulee pyytää perimmäistä emoyritystään toimittamaan sille tuloverokertomuksessa edellytetyt tiedot. Jos pyynnöstä huolimatta näitä ei saada, tytäryrityksen on laadittava, julkaistava ja asetettava saataville hallussaan olevista, saamistaan ja hankkimistaan tiedoista tuloverokertomus sekä liitettävä kertomukseen lausuma siitä, että emoyritys ei asettanut tarvittavia tietoja saataville.

Jos Euroopan talousalueen ulkopuolisella emoyrityksellä on määräysvallassaan kaksi tai useampia 2 momentissa tarkoitettua yritystä, mainitussa momentissa säädetty velvollisuus kuuluu näistä sille, jonka viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen liikevaihto on suurin.

Jos Euroopan talousalueen ulkopuolisella yrityksellä on Suomessa sivuliike, tämän yrityksen tai, jollei se ole itsenäinen, sen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan perimmäisen emoyrityksen päättyneestä tilikaudesta tulee julkistaa ja asettaa saataville tuloverokertomus, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on tämän yrityksen tai, jollei se ole itsenäinen, sen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan perimmäisen emoyrityksen liikevaihto on ylittänyt 1 §:n 1 momentissa mainitun raja-arvon. Tämä velvollisuus raukeaa, jos raja-arvo sivuliikkeessä on alittunut sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.

Sivuliikkeen edustajan tulee pyytää 1 momentissa tarkoitettua yritystä toimittamaan sille tuloverokertomuksessa edellytetyt tiedot. Jos pyynnöstä huolimatta näitä ei saada, tämän on laadittava, julkaistava ja asetettava saataville hallussaan olevista, saamistaan ja hankkimistaan tiedoista tuloverokertomus sekä liitettävä kertomukseen lausuma siitä, että yritys ei asettanut tarvittavia tietoja saataville.

Jos 1 momentissa tarkoitetulla Euroopan talousalueen ulkopuolisella yrityksellä tai, jollei se ole itsenäinen, sen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevalla perimmäisellä emoyrityksellä on määräysvalta suomalaisessa suuryrityksessä tai keskisuuressa yrityksessä, tämän pykälän sijasta noudatetaan, mitä 2 §:ssä säädetään.

Mitä 2 ja 3 §:ssä säädetään, ei sovelleta, jos Euroopan talousalueen ulkopuolinen yritys tai, jollei se ole itsenäinen, sen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitseva perimmäinen emoyritys julkistaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä tuloverokertomuksen, jonka tulee:

Jos Patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että tytäryrityksen tai sivuliikkeen toiminnan järjestämisessä on yksinomaisena tarkoituksena kiertää 2 tai 3 §:ssä säädettyä velvollisuutta, sen tulee kirjallisesti kehottaa tytäryritystä tai sivuliikettä julkistamaan ja asettamaan saataville tuloverokertomuksensa. Patentti- ja rekisterihallitus merkitsee kehotuksen kaupparekisteriin viran puolesta.

Tuloverokertomuksessa on:

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta tuloverokertomuksessa.

Tuloverokertomus saadaan laatia noudattaen hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU liitteessä III olevan III jakson B ja C kohdan ohjeita.

Tuloverokertomuksessa tulee mainita, onko sen laadinnassa noudatettu 1 momentissa tarkoitettuja ohjeita vai 6 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston asetusta.

Tuloverokertomus on laadittava sen mallin mukaisesti ja noudattaen sitä sähköistä raportointimuotoa, josta säädetään tilinpäätösdirektiivin 48 c artiklan 4 kohdan nojalla annettavalla komission täytäntöönpanosäädöksellä.

Tieto, jonka julkistamisesta säädetään tilinpäätösdirektiivin 48 c artiklan 2 tai 3 kohdassa, saadaan jättää väliaikaisesti julkistamatta, jos julkistaminen voisi aiheuttaa vakavaa taloudellista haittaa tuloverokertomuksen tarkoittamille yrityksille. Kertomuksessa on selkeästi ilmoitettava julkistamatta jättämisestä ja esitettävä perusteltu selitys tälle menettelylle.

Edellä 1 momentissa säädetyllä tavalla väliaikaisesti julkistamatta jätetty tieto tulee esittää myöhemmässä tuloverokertomuksessa viimeistään viiden vuoden kuluttua julkistamatta jättämisestä.

Poiketen siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, tilinpäätösdirektiivin 48 c artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tietoa ei saa jättää julkistamatta, jos se liittyy veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annettujen neuvoston päätelmien liitteissä I ja II lueteltuihin verotuksellisiin lainkäyttöalueisiin.

Poiketen siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, yritys ei kuitenkaan saa poiketa niistä julkistamisvelvollisuuksista, joista säädetään markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 596/2014.

Tuloverokertomus on laadittava ja ilmoitettava 3 luvun 9 §:n mukaisesti rekisteröitäväksi 12 kuukauden kuluessa kertomuksen tarkoittaman tilikauden päättymispäivästä.

Ilmoitukseen sovelletaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annettua lakia (13/2003). Ilmoitus on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Sen estämättä, mitä 7 §:n 3 momentissa säädetään sähköisestä raportointimuodosta, kaupparekisterilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä määrätään teknisistä seikoista, joita noudatetaan ilmoituksen vastaanottamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Sen, joka on 1–3 §:ssä säädetyllä tavalla velvollinen tuloverokertomuksen laatimiseen, on 1 momentissa mainitussa ajassa julkistettava kertomus maksutta yleisön saataville verkkosivuillaan. Kertomus on pidettävä yhtäjaksoisesti saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös 2 §:n 2 momentissa ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lausumaan.

Hallituksen tai muun vastaavan toimielimen jäsenen sekä toimitusjohtajan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevasta vastuusta säädetään asianomaista oikeushenkilöä koskevassa laissa. Sama vastuu koskee myös tuloverokertomusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt ovat velvollisia varmistamaan parhaan tietonsa ja taitonsa mukaisesti, että tuloverokertomus laaditaan, rekisteröidään ja julkistetaan tässä luvussa säädetyn mukaisesti.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös sivuliikkeen edustajaan.

Muussa valuutassa kuin eurossa laaditun konsernitilinpäätöksen tai tilinpäätöksen liikevaihto muunnetaan euromääräiseksi noudattaen asianomaisen yrityksen tilinpäätöspäivän ostokurssia.

Jos 7 b luvun 10 §:ssä tarkoitettu henkilö laiminlyö mainitun luvun 9 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden tuloverokertomuksen ilmoittamisesta rekisteröitäväksi tai mainitun luvun 5 §:n nojalla annetun kehotuksen noudattamisen, Patentti- ja rekisterihallitus voi velvoittaa tämän henkilön toimittamaan tuloverokertomuksen rekisteröitäväksi määräämässään ajassa. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa. Päätökseen, jolla uhkasakko on asetettu, ei saa hakea muutosta.

Jos 4 momentissa tarkoitetusta kehotuksesta huolimatta tuloverokertomusta ei ole toimitettu rekisteröitäväksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, Patentti- ja rekisterihallituksen tulee määrätä 7 b luvun:

Edellä 5 momentissa tarkoitettu määräys on annettava, jollei ennen asian ratkaisemista näytetä, ettei siihen enää ole perustetta.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö tuloverokertomuksen rekisteröimisen 7 b luvun 9 §:ssä säädetyssä määräajassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuloverokertomuksen rekisteröintirikkomuksesta sakkoon.

Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen.