Go to front page
Statute Book of Finland

392/2018

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Type of statute
Asetus
Date of Issue
Date of publication
Statute Book of Finland
Säädösteksti

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan metsästysasetuksen ( 666/1993 ) 5 a, 6, 7, 20 a, 23 ja 24 §, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § asetuksessa 516/2017, 6 ja 7 § asetuksessa 170/2011, 20 a § asetuksessa 270/2013, 23 § osaksi asetuksessa 759/2016 sekä 24 § asetuksissa 816/2014, 147/2016 ja 759/2016, seuraavasti:

5 a §Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus

Saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä, metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa saalisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) 

metsästäjän nimi ja metsästäjänumero;

2) 

pyydystettyjen eläinten määrä ja laji sekä villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä;

3) 

päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi;

4) 

kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi.

Suomen talousvyöhykkeeltä saadusta saaliista on ilmoitettava 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Saaliiksi saadusta villisiasta on ilmoitettava pyyntipaikan koordinaatit.

6 §Hirvieläimen pyyntilupahakemus

Hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta, selvitys alueen pinta-alasta sekä luettelo niistä kiinteistörekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu.

Suomen riistakeskus voi edellyttää hakijalta selvitystä pyyntilupahakemuksessa tarkoitetun alueen metsästysoikeudesta.

Jos pyyntilupahakemus koskee hirvieläimen metsästämistä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella ja metsästysalueeseen sisältyvien valtion omistamien alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaaria, hakemukseen on liitettävä alustava ilmoitus metsästykseen ampujina osallistuvista ja heidän vakinaisista asuinpaikoistaan sekä heidän muista mahdollisuuksistaan metsästää kyseistä hirvieläintä.

7 §Hirvieläimen pyyntilupaan otettavat määräykset

Yhden hirvieläimen pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan ottaa tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta. Suomen riistakeskus voi määrätä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä.

Vasalla tarkoitetaan vuotta nuorempaa hirvieläintä.

20 a §Ilma-aseen käyttäminen

Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain variksen, harakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin sekä muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.

Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.

23 §Metsästyksen johtajan tehtävät

Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee:

1) 

suunnitella käytännön metsästystapahtumat;

2) 

antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä;

3) 

huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan;

4) 

huolehtia, että metsästystilanteessa emän menettänyt saman vuoden vasa pyritään pyytämään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.

Karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksen johtajan tulee:

1) 

suunnitella käytännön metsästystapahtumat;

2) 

antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä;

3) 

huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.

Suden metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on poikkeusluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.

Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla. Seuruemetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä.

24 §Yleiset rauhoitusajat

Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1) 

villikani huhtikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

2) 

metsäjänis ja rusakko maaliskuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

3) 

orava maaliskuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään;

4) 

euroopanmajava ja kanadanmajava toukokuun 1 päivästä elokuun 19 päivään;

5) 

piisami toukokuun 20 päivästä syyskuun 30 päivään;

6) 

kärppä huhtikuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään;

7) 

näätä huhtikuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään;

8) 

itämeren norppa tammikuun 1 päivästä huhtikuun 15 päivään;

9) 

halli tammikuun 1 päivästä huhtikuun 15 päivään;

10) 

hirvi Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa tammikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään ja syyskuun 21 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään sekä muualla maassa tammikuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään;

11) 

kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäpeura ja valkohäntäpeura 1 päivästä helmikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

12) 

metsäkaurisuros kesäkuun 16 päivästä elokuun 31 päivään ja helmikuun 1 päivästä toukokuun 15 päivään sekä metsäkaurisnaaras ja saman vuoden vasa helmikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

13) 

mufloni helmikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

14) 

kettu Lapin maakunnassa toukokuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään ja muualla maassa huhtikuun 15 päivästä heinäkuun 31 päivään;

15) 

mäyrä huhtikuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään;

16) 

kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen tammikuun 1 päivästä elokuun 20 päivän kello 12.00 saakka;

17) 

uroshaahka tammikuun ensimmäisestä päivästä toukokuun 31 päivään;

18) 

alli, tukkakoskelo ja isokoskelo tammikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

19) 

riekko Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia marraskuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa huhtikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja muualla maassa koko vuoden;

20) 

kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa huhtikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja muualla maassa koko vuoden;

21) 

naarasteeri joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään ja urosteeri Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjan-maan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa joulukuun 11 päivästä tammikuun 9 päivään ja helmikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään;

22) 

pyy joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään, naarasmetso Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään ja urosmetso Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa joulukuun 11 päivästä tammikuun 9 päivään ja helmikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään;

23) 

peltopyy tammikuun 1 päivästä elokuun 31 päivään;

24) 

fasaani maaliskuun 1 päivästä elokuun 31 päivään; sekä

25) 

sepelkyyhky marraskuun 1 päivästä elokuun 9 päivään.

Sen estämättä mitä 1 momentin 10, 11, 12 ja 16 kohdassa säädetään, saa:

1) 

muualla kuin Kuusamon kunnassa, Taivalkosken kunnassa ja Lapin maakunnassa hirveä metsästää vahtimalla pellolta syyskuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään;

2) 

hirveä metsästää ilman koiraa tammikuun 1 päivästä tammikuun 15 päivään;

3) 

muualla kuin Lapin maakunnassa kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa ja valkohäntäpeuraa metsästää vahtimalla syyskuun 1 päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

4) 

valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista metsästää ilman koiraa helmikuun 1 päivästä helmikuun 15 päivään;

5) 

kanadanhanhea ja merihanhea metsästää pellolta elokuun 10 päivästä elokuun 20 päivään kello 12.00 asti.

Edellä 2 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettu kielto ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2018. Sen 5 a § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetuksen 6 ja 7 § tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeriJari LeppäVanhempi hallitussihteeriTeemu Nikula

Top of page