1193/2001 | Statute Book of Finland

Valtioneuvoston asetus eräistä aiemmin myönnettyjä omistusasuntolainoja koskevista sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen arvioinnin perusteista

Type of statute: Asetus
Date of Issue: 5.12.2001
Updated statute: 1193/2001
Original publication: Booklet 163/2001 (Published 13.12.2001)

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 5 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 728/1998, nojalla:

1 § Soveltamisala

Aravalain (1189/1993) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista tarvetta on arvioitava siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Asetusta sovelletaan seuraavia lainoja siirrettäessä:

ennen vuotta 1991 myönnetyt asuntolainat;

ennen vuotta 1997 myönnetyt aravalainat;

ennen vuotta 1996 myönnetyt aravalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut omaksilunastamista varten myönnettävät asunto-osakkeiden hankintalainat (omaksilunastamislaina) ;

ennen vuotta 1997 myönnetyt omakotitalon perusparannuslainat; sekä

asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979) mukaan myönnetyt pitkäaikaiset perusparannuslainat.

Asetusta sovelletaan myös tarkistettaessa vuosina 1991-1995 myönnettyjen aravalainojen vuosimaksun tasoa laina-aikana sekä muutettaessa 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja lainoja avustusluonteisiksi.

2 § Omistusasuntolainojen tuen perusteet

Omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.

3 § Asunnontarve

Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne.

4 § Varallisuus

Varallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenelle elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.

Tukea ei saa myöntää, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon tai perusparantamaan asuntonsa ilman valtion tukea. Muutoin varallisuus otetaan huomioon lainan määrään vaikuttavana tekijänä.

5 § Tulot ja niistä tehtävät vähennykset

Hakijaruokakunnan tuloja määriteltäessä otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti (kuukausitulot) . Tuloksi ei kuitenkaan lasketa asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.

Hakijaruokakunnan kuukausituloista vähennetään:

340 euroa jokaisesta ruokakuntaan kuuluvasta lapsesta, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tässä asetuksessa tarkoitettua tukea haetaan;

lapsen elatusapu, jota suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella; ja

kaksi prosenttia ruokakunnan maksamattomien valtion takaamien opintolainojen määrästä.

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 670 euroa. Hakijaruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausituloista vähennetään hänen vuorotyöstä saamansa palkanlisä enintään 170 euroon saakka.

6 § Enimmäistulotaulukot ja siirrettävän lainan lainoitusosuus tai vuosimaksun taso

Jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavasta taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä, voidaan hakijalle siirtää:

ennen vuotta 1991 myönnetty asuntolaina taulukon lainoitusosuuksien mukaisesti;

ennen vuotta 1996 myönnetty aravalaina taulukon vuosimaksun tason mukaisesti; tai

vuonna 1996 myönnetty aravalaina, omakotitalon perusparannuslaina taikka ennen vuotta 1996 myönnetty omaksilunastamislaina taulukon ylimpiä rajoja noudattaen:

Henkilöluku
1	2	3	4	5	6	Lainoitusosuus-%	Vuosimaksun taso
2 090	2 540	2 720	3 060	3 400	3 630	10-30	ylin
1 670	1 980	2 120	2 390	2 650	2 830	35-45	keskimmäinen
1 460	1 680	1 800	2 020	2 240	2 400	50-60	alin

Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa, Vantaalla ja Vihdissä sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Henkilöluku
1	2	3	4	5	6	Lainoitusosuus-%	Vuosimaksun taso
2 320	2 940	3 260	3 650	4 050	4 360	10-30	ylin
1 860	2 290	2 540	2 850	3 160	3 400	35-45	keskimmäinen
1 620	1 940	2 150	2 410	2 670	2 880	50-60	alin

7 § Enimmäistulotaulukko pitkäaikaisen perusparannuslainan muuttamiseksi avustusluonteiseksi

Muutettaessa asuntojen perusparantamisesta annetun lain mukaan myönnetty tai siirretty pitkäaikainen perusparannuslaina avustusluonteiseksi sovelletaan, tekemättä kuitenkaan niihin 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja vähennyksiä, seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Henkilöluku
1	2	3	4
870	1 550	2 070	2 640

8 § Enimmäistulotaulukoiden soveltaminen

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä tai muutettaessa pitkäaikainen perusparannuslaina avustusluonteiseksi enemmän kuin neljä henkilöä, korotetaan 6 ja 7 §:ssä olevia tulojen enimmäismääriä 170 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

9 § Asumisväljyys

Tuettavan asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Kohtuullisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla.

10 § Vuosimaksun tason muutokset laina-aikana

Tammikuun 1 päivän 1991 ja joulukuun 31 päivän 1995 välisenä aikana myönnetyn aravalainan vuosimaksun tasoa voidaan vuosimaksun viidennen vuotuisen tarkistuksen yhteydessä tarkistaa seuraavasti:

jos ruokakunnan 5 §:n mukaan määritellyt tulot eivät ylitä 6 §:ssä olevia vuosimaksun alinta tasoa vastaavia enimmäistuloja, voidaan päättää, että alimmalla tasolla olevan vuosimaksun tasoa ei koroteta; taikka

jos ruokakunnan tulot eivät ylitä vuosimaksun keskimmäistä tasoa vastaavia enimmäistuloja, voidaan päättää, että alimman tason vuosimaksu korotetaan keskimmäiselle tasolle tai että keskimmäisellä tasolla olevan vuosimaksun tasoa ei koroteta.

Vuosimaksun kymmenennen vuotuisen tarkistuksen yhteydessä voidaan vuosimaksun tasoa tarkistaa siten, että alimmalla tasolla olevan vuosimaksun tasoa korotetaan vain keskimmäiselle vuosimaksutasolle tai keskimmäisellä tasolla olevan vuosimaksun tasoa ei koroteta, jos ruokakunnan tulot eivät ylitä vuosimaksun keskimmäistä tasoa vastaavia enimmäistuloja.

Vuosimaksun tason korotusta ei lykätä, jos hakijaruokakunnalla on ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa lukuunottamatta varallisuutta siinä määrin, että sen voidaan kohtuudella katsoa selviytyvän ilman vuosimaksun korotuksen lykkäämistä.

Jos lainansaajan lainanhoitokyky on aravalainan myöntämisen tai siirtämisen jälkeen pysyvästi olennaisesti heikentynyt lainansaajan vammautumisen, pitkäaikaisen työttömyyden tai muun niihin rinnastettavan syyn johdosta, voidaan vuosimaksun taso alentaa arava-asetuksen (1587/1993) 3 luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti niiden tulojen mukaiselle tasolle, jolla lainansaaja olisi oikeutettu saamaan siirrettävän omistusaravalainan.

11 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001

Ministeri Suvi-Anne SiimesYlitarkastaja Jorma Pietiläinen