187/2000

Tämä päätös koskee tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus , säädetyn peltokasvien tukijärjestelmän ja siihen liittyvän kesannoinnin soveltamista.

Tukijärjestelmästä on lisäksi säädetty tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2316/1999, jäljempänä soveltamisasetus .

Peltokasvien pinta-alatuen ja siihen liittyvän kesantokorvauksen, jäljempänä peltokasvituki , myöntämisperusteista säädetään 1 §:ssä mainittujen asetusten lisäksi seuraavissa asetuksissa:

Hallintoasetukseen perustuvista asioista säädetään peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetussa maaja metsätalousministeriön päätöksessä (155/2000). Horisontaaliasetukseen perustuvista asioista säädetään Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (154/2000), jäljempänä horisontaalipäätös .

Peltokasvien tukijärjestelmän mukaista pinta-alaan perustuvaa tukea maksetaan peltokasviasetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä asetuksen liitteessä I määritellyille tukijärjestelmään kuuluville viljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille, öljypellavalle sekä säilörehunurmelle. Lisäksi tukea maksetaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoidulle alalle.

Tuen suuruus määräytyy soveltamisasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotantoalueen mukaan.

Peltokasvituen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle ja kesannolle A-tuotantoalueella 3,4 tonnia hehtaarilta, B―C1 -tuotantoalueella C1 -tuotantoalueen saaristoa lukuun ottamatta 2,8 tonnia hehtaarilta ja C1 -tuotantoalueen saaristossa sekä C2―C4 -tuotantoalueella 2,3 tonnia hehtaarilta.

Öljykasvien tuen perusteena käytetään koko maassa satotasoa 1,59 tonnia hehtaarilta kerrottuna 1,95:llä (3,1 tonnia hehtaarilta) vuonna 2000 ja 2001.

Tämän päätöksen A―C4 -tuotantoalueilla tarkoitetaan kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (27/2000) määriteltyjä alueita sekä myöhemmissä vastaavissa päätöksissä määriteltyjä alueita.

Hakemus tukikelvottoman peruslohkon väliaikaisesta hyväksymisestä tukikelpoiseksi on toimitettava 7 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2000. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 142 vuodelle 2000 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2000 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella.

Tukikelpoiseksi voidaan hakea peruslohkoa, joka on:

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset hyväksymisperusteista ottaen huomioon soveltamisasetuksen 2 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun rajoituksen.

Hakemus tukikelpoisen ja tukikelvottoman peruslohkon välisestä vaihdosta on toimitettava 7 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2000. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 142 vuodelle 2000 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2000 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella.

Perusteet vaihdon hyväksymiselle ovat viljelykierto, ympäristönsuojelu, kasvien terveys, viranomaisen määräys ja muu maatalouden harjoittamiseen liittyvä syy. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vaihdon hyväksymisperusteista.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä erillinen päätös vaihtohakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viimeistään 5 päivänä toukokuuta 2000.

Edellä 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle siihen kuntaan, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.

Postitse toimitettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.

Lohkojaon yksinkertaistamiseksi voidaan vuonna 2000 hyväksyä:

Hyväksymisen edellytyksenä on se, että tukikelpoinen ala ei lisäänny 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden takia. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja tilanteita ovat kantokasojen alla olleiden pienten tukikelvottomien peruslohkojen kokoaminen yhdeksi tukikelvottomaksi peruslohkoksi.

Peltokasvit ja säilörehunurmi, joille tukea haetaan, on kylvettävä soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan paikkakunnalla käytettävän tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.

Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu:

Peltokasvitukeen oikeuttavan kasvulohkon on oltava kasvukunnoltaan sellainen, että kasvulohkolla on mahdollista tuottaa paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Kasvukunnon arviointiin ei vaikuta mahdollinen lohkon aikaisempi hyväksyminen.

Tukeen oikeuttamattomia ovat esimerkiksi sellaiset kasvulohkot, jotka:

Tukeen oikeuttavista rypsin ja rapsin kylvöaloista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdassa. Lisäksi tukeen oikeuttavia ovat rypsin ja rapsin kylvöalat, jotka on kylvetty soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a, c tai e alakohdassa tarkoitetuilla siemenillä. Viljelijän velvollisuuksista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mainituissa alakohdissa.

Syötäväksi tarkoitettujen auringonkukansiementen tukeen oikeuttamattomuudesta säädetään peltokasviasetuksen 10 artiklan 9 kohdassa ja soveltamisasetuksen 4 artiklan 5 kohdassa. Vastaavasti öljypellavan tukeen oikeuttamattomista kuitupellavalajikkeista säädetään peltokasviasetuksen liitteessä I.

Sen osoittamiseksi, että öljykasvin ja öljypellavan siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan. Auringonkukan ja öljypellavan osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.

Tukeen oikeuttavan makean lupiinin lajikkeista säädetään soveltamisasetuksen 5 artiklassa. Sen osoittamiseksi, että makean lupiinin siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti tai todistus soveltamisasetuksen 5 artiklan mukaisesta karvaiden siementen pitoisuutta osoittavasta kokeesta säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan.

Makean lupiinin osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.

Peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvaksi kesannoksi hyväksytään kesantolohkot, jotka on poistettu viljelykäytöstä soveltamisasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Peltokasvien tukijärjestelmän mukaiseksi kesannoksi ei kuitenkaan hyväksytä kasvulohkoa tai sen osaa, joka on kasvukunnoltaan niin huono, että sitä ei voitaisi käyttää peltokasvien viljelyyn. Kasvukunnon arviointiin ei vaikuta kasvulohkon mahdollinen hyväksyminen kesannoksi aiempina vuosina. Tukeen oikeuttamattomia ovat esimerkiksi sellaiset lohkot, jotka:

Peltokasvitukeen liittyvää kesantokorvausta maksetaan lisäksi kesannolle, jolla viljellään raaka-aineita muuhun kuin ravinto- ja rehutarkoitukseen, jäljempänä non food -kesannot . Maksamisen edellytyksistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 2461/1999. Asetuksen nimi on komission asetus (EY) N:o 2461/1999 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin, kuin on kyse kesannoidun maan käytöstä sellaisten raaka- aineiden tuottamiseen, joita käytetään yhteisössä muuhun kuin välittömästi ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen, jäljempänä raaka-aineasetus .

Tilalla, jolla kesannoidaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti, on kesantoa oltava yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

Peltokasvitukeen oikeuttavien kesantolohkojen on oltava soveltamisasetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan vähintään 0,30 hehtaaria. Leveyden on oltava vähintään 20 metriä yli puolella lohkon pituudesta. Tätä pienemmät lohkot hyväksytään ainoastaan, jos ne kauttaaltaan rajoittuvat kiinteisiin rajoihin eli muodostavat oman peruslohkon. Lohkon on kuitenkin aina täytettävä tukikelpoisen kasvulohkon minimikokovaatimus 0,05 hehtaaria.

Muuta muokkausta ja lannoitusta kuin 17 §:ssä tarkoitetun kasvipeitteisen kesannon perustamiseen sekä 25 §:ssä tarkoitettuun kylvöön liittyvää kesannon muokkausta ja lannoitusta on vältettävä.

Kesantolohkojen hoidosta säädetään muilta osin horisontaalipäätöksessä.

Kesannolle saa kylvää viimeistään kesäkuun 30 päivänä 18―21 §:ssä tarkoitettuja viherkesanto-, riistalaidun- ja maisemakasveja sekä viimeistään kesäkuun 15 päivänä non food -kasveja. Tällaiset kesannot täyttävät horisontaalipäätöksessä säädetyn kasvipeitteisyysvaatimuksen.

Soveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti kesantolohkon satoa ei saa korjata, kuljettaa pois eikä sadosta saa olla taloudellista hyötyä hakijalle, non food -kesantoja lukuun ottamatta.

Kasvipeitteiseksi kesannoksi hyväksytään aikaisemmin perustettu viljelty nurmi tai viherkesanto. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmisiementä tai vastaavaa nurmisiemenseosta, kun otetaan huomioon 2 momentissa tarkoitetut rajoitukset.

Perustettavalle viherkesannolle voidaan kylvää yksilajisena nurmisiemenenä vain sellaista siementä, josta saatavaa satoa ei ole sallittua myydä siementarkoitukseen. Perustettavan viherkesannon tai vuonna 1998 tai sen jälkeen perustetun kasvuston typensitojakasvien osuudesta säädetään horisontaalipäätöksessä.

Kasvipeitteistä kesantoa voidaan käyttää riistaeläinten laitumena kesantokautena sekä kesantoa seuraavan syksyn ja talven aikana. Tähän tarkoitukseen ei kesantoa voida kuitenkaan perustaa pelkästään viljan tai viljan ja palkokasvien tai viljan ja öljykasvien siemenseoksella tai millään muulla sellaisella siemenellä tai siemenseoksella, jonka sato voidaan korjata leikkuupuimurilla ja jolla tuotettua satoa voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistanhoitoon. Mikään peltokasvi ei saa muodostaa yli kahta kolmasosaa kasvustosta. Riistalaidunta ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistaeläinten laitumena.

Riistaeläinten ruokintaa varten perustettua kesantoa ei saa niittää siten, että sato kuljetetaan pois. Lumen alle jäämisen estämiseksi sato voidaan niittää karhelle. Kasvuston seivästäminen syksyllä sadon syöttämiseksi riistaeläimille paikan päällä suoraan seipäiltä on sallittua.

Kasvipeitteinen kesanto voidaan perustaa maisemaa monipuolistavilla kasveilla. Maisemaa monipuolistavilla kasveilla tarkoitetaan esimerkiksi hunajakukkaa, ruiskukkaa ja silkkiunikkoa. Tähän tarkoitukseen ei kesantoa voida perustaa peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla, kuten auringonkukalla tai makealla lupiinilla. Maisemakesantoa ei saa käyttää muuhun kuin maiseman monipuolisuutta edistävään tarkoitukseen.

Non food -kesantojen hoidossa noudatetaan, mitä raaka-aineasetuksessa säädetään.

Suomessa ei sovelleta peltokasviasetuksen 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, joka mahdollistaa kansallisen lisätuen perustettaessa biomassan tuottamiseen tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelmiä. Myöskään raaka-aineasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa eli hakijan mahdollisuutta jalostaa tilallaan non food -kesannon raaka-aine biokaasuksi ei sovelleta.

Tuottajalle voidaan myöntää kesantokorvausta vapaaehtoisesta kesannosta, jota voi olla enintään:

Satotasot, joita käytetään laskettaessa 92 viljatonnin laskennallista satoa on määritelty 4 §:ssä.

Soveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan tarkoittamaksi kielletyksi maatalouskäytöksi katsotaan eläinten laiduntaminen kesannolla. Vielä vuonna 2000 myös muu monivuotinen kasvi kuin nurmikasvi voidaan hyväksyä kesantokasviksi, jos sen satoa ei ole mahdollista korjata kesantovuonna.

Soveltamisasetuksen 20 artiklan tarkoittamaa mahdollisuutta myöntää tukea kesannoiduille maille enintään viisi markkinointivuotta kestäväksi monivuotiskaudeksi ei sovelleta.

Kesantolohkolle voidaan kylvää heinäkuun 15 päivästä alkaen sellaisten kasvien siemeniä, joiden sato voidaan korjata seuraavana vuonna. Kylvämistä edeltävät toimenpiteet, kuten rikkakasvien torjunta, kalkitus, muokkaus ja lannoitus voidaan aloittaa aikaisintaan kesäkuun 16 päivänä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset kylvämisen edellytyksistä ja kylvämistä edeltävien toimenpiteiden aloittamisesta.

Kesannoivan tilan on täytettävä kesantovelvoite jokaisella tuotantoalueella, jollei kesantovelvoitetta siirretä viereiselle tuotantoalueelle.

Kesantovelvoitteen siirrossa on soveltamisasetuksen 23 artiklan 5 kohdan mukaan otettava huomioon laskennallisista keskisadon eroista aiheutuva kesantovelvoitteen muutos siten, ettei siirto johda velvoitekesannon hehtaarimäärän alittumiseen.

Maatalouden ympäristötuen 20-vuotisia erityisympäristötukisopimusaloja tai Euroopan yhteisön pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitettyjä aloja voidaan ilmoittaa kesannoksi enintään tilan kesantovelvoitteen verran.

Soveltamisasetuksen 24 artiklan tarkoittama viimeinen kylvöpäivä koskee koko maata. Mainitun artiklan mukaan viimeinen kylvöpäivä on kesäkuun 15 päivä, jollei komissio myönnä erityisestä syystä poikkeusta viimeiseen kylvöpäivään.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen peltokasvitukea koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.