Laki investointiverolain muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun investointiverolain ( 54/77 ) nimike, 1–3 §, 4 §:n 2–4 momentti, 5 ja 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 ja 10 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18, 19, 22 ja 23 a §, 25 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti ja 27 §, sellaisina kuin niistä ovat lain nimike, 4 §:n 2–4 momentti, 10 §, 17 §:n 1 momentti ja 26 §:n 1 momentti 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (296/83), 5 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 18 § osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla lailla (590/87) ja 23 a § 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (785/90), seuraavasti:
Rakennusverolaki
1 §
Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi on eräistä talonrakennustöistä suoritettava rakennusveroa valtiolle sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Valtioneuvosto päättää rakennusveron kantamisesta sekä määrää sen ajanjakson, jonka kuluessa aloitetuista rakennustöistä rakennusveroa on suoritettava ( verotuskausi ).
2 §
Velvollinen suorittamaan rakennusveroa on jokainen, jonka lukuun rakentaminen tapahtuu. Milloin verovelvollisia on useita, on kukin vastuussa veron koko määrän suorittamisesta.
Veron suorittamisesta ovat vapaat valtio ja sen laitokset lukuun ottamatta valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/87) tarkoitettuja liikelaitoksia.
3 §
Rakennusveron määrä on, sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää, vähintään 25 ja enintään 40 prosenttia rakennuskustannuksista.
Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sellaisia menoja, jotka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/68) mukaan vähennetään veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin rakennuksen hankintamenoina. Rakennusveroa mahdollisine korotuksineen ja lisäyksineen ei pidetä hankintamenona.
4 §
Veronalaista on seuraavien rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen:
myymälä ja muu liiketila, pankki-, vakuutuslaitos-, matkatoimisto- ja muu toimistotila tai hallintorakennus, ja muu kuin teollista tuotantotoimintaa tai maataloustuotantoa palveleva varasto;
kirkko ja muu kirkollinen rakennus, museo, ooppera, teatteri, elokuvateatteri, konsertti- tai taidehalli, kirjasto, arkisto, kokoontumis- tai huvittelutila, näyttely-, urheilu- ja kuntoilutila sekä katsomo;
hotelli, motelli, ravintola, kahvila, kylpylä, kurssikeskus ja lomanviettoon tarkoitettu rakennus;
huoltoasema, pysäköintitalo ja erillinen tai 1–5 kohdassa mainittujen rakennusten yhteydessä oleva autotalli;
tietojenkäsittelytila ja liikenneasema;
omistajan tai hänen palveluksessaan olevien työntekijöiden loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu rakennus, paitsi jos rakentaminen ei käsitä enempää kuin yhden rakennuksen ja saunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala on pienempi kuin 80 neliömetriä.
Jos 2 momentissa tarkoitetun rakennustilan huoneisto-alan osuus on vähemmän kuin neljännes uudisrakennuksen tai rakennettavan tai peruskorjattavan rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan huoneisto-alan osuus uudisrakennuksesta tai rakennettavasta tai peruskorjattavasta rakennustilasta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 2 momentissa mainittuja rakennustiloja. Milloin veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 1 000 neliömetriä tai enemmän, katsotaan 2 momentissa tarkoitettu veronalainen rakentaminen pinta-alaosuuksista riippumatta kuitenkin veronalaiseksi.
Valtioneuvoston on rakennusveron kantamisesta päättäessään määrättävä, millä alueilla tapahtuva rakentaminen on veronalaista ja onko veronalaisuus rajoitettava vain tietynlaiseen 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen.
5 §
Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen ei kuitenkaan ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan bruttoala saman momentin 6 kohdassa tarkoitettua rakennusta lukuun ottamatta on enintään 400 neliömetriä tai, jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollista, rakennuskustannukset ovat enintään 2 000 000 markkaa.
Edellä 1 momentissa mainittuun pinta-alaan luetaan samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevat rakennukset, joiden rakentamiseen ryhdytään verotuskauden aikana.
7 §
Verotoimisto voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, onko rakennuspiirustusten mukainen rakentaminen veronalaista. Ennakkotietoa on sitovana noudatettava, jos rakennus toteutetaan ennakkotietohakemuksessa esitetyn mukaisesti.
Verotoimisto voi antaa ennakkotiedon myös siitä, onko rakentamiseen ryhdytty. Hakijan on tarvittaessa liitettävä hakemusasiakirjoihin rakennusviranomaisen lausunto suoritetuista rakennustoimenpiteistä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ennakkotieto on annettu ilman vahvistettuja rakennuspiirustuksia, hakijan on toimitettava kuukauden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta vahvistetut rakennuspiirustukset verotoimistolle.
8 §
Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät rakennustöiden keskeyttäminen tai muut erityiset seikat muuta osoita, kun rakennuksen perustustyöt on lainvoimaisen rakennusluvan nojalla huomattavalta osalta aloitettu. Rakennuksen perustustöiksi ei tällöin katsota mahdollisia kaivuu-, louhinta- tai paalutustöitä.
9 §
Valtioneuvosto ei saa määrätä verotus kautta 24 kuukautta pidemmäksi eikä määrätä uutta verotuskautta alkavaksi ennen kuin vähintään 12 kuukautta on kulunut edellisen verotuskauden päättymisestä.
Verotuskauden aikana valtioneuvosto voi:
lyhentää määräämäänsä verotuskautta ja pidentää verotuskauden enintään 24 kuukaudeksi;
supistaa ja laajentaa aluetta, jolla tapahtuvasta rakentamisesta on suoritettava rakennusveroa;
muuttaa 4 §:n 4 momentin nojalla veronalaiseksi määrättyä rakennuskohteiden luetteloa;
muuttaa veroprosenttia 3 §:n 1 momentissa säädetyissä rajoissa.
10 §
Valtioneuvoston 9 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla tekemä päätös verotuskauden pidentämisestä on annettava vähintään kahta kuukautta ennen kulumassa olevan verotuskauden päättymistä.
Ennen valtioneuvoston päätöksen antamista 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin, 4 §:n 4 momentin ja 9 §:n 2 momentin nojalla on Suomen Pankin johtokunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiasta, jollei se ole tehnyt asiasta esitystä.
12 §
Verotoimiston on viipymättä tehtävä rakennusveron määräämistä koskeva päätös.
Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei ole annettu säädetyssä ajassa, rakennusveroa on korotettava enintään 25 prosentilla ja sille on laskettava 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyön aloittamista lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta asetettavaan maksupäivään saakka.
17 §
Verovelvollisella ja lääninverovirastolla on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun verotoimiston päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta siltä lääninoikeudelta, jonka alueella rakennusvero on määrätty tai olisi ollut määrättävä. Lääninoikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisesti.
18 §
Tässä laissa tarkoitettu vero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä lääninverovirastolle. Jos maksua ei määräaikana ole suoritettu, on verolle ja veronkorotukselle suoritettava veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa (145/76) säädetyt viivästysseuraamukset. Rakennusveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa (611/78) ja sen nojalla sekä verotuslaissa (482/58) ja sen nojalla on veronkannosta säädetty.
19 §
Jokaisen on verotoimiston kehotuksesta annettava sellaisia rakennusveron määräämisessä tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muuten ovat hänen tiedossaan.
22 §
Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että rakennusverosta vapauduttaisiin, on verotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.
23 a §
Rangaistus rakennusveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29 luvun 1–3 §:ssä.
25 §
Jos verovelvollinen on keskeyttänyt aloittamansa rakentamisen vähintään verotuskauden ajaksi, verohallitus voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta alentaa toimitetun verotuksen enintään sellaiseen määrään, että se vastaa ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen rakentamiskustannuksista menevää rakennusveroa. Erityisistä syistä verohallitus voi hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä.
26 §
Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 4 momentin nojalla antama rakennusveron kantamista koskeva päätös sekä 9 §:n 2 momentin nojalla antama päätös verotuskauden lyhentämistä ja alueen supistamista lukuun ottamatta on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Päätös on kumottava, jos eduskunta niin päättää.
27 §
Rakennusveron määräämisen ja maksuunpanon yleinen johto kuuluu verohallitukselle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
Hallituksen esitys 316/90
Valtiovarainvaliok. miet. 106/90 ja 1/91
Suuren valiok. miet. 342/90
Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Iiro Viinanen