54/1977

Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi on eräistä talonrakennustöistä valtiolle suoritettava investointiveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Valtioneuvosto päättää investointiveron kantamisesta sekä määrää sen ajanjakson, jonka kuluessa aloitetuista rakennustöistä investointiveroa on suoritettava (verotuskausi).

Velvollinen suorittamaan investointiveroa on jokainen, jonka lukuun rakentaminen tapahtuu. Milloin verovelvollisia on useita, on kukin vastuussa veron koko määrän suorittamisesta.

Veron suorittamisesta ovat vapaat valtio ja sen laitokset.

Investointiveron määrä on, sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää, vähintään 25 ja enintään 40 prosenttia rakennuskustannuksista.

Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sellaisia menoja, jotka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan vähennetään veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin rakennuksen hankintamenoina.

Veronalaista on rakentaminen, johon on ryhdytty verotuskautena ja joka käsittää seuraavat rakennukset tai rakennustilat:

Jos 1 momentissa tarkoitetun rakennustilan pinta-alan osuus on vähemmän kuin neljännes rakennuksen tai rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan pintaalan osuus koko rakennuksesta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 1 momentissa mainittuja rakennustiloja. Milloin veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 100 neliömetriä tai enemmän, katsotaan tällainen rakentaminen kuitenkin aina veronalaiseksi.

Valtioneuvoston on investointiveron kantamisesta päättäessään määrättävä, millä alueilla tapahtuva rakentaminen on veronalaista ja onko veronalaisuus rajoitettava vain tietynlaiseen 1 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen.

Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen ei kuitenkaan ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan kokonaiskerrosala saman momentin 4 kohdassa tarkoitettua rakennusta lukuun ottamatta on enintään 200 neliömetriä, tai mikäli kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteesta johtuen ei ole mahdollista, jos rakennuskustannukset ovat enintään 20000 markkaa.

Kokonaiskerrosalalla tarkoitetaan kerrosten ja kellarikerroksen yhteenlaskettua määrää lisättynä ullakolla olevien tilojen muodostamalla kerrosalalla.

Mikäli 4 §:ssä tarkoitettu rakennus otetaan verovelvolliselta pakkolunastuksella tai muulla siihen rinnastettavalla menettelyllä tai vapaaehtoisesti luovutetaan sellaiseen tarkoitukseen, johon vastaanottaja edellä mainitulla menettelyllä on oikeutettu lunastamaan sen, taikka jos rakennus tai rakennustila tuhoutuu, ei täten menetettyä tai tuhoutunutta rakennusta tai rakennustilaa vastaava, menetetyn tai tuhoutuneen tilalle tapahtuva rakentaminen ole veronalaista.

Verotoimisto voi hakemuksesta antaa sitovan ennakkotiedon siitä, onko vahvistettujen rakennuspiirustusten mukainen rakentaminen veronalaista.

Rakentamisella tarkoitetaan tässä laissa sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin rakennuslain mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa.

Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, elleivät erityiset seikat muuta osoita, kun mahdollisia kaivuutöitä lukuun ottamatta rakennuksen tai rakennelman perustustyöt on aloitettu.

Valtioneuvosto ei saa määrätä verotuskautta 18 kuukautta pitemmäksi eikä määrätä uutta verotuskautta alkavaksi ennen kuin vähintään 12 kuukautta on kulunut edellisen verotuskauden päättymisestä.

Verotuskauden kestäessä valtioneuvosto voi lyhentää määräämäänsä verotuskautta tai pitentää sen enintään 18 kuukaudeksi sekä määrätä, ettei tietyllä alueella tapahtuvasta rakentamisesta ole suoritettava investointiveroa.

Valtioneuvoston 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 3 momentin nojalla tekemä päätös investointiveron kantamisesta on annettava vähintään kuukautta ennen verotuskauden alkamista. Valtioneuvoston on 9 §:n nojalla tekemä päätös annettava vähintään yhtä kuukautta ennen päätöksen voimaan tuloa. Ennen päätöksen antamista on hankittava Suomen Pankin johtokunnan lausunto, jollei sanottu johtokunta ole tehnyt esitystä asiassa.

Joka verotuskautena rakennuttaa tai omaan lukuunsa rakentaa sellaisia 4 §:n 1 momentissa mainittuja rakennuksia tai rakennustiloja, joiden rakentaminen valtioneuvoston päätöksen mukaan verotuskautena on veronalaista, on velvollinen antamaan verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen veroilmoituksen sen veropiirin verotoimistolle, jonka alueella rakennuspaikka sijaitsee. Sama velvollisuus on sillä, jonka rakennuttama tai rakentama rakennus tai rakennustila on verovapaa 5 §:n 1 momentin rakennuskustannuksia koskevan säännöksen nojalla.

Veroilmoitus on annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamiseen ryhdyttiin.

Verotoimiston on viipymättä määrättävä ja maksuunpantava investointivero.

Milloin veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei ole annettu säädetyssä ajassa, investointiveroa on korotettava enintään 25 prosentilla ja on sille laskettava 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyön aloittamista lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta asetettavaan maksupäivään saakka.

Vero määrätään täysin kymmenin markoin jättämällä yli menevä määrä lukuun ottamatta.

Rakennustyön valmistuttua verovelvollisen on verohallituksen vahvistamalla lomakkeella annettava verotoimistolle selvitys rakennuskustannusten lopullisesta määrästä (veronselvitys).

Rakennustyön on katsottava valmistuneen, kun sen käsittämät rakennukset tai rakennustilat ovat pääasiallisilta osiltaan valmistuneet käyttötarkoitukseensa.

Mikäli rakennuskustannusten lopullinen määrä ylittää veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrän vähintään 20 prosentilla, verotoimiston on oikaistava verotusta ja määrättävä verovelvollisen suoritettavaksi kustannusten erotusta vastaava vero ja sille 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyöhön ryhtymistä lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta lukien asetettavaan maksupäivään saakka.

Mikäli veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrä ylittää rakennuskustannusten lopullisen määrän vähintään 10 prosentilla, verotusta on niin ikään oikaistava ja verovelvolliselle maksettava takaisin kustannusten erotusta vastaava vero ja sille kuuden prosentin vuotuinen korko veron suorittamispäivästä lukien takaisinmaksupäivään.

Verotoimiston on arvioitava rakennuskustannusten määrä, mikäli verovelvollinen kehoituksesta huolimatta laiminlyö veroilmoituksen tai veroselvityksen antamisen tai antaa ne niin puutteellisina, ettei niitä oikaistunakaan voida panna verotuksen perusteeksi.

Milloin veroilmoituksessa ilmoitettua rakennuskustannusten määrää rakennustilavuuden, rakennustavan tai rakennusten laadun huomioon ottaen on pidettävä ilmeisesti liian pienenä, verotoimistolla on, sen jälkeen kun verovelvolliselle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, oikeus vahvistaa rakennuskustannusten määrä arvion mukaan.

Verovelvollisen tulee järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi tai muutoin pitää sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan selville veronalaisen rakennustoiminnan rakennuskustannukset.

Verovelvollisella ja asianomaisen lääninverotoimiston verotarkastajalla on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun verotoimiston päätöksen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta siltä lääninhallitukselta, jonka alueella investointivero on määrätty tai olisi ollut määrättävä. Lääninhallituksen on käsiteltävä valitus kiireellisesti.

Haettaessa muutosta lääninhallituksen päätökseen valtion puhevaltaa käyttää verohallitus.

Tässä laissa tarkoitettu vero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä verotoimiston määräämänä maksupäivänä tarkoitusta varten avatulle verotoimiston postisiirtotilille. Milloin maksua ei määräaikana ole suoritettu, on investointiverolle, veronkorotukselle ja veronlisäystä vastaavalle korolle suoritettava veronlisäystä siten kuin siitä erikseen on säädetty. Investointiveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä verotuslaissa ja sen nojalla on veronkannosta säädetty.

Tämän lain nojalla kertynyt investointivero, sille määrätty veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on siirrettävä valtion suhdannerahastosta annetussa laissa (891/69) tarkoitettuun valtion suhdannerahastoon. Kunnes tulo- ja menoarviossa varojen siirrosta rahastoon on päätetty, varat on väliaikaisesti talletettava erityiselle tilille Suomen Pankkiin. Tällä tilillä oleville varoille Suomen Pankki maksaa saman koron kuin valtion suhdannerahastoon talletetuille varoille.

Jokaisen on verotoimiston kehotuksesta annettava sellaisia investointiveron määräämisessä tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan.

Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on heti verotuskauden alkamisen jälkeen lähetettävä asianomaiselle verotoimistolle tiedot sellaisista ennen verotuskauden alkamista annetuista rakennuslupapäätöksistä, joissa tarkoitettua rakentamista sanotun viranomaisen merkintöjen mukaan ei verotuskauden alkuun mennessä ollut aloitettu. Verotuskauden aikana annetuista rakennuslupapäätöksistä on rakennusluvan myöntävän viranomaisen lähetettävä tiedot verotoimistolle.

Rakentamista valvovan viranomaisen on verotoimiston pyynnöstä suoritettava tämän lain soveltamisessa tarpeellisia katselmuksia sekä annettava asiassa selvityksiä ja lausuntoja.

Verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää tässä laissa tarkoitettua veroa, veronkorotusta eikä veronlisäystä vastaavaa korkoa veronalaisesta tulostaan valtion- ja kunnallisverotuksessa.

Milloin rakennustyön keskeyttämisestä tai muista vastaavista seikoista voidaan päätellä, että rakentamiseen on ryhdytty ennen verotuskauden alkua ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että investointiveron suorittamisesta kokonaan tai osaksi vapauduttaisiin, voidaan tässä laissa tarkoitettu verotus kuitenkin toimittaa.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle muutoin on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että investointiverosta vapauduttaisiin, on verotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

Jos verovelvollinen sen johdosta, että hän on jättänyt antamatta veroilmoituksen tai veroselvityksen taikka antanut ne puutteellisina tai virheellisinä, on jäänyt verotuskaudelta kokonaan tai osaksi verottamatta, on hänen suoritettavakseen jonakin verotuskauden päättymistä lähinnä seuraavan kolmen vuoden aikana määrättävä se vero, mikä on jäänyt maksuunpanematta. Veroa voidaan tällöin korottaa enintään kaksinkertaiseksi ja on sille laskettava 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu veronlisäystä vastaava korko.

Tämän lain mukaisessa verotusmenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin myös, mitä verotuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä on säädetty ilmoittamisvelvollisuudesta, liike- ja muiden asiakirjain tarkastuksesta virka-avusta ja salassapitovelvollisuudesta.

Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta erityisen painavista syistä joko kokonaan tai osittain vapauttaa tietyn rakennustyön veronalaisuudesta. Milloin olosuhteet ovat säälittävät tai veron periminen muutoin olisi kohtuutonta, valtiovarainministeriö voi hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen suorittamasta veroa sekä sille määrättyä korotusta tai lisäystä tai, mikäli ne on jo suoritettu, määrätä ne verovelvolliselle palautettavaksi.

Milloin verovelvollinen on keskeyttänyt aloittamansa rakentamisen vähintään verotuskauden ajaksi, verohallitus voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta alentaa toimitetun verotuksen enintään sellaiseen määrään, että se vastaa ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen rakentamiskustannuksista menevää investointiveroa. Erityisistä syistä verohallitus voi hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä.

Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 3 momentin nojalla antama investointiveron kantamista koskeva päätös sekä 9 §:n 2 momentin nojalla antama verotuskauden pitentämistä koskeva päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti tahi, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut, ja on päätös kumottava, jos eduskunta niin päättää.

Jos eduskunta päättää, että valtioneuvoston päätös on kumottava, on veron kantaminen lopetettava ja kannetut määrät viipymättä palautettava.

Investointiveron määräämisen ja maksuunpanon yleinen johto kuuluu verohallitukselle.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1977.