Asetus rakennusasetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Ympäristöministerin esittelystä
kumotaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun rakennusasetuksen ( 266/59 ) 5§:n 5 momentti, 85§:n 3 momentti, 97§, 137§:n 2 momentti ja 138-140§, sellaisina kuin niistä ovat 5§:n 5 momentti 24 päivänä syyskuuta 1982 annetussa asetuksessa (718/82), 137§:n 2 momentti 10 päivänä lokakuuta 1969 annetussa asetuksessa (628/69), 138§ 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa asetuksessa (87/82) ja 139§ 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa asetuksessa (673/66),
muutetaan 1§:n 2 ja 4 momentti, 6, 11, 16 ja 50-52§, 53§:n 2 ja 4 momentti, 61§:n 3 momentti, 63§:n 2 momentti, 64§:n 1 momentti, 65-69§, 70§:n 2 ja 3 momentti, 73§, 74§:n 1 momentti, 75, 77, 79, 85 a, 88 ja 89§, 90§:n 2 momentti, 91§:n 1 momentti, 95§:n 4 momentti, 11 luvun otsikko, 107-110§, 121-124§, 125§:n 2 ja 3 momentti, 127§, 129§:n 2 momentti, 130 ja 132§, 133§:n 2 ja 3 momentti, 137§:n 1 momentti ja 146§:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1§:n 4 momentti, 61§:n 3 momentti ja 127§ 14 päivänä helmikuuta 1975 annetussa asetuksessa (116/75), 11, 65, 79 ja 124§ osittain muutettuina 7 päivänä huhtikuuta 1978 annetulla asetuksella (268/78), 50§ osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä lokakuuta 1969 annetulla asetuksella ja 31 päivänä lokakuuta 1973 annetulla asetuksella (791/73), 51§ osittain muutettuna mainituilla 10 päivänä lokakuuta 1969, 31 päivänä lokakuuta 1973 ja 14 päivänä helmikuuta 1975 annetuilla asetuksilla sekä 10 päivänä lokakuuta 1980 ja 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetuilla asetuksilla (687/80 ja 553/84), 52§ osittain muutettuna 26 päivänä syyskuuta 1975 annetulla asetuksella (745/75), 53§:n 2 momentti ja 125§:n 2 momentti osittain muutettuina mainitulla 7 päivänä huhtikuuta 1978 annetulla asetuksella ja 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla asetuksella (310/79), 53§:n 4 momentti, 85 a§ ja 125§:n 3 momentti mainitussa 31 päivänä lokakuuta 1973 annetussa asetuksessa, 64§:n 1 momentti, 69 ja 132 § mainitussa 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa asetuksessa, 88§ muutettuna mainituilla 31 päivänä lokakuuta 1973 ja 7 päivänä huhtikuuta 1978 annetuilla asetuksilla, 91§:n 1 momentti 11 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa asetuksessa (334/65), 95§:n 4 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa (240/88), 121§ muutettuna mainituilla 10 päivänä lokakuuta 1969 ja 31 päivänä lokakuuta 1973 annetuilla asetuksilla, 122§ osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä helmikuuta 1975 ja 10 päivänä lokakuuta 1980 annetuilla asetuksilla, 123§ osittain muutettuna mainituilla 11 päivänä kesäkuuta 1965 ja 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetuilla asetuksilla sekä 130§ ja 137§:n 1 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa asetuksessa, sekä
lisätään asetukseen 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla asetuksella (1080/77) kumotun 13§:n sijaan uusi 13§, 49§:ään uusi 2 momentti, 80§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa asetuksessa, uusi 3 momentti, 90§:ään uusi 3 momentti, 120§:ään uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 130 a, 132 a, 147 b, 149 a ja 157 a§ seuraavasti:
1 §
Ympäristöministeriö huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteen sovittamisesta. Lakia ja asetusta alemmantasoiset rakentamismääräykset eivät ilman erityistä syytä saa poiketa rakentamismääräyskokoelman määräyksistä. Ennen poikkeavien määräysten antamista on pyydettävä ympäristöministeriön lausunto.
Ympäristöministeriö antaa määräykset kaavoissa käytettävistä merkinnöistä sekä ohjeet kaavaselostuksen rakenteesta ja kaavoissa käytettävistä määräyksistä.
6 §
Puolustusministeriö saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa sotilastarkoitusta palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitoksia linnakkeen ja sotilaslentokentän alueella, harjoitusalueella sekä muulla vastaavalla sen hallinnassa olevalla alueella.
11 §
Rakennuslautakunnan jaoston ja sen alaisen viranhaltijan toimivallasta ja tehtävistä, kunnan muiden viranhaltijoiden osallistumisesta rakennusvalvontaan ja viranomaisten menettelystä rakennuksen ympäristöön soveltuvuutta tarkastettaessa määrätään tarvittaessa johtosäännössä.
13 §
Rakennuslautakunnan tulee paikallisten olojen mukaisesti valvoa, että rakennukset, niiden julkisivut ja muut ulkopuoliset osat sekä sellaiset piha-alueet, rakennelmat ja laitteet, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, ovat asianmukaisessa kunnossa eivätkä rumenna ympäristöä.
16 §
Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräykset rakennusoikeudesta, rakennusten etäisyydestä toisistaan ja rantaviivasta sekä tontin tai rakennuspaikan rajoista.
49 §
Mitä tässä luvussa on säädetty rakennusluvasta, koskee soveltuvin osin rakennuslain 42 a§:n 1 momentissa ja tämän asetuksen 50§:ssä tarkoitettua lupaa.
50 §
Toimenpidelupa on haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisi:
rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa;
huoneiston jakamiseen sekä rakennuksen kantavan rakenteen, paloteknisen osaston tai poistumistien muutokseen ja muuhun vastaavaan rakenteiden muutokseen, paitsi milloin toimenpiteellä ei ole vaikutusta rakennuksen terveellisyyteen tai turvallisuuteen;
sellaisen rakennelman tai laitoksen, jolla on merkittävää vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön, kuten suurehkon varaston, muusta alueesta erotetun urheilu- tai kokoontumisalueen ja muun kuin ulkoilulain (606/73) nojalla perustetun asuntovaunualueen sijoittamiseen;
sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen, hiihtohissin ja muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan;
asuntovaunun tai -laivan taikka muun niihin verrattavan liikuteltavan laitteen pitämiseen maalla tai vedessä sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, jollei sijoituspaikkaa ole edellä säädetyllä tavalla hyväksytty;
myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen, jollei laite ole vähäinen tai sitä sijoiteta rakennusluvassa hyväksytyllä tavalla taikka ratkaisu muutoin ole rakennuslautakunnan hyväksymä; sekä
rakennuksen julkisivun muuttamiseen ja sen ulkoasuun olennaisesti vaikuttavaan ikkunajaon, ulkoseinän päällysteen, katon kattamisaineen tai näiden värityksen muuttamiseen sekä kiinteän aidan ja suurehkon laiturin rakentamiseen.
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä 1 momentin 3-7 kohdan soveltamatta jättämisestä, näiden kohtien soveltamisesta vain osassa kunnan aluetta ja ilmoitusmenettelystä luvanvaraisuuden sijasta. Näissä kohdissa tarkoitettu lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu vahvistettuun yleiskaavaan, asema-, rakennus- tai rantakaavaan taikka kunta on hyväksynyt tien tai kadun rakentamiseen kuuluvan sillan, meluesteen tai muun rakennelman rakentamisen.
Mitä 1 momentin 6 kohdassa on säädetty, ei sovelleta viranomaisen asettamaan tai sen luvalla asetettuun yleisiä tarpeita palvelevaan opasteeseen eikä sellaiseen laitteeseen, johon sovelletaan luonnonsuojelulain 19§:n säännöksiä.
51 §
Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemukseen on, siltä osin kuin asiakirjat eivät ole lupaviranomaisen käytössä, liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa;
ote alueen peruskartasta, paitsi asema-, rakennus- tai rantakaava-alueella ote mainitusta kaavasta, kiinteistörekisterin ote ja tonttikartta; sekä
pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat pääpiirustukset.
Rakennuslautakunnan harkinnan mukaan lupa-asia voidaan käsitellä muunkin selvityksen pohjalta, jos hakemukseen on liitetty hankkeen arvioimiseksi tarpeelliset rakennussuunnitelmat, kuten selvitys rakennuksen sijoittumisesta, rakennettavaksi sallitun kerrosalan käyttämisestä ja rakennuksen muusta laajuudesta, käyttötarkoituksesta sekä vaikutuksesta naapurien asemaan ja ympäristöön. Rakennustyön aloittaminen tai jatkaminen kuitenkin edellyttää, että lupapäätöksessä mainittu viranomainen on hyväksynyt työvaihetta koskevan selvityksen tai suunnitelman.
Tarvittaessa voidaan hakijalta vaatia muunkinlaista selvitystä, joka on välttämätöntä hakemuksen arvioimiseksi. Rakennuslautakunta voi vaatia hakijaa esittämään asiantuntijan lausunnon asiasta, jos se lupahakemuksen, suunnitelman tai selvityksen taikka rakennustyön arvioimiseksi on erityisistä syistä tarpeen.
Hakijan on luvan hakemisen yhteydessä annettava rakentamista, rakennuksia ja huoneistoja koskevat tiedot, jotka kunnan on väestökirjalain 7 b§:n nojalla annettava kotipaikkarekisteriä ja virallisen tilaston laatimista varten.
52 §
Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, rakennuspaikalla on toimitettava rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi katselmus, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien kiinteistöjen haltijoille.
Rakennuslautakunnan on ennen rakennusluvan ratkaisemista tarvittaessa hankittava lausunto terveys- ja paloviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta.
Jos rakennuslupaa haetaan alueelle, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja suojelualueita koskevaan ohjelmaan, on asiasta pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Lausunto on annettava viivyttelemättä.
53 §
Hakemusta ratkaistaessa on katsottava, että:
rakennus soveltuu paikalle ja on muodoltaan sopusuhtainen ja ympäristöön sopeutuva;
tontille tai rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen ja rakennuksen korkeusasema on oikeassa suhteessa naapurikiinteistöön sekä katu- ja viemärikorkeuksiin;
rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta siten, että se tarpeettomasti aiheuttaa haittaa naapurikiinteistöille tai vaikeuttaa niiden sopivaa rakentamista;
rakennus ja sen tilaratkaisut täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja sosiaalisen toimivuuden sekä hyvän energiatalouden vaatimukset ja kiinteistö on sen käytön ja huollon kannalta tarkoituksenmukainen; sekä
rakennus on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi, sen rakenteet täyttävät niille asetetut vaatimukset ja rakentamisessa käytetään terveydelle vaarattomia rakennusaineita.
Käsiteltäessä 50§:n 3-7 kohdassa tarkoitettua hakemusta tai ilmoitusta sovelletaan tämän pykälän säännöksiä vain niiltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten tai ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi.
61 §
Rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön kestäessä voidaan määrätä, että erityispiirustukset ja selvitykset on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätös korvaa mainitut selvitykset ja piirustukset siltä osin kuin asia on katsottava tyyppihyväksynnässä selvitetyksi.
63 §
Rakennuslautakunnan tulee, tarvittaessa yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten kanssa, huolehtia luvanvaraisen rakennustyön valvonnasta tarkastamalla tarpeellisiksi katsotuissa työvaiheissa, että työ on myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen piirustusten mukaista ja rakentaminen muutoin vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Rakennuslautakunta voi kuitenkin hakemuksesta sallia, että muu kuin asuinrakennuksen rakentaminen jää lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti rakennuttajan valvottavaksi. Tätä koskeva päätös voidaan tarvittaessa peruuttaa.
64 §
Ennen kuin ryhdytään uudisrakennuksen rakentamiseen, johtosäännössä määrätyn kunnan viranomaisen on merkittävä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti rakennuksen paikka ja korkeusasema, jollei rakennusluvassa ole toisin määrätty.
65 §
Rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista ja tarkastuksista määrätään lupapäätöksessä, minkä lisäksi voidaan suorittaa muitakin tarpeellisina pidettyjä katselmuksia ja tarkastuksia.
Uudisrakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty.
66 §
Mikäli erityispiirustuksen ja selvityksen laatijan ammattitaitoon ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi, rakennuslautakunta voi päättää, että piirustuksen tai selvityksen laatija taikka muu riittävän ammattitaitoinen ja pätevä henkilö suostumuksensa mukaisesti tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden ja asiakirjoihin tehtävällä merkinnällä varmentaa suorittamansa tarkastuksen.
67 §
Jos rakennustyö on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu loppuun 150§:ssä säädetyssä ajassa, rakennuslautakunta voi turvallisuuteen, terveellisyyteen tai ympäristökuvaan liittyvistä syistä velvoittaa omistajan saattamaan työ loppuun kokonaisuudessaan tai joltakin osalta taikka ryhtymään muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Jos aloitettu rakennuksen purkaminen keskeytetään ilman pätevää syytä, rakennuslautakunta voi 1 momentissa mainituista syistä määrätä ajan, jonka kuluessa purkamistyö ja ympäristön siistiminen on saatettava loppuun.
68 §
Jokaisessa rakennustyössä tulee olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Tällaisena rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä pienehkön tai rakenteeltaan yksinkertaisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen rakentamista tai purkamista eikä vähäistä kaivamista.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslautakunta on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan hakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu johtamaan työtä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka on suorittanut teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon taikka muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon. Lisäksi hänen on osoitettava omaavansa tarpeellista käytännöllistä kokemusta ammatissa. Rakennuslautakunta voi hyväksyä yksinkertaisen rakennustyön vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, joka ei täytä säädettyä pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan tehtävään riittävät edellytykset.
Rakennuslautakunta voi peruuttaa vastaavan työnjohtajan hyväksymisen, milloin siihen on syytä.
69 §
Milloin rakennustyössä on vaikeatekoisia rakenteita tai se muutoin on erityisen vaativa eikä vastaavan työnjohtajan pätevyyttä katsota riittäväksi, rakennuslautakunnan tulee määrätä, että rakennustyön johtaminen määräyksessä mainitulta osalta annetaan henkilölle, jolla on siihen riittävä pätevyys (vaikeiden rakennustöiden johtaja). Rakennuslautakunnan hyväksymä vaikeiden rakennustöiden johtaja vastaa johtamastaan työstä.
Vaikeiden rakennustöiden johtajaan sovelletaan, mitä 68§:n 2 ja 4 momentissa on säädetty vastaavasta työnjohtajasta.
70 §
Edellä 68 ja 69§:ssä tarkoitetun työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi hyväksymispäätöksestä. Hänen on johtamassaan työssä huolehdittava siitä, että:
rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä; ja
työn valvomiseksi tarpeelliset ilmoitukset tehdään sekä katselmusten ja tarkastusten toimittamista pyydetään määrätyissä työvaiheissa.
Ympäristöministeriö voi rakentamismääräyskokoelmassa antaa määräyksiä ja ohjeita vastaavan työnjohtajan tehtävistä.
73 §
Asemakaavassa määrätyn rakennus- tai kattokorkeuden yli saa rakentaa rakennuksen käyttötarkoitusta palvelevia teknisiä ja muita vastaavia tiloja sekä päätyjä ja torneja, jos rakennuslautakunta katsoo ne ympäristökuvaan sopeutuviksi eikä niistä aiheudu naapureille huomattavaa haittaa.
Jollei asiasta ole asemakaavassa toisin määrätty, rakennuslautakunta voi sallia, että rakennuksen perusmuurin tai -pilarin antura, jalusta, portaat, portin- ja ovenpielet, valo-, polttoaine- ja muut kuilut, väestönsuojan varauloskäytävät, erkkerit, parvekkeet, kattolistat, suojakatot ja muut sellaiset rakennusosat sekä lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa saavat vähäisessä määrin ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle tai rakennusalan yli siten, kuin kunta on asiasta päättänyt.
Tontin rajan tai rakennusalan yli ulottuvat rakennusosat eivät saa aiheuttaa tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylittymistä.
74 §
Rakennuskortteliin kuuluva maa on pidettävä siistissä kunnossa, eikä sitä saa käyttää asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen vastaisesti häiritsevään varastointiin tai muuhun siihen verrattavaan tarkoitukseen. Rakennuslautakunta voi määrätä sellaisen maan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä ja kunnossapidosta. Kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty tai rakennuslautakunta erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennuslautakunta määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, sen laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta.
75 §
Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen. Erityisestä syystä voidaan sallia kahden päällekkäisen kellarikerroksen rakentaminen. Mitä edellä on säädetty, ei sovelleta, jos kellarin rakentamisesta on asemakaavassa toisin määrätty.
Asemakaavan mukaisten kerrosten lisäksi rakennettavalle ullakolle ei saa sijoittaa rakennuksen kerrosalaan laskettavia tiloja, ellei siitä ole toisin määrätty asemakaavassa.
77 §
Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava ja soveltua myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää.
Rakennuksen muodon, värityksen ja muun ulkoasun on sovelluttava ympäristöön.
Rakennus on tehtävä terveydelle vaarattomista aineista ja terveyshaittoja muutoinkin välttäen. Rakennussuunnittelulla on pyrittävä estämään tapaturman vaara.
79 §
Rakennuksen ääneneristävyyden ja melulta suojattavuuden tulee eri tilojen käyttö huomioon ottaen olla tyydyttävät.
80 §
Jos työhuone sijoitetaan kokonaan tai vähintään puoleksi maanpinnan alapuolella olevaan tilaan, on tilan suunnittelussa kiinnitettävä erityinen huomio ilmanvaihdon riittävyyteen, poistumisteiden turvallisuuteen sekä valaistuksen ja tarpeellisten varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen.
85 a §
Julkisyhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden tontin tai rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua, toimia tai suunnistautua on iän, vamman taikka sairauden johdosta rajoittunut.
88 §
Rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto tulee järjestää niin, että rakennuksen sisäilmasto, huomioon ottaen eri tilojen käyttö, täyttää terveellisyyden vaatimukset.
Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien on täytettävä hyvän energiatalouden vaatimukset.
89 §
Työhuoneiden ikkunoiden ei tarvitse olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan, mikäli ne rajoittuvat valokatteiseen tilaan, jonka kautta huoneeseen saadaan riittävästi luonnonvaloa ja joka muutoinkin on järjestettävissä viihtyisäksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan myös poiketa siitä, mitä 84§:n 2 momentissa on säädetty.
90 §
Työhuoneella tarkoitetaan huonetta, joka on tarkoitettu ihmisten jatkuvaan työskentelemiseen, kuten myymälää, toimistohuonetta sekä tehdas- ja työpajatilaa. Työhuonetta koskevia säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työntekijöiden henkilöstötiloihin. Asukkaiden omaan käyttöön tarkoitettua pesutupaa, saunaa taikka askartelu- tai muuta sellaista huonetta ei katsota työhuoneeksi.
Asuin- tai liikerakennuksessa voi olla sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka lasketaan kerrosalaan kuuluviksi, vaikka ne eivät täytä asuin- tai työhuoneelle tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.
91 §
Mitä tässä luvussa on säädetty, koskee soveltuvin osin myös rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella.
95 §
Mitä edellä on säädetty katupiirustuksen laatimisesta ja vahvistamisesta, koskee myös sen muuttamista. Vähäisenä pidettävää katupiirustuksen muutosta ei kuitenkaan ole asetettava julkisesti nähtäville. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa voidaan vähäisten muutosten osalta johtosäännössä siirtää myös viranhaltijalle.
11 luku Rakennusrasitteet
107 §
Tonttia varten voidaan perustaa rakennusrasitteena toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus:
sijoittaa sähkö-, tele-, vesi-, viemäri-, kaasu-, öljy-, lämpö- tai muu sellainen johto ja siihen kuuluva laite rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa 1 kohdassa mainittua johtoa ja laitetta tai muuntajaa varten tarkoitettua tilaa;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkukäytävää ja väestönsuojaa sekä rakennuksessa olevaa autopaikkaa;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjien tai muiden rakenteiden tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustuksia oikeutetulle kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustukset rasitetulle kiinteistölle;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa lämpökeskusta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa;
käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteistä oleskelutilaa, keittiötä, varastoa, saunaa, pesulaa tai muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa;
tehdä ovi tai muu aukko naapuritontin rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta; sekä
ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle tai sillä olevaan rakennukseen.
Edellä 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitettu rasite voidaan perustaa kaupungin tarpeita varten siinäkin tapauksessa, ettei rasiteoikeus liity mihinkään tonttiin.
108 §
Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että:
asianomaisten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja kaupunki ovat siitä sopineet taikka, jos tontit kuuluvat samalle omistajalle, tämä on hakenut rasitteen perustamista;
rasite katsotaan tarpeelliseksi ja käytännössä tarkoituksenmukaiseksi;
rasitteesta ei aiheudu rasitetulle tontille huomattavaa haittaa, se ei ole ilmeisen kohtuuton eikä rasitteen perustaminen ole vastoin yleistä etua; sekä
sopimuksessa tai hakemuksessa on määräykset rasitteen edellyttämästä kunnossapidosta ja rasitteen mahdollisen lakkaamisen johdosta tarpeellisista toimenpiteistä.
Rakennusrasitteen perustamista tai poistamista haetaan kirjallisesti rakennuslautakunnalta. Hakemukseen tulee liittää kiinteistörekisterin ote, selvitys asianomaisten tonttien omistussuhteista ja kirjallinen sopimus rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta.
Rakennusrasite voidaan asianosaisten sopimuksesta poistaa. Jos rakennusrasitteen katsotaan olosuhteiden muuttumisen johdosta käyneen tarpeettomaksi tai menettäneen huomattavan osan merkitystään, se voidaan poistaa, vaikka oikeutetun tontin omistaja poistamista vastustaisikin.
Milloin rakennusrasite poistetaan vastoin asianosaisen tahtoa, ratkaisee tästä johtuvaa haittaa tai vahinkoa koskevan riidan lunastustoimikunta.
109 §
Rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta on päätöksen saatua lainvoiman tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin asianomaisten tonttien kohdalle.
Jos tonttijakoa muutetaan oikeutetun tai rasitetun tontin osalta, kiinteistöinsinöörin on tontinmittauksen yhteydessä päätöksellään oikaistava rakennusrasite muutosta vastaavaksi ja samalla poistettava tarpeettomiksi tulleet rasitteet. Kortteli- tai tonttinumeron muuttuessa kiinteistörekisterin pitäjä ratkaisee asian kuultuaan tarvittaessa asianosaisia.
110 §
Kiinteistörekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka tontti siirtyy toiselle omistajalle. Rakennusrasitetta koskeva sopimus sitoo tontin myöhempiäkin omistajia.
120 §
Mitä tässä luvussa on säädetty rakennusluvasta, koskee soveltuvin osin rakennuslain 100 a§:n 1 momentissa ja tämän asetuksen 121§:ssä tarkoitettua lupaa.
121 §
Toimenpidelupa on haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisi:
rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa;
huoneiston jakamiseen sekä rakennuksen kantavan rakenteen, paloteknisen osaston tai poistumistien muutokseen ja muuhun vastaavaan rakenteiden muutokseen, paitsi milloin toimenpiteellä ei ole vaikutusta rakennuksen terveellisyyteen tai turvallisuuteen;
sellaisen rakennelman tai laitoksen, jolla on merkittävää vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön, kuten suurehkon varaston, muusta alueesta erotetun urheilu- tai kokoontumisalueen ja muun kuin ulkoilulain nojalla perustetun asuntovaunualueen sijoittamiseen;
sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen, hiihtohissin ja muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan;
asuntovaunun tai -laivan taikka muun niihin verrattavan liikuteltavan laitteen pitämiseen maalla tai vedessä sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, jollei sijoituspaikkaa ole edellä säädetyllä tavalla hyväksytty;
myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen, jollei laite ole vähäinen tai sitä sijoiteta rakennusluvassa hyväksytyllä tavalla taikka ratkaisu muutoin ole rakennuslautakunnan hyväksymä; sekä
rakennuksen julkisivun muuttamiseen ja sen ulkoasuun olennaisesti vaikuttavaan ikkunajaon, ulkoseinän päällysteen, katon kattamisaineen tai näiden värityksen muuttamiseen sekä kiinteän aidan ja suurehkon laiturin rakentamiseen.
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä 1 momentin 3-7 kohdan soveltamatta jättämisestä, niiden soveltamisesta vain osassa kunnan aluetta ja ilmoitusmenettelystä luvanvaraisuuden sijasta. Näissä kohdissa tarkoitettu lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu vahvistettuun yleiskaavaan, asema-, rakennus- tai rantakaavaan taikka kunta on hyväksynyt tien tai kadun rakentamiseen kuuluvan sillan, meluesteen tai muun rakennelman rakentamisen.
Mitä 1 momentin 6 kohdassa on säädetty, ei sovelleta viranomaisen asettamaan tai sen luvalla asetettuun yleisiä tarpeita palvelevaan opasteeseen eikä sellaiseen laitteeseen, johon sovelletaan luonnonsuojelulain 19§:n säännöksiä.
122 §
Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemukseen on, siltä osin kuin asiakirjat eivät ole lupaviranomaisen käytössä, liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;
ote rakennuskaavasta; sekä
pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat pääpiirustukset.
Rakennuslautakunnan harkinnan mukaan lupa-asia voidaan käsitellä muunkin selvityksen pohjalta, jos hakemukseen on liitetty hankkeen arvioimiseksi tarpeelliset rakennussuunnitelmat, kuten selvitys rakennuksen sijoittumisesta, rakennettavaksi sallitun kerrosalan käyttämisestä ja rakennuksen muusta laajuudesta, käyttötarkoituksesta sekä vaikutuksesta naapurien asemaan ja ympäristöön. Rakennustyön aloittaminen tai jatkaminen kuitenkin edellyttää, että lupapäätöksessä mainittu viranomainen on hyväksynyt työvaihetta koskevan selvityksen tai suunnitelman.
Tarvittaessa voidaan hakijalta vaatia muunkinlaista selvitystä, joka on välttämätöntä hakemuksen arvioimiseksi. Rakennuslautakunta voi vaatia hakijaa esittämään asiantuntijan lausunnon asiasta, jos se lupahakemuksen, suunnitelman tai selvityksen taikka rakennustyön arvioimiseksi on erityisistä syistä tarpeen.
Hakijan on luvan hakemisen yhteydessä annettava rakentamista, rakennuksia ja huoneistoja koskevat tiedot, jotka kunnan on väestökirjalain 7 b§:n nojalla annettava kotipaikkarekisteriä ja virallisen tilaston laatimista varten.
123 §
Harkittaessa rakennuspaikan kokoa ja sen soveltuvuutta aiottuun tarkoitukseen on kiinnitettävä huomiota ohjeellisiin rakennuspaikan rajoihin ja muihin rakennuskaavan tarkoitusta osoittaviin merkintöihin. Milloin rakennuskaavassa ei ole esitetty korttelissa tai korttelin osassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa, rakennuspaikan tulee vastata rakennusoikeuden nojalla määräytyvää suhteellista rakennuspaikan pinta-alaa.
Rakennuspaikan tulee olla muodoltaan ja sijainniltaan sellainen, että rakentaminen ei vaikeuta korttelialueen muun osan käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen. Lisäksi rakennuspaikan on rajoituttava rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään tai erityisessä tapauksessa yleiseen alueeseen, jonka kautta rakennuspaikalle on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys.
Milloin rakennuskaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään puolet sen rajan puoleisesta korkeudesta ja vähintään neljä metriä. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi rajaa tai rajaan kiinni, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai jos tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa.
124 §
Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, rakennuspaikalla on toimitettava rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi katselmus, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien kiinteistöjen haltijoille.
Rakennuslautakunnan on tarvittaessa ennen rakennusluvan ratkaisemista hankittava lausunto terveys- ja paloviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta.
Jos rakennuslupaa haetaan alueelle, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja suojelualueita koskevaan ohjelmaan, on asiasta pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Lausunto on annettava viivyttelemättä.
125 §
Hakemusta ratkaistaessa on katsottava, että:
rakennuspaikka on riittävän suuri ja tarkoitukseen sovelias;
rakennus soveltuu paikalle ja on muodoltaan sopusuhtainen ja ympäristöön sopeutuva;
rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen, sekä jätevesien poistaminen ja vedensaanti voidaan järjestää tyydyttävästi;
rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta siten, että se tarpeettomasti aiheuttaa haittaa lähellä oleville kiinteistöille tai vaikeuttaa niiden sopivaa rakentamista;
autopaikkoja sekä alueita leikkipaikkoja ja oleskelua varten on rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämä määrä;
rakennus ja sen tilaratkaisut täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja sosiaalisen toimivuuden sekä hyvän energiatalouden vaatimukset ja kiinteistö on sen käytön ja huollon kannalta tarkoituksenmukainen; sekä
rakennus on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi, sen rakenteet täyttävät niille asetetut vaatimukset ja rakentamisessa käytetään terveydelle vaarattomia rakennusaineita.
Käsiteltäessä 121§:n 3-7 kohdassa tarkoitettua hakemusta tai ilmoitusta sovelletaan tämän pykälän säännöksiä vain niiltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten tai ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi.
127 §
Rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön kestäessä voidaan määrätä, että erityispiirustukset ja selvitykset on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätös korvaa mainitut selvitykset ja piirustukset siltä osin kuin asia on katsottava tyyppihyväksynnässä selvitetyksi.
129 §
Rakennuslautakunnan tulee, tarvittaessa yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten kanssa, huolehtia luvanvaraisen rakennustyön valvonnasta tarkastamalla tarpeellisiksi katsotuissa työvaiheissa, että työ on myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen piirustusten mukaista ja rakentaminen muutoin vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Rakennuslautakunta voi kuitenkin hakemuksesta sallia, että muu kuin asuinrakennuksen rakentaminen jää lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti rakennuttajan valvottavaksi. Tätä koskeva päätös voidaan tarvittaessa peruuttaa.
130 §
Ennen kuin ryhdytään uudisrakennuksen rakentamiseen, johtosäännössä määrätyn kunnan viranomaisen on merkittävä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti rakennuksen paikka ja korkeusasema, jollei rakennusluvassa ole toisin määrätty.
Rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista ja tarkastuksista määrätään lupapäätöksessä, minkä lisäksi voidaan suorittaa muitakin tarpeellisina pidettyjä katselmuksia ja tarkastuksia.
Uudisrakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty.
130 a §
Mikäli erityispiirustuksen ja selvityksen laatijan ammattitaitoon ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi, rakennuslautakunta voi päättää, että piirustuksen tai selvityksen laatija taikka muu riittävän ammattitaitoinen ja pätevä henkilö suostumuksensa mukaisesti tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden ja asiakirjoihin tehtävällä merkinnällä varmentaa suorittamansa tarkastuksen.
132 §
Jokaisessa rakennustyössä tulee olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Tällaisena rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä pienehkön tai rakenteeltaan yksinkertaisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen rakentamista tai purkamista eikä vähäistä kaivamista.
Rakennustyötä ei saa aloittaa, ennen kuin rakennuslautakunta on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan hakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu johtamaan työtä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka on suorittanut teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon taikka muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon. Lisäksi hänen on osoitettava omaavansa tarpeellista käytännöllistä kokemusta ammatissa. Rakennuslautakunta voi hyväksyä yksinkertaisen rakennustyön vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, joka ei täytä säädettyä pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan tehtävään riittävät edellytykset.
Rakennuslautakunta voi peruuttaa vastaavan työnjohtajan hyväksymisen, milloin siihen on syytä.
132 a §
Milloin rakennustyössä on vaikeatekoisia rakenteita tai se muutoin on erityisen vaativa eikä vastaavan työnjohtajan pätevyyttä katsota riittäväksi, rakennuslautakunnan tulee määrätä, että rakennustyön johtaminen määräyksessä mainitulta osalta annetaan henkilölle, jolla on siihen riittävä pätevyys (vaikeiden rakennustöiden johtaja). Rakennuslautakunnan hyväksymä vaikeiden rakennustöiden johtaja vastaa johtamastaan työstä.
Vaikeiden rakennustöiden johtajaan sovelletaan, mitä 132§:n 2 ja 4 momentissa on säädetty vastaavasta työnjohtajasta.
133 §
Edellä 132 ja 132 a§:ssä tarkoitetun työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi hyväksymispäätöksestä. Hänen on johtamassaan työssä huolehdittava siitä, että:
rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä; ja
työn valvomiseksi tarpeelliset ilmoitukset tehdään sekä katselmusten ja tarkastusten toimittamista pyydetään määrätyissä työvaiheissa.
Ympäristöministeriö voi rakentamismääräyskokoelmassa antaa määräyksiä ja ohjeita vastaavan työnjohtajan tehtävistä.
137 §
Mitä 77-79, 81-83, 85, 85 a, 87, 87 a, 88, 90, 90 a, 102, 120, 121, 126, 127, 129, 130, 130 a, 131, 132, 132 a, 147 b ja 149 a§:ssä sekä soveltuvin osin, mitä 75, 80, 84, 122, 125, 128, 129 ja 133§:ssä on säädetty, on voimassa rakennettaessa alueelle, jolle ei ole vahvistettu asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa.
146 §
Asemakaavassa ja rakennuskaavassa voidaan rakennuslain 151§:n 3 momentissa tarkoitetun loma-alueen osalta poiketa siitä, mitä muutoin on asetuksessa säädetty.
147 b §
Rakennus- ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla suunnittelutehtävän laadun ja vaativuuden edellyttämä riittävä koulutus ja kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävissä.
Yksinkertaisen rakennuksen suunnittelijana voi toimia myös henkilö, joka ei täytä 1 momentin pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan riittävät edellytykset suunnittelutehtävän suorittamiseen.
149 a §
Rakennustarkastaja tai johtosäännössä määrätty muu viranhaltija voi rakennustyön aikana antaa suostumuksen poiketa lupapäätöksessä hyväksytystä suunnitelmasta, jos poikkeamisen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset ja määräykset huomioon ottaen kysymys ei ole luvan olennaisesta muuttamisesta eikä poikkeaminen vaikuta naapurin asemaan. Tarkistetut piirustukset on tarvittaessa ennen loppukatselmusta saatettava rakennuslautakunnan hyväksyttäviksi.
157 a §
Rakennuksen omistaja on velvollinen asettamaan paikkaan, joka näkyy kadulta, kaavatieltä tai muulta liikenneväylältä, osoitetta ilmaisevan numeron tai kirjaimen sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Kulmatalon numero tai kirjain on kiinnitettävä kummankin kadun, kaavatien tai muun liikenneväylän puolelle.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin lupa-asioihin sovelletaan kuitenkin aikaisempia säännöksiä. Tämän asetuksen 50 ja 121§:n sijasta sovelletaan vastaavia aikaisempia säännöksiä ja niiden nojalla rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä, kunnes kunnan rakennusjärjestyksen muutos on saatettu voimaan. Uusia säännöksiä on kuitenkin sovellettava vuoden 1992 alusta.
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoYmpäristöministeri Kaj Bärlund