Rakennusasetus
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Elokuun 16 päivänä 1958 annetun rakennuslain (370/58) 1 §:n 3 momentin, 7 §:n 3 momentin, 20 §:n 3 momentin, 27, 120 §:n 2 momentin, 125 ja 151 §:n nojalla säädetään sisäasiainministerin esittelystä:
I osasto.YHTEISET SÄÄNNÖKSET.
1 lukuYleiset säännökset.
1§
Rakentamisessa on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.
Sisäasiainministeriön on annettava määräyksiä rakenteellisesta paloturvallisuudesta, rakennuspiirustuksista ja kaavamerkinnöistä.
Johtaessaan sekä valvoessaan rakennustointa ja kaavoitusta sisäasiainministeriö voi antaa muitakin määräyksiä ja ohjeita.
2§
Lääninhallituksen tulee hoitaessaan läänissään rakennustoimen ja kaavoituksen hallintoa:
huolehtia siitä, että rakennuskaava ja rakennusjärjestys laaditaan sellaista maalaiskunnan aluetta varten, jolle ne rakennuslain 95 §:n 1 momentin ja 11 §:n 2 momentin nojalla on laadittava;
ryhtyä toimenpiteisiin seutukaavan laatimiseksi alueelle, jolle se katsotaan tarpeelliseksi;
ryhtyä toimenpiteisiin, milloin ilmaantuu aihetta, rakennuskaavan, rakennusjärjestyksen tai lääninhallituksen antamien muiden rakennustoimintaa koskevien määräysten muuttamiseksi tai kumoamiseksi;
valvoa, että rakennuslakia, tätä asetusta, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä, rakennusjärjestyksiä, vahvistettuja seutukaavoja, yleiskaavoja, asemakaavoja, rakennuskaavoja, tonttijakoja sekä muita rakennustoimintaa koskevia määräyksiä noudatetaan;
valvoa, että maistraatit, järjestysoikeudet, rakennuslautakunnat ja muut paikalliset viranomaiset, joilla on tehtäviä rakennustoimen ja kaavoituksen alalla, täyttävät tehtävänsä; sekä
tehdä rakennustoimen ja kaavoituksen edistämiseksi tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä.
Lääninhallituksen velvollisuutena on antaa neuvoja kunnille taajan asutuksen suunnittelua koskevissa kysymyksissä.
3§
Mitä tässä asetuksessa on säädetty kaupungista, kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta ja maistraatista, on vastaavasti voimassa, kauppalasta, kauppalanvaltuustosta, kauppalanhallituksesta ja järjestysoikeudesta.
Milloin kaupungissa on kaupungin järjestysoikeudesta 29 päivänä tammikuuta 1959 annetun lain (21/59) 1 §:n nojalla järjestysoikeus, on siitä vastaavasti voimassa, mitä tässä asetuksessa on maistraatista säädetty.
4§
Rakennuslupaa ei saa vastoin rakennuslain 5 §:n säännöstä antaa uudisrakennuksen rakentamiseen, milloin on kysymys taaja-asutuksesta alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa tai rakennuskaavaa, mikäli sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta ei ole myönnetty.
5§
Sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen on asianomaisen kunnan lisäksi kuultava, mikäli katsotaan tarpeelliseksi, myös naapurikuntaa, ennen kuin rakennuslain 5 §:ssä säädetty poikkeus maan käyttämisestä taajaasutukseen koskevasta kiellosta myönnetään. Milloin anomus on jätetty kunnallishallitukselle, on sen toimitettava anomus ja kunnan lausunto asianomaiselle poikkeuksen myöntävälle viranomaiselle.
6§
Puolustusministeriö saa rakentaa ilman rakennusviranomaisen lupaa linnakkeen ja sotilaslentokentän alueella sekä harjoitusalueella.
7§
Kaupunginhallituksen tule johtaessaan rakennustoiminnan ja kaavoituksen yleistä suunnittelua kaupungissa:
seurata rakennustoimintaa ja asuntoolojen kehittymistä kaupungissa sekä toimituttaa tarpeellisia selvityksiä kaupungin kaavoituksen perusteista ja myös tarkkailla asutuksen kehittymistä kaupungin ympäristössä;
ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin yleiskaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi;
huolehtia asemakaavan tekemisestä sellaista aluetta varten, jolle se on kaupungin kehitys huomioon ottaen laadittava;
ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi;
huolehtia tonttijaon tekemisestä ja sen muuttamisesta;
huolehtia rakennusjärjestyksen ja siihen tarpeellisten muutosten tekemisestä;
milloin on syytä, ryhtyä toimenpiteisiin kaavan tai tonttijaon kumoamiseksi; sekä
toimia rakennustoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi.
8§
Kunnanhallituksen tulee johtaessaan rakennustoiminnan ja kaavoituksen yleistä suunnittelua:
seurata rakennustoimintaa ja asuntoolojen kehitystä kunnassa;
ryhtyä toimenpiteisiin asianmukaisten kaavojen aikaan saamiseksi, muuttamiseksi ja kumoamiseksi;
ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin rakennusjärjestyksen laatimiseksi ja muuttamiseksi;
pitää huolta asemakaava-alueella tonttijaon tekemisestä ja sen muuttamisesta; sekä
toimia rakennustoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi.
9§
Maistraatin tulee valvoa, että rakennuslakia, tätä asetusta, kaupungin rakennusjärjestystä ja muita voimassa olevia rakennustoimintaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, sekä toimittaa maistraatille niiden mukaan kuuluvat tehtävät.
Maistraatin tulee myös:
antaa lausuntoja rakennustoimintaa koskevissa asioissa lääninhallitukselle, kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle; ja
ryhtyä toimenpiteisiin rikkomuksien sattuessa syytteen nostamiseksi sekä, milloin olosuhteet vaativat, niskoittelevaan nähden käyttää säädettyjä pakkokeinoja.
Tarpeen vaatiessa maistraatilla on oikeus kutsua asiantuntijoita asiain käsittelyssä avustamaan. Maistraatin kokoonpanosta asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä on säädetty erikseen. Maistraatilla on oikeus antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään toimeksi hoitaa rakennusvalvontaa koskevia tehtäviä. Milloin kaupungissa on rakennustarkastaja, määrätään hänelle kuuluvasta rakennusvalvonnasta rakennusjärjestyksessä.
Kaupungin asemakaava-, rakennus-, mittaus-, palo- ja terveydenhoitoviranomaisten edustajain tulee kutsusta saapua maistraatin istuntoon asemakaava- tai rakennusasiaa käsiteltäessä ja pyynnöstä saada mielipiteensä pöytäkirjaan merkityksi.
10§
Rakennuslautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä.
Rakennuslautakunnan osasto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kolme jäsentä, joista yksi on osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Rakennuslautakunnalla on oleva johtosääntö, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy.
11§
Rakennuslautakunnan ja sen osaston kokoontumisesta määrätään johtosäännössä. Rakennuslautakunnan ja osaston on myös kokoonnuttava, milloin lääninhallitus niin määrää.
Rakennuslautakunnan säännöllisestä kokousajasta ja -paikasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Samoin on ilmoitettava, mihin rakennuslautakunnalle tarkoitetut hakemukset on toimitettava.
12§
Rakennuslautakunnan tulee seurata rakennustoimintaa ja valvoa, että rakennuslakia, tätä asetusta, rakennusjärjestystä ja muita voimassa olevia rakennustoimintaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, sekä toimittaa rakennuslautakunnalle niiden mukaan kuuluvat tehtävät.
Rakennuslautakunnan tehtäviin kuuluu:
käsitellä ja ratkaista rakennuslupahakemukset, tarkastaa rakennusyritystä koskevat piirustukset ja asiakirjat sekä toimittaa tarpeelliset katselmukset;
antaa tarvittaessa yhdelle tai useammalle jäsenistään toimeksi suorittaa rakennusvalvontaa koskevia tehtäviä; milloin kunnassa on rakennustarkastaja, määrätään hänelle kuuluvasta rakennusvalvonnasta rakennusjärjestyksessä;
ryhtyä toimenpiteisiin rikkomuksien sattuessa syytteen nostamiseksi sekä, milloin olosuhteet vaativat, käyttää säädettyjä pakkokeinoja niskoittelevaan nähden tai esittää lääninhallitukselle niiden käyttämistä;
tehdä lääninhallitukselle ja kunnan viranomaiselle esityksiä, joihin rakennustoiminta antaa aihetta; sekä
pitää luetteloa rakennuslain 123 §:ssä tarkoitetuista rakennuspalstojen myynneistä.
13§
Lääninhallituksen on määrättyään rakennuslain 61 §:ssä tarkoitetun lunastustoimikunnan puheenjohtajan, muut jäsenet ja varusmiehet ilmoitettava lunastustoimikunnan kokoonpano asianomaiselle kunnallishallitukselle.
2 lukuRakennusjärjestys.
14§
Kaupungissa on ehdotus rakennusjärjestykseksi, ennen kuin se jätetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, pidettävä julkisesti nähtävänä 30 päivän ajan. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Ehdotuksesta on hankittava maistraatin sekä terveydenhoito- ja palolautakunnan lausunnot.
Kun rakennusjärjestysehdotus lähetetään vahvistettavaksi, on asiakirjoihin liitettävä tehdyt muistutukset, mikäli niitä ei ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.
Rakennusjärjestyksen vahvistaminen on kaupunginhallituksen saatettava yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Tiedoksiannossa on myös mainittava, missä rakennusjärjestys on julkisesti nähtävänä sekä kohtuullisesta hinnasta saatavana.
Mitä edellä on säädetty, on sovellettava myös rakennusjärjestystä muutettaessa.
15§
Ennen kuin lääninhallitus antaa maalaiskunnan aluetta koskevan rakennusjärjestyksen, on ehdotus pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Ehdotuksen nähtävänä olosta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Ehdotuksesta on hankittava rakennus-, terveydenhoito- ja palolautakunnan lausunnot. Kunnanhallituksen on toimitettava muistutukset ja lausunnot oman lausuntonsa kanssa lääninhallitukselle.
Rakennusjärjestyksen antaminen on kunnan toimesta saatettava yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksiannossa on myös mainittava, missä rakennusjärjestys on yleisön nähtävänä sekä kohtuullisesta hinnasta saatavana. Kappale rakennusjärjestystä on lähetettävä sisäasiainministeriölle ja rakennushallitukselle.
Mitä edellä on säädetty, on sovellettava myös rakennusjärjestystä muutettaessa.
16§
Rakennusjärjestykseen on otettava määräykset rakennusoikeudesta, rakennusten etäisyydestä toisistaan sekä tontin ja rakennuspaikan rajoista.
17§
Rakennusjärjestyksessä olevia säännöksiä on noudatettava, ellei asemakaavassa, rakennuskaavassa tai yleiskaavassa ole toisin määrätty.
3 lukuSeutukaava.
18§
Seutukaava käsittää selostuksen ja kartan. Selostuksessa on esitettävä myös perustelu ja tarpeellinen selvitys seutukaavan arvostelemiseksi. Seutukaava on laadittava käytettävissä olevalle kartta-aineistolle ja ottaen huomioon kartan tarkoitus mahdollisuuden mukaan mittakaavassa 1: 20 000 tai sitä suuremmassa.
19§
Seutukaavaa valmisteltaessa on neuvoteltava niiden valtion ja kunnan viranomaisten kanssa, joiden edustamia hallintoaloja seutukaavaehdotus koskee, sekä tarpeen mukaan neuvoteltava ja varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiasta niille kunnille sekä elinkeino-, kulttuuri- ja teollisuuslaitoksille, joiden etua ehdotus saattaa koskea.
20§
Seutukaavaehdotuksesta on seutukaavaliiton liittohallituksen hankittava lausunto niiltä velton viranomaisilta, joiden hallintoalaa seutukaavan katsotaan koskevan, ja niiltä kunnilta, joita seutukaava koskee.
Liittohallituksen käsiteltyä ehdotuksen, on se liittohallituksen toimesta asetettava kaikissa kunnissa, joita ehdotus koskee, julkisesti nähtäväksi vähintään 30 päivän ajaksi, jonka kuluessa muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä liittohallitukselle. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on sitä ennen ilmoitettava kaikissa niissä kunnissa, joita seutukaava koskee, niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan.
21§
Sitten kun liittovaltuusto on hyväksynyt seutukaavaehdotuksen, on liittohallituksen viipymättä lääninhallitukselle lähetettävä seutukaavaehdotus kahtena kappaleena. Lääninhallituksen tulee lähettää asiakirjat omine lausuntoineen sisäasiainministeriölle, jonka on ennen asian ratkaisemista hankittava seutukaavaehdotuksesta valtakunnan suunnittelutoimiston lausunto.
22§
Sisäasiainministeriön vahvistettua seutukaavan on vahvistamisesta sen saatua lainvoiman liittohallituksen toimesta viipymättä kuulutettava niissä kunnissa, joita seutukaava koskee, niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan. Seutukaavan on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana.
Seutukaava on liittohallituksen toimesta lähetettävä kunnille, maistraatille, järjestysoikeudelle ja rakennuslautakunnalle, jota se koskee, sekä rakennushallitukselle, tie- ja vesirakennushallitukselle, maanmittaushallitukselle ja asianomaiselle lääninhallitukselle sekä valtakunnan suunnittelutoimistolle.
23§
Mitä edellä on säädetty seutukaavasta, on soveltuvin kohdin noudatettava myöskin seutukaavaa muutettaessa.
24§
Milloin rakennuslain 20 §:n 2 momentissa säädetyssä kokouksessa yksimielisesti päätetään, että kuntainliitolle määrättyjä tehtäviä hoitaa yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, johon kuuluu muitakin jäseniä kuin rakennuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuntia, ja lääninhallitus hyväksyy kuntien edustajien kokouksen esityksen, on tästä yhdistyksestä soveltuvin osin voimassa, mitä rakennuslaissa ja tässä asetuksessa on seutukaavaliitosta säädetty.
Milloin on syytä lääninhallitus voi peruuttaa 1 momentin nojalla antamansa suostumuksen.
25§
Rakennuslain 27 §:ssä tarkoitettuina kustannuksina pidetään seutukaavan tutkimusaineiston hankkimisesta, tutkimuksista ja selvityksistä sekä seutukaavan laatimisesta johtuneita suoranaisia menoja, jotka ovat tarpeellisia sisäasiainministeriön antaman laatimispäätöksen mukaista seutukaavatyötä varten.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina kustannuksina otetaan huomioon ne menot, jotka koskevat seutukaavaliiton perustamisen jälkeen suoritettua työtä. Erityisestä syystä voidaan ottaa huomioon myös seutukaavaliiton perustamisen jäikeen suoritettu meno, joka koskee ennen seutukaavaliiton perustamista tehtyä työtä.
Kun seutukaavaliitto on perustettu, seutukaavaliiton on tehtävä summittainen arvio momentissa mainituista kustannuksista ja yksityiskohtainen kustannusarvio enintään kolmea vuotta varten kerrallaan sekä toimitettava kustannusarviot sisäasiainministeriön hyväksyttäväksi. Valtionapua on haettava lääninhallitukselta kalenterivuosittain ennen seuraavan maaliskuun loppua.
II osasto.KAUPUNKIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET.
4 lukuYleiskaava.
26§
Yleiskaavassa on ottaen huomioon paikalliset olot, kaupungin vastainen kehitys ja naapurialueiden suunnittelu, esitettävä pääpiirteet kaupungin alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin, kuten:
tärkeimmät liikenneväylät;
rakentamista varten tarkoitetut alueet, kuten erilaiset asuntoalueet, teollisuus- ja varastoalueet sekä alueet yleisiä rakennuksia varten;
alueet maa- ja metsätaloutta varten; sekä
alueet muita yleisiä tarpeita, kuten virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueita varten.
27§
Ehdotus yleiskaavaksi, joka käsittää tutkimukseen perustuvan selostuksen ja kartan, sekä mikäli pidetään tarpeellisena, yleiskaavamääräykset, on asiantuntijan laadittava.
Ehdotus on merkittävä kartalle, joka on laadittu sellaiseen mittakaavaan, että siitä selvästi ilmenevät eri tarkoituksiin määrätyt alueet. Kartalle on merkittävä yleiskaavaalueen ja eri tarkoituksiin osoitettujen maaalueitten rajat.
Yleiskaavan selostuksen tulee sisältää kaavan perustelut, selvitys kaupungin kehityksestä sekä kaupungin tontti-, virkistys- ja muitten alueitten tarpeesta, tarpeellisessa määrin maaperän laadusta, vedensaantija viemäröimismahdollisuuksista sekä viemäriveden haitattomaksi tekemisestä ja muista seikoista, jotka kaavan arvostelemiseksi voidaan katsoa tarpeelliseksi.
28§
Laadittaessa ehdotusta yleiskaavaksi tulee kaupungin viranomaisten tarpeen mukaan neuvotella niiden viranomaisten kanssa, joiden hallintoalaa yleiskaava koskee.
29§
Ehdotus yleiskaavaksi on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan, sen jälkeen kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Ennen nähtävänäeloajan päättymistä on muistutukset ehdotusta vastaan tehtävä kirjellisesti kaupunginhallitukselle.
30§
Kun yleiskaavaehdotus lähetetään vahvistettavaksi, on asiakirjoihin liitettävä tehdyt muistutukset, mikäli niitä ei ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.
Yleiskaavan vahvistaminen on kaupunginhallituksen toimesta saatettava yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
31§
Mitä tässä luvussa on säädetty yleiskaavasta, on soveltuvin kohdin noudatettava myöskin yleiskaavaa muutettaessa.
5 lukuAsemakaava.
32§
Asemakaava on laadittava siten, että se tyydyttää kaupungin tulevan kehityksen ja että eri tarkoituksiin varataan riittävästi alueita. Mikäli kaupungissa on yleiskaava, on asemakaava laadittava yleiskaavassa olevien periaatteiden mukaisesti, jollei ole syytä niistä poiketa.
Asemakaavaa laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
kaupungin eri osat on mahdollisuuksien mukaan käytettävä sellaisiin tarkoituksiin, joihin ne sijaintinsa, maastonsa, maaperänsä ja muitten olosuhteittensa puolesta parhaiten soveltuvat;
voimassa olevat kiinteistörajat ja rasitteet sekä tiet ja asemakaavan toteuttamista helpottavat muut elosuhteet on mikäli mahdollista otettava huomioon;
maaston korkeussuhteet ja maaperän laatu samoin kuin vedensaanti- ja viemäröimismahdollisuudet on otettava huomioon;
jätteiden ja jätevesien käsittely on järjestettävä;
asuntoalueet on sopivasti sijoitettava sekä riittävästi eristettävä teollisuus- ja varastoalueista puistoilla, suoja-alueilla tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla;
väestönsuojelua koskevat näkökohdat on otettava huomioon;
palon leviämismahdollisuudet on pyrittävä tehokkaasti estämään;
asemakaava-alueen eri osiin on järjestettävä tarpeellisessa määrissä toreja, puistoja, leikin-, urheilu- ja uimapalkkoja sekä muita viihtyisyyttä lisääviä alueita;
rakennuskorttelit on tehtävä siten, että ne hyvin soveltuvat rakentamiseen ja tonttijakoon;
rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hyviin valaistussuhteisiin;
asemakaavassa on varattava riittävästi alueita yleisiä rakennuksia varten;
tarkoitustaan vastaavien liikenneväylien tulee yhdistää kaupungin eri osat toisiinsa ja kaupungin naapurikuntiin; kaukoliikenteen tarpeet on myös otettava huomioon;
tavara- ja matkustajaliikenteen vaatimukset on tarpeen mukaan otettava huomioon;
kadut ja tiet on tehtävä liikenteen tarpeita vastaaviksi ja liikenneturvallisuutta edistäviksi; katu on yhdistettävä muuhun liikenneväylään liikenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti; liikenneväylien suunnittelussa on otettava huomioon myös liikenteen kehitys;
rakennukset on sijoitettava siten, etteivät ne vaaranna liikenneturvallisuutta;
katualueen vastakkaisilla puolilla olevien rakennusten välimatka ei saa yleensä olla 14 metriä eikä katualueen leveys 8 metriä pienempi;
yleisiä pysäköimispaikkoja tulee olla riittävästi; samoin on tarpeellisessa määrässä järjestettävä yksityisiä autojen säilytys- ja pysäköimispaikkoja;
historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja kaupunkikuvaa sekä sellaisia paikkoja, jotka näköalansa, sijaintinsa, kasvullisuutensa tai erikoisten luonnonsuhteidensa vuoksi ovat arvokkaita, on mikäli mahdollista suojeltava ja säilytettävä eikä ilman pakottavaa syytä hävitettävä; sekä
kaavoitetun alueen tarkoituksenmukaista ja soveliasta käyttöä on yleensäkin edistettävä.
33§
Asemakaavamääräyksiin voidaan ottaa tarpeelliset määräykset rakennuskortteleiden rakentamisesta ja käyttämisestä, kuten:
rakennuskorttelin käytöstä asumista, teollisuutta, liike-elämän tarpeita tai muuta määrättyä tarkoitusta varten;
rakennusrajoista, tontin rakennusalasta ja rakennusten asemasta;
rakentamistiheydestä sekä tontille rakennettavien rakennusten ja huoneistojen enimmäismääristä;
kerrosten lukumäärästä ja rakennusten korkeudesta;
rakennusaineista, rakennuksen julkisivuista ja katoista;
pihamaasta ja yhteisten pihamaiden järjestämisestä;
velvollisuudesta pitää istutuksia tonttimaalla;
rakentamisesta rakentamattomaan tonttimaan alapuolella;
tunnelin ja muitten tilojen varaamisesta tontin ellei;
kiellosta järjestää ulospääsytie katualueelle;
läpikulkuaukon järjestämisestä rakennukseen ja alueen varaamisesta liikennettä varten toiselle tontille tai yleistä liikennettä varten;
ikkunain sijoittamisesta naapurin tontin rajalla olevan rakennuksen seinään;
johtojen vetämisestä tontin kautta;
aidasta tai aidan rakentamiskiellosta; sekä
autojen säilytys- ja pysäköimispaikkojen sekä kuormauspaikkojen järjestämisestä tontille.
Jos asemakaavamääräykset koskevat rakennettua kaupunginosaa, on tarpeellista huomiota kiinnitettävä elemassa oleviin rakennuksiin.
34§
Muidenkin alueiden kuin rakennuskorttelien käytöstä voidaan antaa asemakaavamääräyksiä, kuten:
alueen alla ja sen yläpuolella olevan tilan käyttämisestä rakentamiseen;
eri tasoissa olevien katujen risteyksistä tai yleisen liikenteen järjestämisestä liikennetai vaara-alueen kautta;
tunnelin ja sillan rakentamisesta;
vesialueen säilyttämisestä tai järjestämisestä ja yleisen vedenottopaikan suojaamisesta; sekä
virkistys-, liikenne-, vaara- tai erityisalueen järjestämisestä ja rakentamisesta niille.
35§
Virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueille ei saa rakentaa rakennusta, joka ei sovellu alueen tarkoitukseen.
Virkistys- ja erityisalueilla rakennuksen sijoitusta osoittava asemakaavaan merkitty rakennusala määrää rakennuksen paikan likimääräisesti.
Asemakaavan vahvistus ei koske virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueen sisäistä järjestelyä, jollei siitä ole asemakaavamääräystä.
36§
Asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numerot, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet.
37§
Asemakaava on pätevän henkilön valmistettava. Asemakaava on laadittava pohjakartalle mittakaavaan 1: 2 000 tai erityisessä tapauksessa sitä suuremmaksi.
Mikäli asemakaavan arvostelemiseksi on tarpeellista, on katujen, torien ja muiden yleisten alueiden sekä korttelin tai sen osan korkeussuhteet asemakaavan yhteydessä selvitettävä.
Asemakaavamääräykset on merkittävä asemakaavakarttaan.
38§
Asemakaavaan kuuluu selostus, joka sisältää ehdotuksen perustelut ja selvityksen vedensaanti- ja viemäröimismahdollisuuksista sekä tarpeellisen selvityksen maaperän laadusta.
Viemäriselvityksestä tulee ilmetä suunniteltu viemäröimisjärjestelmä, viemäreiden sijainti ja niiden purkautumispaikat sekä viemäriveden haitattomaksi tekeminen.
39§
Asemakaavaehdotus on kaupunginhallituksen toimesta pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan, sen jälkeen kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.
Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on kaupunginhallituksen toimesta erikseen annettava todisteellinen tieto kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvaa maan omistajalle ja haltijalle, jonka kotipaikka on toisella, henkikirjassa mainitulla tai muulla tunnetulla paikkakunnalla maa, ei kuitenkaan milloin asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen on katsottava tulleen asianomaisen tietoon, jos se on vähintään viikkoa ennen nähtävälle asettamista annettu kirjattuna postissa kuljetettavaksi.
Ehdotusta on hankittava maistraatin, terveydenhoito- ja palolautakunnan lausunto, milloin se katsotaan tarpeelliseksi. Naapurikunnalta on hankittava lausunto, milloin se katsotaan tarpeelliseksi.
Jos ehdotusta ei ole muistutuksen johdosta olennaisesti muutettu sen jälkeen kun se on asetettu nähtäville, ei sitä ole tarpeen asettaa uudestaan nähtäväksi.
Tämän pykälän 2 momentin säännöksiä ei sovelleta, milloin asemakaava koskee ainoastaan 36 §:ssä mainittuja nimiä ja numeroita.
40§
Kun valtuuston hyvänä asemakaava lähetetään vahvistettavaksi, on kartta ja selostus toimitettava kolmena tai jos on kysymyös maarekisteriin merkitystä alueesta, neljänä kappaleena. Asiakirjoihin on liitettävä tehdyt muistutukset, mikäli niitä ei ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.
Kun asemakaava on vahvistettu, on siitä kuulutettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
41§
Mitä edellä tässä luvassa on säädetty, noudatettakoon soveltuvin osin myöskin asemakaavaa muutettaessa.
42§
Milloin kaupunki pyytää rakennuslain 38 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta tonttijaon vahvistamiseen alistusta tekemättä, on siitä erikseen mainittava asemakaavan ollessa nähtävänä. Valtuuston on asiasta päätettävä ja lupa haettava samalla kuin asemakaava lähetetään vahvistettavaksi.
43§
Kaupungin on pidettävä asemakaavakarttaa, josta ilmenee koko kaupungin asemakaava sellaisena kuin se on voimassa.
6 lukuTonttijako.
44§
Korttelia rakennustontteihin jaettaessa on noudatettava:
jokaisen tontin tulee rajoittua katualueeseen, toriin, katuaukioon tai erityisessä tapauksessa puistoon, minkä kautta tontille on ajokelpoinen yhteys;
tontit on tehtävä sen muotoisiksi ja suuruisiksi kuin rakentamisen ja tontin käytön kannalta on tarkoituksenmukaisista;
tonttien välirajat on yleensä muodostettava suoriksi; sekä
mikäli tonttijaon tarkoituksenmukaisuus sallii, on otettava huomioon vallitsevat maanomistusolot.
45§
Tonttijakoehdotukseen on sovellettava vastaavasti, mitä 39 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan 2 momentin säännöstä tiedottamisesta maan haltijalle ja toiselle kunnalle.
Ehdotuksesta on, milloin se katsotaan tarpeelliseksi, hankittava maistraatin, terveydenhoito- ja palvelulautakuntien lausunnot.
46§
Tonttijako, jolle vahvistusta haetaan, on tontinmittaajan laadittava kartalle (tonttijakokartta) mittakaavaan 1: 500 tai erityisessä tapauksessa sitä pienemmäksi. Kartan tulee osoittaa tonttien numerot, pinta-alat, sivujen pituudet ja alueella olevat rakennukset sekä jokaisen tontin osalta selvitys niiden kiinteistöjen ja muiden alueiden tai niiden osien nimistä rekisterinumeroista, rajoista ja pinta-aloista, joista tontti muodostuu.
47§
Mitä edellä 40 §:ssä on säädetty asemakaavasta, on vastaavasti voimassa tonttijaosta.
Kun tonttijako on vahvistettu, tulee kaupunginhallituksen siitä viipymättä tiedottaa maistraatille ja niille kaupunginviranomaisille, jotka pitävät kaupungin tonttikirjaa ja maarekisterin jäljennöstä.
48§
Tämän luvun säännökset koskevat myös tonttijaon muuttamista.
Mitä tässä luvussa on säädetty, koskee myös soveltuvin osin tonttijakoa, joka on vahvistettu rakennuslain 38 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Mainitulla tavalla vahvistetusta tonttijaosta on kaupunginhallituksen ilmoitettava sisäasiainministeriölle ja, mikäli on kysymys maarekisteriin merkitystä alueesta, myös maanmittauskonttorille sekä liitettävä ilmoitukseen vahvistusmerkinnöin varustettu tonttijakokartta.
7 lukuLupa rakentamiseen.
49§
Rakennuslupa uudisrakennuksen rakentamiseen on haettava maistraatilta.
50§
Maistraatin lupa on haettava, vaikka rakennuslupaa ei 49 §:n mukaan vaaditakaan, seuraaviin toimenpiteisiin:
rakennuksen tai sen osa käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa;
julkisivun muuttamiseen;
huoneiden ja huoneistojen jakamiseen tai yhdistämiseen;
sellaisen kantavan rakenteen tai uutta hormijärjestelmää vaativan tulisijan muutoksen, jota ei voida pitää uudisrakennuksena;
sellaisen myyntikojun tai ryhmäpuutarhamajan, joka ei ole uudisrakennus, sekä julkisluonteisen muistomerkin, soitto- ja tanssilavan sekä muun vastaavanlaisen laitoksen rakentamiseen; sekä
tontin aitaamiseen ja ajoportin rakentamiseen.
Edellä 1―5 kohdassa tarkoitetut luvat on haettava koko kaupunkialueella ja 6 kohdassa tarkoitettu lupa asemakaava-alueella.
Ennen rakennuslain 30 §:n 2 momentissa tai 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista maistraatin on hankittava kaupunginhallituksen lausunto.
Rakennusjärjestyksessä on määrättävä, vaaditaanko maistraatin tai rakennustarkastajan lupa rakennustoimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rakennuksen ulkonäköön tai kaupunkikuvaan, pylväiden, kiinnikkeiden sekä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteiden asettamiseen.
51§
Rakennuslupaa on haettava kirjallisesti, ja on hakemukseen liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa;
tonttikartta ja pöytäkirja, jotka ovat siten laaditut kuin siitä on erikseen säädetty, tai milloin on kysymys rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolelle, viranomaisen rakennuspaikasta ja sen ympäristöstä laatima kartta, joka osoittaa alueen käyttöä ja rakentamista koskevat määräykset. Tonttikartassa tai sen liitteessä on lisäksi osoitettava ne määräykset, jotka tontista ovat asemakaavan mukaan voimassa, tonttiin rajoittuvien katujen leveys ja korkeussuhteet, välimatkat vastakkaiseen rakennusrajaan ja tonttiin rajoittuvat rakennukset sekä jo oleva tai tehtäväksi päätetty viemäri, sen suuruus, korkeussuhteet ja etäisyys tontin rajasta sekä tontin vahvistetut korkeussuhteet;
asemapiirros tontista tai rakennuspaikasta kolmena kappaleena, joka osoittaa rakennettaviksi aiotut, sillä jo olevat ja purettavat rakennukset sekä pihamaan järjestelyn autojen pysäköimis- ja kuormauspaikkoineen; sekä
pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat rakennuspiirustukset selvityksineen kolmena kappaleena, joista hakijalle on asian tultua ratkaistuksi annettava takaisin yksi kappale. Rakennuspiirustuksista tulee myös ilmetä suunnitelma rakennuksen viemäröimisestä ja tarvittaessa tontin sadevesien sekä salaojavesien pois johtamisesta.
Mikäli tarpeelliseksi havaitaan, voi maistraatti rakennuslupaa koskevaa asiaa käsitellessään vaatia hakijalta muunkinlaista selvitystä, kuten erityisiä työ ja rakennepiirustuksia, lujuuslaskelma, selvityksiä rakennusaineista, perustuksen laadusta, rakennuksessa käytettävistä rakenteista ja rakennuspaikan maaperästä. Jos asia on sen laatuinen, että se voidaan ratkaista ilman tässä pykälässä mainittua täydellistä selvitystä, olkoon maistraatilla siihen oikeus.
Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, on maistraatin tarpeen vaatiessa hankittava lausunto terveydenhoito- ja palolautakunnilta sekä muilta viranomaisilta.
Mitä tässä pykälässä on määrätty rakennusluvan hakemisesta, on soveltuvin osin voimassa 50 §:ssä tarkoitetusta maistraatin luvasta.
52§
Ennen kuin uudisrakennuksen rakennuslupahakemus ratkaistaan, on rakennuskatselmusmiesten tai rakennustarkastajan, milloin on tarpeellista, toimitettava katselmus rakennuspaikalla. Tarkempia säännöksiä katselmuksesta ja sen toimittajista on annettava rakennusjärjestyksessä. Tämän momentin säännöksiä on sovellettava myös 5O §:ssä tarkoitettuun maistraatin lupaan.
Milloin uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen johdosta on toimitettava 1 momentissa mainittu katselmus, katselmuksen ajasta on annettava todisteellinen tieto hakijalle ja naapuritonttien sekä suoraan tai vinottain vastapäätä sijaitsevien tonttien haltijoille.
53§
Tutkiessaan rakennuslupaa koskevaa hakemusta tulee maistraatin katsoa, että rakennus on vahvistetun asemakaavan ja tonttijaon mukainen sekä ottaa huomioon muutkin rakentamista koskevat määräykset.
Huomiota on muun muussa kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:
rakennus soveltuu paikalle;
rakennusta ei sijoiteta siten, että se tarpeettomasti aiheuttaa haittaa naapuritonteille tai vaikeuttaa niiden sopivaa rakentamista;
tontille on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen olemassa;
rakennus on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi, rakenteet täyttävät niille asetettavat vaatimukset, ja käytetään terveydelle vaarattomia rakennusaineita;
rakennus täyttää palo- ja henkilöturvallisuuden vaatimukset;
rakennus on muodoltaan sopusuhtainen ja ympäristöön sopeutuva; sekä
rakennuksen korkeusasema on oikeassa suhteessa katu- ja viemärikorkeuksiin.
Maistraatin on lisäksi tutkiessaan rakennuslupaa koskevaa hakemusta asemakaavaalueen ulkopuolelle rakennettaessa tarkastettava, että:
rakennuspaikka on riittävän suuri ja tarkoitukseen sovelias;
rakennukset sijoitetaan sopivan välimatkan päähän toisistaan, rakennuspaikan rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta; sekä
rakennuspaikka on terveellinen.
Mitä edellä on uudisrakennuksesta säädetty, on soveltuvin kohdin noudatettava myös 50 §:ssä tarkoitetun rakentamistoimenpiteen osalta.
54§
Tutkiessaan rakennuslupaa, joka koskee uutta rakennusta, lisärakennusta tai uudestaan rakentamista, maistraatin tulee katsoa, että tontille, ottaen huomioon uudisrakennuksen, tontilla olevat muut rakennukset ja pihamaan, tulee vähintään 56 ja 57 §:n mukainen määrä autopaikkoja.
Milloin lisärakennus on vähäinen, 1 momentin säännöksiä ei sovelleta.
55§
Autopaikat ovat autojen säilytystai pysäköimispaikkoja.
Auton säilytyspaikalla tarkoitetaan rakennuksessa olevaa, rakennuspiirustuksiin merkittyä tilaa auton säilyttämistä tai pysäköimistä varten ja auton pysäköimispaikalla rakennuksen ulkopuolella olevaa, auton pysäköimistä tai säilyttämistä varten varattua paikkaa.
56§
Tontilla tulee olla sen käyttö, sijainti ja paikalliset olot huomioon ottaen seuraavien sääntöjen perusteella laskettu määrä autopaikkoja:
asunnot: a) rakennukset, joissa on enintään neljä asuinhuoneistoa, ja rivitalot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohti; b) rakennukset, joissa on enemmän asuinhuoneistoja kuin a kohdassa on sanottu: yksi autopaikka yhteenlasketun huoneistoalan 100―200 m 2 kohti;
toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka yhteenlasketun huoneistosian 100―150 m 2 kohti;
hotellit: yksi autopaikka 4―10 vierashuonetta kohti;
ravintolat: yksi autopaikka 10―20 istumapaikkaa kohti;
sairaalat: yksi autopaikka 4―8 potilaspaikkaa kohti;
autohuoltoasemat: jokaista huoltopaikkaa kohti 3―5 autopaikkaa, kuitenkin vähintään viisi autopaikkaa autohuoltoasemaa kohti;
teollisuuslaitokset: autopaikkojen lukumäärä määrätään hakijan esittämän selvityksen perusteella, jossa on otettu huomioon teollisuuslaitoksen sijainti, sen toiminnan laatu, siinä työskentelevä henkilökunta ja muut asiaan vaikuttavat seikat;
kirkot, teatterit, konserttisalit, elokuvateatterit ja kokoushuoneet: autopaikkojen lukumäärä määrätään hakijan esittämän selvityksen perusteella, jossa saadaan ottaa huomioon myös mahdollisuus pysäköidä tontin ulkopuolella; mikäli autopaikkojen lukua määrättäessä on tarkoitus ottaa huomioon mahdollisuus pysäköidä tontin ulkopuolella, on maistraatin ennen asian ratkaisemista pyydettävä kaupunginhallituksen lausunto; sekä
muut: autopaikkojen lukumäärä määrätään edellä olevia sääntöjä vastaavia perusteita noudattaen ja huomioon ottaen autopaikkojen tarve.
Milloin rakennusta käytetään useampaan tarkoitukseen, tontin autopaikkojen lukumäärä määräytyy eri huoneistojen perusteella laskettujen autopaikkojen yhteisen määrän mukaan. Jos samalla tontilla kuitenkin on teatteri tai muu huoneisto, jota pääasiassa käytetään vain iltaisin, ja liike tai muu huoneisto, jota pääasiassa käytetään vain päivisin, otetaan näistä huoneistoista huomioon vain enemmän autopaikkoja vaativa.
Milloin tonttia varten on sen ulkopuolelta asemakaavassa varattu autopaikkoja, on ne otettava vähennyksenä huomioon tontin autopaikkojen lukumäärää määrättäessä.
Milloin asemakaavassa on tontin osalta määrätty autopaikkojen lukumäärä, noudatetaan asemakaavamääräystä.
57§
Maistraatti voi erityisestä syystä toimitetun selvityksen jälkeen ja tarvittaessa kaupunginhallitusta kuultuaan vahvistaa tontin autopaikkojen määrän pienemmäksi kuin sen 56 §:n 1 momentin 1―6 ja 9 kohdassa mukaan tulisi olla.
Milloin rakennuslupaa haettaessa ei esitetä yksityiskohtaista suunnitelmaa autopaikoista, yhden autopaikan ajoteineen katsotaan tarvitsevan 25 m 2 alan.
58§
Autopaikkaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman maistraatin lupaa.
59§
Olosuhteiden niin vaatiessa voidaan rakennuslupa antaa sillä ehdolla, että ennen rakennuksen rakentamista tai sen ottamista tarkoitettuun käyttöön, ryhdytään tarpeelliseen maan kuivattamiseen.
60§
Maistraatin on myöntäessään rakennusluvan määrättävä se aika, jolloin rakennuslain 85 §:ssä tarkoitettu pääsytie ja viemäri on rakennettava. Pääsytie ja viemäri on pidettävä kunnossa sinä aikana, kun niitä tarvitaan.
61§
Maistraatti voi myöntäessään rakennusluvan antaa tarkempia määräyksiä rakennustyön suorittamisesta.
Milloin rakennuslupa koskee tonttia, jolle asemakaavassa on määrätty rakennusala, on rakennusluvan ehdoksi pantava, että rakennusalan ulkopuolella olevat rakennukset on määräajassa poistettava.
Rakennustyön kestäessä maistraatti voi määrätä, että lujuuslaskelmat piirustuksineen sekä muut erikoispiirustukset on jätettävä tarkastettaviksi. Yksityiskohtaisia määräyksiä voidaan tästä antaa rakennusjärjestyksessä.
62§
Maistraatin tulee rakennuslupaa myöntäessään valvoa, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa tunnolla.
Rakentamisesta rakennuslain 135 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan asemakaavassa antaa erityisiä määräyksiä.
8 lukuRakennustyön valvonta.
63§
Maistraatin tulee valvoa, että rakentamiseen ei ryhdytä ilman lupaa, milloin se tarvitaan.
Maistraatin tulee myös tarkoin seurata rakennusyrityksiä ja tässä kohden muun muassa valvoa, että:
vahvistettuja piirustuksia ja määräyksiä noudatetaan;
tarkoituksenmukaisia rakennusaineita ja työtapoja käytetään;
riittäviin toimenpiteisiin ryhdytään niiden rakennusosien suojaamiseksi ja eristämiseksi, jotka ovat kosteudelle tai kylmyydelle alttiit;
rakennuksen kuivumista sopivilla toimenpiteillä tehokkaasti edistetään; sekä
kaikkea sellaista vältetään, mikä muutoin saattaa aiheuttaa vaaraa rakennuksen kestävyydelle taikka haittaa siinä oleville henkilöille.
64§
Ennen kuin uudisrakennuksen rakentamiseen ryhdytään, tulee tontinmittaajan maalle merkitä vahvistettujen piirustusten mukaan rakennuksen paikka ja sen korkeusasema.
Jos tontin raja on epäselvä, on tontinmittaajan tarpeen vaatiessa alistettava asia maistraatin käsiteltäväksi niin kuin siitä on erikseen säädetty. Rakennuksen paikan merkitsemistoimitus on keskeytettävä, kunnes rajan oikea suunta on lopullisesti vahvistettu.
Mitä edellä on säädetty rakennuksen paikan merkitsemisestä, on noudatettava soveltuvin osin myös aitaa tontin rajalle tehtäessä.
Sitten kun rakennuksen perustustyö ja jalustan tai sitä vastaavan rakennusvaiheen rakentaminen on suoritettu, ei rakentamista saa jatkaa, ennen kuin tontinmittaajan katselmuksessa on todettu rakennuksen paikka ja korkeusasema.
65§
Sellaisen rakennus- tai muun työn valvomiseksi, johon vaaditaan maistraatin lupa, on maistraatin toimitettava tarpeelliset katselmukset. Uudisrakennuksia rakennettaessa on katselmukset kohdistettava varsinkin rakennuksen perustukseen, runkoon, valmiiseen rakennukseen ja pihamaan järjestelin.
Katselmukset on toimitettava tarvittaessa yhteistoiminnassa terveydenhoito- ja paloviranomaisten kansa.
Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin se on katselmuksessa käyttöön hyväksytty.
Tarkempia määräyksiä rakennustöiden valvonnasta ja katselmuksien toimittamisesta on annettava rakennusjärjestyksessä.
66§
Edellä 6 §:ssä mainituilla puolustuslaitoksen alueilla älköön katselmuksia toimitettako.
67§
Jos rakennustyö on aloitettu, mutta sitä ei ole loppuun saatettu 150 §:ssä säädetyssä ajassa, voi maistraatti, milloin se rakennuksen lujuuden, paloturvallisuuden, ulkonäön tai vaarallisuuden vuoksi on tarpeellista, velvoittaa omistajan määrätyn ajan kuluessa saattamaan työ loppuun ja kokonaisuudessaan tai joltakin osalta taikka ryhtymään muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Jos aloitettu rakennuksen purkaminen pätevättä syyttä keskeytetään, voi maistraatti, milloin asianhaarat vaativat, määrätä ajan, minkä kuluessa purkamistyö, paikan tasoitus, ja siistiminen on saatettava loppuun.
68§
Jokaisessa rakennustyössä tulee alla maistraatin hyväksymä henkilö, joka jatkuvasti johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Tällaisena rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä pienehkön rakennuksen purkamista eikä vähäistä kaivamista.
Rakennustyötä ei saa aloittaa, ennen kuin maistraatti on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan anomukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu työtä johtamaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka teknillisen koulun tai siihen verrattavan tai sitä ylemmän teknillisen oppilaitoksen antamalla todistuksella on näyttänyt omaavansa riittävät tiedot sekä sitä paitsi asiantuntevan viranomaisen tai rakennusalaan perehtyneen henkilön antamalla todistuksella on osoittanut omaavansa tarpeellista käytännöllistä kokemusta ammatissa. Maistraatti voi kuitenkin laadultaan yksinkertaisen rakennustyön vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksyä henkilön, joka ei täytä näitä pätevyysvaatimuksia, mutta jolla kuitenkin katsotaan olevan siihen riittävät edellytykset.
Maistraatti voi peruuttaa, milloin syytä siihen on, vastaavan työnjohtajan hyväksymisensä.
69§
Jos rakennustyössä esiintyy vaikeatekoisia rakenteita, voi maistraatti määrätä, että sellaisen työn valvonta on annettava henkilölle, joka siihen on erityisesti valmistautunut ja jolla on riittävä ammattipätevyys. Tällainen maistraatin hyväksymä rakenteiden valvoja vastaa työn suorituksesta valvomansa työn osalta.
70§
Rakennustyössä on ryhdyttävä kaikkiin varovaisuustoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia henkilöiden ja omaisuuden varjelemiseksi vahingolta.
Erityisesti on katsottava, että:
perustustyö ja sitä varten tarpeellinen kaivuu ja louhiminen suoritetaan niin varovaisesti, ettei tule vahinkoa;
rakennustelineet rakennetaan riittävän lujiksi; sekä
tilapäinen lämmitys, koneelliset ja muut työt järjestetään niin, että tulipalon vaara sekä muu vahinko ja haitta, mikäli mahdollista, estyy.
Rakennusjärjestyksessä on annettava tarkempia määräyksiä varovaisuustoimenpiteistä samoin kuin rakennuttajan velvollisuudesta panna kuntoon katu tai muu yleinen alue, joka rakennustyössä on vahingoittunut. Rakennusjärjestyksessä on myös määrättävä rakennustontin viereisen katualueen erilleen aitaamisesta.
9 lukuRakentamissäännöksiä.
71§
Milloin rakennuksen paikka on määrätty ulkoisilla rakennusrajoilla, on rakennus rakennettava kadunpuoleiseen rakennusrajaan. Jos ulkoisia rakennusrajoja ei ole, päärakennus on rakennettava katurajaan. Maistraatti voi kuitenkin sallia, että rakennus sijoitetaan toisinkin.
72§
Rakennuksen ulkokatto saa kadulle ja pihalle päin kohota enintään 45 asteen kaltevuuskulmassa julkisivupinnan yläreunasta. Erityisessä tapauksessa maistraatti voi myöntää tästä poikkeuksia.
73§
Rakennusjärjestyksessä on määrättävä, missä määrin yksityiset rakennuksen osat ja rakennusosat saavat ylittää rakennusrajan tai sallitun rakennus- ja kattokorkeuden taikka tontin rajan katu- tai muuta yleistä aluetta vastaan.
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, missä määrin katualuetta saadaan käyttää valo-, polttoaine- ja muiden sellaisten kuilujen rakentamiseksi maanpinnan alla olevaan tilaan.
74§
Rakennuskortteliin kuuluva maa on pidettävä siistissä kunnossa. Maistraatti voi määrätä sellaisen maan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä ja kunnossapidosta.
Jos rakennus on kokonaan tai osaksi palanut tai tuhoutunut taikka rakennustyö jätetty kesken, on tontti tai rakennuspaikka viipymättä siten järjestettävä, ettei se rumenna ympäristöä eikä vaaranna henkilöturvallisuutta.
75§
Rakennusjärjestyksessä on määrättävä pihamaan järjestelystä, pihamaan ja kadun tai muun yleisen alueen välisestä kulkuyhteydestä sekä aitaamisesta ja tontin ajoportista.
76§
Asuntotontille ja yleisen rakennuksen tontille ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun, lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän tai melun takia taikka muusta syistä aiheuttaa pysyväistä kohtuutonta rasitusta tontilla tai lähellä asuville, eikä niitä saa käyttö ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen.
77§
Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava.
Rakennuksella pitää olla ympäristön sopeutuva muoto ja väri.
Rakennus on tehtävä terveydelle vaarattomista aineista.
78§
Rakenteet ja rakennusosien lujuus on kussakin tapauksessa sovitettava rakennuspohjan, rakennusaineen ja kuormituksen mukaan.
Rakennus on eristettävä kosteudelta ja tarpeen vaatiessa vedenpaineelta.
79§
asuinrakennuksen ulkoseinien, alapohjan ja yläpohjan tulee olla riittävästi lämpöä eristävät.
Asuinhuoneisto on niin rakennettava, että siinä on tyydyttävä ääneneristys ja että se on suojattu muilta haitoilta.
Tämän pykälän määräyksiä on soveltuvin osin noudattava myös työhuoneiden osalta.
80§
Asuin- ja työhuoneen lattia ei saa olla huoneen ikkunaseinän kohdalla olevaa maanpintaa alempana. Maistraatti voi kuitenkin myöntää poikkeuksen työhuoneitten osalta, milloin se maastosuhteiden tai huoneistojen tarkoituksenmukaisen käytön takia havaitaan tarpeelliseksi eikä siitä ole terveydellistä haittaa.
81§
Asuinhuoneiston ja sen kiinteän sisustuksen suunnittelun tulee olla tarkoituksenmukainen. Jokaisella asuinhuoneistolla pitää olla riittävän eteis- ja säilytystilaa.
82§
Asuinhuoneiston huoneistoala ei saa olla 20 m 2 pienempi.
Asuinhuoneen huoneala ei saa olla 7 m 2 pienempi. Huoneen muodon on oltava tarkoituksenmukainen. Keittämiseen varattua tilaa, jonka huoneala on alle 7 m 2 , pidetään keittokomerona.
83§
Asuin- ja työhuoneen sekä keittokomeron koreuden tulee olla vähintään 250 cm ja kolmi- tai useampikerroksisen rakennuksen kerroskorkeuden, joka on huonekorkeus lisättynä välipohjan paksuudella, vähintään 280 cm. Huonekorkeus voi yksikerroksisessa rakennuksessa, rivitalossa ja rakennuksessa, jossa on enintään kaksi asuinhuoneistoa, olla vähintään 240 cm ja kerroskorkeus alle 280 cm. Maistraatti voi, milloin siihen on erityistä syytä, asuin- tai työhuoneistoon kuuluvien yksityisten huoneiden ja keittokomeron osalta sallia pienemmän korkeuden kuin edellä on sanottu, ei kuitenkaan alle 220 cm.
Jos huoneen kattomuoto poikkeaa vaakasuorasta tasosta, on noudatettava keskikorkeuslaskelmaa, jossa 160 cm matalampaa tilaa ei lasketa huonealaan.
84§
Asuin- ja työhuoneessa sekä keittokomerossa, jonka huoneala on yli 4 m 2 , tulee olla riittävästi ja vähintään 1/10 huonealasta ikkuna-alaa. Ikkunoitten on oltava välittömässä yhteydessä ulkoilmaan. Asuinhuoneiston ikkunat on järjestettävä, mikäli mahdollista niin, etteivät ne ole yksinomaan pohjoiseen päin.
Asuin- ja työhuoneen pääikkunan tulee olla suoraan kadulle tai muulle yleiselle alueelle taikka sellaiselle pihalle, jonka leveys on vähintään yhtä suuri kuin ikkunaa vastassa olevan rakennuksen korkeus laskettuna huoneen lattian tasosta, jos ikkunat ovat samalla tontilla olevaan rakennukseen päin, tai puolet vastapäin rakennuksen sallitusta korkeudesta, jos ikkunat ovat naapuritontille päin. Pääikkunan edessä on siinä oleva vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Työhuone voidaan maistraatin suostumuksella valaista yksinomaan kattovalolla.
85§
Rakennuksessa tulee olla riittävästi tarpeellisen väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä. Jokaisesta huoneistosta on välittömästi päästävä uloskäytävään, ja on siihen johtavat ovet siten sijoitettava, että ne haittaavat mahdollisimman vähän kulkua uloskäytävässä.
Uloskäytävän on saatava riittävästi päivänvaloa tai keinovaloa ja on siihen järjestettävä riittävä tuuletus.
Uloskäytävien laadusta, leveydestä ja muista tarpeellisista seikoista antaa sisäasiainministeriö tarkempia määräyksiä.
86§
Ullakon lattiaa älköön sijoitettako rakennuksen suurinta sallittua korkeutta ylemmäksi. Maistraatti voi kuitenkin erityisessä tapauksessa myöntää tästä poikkeuksen, jotta alla olevan kerroksen huonekorkeutta voitaisiin siten tarpeellisessa määrin korottaa tai milloin rakennukseen sijoitettavat teknilliset laitteet sitä vaativat.
87§
Jokaisella asuinhuoneistolla tulee olla käymälä. Työhuoneistoja varten on rakennettava tarpeellinen määrä käymälöitä. Käymälöistä on muutoin voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.
88§
Savupiiput ja poistoilmahormit on tehtävä sellaisiksi, että niistä johdettavan savun ja kaasujen haitat riittävästi ehkäistään.
Asuinhuoneistossa pitää olla tyydyttävä ilmanvaihto.
Keittiöstä, keittokomerosta, kylpy- ja suihkuhuoneesta sekä WC:stä tulee olla tehokas ilmanpoisto.
89§
Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä myös muista rakennuksessa olevista tiloista kuin asuin- ja työhuoneista.
90§
Asuinhuoneella tarkoitetaan tässä asetuksessa asuinhuoneistoon kuuluvaa tai muutoin asumiseen tarkoitettua huonetta, joka on ihmisten oleskelupaikkana huomattavan osan vuorokaudesta. Asuinhuoneena ei pidetä eteistä, välikköä, kylpyhuonetta, keittokomeroa tai muuta sellaista huonetilaa.
Työhuoneella tarkoitetaan huonetta, joka on ihmisten jatkuvaa työskentelyä varten kuten myymälää, toimistohuonetta sekä tehdas- ja työpajatilaa. Asukkaiden omaan käyttöön tarkoitettua pesutupaa, saunaa, askartelu- tai muuta sellaista huonetta ei katsota työhuoneeksi.
91§
Mitä edellä 74 §:n 2 momentissa ja 76― 90 §:ssä on säädetty, koskee myös rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolelle.
Tilapäisen uudisrakennuksen rakentamisesta on säädetty 151 §:ssä.
10 lukuKatu ja viemärilaitos.
92§
Rakennuslain 48 §:n 1 momentissa tarkoitetusta maan haltuun ottamisesta kaupungin on ilmoitettava todisteellisesti vähintään 14 päivää ennen alueen omistajalle ja haltijalle. Jos omistajaa tai haltijaa ei tavata, maan haltuun ottaminen on annettava tiedoksi sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
93§
Rakennuslain 47 §: tarkoitetulla alueella on toimitettava katselmus, jos maan omistajaa tai haltija tahi kaupunki sitä vaatii, ilmoittamalla asiasta kaupungin lunastustoimikunnalle ennen edellä 92 §:ssä tarkoitettua haltuunottopäivää.
Katselmuksen toimittaa kaupungin lunastustoimikunta ilman luovuttajan ja vastaanottajan valitsemia jäseniä asianosaisille ilmoittamanaan aikana. Jos maan omistajaa tai haltijaa ei tavata, katselmuksesta on ilmoitettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
94§
Kaupunginhallituksen tai sen määräämän viranomaisen asiana on tehdä maistraatille esitys katselmuksen toimittamisesta kadun tai sen osan yleiseen käyttöön luovuttamiseksi.
Katselmuksen toimittamisesta on vähintään 7 päivää ennen ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja annettava todisteellinen tieto kadun tai kadunosan varrella olevien tonttien ja muun maan omistajille. Milloin omistajaa ei tavata, on katselmuksesta ilmoitettava vähintään 7 päivää ennen sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
95§
Katupiirustuksen, jonka tulee sisältää asemapiirros sekä tarpeellinen määrä pituus- ja poikkileikkauksia kadusta, vahvistaa kaupunginhallitus sitten kun katupiirustusehdotus on ollut julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkisistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.
Mitä 1 momentissa on säädetty katupiirustuksen vahvistamisesta, koskee myös sen muuttamista paitsi, mikäli on kysymys liikennekorokkeesta, pienestä poikkileikkauksen muutoksesta tai pienestä muualla kuin tontin rajalla olevasta korkeuden muutoksesta.
96§
Jos sen lisäksi mitä asemakaava sisältää, tarvitaan määräyksiä rakennuskorttelin tai muiden alueiden korkeusluvuista, voidaan niitä antaa 95 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
97§
Kun asemakaava on vahvistettu, on kaupunginhallituksen tai ohje- tai johtosäännössä määrätyn muun viranomaisen ennen kuin alueen viemärit rakennetaan, vahvistettava yksityiskohtainen viemärisuunnitelma.
98§
Yleinen viemäri on yleensä rakennettava katualueelle tai muulle yleiselle alueelle.
99§
Viemäriverkko on, mikä mahdollista, tehtävä niin, että siihen voidaan jokaiselta tontilta välittömästi liittää yksityinen viemäri.
Jollei yksityinen viemärin liittäminen yleiseen viemäriin, ottaen huomioon sen sijainti, ole mahdollista, kaupunginhallitus tai sen määräämä viranomainen voi terveydenhoitolautakuntaa kuultuaan sallia tontinhaltijan rakentaa yksityisen viemärin, joka purkautuu muualle.
100§
Maistraatti voi, milloin on tarpeellista, määrätä, että kahdelle tai useammalle tontille on rakennettava yhteinen yksityinen viemäri. Milloin sen rakentamisesta tai kunnossapidosta johtuvien kustannusten jaosta syntyy riita, ratkaisee sen kiinteistön sijaitsemispaikan tuomioistuin.
101§
Sellaisella kaupungin alueella, jossa ei ole yleistä viemäriä, tontin tai rakennuspaikan haltijan on juoksevan lian kokoamiseksi ja haitattomaksi tekemiseksi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
102§
Teollisuusjätevedellä, josta säädetään rakennuslain 78 n 5 momentissa, tarkoitetaan teollisuuslaitoksen tuotantotoiminnassa käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä tai muuta nestettä.
103§
Yksityisistä viemäreistä ja niiden laitteista voidaan antaa tarkempia määräyksiä rakennusjärjestyksessä ja muussa kunnallisessa säännössä.
104§
Rakennuslain 59 §:n 3 momentissa tarkoitetut muistutukset on tehtävä kaupunginhallitukselle 14 päivän kuluessa selvityksen ja ehdotuksen nähtävänäoloajan päättymisestä.
105§
Rakennuslain 92 §:n 4 momentissa tarkoitetun luettelon tulee sisältää jokaisen tontin ja muun alueen osilta, erikseen kadun ja viemärin rakentamisen korvauksista, ainakin seuraavat tiedot:
kaupunginhallituksen rakennuslain 91 §:n perusteella tekemän päätöksen tai rakennuslain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen päivämäärä;
kaupunginhallituksen määräämä tai sovittu korvaus;
vuotuismaksu, sen erääntymispäivä ja maksetut vuotuismaksut; sekä
rakennuslain 91 §:n 3 momentissa tarkoitettu korotus tai alennus.
106§
Milloin rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta on tehty sopimus, on kaupungin pidettävä maksamattomista korvauksista luetteloa.
11 lukuRakennusrasitteita koskeva menettely.
107§
Rakennusrasitteen perustamista ja poistamista haetaan maistraatilta.
Katselmus on toimitettava, mikäli se pidetään tarpeellisena.
108§
Rakennusrasite voidaan perustaa, milloin asianomaisten tonttien omistajat siitä kirjallisesti sopivat, tai, jos tontit kuuluvat samalle omistajalle, omistajan hakemuksesta.
Rakennusrasite voidaan poistaa tonttien omistajien kirjallisesta sopimuksesta.
109§
Rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta on, sitten kun maistraatin päätös on saanut lainvoiman, tehtävä merkintä tonttirekisteriin asianomaisten tonttien kohdalle.
Rauennut rakennusrasite on maistraatin määräyksestä poistettava tonttirekisteristä.
110§
Tonttirekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka tontti siirtyy toiselle omistajalle.
III osasto.MAALAISKUNTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET.
12 lukuRakennuskaava.
111§
Kunnanhallituksen on tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimenpiteisiin rakennuskaavan aikaansaamiseksi rakennuslain 95 §:ssä tarkoitetulle alueelle.
112§
Käsitellessään rakennuskaavaa koskevia asioita lääninhallituksella on oikeus saada asiantuntija-apua rakennushallitukselta ja muilta valtion viranomaisilta. Lääninhallitus voi tarvittaessa käyttää apunaan myös yksityistä asiantuntijaa.
113§
Lääninhallitukselle tehtävään esitykseen rakennuskaavan laatimisesta on liitettävä tarpeellinen selvitys.
Kun on tehty esitys rakennuskaavan laatimisesta, on, milloin lääninhallitus katsoo siihen syytä olevan, maanomistajille, joiden oikeutta kaava voi koskea, varattava tilaisuus antaa lääninhallituksen tarkoitusta varten järjestämässä kokouksessa lausuntonsa asiasta. Kokouksesta on lääninhallituksen toimesta kuulutettava vähintään 14 päivää aikaisemmin sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, minkä lisäksi kokouksesta on hyvissä ajoin annettava tieto kunnalle, joa alue on, rakennushallitukselle, maanmittauskonttorille ja tie- ja vesirakennushallitukselle sekä lääninhallituksen harkinnan mukaan myös muille keskusvirastoille, seutukaavaliitolle ja naapurikunnalle.
Kun lääninhallitus päättää rakennuskaavaehdotuksen laatimisesta, voidaan kaavoitettava alue päätöksessä määritellä myös likimääräisesti.
114§
Rakennuskaava on laadittava siten, että alueen tarkoituksenmukaista rakentamista ja käyttöä edistetään. Mikäli kunnassa on yleiskaava, on rakennuskaava laadittava yleiskaavan pääperiaatteiden mukaisesti, jollei ole syytä niistä poiketa.
Rakennuskaavasta on soveltuvin osin voimassa mitä edellä 32―35 §:ssä on asemakaavasta säädetty, ottaen kuitenkin huomioon rakennuslain 95 §:n 2 momentin säännökset.
Rakennuskaava käsittää myös rakennuskorttelien numerot ja, mikäli pidetään tarpeellisena, teiden sekä yleisten alueiden nimet.
115§
Rakennuskaava on laadittava pohjakartalle mittakaavaan 1: 2 000 tai erityisessä tapauksessa sitä suuremmaksi. Rakennuskaavaan kuuluu selostus, joka sisältää ehdotuksen perustelut ja tarpeelliset selvitykset.
Rakennuskaavamääräykset on merkittävä rakennuskaavakarttaan.
116§
Rakennuskaavaehdotus on lääninhallituksen toimesta pidettävä julkisesti nähtävänä 30 päivän ajan, sen jälkeen kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava lääninhallitukselle kuulutuksessa mainitussa ajassa.
Ennen kuin ehdotus vahvistetaan, on siitä pyydettävä lausunto kunnalta ja seutukaavaliitolta sekä tarvittaessa naapurikunnalta.
Jos ehdotusta ei ole muistutuksen johdosta olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu nähtäville, ei sitä ole tarpeen uudestaan asettaa nähtäväksi.
Mitä tässä pykälässä on säädetty, koskee myös rakennuskaavan laatimisesta ja maastoon merkitsemisestä aiheutuneiden kustannusten jakamista, mikäli jakamisesta ei ole sovittu. Milloin kustannuksiin osalliseksi ei ole määrätty yksityistä maanomistajaa, ei edellä tässä pykälässä määrättyä menettelyä ole noudatettava on asiasta pyydettävä lausunto siltä, jolle korvausvelvollisuus on määrätty.
117§
Kun rakennuskaava on vahvistettu, on siitä kunnanhallituksen toimesta kuulutettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Rakennuskaavakartta säilytetään maanmittauskonttorin arkistossa, ja on siitä lääninhallituksen toimesta mahdollisimman pian annettava jäljennös kunnanhallitukselle, rakennuslautakunnalle sekä rakennushallitukselle, maanmittaushallitukselle, tie- ja vesirakennushallitukselle ja seutukaavaliitolle.
Rakennuskaavaan tehdyt muutokset on maanmittauskonttorin merkittävä rakennuskaavakarttaan.
118§
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty on noudatettava myös rakennuskaavaa muutettaessa.
119§
Maanomistaja voi anoa kunnanhallitukselta rakennuskaavan maastoon merkitsemistä. Jollei kunta suorita rakennuskaavan maastoon merkitsemistä, on sen lähetettävä hakemus edelleen lääninhallitukselle ja liitettävä mukaan oma lausuntonsa asiasta. Kunta voi tehdä esityksen asiasta lääninhallitukselle ilman maanomistajan hakemustakin.
13 lukuRakentaminen rakennuskaava-alueella.
120§
Rakennuslupa uudisrakennuksen rakentamiseen on haettava rakennuslautakunnalta.
121§
Jollei rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty, on rakennuslautakunnan lupa haettava, vaikka rakennuslupaa ei 120 §:n mukaan vaaditakaan, seuraaviin toimenpiteisiin:
rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa;
julkisivun olennaiseen muuttamiseen;
huoneiden ja huoneistojen jakamiseen tai yhdistämiseen;
sellaiseen kantavan rakenteen tai uutta hormijärjestelmää vaativaan tulisijan muutokseen, jota ei voida pitää uudisrakennuksena; sekä
sellaisen myyntikojun tai ryhmäpuutarhamajan, joka ei ole uudisrakennus, sekä julkisluonteisen muistomerkin, soitto- ja tanssilavan sekä muun vastaavanlaisen laitoksen rakentamiseen.
122§
Rakennuslupaa on haettava kirjallisesti, ja on hakemukseen liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;
ote rakennuskaavasta;
asemapiirros rakennuspaikasta kolmena kappaleena, joka osoittaa rakennettaviksi aiotut ja rakennuspaikalla jo olevat sekä purettavat rakennukset; sekä
rakennuspiirustukset kolmena kappaleena, joista hakijalle annetaan takaisin yksi kappale, sitten kun asia on ratkaistu.
Mikäli tarpeelliseksi havaitaan, voi rakennuslautakunta, rakennuslupaa koskevaa asiaa käsitellessään, hakijalta vaatia muunkinlaista selvitystä kuin edellä on sanottu.
Jos rakennustyössä esiintyy vaikeatekoisia rakenteita, rakennuslautakunta voi velvoittaa hakijan esittämään asiantuntijan lausunnon asiasta.
Jos asia on sen laatuinen, että se voidaan ratkaista ilman tässä pykälässä mainittua täydellistä selvitystä, olkoon rakennuslautakunnalla siihen oikeus.
123§
Ennen arin rakennuslupahakemus ratkaistaan, voi rakennuslautakunta tarpeen vaatiessa hankkia lausunnon terveydenhoito- ja paloviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta.
Mitä 122 §:ssä on määrätty rakennusluvan hakemisesta, soveltuvin osin voimassa 121 §:ssä tarkoitetusta rakennuslautakunnan luvasta.
124§
Ennen kuin uudisrakennuksen rakennuslupahakemus ratkaistaan, on rakennuslautakunnan, sen määräyksestä jäsenen tai rakennustarkastajan toimitettava, milloin on tarpeellista, katselmus rakennuspaikalla. Tarkempia määräyksiä katselmuksesta ja sen toimittajista on annettava rakennusjärjestyksessä. Katselmus voidaan toimittaa myös 121 §:ssä tarkoitetussa asiassa.
Milloin uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen johdosta toimitetaan 1 momentissa mainittu katselmus, on katselmuksen ajasta annettava todisteellinen tieto rakennusluvan hakijalle ja viereisten rakennuspaikkojen sekä suoraan tai vinottain tien vastakkaisella puolella olevien rakennuspaikkojen haltijoille, mikäli se vaikeudetta voi tapahtua.
125§
Tutkiessaan uudisrakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan tulee katsoa, että rakennus on vahvistetun rakennuskaavan mukainen, sekä ottaa huomioon muutkin rakentamista koskevat määräykset.
Huomiota on muun muassa kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:
rakennus soveltuu paikalle;
rakennuspaikka on riittävän suuri ja tarkoitukseen sovelias;
rakennukset sijoitetaan määrätyn välimatkan päähän toisistaan ja rakennuspaikan rajoista sekä liikenteen edut otetaan huomioon;
rakennus sijoitetaan siten, ettei se tarpeettomasti aiheuta haittaa lähellä sijaitseville kiinteistöille tai vaikeuta niiden sopivaa rakentamista;
ajokuntoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen on olemassa;
rakennuksen paikka on terveellinen;
jätevesien poistaminen ja vedensaanti voidaan tyydyttävästi järjestää;
rakennus on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi;
autopaikkoja on rakennuspaikan käyttötarkoitusta vastaava määrä;
rakennus täyttää paloturvallisuuden vaatimukset; sekä
rakennus on muodoltaan sopusuhtainen ja ympäristöön sopeutuva.
Mitä edellä on uudisrakennuksesta säädetty, on soveltuvin kohdin voimassa myös 121 §:ssä tarkoitetusta rakennustoimenpiteestä, johon vaaditaan lupa.
126§
Oloteiden vaatiessa voidaan rakennuslupa antaa sillä ehdolla, että ennen rakennun rakentamista tai sen ottamista tarkoitettuun käyttöön, ryhdytään tarpeelliseen maan kuivattamiseen.
127§
Rakennustyön kestäessä rakennuslautakunta voi määrätä, että lujuuslaskelmat piirustuksi4een sekä muut erikoispiirustukset on jätettävä tarkastettaviksi.
128§
Rakennuslautakunnan tulee rakennuslupaa myöntäessään valvoa, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia turmella.
Rakentamisesta rakennuslain 135 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan rakennuskaavassa antaa erityisiä määräyksiä.
129§
Rakennuslautakunnan tulee valvoa, ettei rakentamiseen ryhdytä ilman lupaa, milloin se tarvitaan.
Rakennuslautakunnan on seurattava rakennusyritystä ja valvottava muun muassa, että:
vahvistettuja piirustuksia ja määräyksiä noudatetaan;
tarkoituksenmukaisia rakennusaineita ja työtapoja käytetään;
riittäviin toimenpiteisiin ryhdytään niiden rakennusosien suojaamiseksi ja eristämiseksi, jotka ovat kosteudelle tai kylmyydelle alttiit;
rakennuksen kuivumista sopivilla toimenpiteillä tehokkaasti edistetään; sekä
kaikkea sellaista vältetään, mikä muutoin saattaa aiheuttaa vaaraa rakennuksen kestävyydelle taikka haittaa siinä oleville henkilöille.
130§
Rakennus tai muun työn valvomiseksi, johon vaaditaan lupa, on rakennuslautakunnan toimitettava tarpeelliset katselmukset sen mukaan kuin rakennusjärjestyksessä määrätään. Katselmukset on kohdistettava varsinkin rakennuksen paikan maalle merkitsemiseen, rakennuksen perustukseen, runkoon, valmiiseen rakennukseen ja pihamaan järjestelyyn. Edellä 6 §:ssä mainituilla puolustuslaitoksen alueilla älköön katselmuksia toimitettako.
Katselmukset on toimitettava tarpeen mukaan yhteistoiminnassa terveydenhoito- ja paloviranomaisten kanssa.
Rakennuksen valmistumisesta on tehtävä ilmoitus rakennuslautakunnalle.
131§
Jos rakennustyö on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu loppuun 150 §:ssä säädetyssä ajassa, voi rakennuslautakunta, milloin se rakennuksen lujuuden, paloturvallisuuden, ulkonäön tai vaarallisuuden vuoksi on tarpeellista, velvoittaa omistajan määrätyn ajan kuluessa saattamaan loppuun työn joko kokonaisuudessaan tai joltakin sen osalta taikka ryhtymään muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Jos aloitettu rakennuksen purkaminen pätevättä syyttä keskeytetään, voi rakennuslautakunta, milloin asianhaarat vaativat, määrätä ajan, minkä kuluessa purkamistyö ja paikan tasoitus on saatettava loppuun.
132§
Rakennustyössä, johon vaaditaan rakennuslupa, tulee, mikäli ei ole kysymys pienehköstä yksinkertaisesta rakennustyöstä, olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Rakennustyötä ei saa aloittaa, ennen kuin rakennuslautakunta on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan anomukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu työtä johtamaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka teknillisen koulun tai siihen verrattavan tai sitä korkeamman teknillisen oppilaitoksen antamalla todistuksella on näyttänyt omaavansa riittävät tiedot. Rakennuslautakunta voi kuitenkin laadultaan yksinkertaisten asuin- ja talousrakennusten vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksyä henkilön, joka ei täytä näitä pätevyysvaatimuksia, mutta jolla kuitenkin katsotaan olevan siihen riittävät edellytykset.
Rakennuslautakunta voi peruuttaa, milloin syytä on, vastaavan työnjohtajan hyväksymisensä.
Jos rakennustyössä esiintyy vaikeatekoisia rakenteita, voi rakennuslautakunta määrätä, että sellaisten rakenteiden valvonta on annettava henkilölle, joka on siihen erityisesti valmistautunut ja jolla on riittävä ammattipätevyys. Tällainen rakennuslautakunnan hyväksymä rakenteiden valvoja vastaa työn suorituksesta valvomansa työn osalta.
133§
Rakennustyössä on ryhdyttävä kaikkiin varovaisuustoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia henkilöiden ja omaisuuden varjelemiseksi vahingolta.
Erityisesti on katsottava, että:
perustustyö ja sitä varten tarpeellinen kaivuu ja louhiminen suoritetaan vahingon välttämiseksi riittävän varovaisesti;
rakennustelineet rakennetaan riittävän lujiksi; sekä
tilapäinen lämmitys sekä koneelliset ja muut työt järjestetään niin, että tulipalon vaara sekä mun vahinko ja haitta, mikäli mahdollista, estyy.
Rakennusjärjestyksessä on annettava tarkempia määräyksiä edellä määrätyistä varovaisuustoimenpiteistä samoin kuin rakennuttajan velvollisuudesta panna kuntoon tie, joka rakennustyössä on vahingoittunut.
134§
Mitä edellä 9 luvussa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös rakennuskaava-alueella.
14 lukuAsemakaava maalaiskunnassa.
135§
Kun rakennuslain 116 §:n 1 momentissa mainittu määräys on annettu, sovelletaan siinä tarkoitetulla alueella, mitä kaupungista on tässä asetuksessa säädetty.
15 lukuYleiskaava maalaiskunnassa.
136§
Maalaiskunnan yleiskaavasta, josta on säädetty rakennuslain 119 §:ssä, on voimassa, mitä tämän asetuksen 4 luvassa on säädetty.
16 lukuRakentaminen haja-asetusalueella.
137§
Mitä edellä 77―83, 85, 87, 88, 90, 120, 121, 123, 126, 127 ja 131 §:ssä sekä soveltuvin osin mitä 122, 124, 125, 128, 129 ja 133 §:ssä on säädetty, on voimassa rakennettaessa alueella, jolle rakennuskaavaa tai asemakaavaa ei ole vahvistettu. Mitä mainituissa pykälissä on säädetty maistraatista, on vastaavasti voimassa rakennuslautakunnasta.
138§
Rakennuslautakunnan, sen määräyksestä rakennuslautakunnan jäsenen tai rakennustarkastajan on toimitettava rakennustyön katselmuksia, mikäli ne katsotaan tarpeellisiksi.
139§
Milloin rakennuslautakunta pitää tarpeellisena, tulee rakennustyössä, johon vaaditaan rakennuslupa, olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta.
140§
Rakennustyön aloittamita ja valmistumisesta on tehtävä ilmoitus rakennuslautakunnalle.
141§
Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään yhden kymmenesosan, jollei rakennuslautakunta erityisestä syystä myönnä poikkeusta.
142§
Rakennusten etäisyyden toisistaan samalla rakennuspaikalla on oltava riittävä ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus.
143 §
Tulenvaarallista rakennusta kuten pajaa ei saa rakentaa 15 metriä lähemmäksi naapurin maata tai vuokra-aluetta eikä 20 metriä lähemmäksi naapurin rakennusta.
144§
Rakennuslautakunta voi myöntää poikkeuksia 82 ja 83 §:n määräyksistä sellaisen rakennuksen osalta, jota käytetään vain loma-aikana.
145§
Asuinrakennusta rakennettaessa on vielä otettava huomioon, että:
rakennuksen perustus on luja ja liikkumaton; ja
jatkuvasti asuntona käytetyssä rakennuksessa on riittävästi ikkuna-alaa.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös työhuoneita. Työhuone voidaan kuitenkin rakennuslautakunnan suostumuksella valaista yksinomaan kattovalolla.
IV osasto.ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ.
17 lukuYleistä.
146§
Asemakaavassa, rakennuskaavassa ja rakennusjärjestyksessä voidaan rakennuslain 151 §:n 3 momentin tarkoittaman lomaalueen osalta antaa helpotuksia siitä, mitä muutoin on voimassa.
Loma-alueella tarkoitetaan erityisaluetta, jolle rakennettavia rakennuksia käytetään vain loma-aikana.
147§
Viranomaisen antama rakennuskielto tulee voimaan, kun siitä on kunnan toimesta kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan.
Lääninhallituksen on antamastaan rakennuskiellosta ilmoitettava tie- ja vesirakennushallitukselle ja maanmittauskonttorille.
148§
Myönnettäessä lupaa tilapäisen uudisrakennuksen rakentamiseen on otettava huomioon rakennuksen tarkoitus sekä lujuuden, terveellisyyden, liikenteen, paloturvallisuuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Lupa sellaisen rakennuksen pysyttämiseen paikallaan annettakoon ainoastaan määräajaksi tai kunnes toisin määrätään, kuitenkin enintään viiden vuoden ajaksi.
149§
Rakennusluvan myöntävällä viranomaisella on rakennuttajan pyynnöstä oikeus antaa lupa rakennustyön suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennuslupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman, milloin rakennuttaja asettaa vakuuden kustannuksista ja vahingosta jotka rakennusluvan kumoaminen tai epääminen voi aiheuttaa.
150§
Jollei uudisrakennuksen rakentamista ole aloitettu kolmessa vuodessa siitä, kun rakennuslupa myönnettiin, on lupa rauennut. Milloin suunniteltu rakennus ei ole vastoin voimassa olevia rakentamismääräyksiä, voidaan lupaa jatkaa enintään kahdeksi vuodeksi.
Jollei uudisrakennusta ole loppuun saatettu viidessä vuodessa siitä, en rakennuslupa myönnettiin, on lupa rauennut, mikäli sen voimassaeloaikaa ei erityisistä syistä pitennetä.
Edellä 50 ja 121 §:ssä tarkoitettu lupa olkoon rauennut, jollei luvan tarkoittamaa toimenpidettä ole kolmen vuoden kuluessa suoritettu.
151§
Rakennuksen korkeus mitataan tontin tai rakennuspaikan vahvistetuista korkeusasemista, milloin ne on määrätty. Muutoin mitataan korkeus, kun rakennus on kadun vieressä, kadun vahvistetuista korkeusasemista ja muualla tontilla tai rakennuspaikalla olevan rakennuksen korkeus sen vieressä olevan maanpinnan keskikorkeudesta. Rakennuksen korkeus mitataan julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohtaan. Mittauksessa noudatetaan maaston keskikorkeuslaskelmaa ja saadaan rakennus jakaa osiin.
152§
Kerroksella tarkoitetaan rakennuksen tilaa, jota rajoittavat lattiataso ja välipohja tai yläpohja ja joka on kokonaan tai osaksi maanpinnan yläpuolella ja johon rakentamista koskevien määräysten mukaan saadaan sijoittaa asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tai niihin verrattavia tiloja.
Milloin rakennus rakennetaan asemakaavan mukaan, joka on voimassa ennen 1 päivää joulukuuta 1953 annetun vahvistuspäätöksen mukaisena, eikä rakennuksen kerroslukua ole nimenomaan määrätty asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä, saa kerroksia olla enintään niin monta kuin niitä saisi rakentaa, jos kerroskorkeus olisi 300 cm.
153§
Milloin tontilla ei ole määrätty rakennusten kerroslukua, katsotaan tontin kerrosalaa laskettaessa kerroskorkeuden asuin- ja liiketontilla, jonka asemakaava on vahvistettu ennen 1 päivää joulukuuta 1953, olevan 3 metriä ja muulla tontilla 2,8 metriä.
154§
Valmisteltaessa kaavaa tai tonttijakoa, on maanomistajille, joiden etua tai oikeutta kaava tai tonttijako saattaa koskea, varattava siinä määrin kuin tarpeelliseksi katsotaan, tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta.
155§
Rakennuslain 140 §:n mukaan julkipanon jälkeen annettavista päätöksistä on ilmoitus pantava päätöksen antaneen viranomaisen ilmoitustaululle.
156§
Mikäli asianosaiset eivät sovi rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitettujen viemärien ja johtojen sijoittamisesta, määrää siitä maistraatti. Sama on voimassa kiinnikkeistä, tuista ja muista laitteista, joita tarkoitetaan saman pykälän 2 momentissa.
Rakennuslautakunta määrää, mikäli asianosaiset eivät siitä sovi, 1 momentissa tarkoitettujen viemärien, johtojen, kiinnikkeiden, tukien ja muiden laitteiden sijoittamisesta maalaiskunnan rakennuskaava-alueella.
157§
Ne asiat, jotka maistraatin kokoonpanosta asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun lain (146/31) 4 n laukaan kuuluvat valtioneuvostolle, on sisäasiainministeriön käsiteltävä ja ratkaistava.
158§
Milloin maalaiskunnassa on rakennuslautakunnan alainen rakennustarkastaja, joka on suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen koulun rakennusosastolla tai aikaisemmin sitä vastaavan tai muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon, ja rakennustarkastaja suorittaa rakentamisen valvonnan lisäksi myös rakennusneuvontaa
ja -ohjausta, maksetaan kunnalle rakennuslain 137 §:ssä säädettyä valtionapua 25 sadalta yhden rakennustarkastajan palkkauksesta.
Jos rakennustarkastaja toimensa ohella suorittaa muita kunnan tehtäviä, rakennustarkastajan palkkauksena pidetään työmäärää vastaavaa suhteellista osaa koko palkasta.
Valtionapua kunnan on haettava asianomaiselta lääninhallitukselta kalenterivuosittain ennen seuraavan maaliskuun loppua. Hakemukseen on liitettävä sisäasiainministeriön tarpeelliseksi katsoma selvitys.
159§
Rakennuslain 69 tai l15§:ssä tarkoitettua avustusta koskeva hakemus on toimitettava sisäasiainministeriölle vuoden kuluessa aluetta koskevan kaupan tekemisestä tai lunastustoimituksen päättymisestä, ja siihen on liitettävä sisäasiainministeriön tarpeelliseksi katsoma selvitys.
160§
Rakennuslain 123 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on myyjän kirjellisesti tehtävä rakennuslautakunnalle 30 päivän kuluessa kaupanteosta. Ilmoituksesta tulee selvitä kaupantekoaika, ostaja, hänen osoitteensa, rakennuspalstan sijainti ja koko sekä onko alueesta palstoitussuunnitelmaa.
18 lukuSiirtymäsäännöksiä.
161§
Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaan tulosta kaupungin on alistettava vahvistettavaksi ja lääninhallituksen annettava rakennuskaava-aluetta varten rakennusjärjestys, joka on laadittu ottaen huomioon rakennuslain ja tämän asetuksen määräykset.
162§
Kunnes rakennuslain 10 §:ssä tarkoitettu rakennuslautakunta on valittu, suorittaa rakennuslautakunnalle kuuluvat tehtävät rakentamisesta maaseudulla annetun lain nojalla valittu rakennuslautakunta, kuitenkin enintään vuoden 1959 loppuun saakka.
163§
Kunnanvaltuusto voi tehdä rakennuslain 136 §:ssä tarkoitetun päätöksen rakennuttajan suoritettavista maksuista rakennustyön valvonnasta ja alistaa päätöksen vahvistettavaksi jo ennen rakennuslain voimaantuloa.
Kaupungissa saadaan rakennuslain 136 §:ssä tarkoitettuja maksuja periä ennen rakennuslain voimaantuloa hyväksytyn taksan perusteella, kunnes mainitun pykälän mukainen taksa tulee voimaan, kuitenkin enintään 1 päivään huhtikuuta 1960.
164§
Rakennuslupaan, jota koskeva hakemus on pantu vireille ennen 7voden 1960 loppua, ei sovelleta 54 §:n säännöksiä.
165§
Jos rakennusjärjestykseen on otettu määräyksiä vanhasta kaupunginosasta, on näitä määräyksiä noudatettava, kunnes rakennuslain 135 §:n mukaiset asemakaavamääräykset ovat tulleet voimaan, kuitenkin enintään vuoden 1960 loppuun.
166§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959, ja sillä kumotaan 29 päivänä tammikuuta 1932 annettu rakennussääntö (41/32) sekä rakentamisesta maaseudulla 21 päivänä kesäkuuta 1946 annettu Asetus (471/46) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 26. päivänä kesäkuuta 1959
Tasavallan PresidenttiUrho Kekkonen SisäasiainministeriEino Palovesi