Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
- Updated statute
- 592/1989
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala
Vapaakuntakokeilusta annetussa laissa (718/88) tarkoitetulla vapaakunnalla on vapaakuntakokeilun tavoitteiden toteuttamiseksi oikeus poiketa lakien ja asetusten säännöksistä sekä valtion viranomaisten antamista määräyksistä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.
Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan kuitenkin, mitä peruskoululain (476/83) 92§:ssä ja lukiolain (477/83) 58§:ssä on säädetty näiden lakien säännöksistä poikkeamisesta. Peruskouluasetuksen (718/84) 153§:n 1 ja 2 momentin säännöksiä kouluhallituksen kokeiluohjelman hyväksymisestä ja ohjeista ei sovelleta vapaakuntaan.
Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan voida poiketa, ellei erikseen toisin säädetä.
2 §Päätösvallan siirtäminen valtion viranomaiselta vapaakunnan viranomaiselle
Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi päättää, että vapaakunnan viranomainen tekee päätökset, jotka koskevat:
rakennuslain 32§:ssä, 42§:n 3 momentissa, 43§:ssä, 100§:n 3 momentissa ja 101§:ssä säädettyä rakennuskiellon jatkamista;
rakennuslain 5§:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta, jos kysymys on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisesta valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle sellaiselle rakennuspaikalle, jossa on ennestään enintään yksi asunto, jollei poikkeus koskisi rakentamista ranta-alueelle taikka jollei rakennuslain 132§:n 1 momentissa tarkoitettu ympäristöministeriön tai lääninhallituksen lupa ole myös tarpeen;
rakennuslain 132§:n 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta paitsi jos kysymys on rakentamisesta rakennuslain 123 a§:n 1 momentissa tarkoitetulle ranta-alueelle tai vahvistetussa seutu- tai yleiskaavassa osoitetulle virkistys- tai suojelualueelle taikka rakennusoikeudesta poikkeamisesta;
rakennuslain 123 c§:n 2 momentissa tarkoitettua rantakaavan laatijan hyväksymistä;
ilmansuojelulain (67/82) 11§:ssä säädettyjä ilmoituksia siltä osin kuin on kysymys alle 20 megawatin polttoainetehoisesta kattila- tai voimalaitoksesta taikka asfalttiasemasta tai kivenmurskaamosta;
jätehuoltolain 38§:n 2 momentissa ja ilmansuojelulain 22§:ssä säädettyjen pakkokeinojen käyttämistä lääninhallituksen ohella;
luonnonsuojelulain (71/23) 12§:ssä tarkoitettuja luonnonmuistomerkkejä ja 19§:n 4 momentissa tarkoitettuja mainostauluja;
ulkoilulain (606/73) 4§:ssä ja 12§:n 1 momentissa säädettyjä ulkoilureittisuunnitelman vahvistamista ja ulkoilureitin lakkauttamista sekä 19 ja 27§:ssä säädettyjä leirintäaluelupia;
moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoittamisesta annetun lain (606/77) 3§:ssä ja veneliikennelain 3 a§:ssä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia; sekä
asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/79) 12§:ssä säädettyjen lainojen myöntämistä sekä perusparannussuunnitelman, perusparannuskustannusten, hankinta-arvon ja rahoitussuunnitelman hyväksymistä.
3 §Toiminnan järjestämis- ja menettelytavat
Vapaakunta voi päättää rakennuslain ja rakennusasetuksen (266/59) säännösten estämättä menettelystä, jota noudatetaan haettaessa ja käsiteltäessä rakentamista koskevia lupia. Naapurien kuulemista koskevista säännöksistä ei kuitenkaan saa poiketa.
Vapaakunta voi myös päättää poiketa kirjastolain (235/86) 7§:ssä säädetystä maksuttomuudesta. Kirjojen lainaamisen on kuitenkin oltava maksutonta.
4 §Kunnanhallituksen ja viranhaltijan tehtävän järjestäminen
Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi antaa kunnanhallitukselle tai viranhaltijalle muussa kuin kunnallislaissa säädetyn tai sen nojalla määrätyn tehtävän kunnan muulle viranomaiselle tai viranhaltijalle.
Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi päättää sen estämättä, mitä viranhaltijan tehtävistä on säädetty tai määrätty, että tehtävistä määrätään johtosäännöllä tai erillisellä päätöksellä.
5 §Kuntien yhteistyön järjestäminen
Vapaakunnat voivat kunnallislain (953/76) 104§:n estämättä sopia, että kunta hoitaa jonkin tehtävän yhden tai useamman muun kunnan puolesta.
Vapaakunta voi antaa kuntainliiton hoidettavaksi sen toimialaan läheisesti liittyvän kunnalle säädetyn tehtävän sovittuaan asiasta kuntainliiton kanssa. Vapaakunta voi vastaavin edellytyksin ottaa hoidettavakseen kuntainliitolle kuuluvia tehtäviä.
6 §Vapaakunnan hakemus
Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi tehdä valtioneuvostolle hakemuksen ryhtymisestä toimenpiteisiin, joiden perusteella kunta voi:
ratkaista asian, joka on säädetty tai määrätty valtion viranomaisen ratkaistavaksi;
poiketa säännöksestä tai määräyksestä, joka koskee kunnan hallinnon tai toiminnan järjestämistapaa; ja
muutoinkin poiketa menettelytapaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä.
Kunnanvaltuuston tulee sisäasiainministeriölle toimitettavassa hakemuksessaan selvittää säännökset tai määräykset, joista kunta haluaa poiketa ja tapa, jolla poikkeaminen on tarkoitus järjestää kunnassa sekä poikkeamisen sopiminen kunnan vapaakuntakokeilua koskevaan suunnitelmaan.
Sisäasiainministeriön on toimitettava hakemus asianomaisen ministeriön valmisteltavaksi.
7 §Hakemuksen käsittely
Valtioneuvoston on tehtävä asianomaisen ministeriön esityksestä päätös 6§:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta ja ryhdyttävä päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Asianomaisen ministeriön on varattava sisäasiainministeriölle tilaisuus lausunnon antamiseen 1 momentissa tarkoitettua valtioneuvoston päätöstä koskevasta luonnoksesta.
8 §Ministeriöltä haettava lupa poikkeamiseen
Ministeriö voi vapaakunnan kunnanvaltuuston hakemuksesta myöntää vapaakunnalle oikeuden poiketa ministeriön alaisen viranomaisen antamasta määräyksestä. Tätä koskevista päätöksistä tulee ilmoittaa sisäasiainministeriölle.
Ministeriö voi päättää, että vapaakunnalle 1 momentin nojalla myönnetty oikeus koskee myös kaikkia tai joitakin muita vapaakuntia.
9 §Rajoitukset päätösvallan siirtämisessä
Päätösvaltaa asiassa, jossa kunta on asianosainen, ei saa siirtää kunnanhallitukselle.
Päätösvalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan tämän lain nojalla siirtää vain monijäseniselle toimielimelle.
10 §Muutoksenhaku
Valtion viranomaisen päätösvallasta vapaakunnan viranomaisen päätösvaltaan siirretyssä asiassa haetaan muutosta mainitulta valtion viranomaiselta noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Milloin päätösvaltaa on siirretty lääninhallitukselta, ei muutoksenhaussa sovelleta lääninoikeuslain (1021/74) 2§:n 1 momenttia.
Muutoksenhausta tämän lain nojalla muulta kuin valtion viranomaiselta siirrettyyn päätökseen on voimassa, mitä vapaakuntakokeilusta annetun lain 13§:ssä on säädetty.
Ilmansuojelulain 25§:ssä säädettyä valitusoikeuden rajoitusta ei sovelleta silloin, kun ilmansuojeluilmoitusta koskeva päätösvalta on siirretty ympäristönsuojelulautakunnalle tai muulle sen tehtäviä hoitavalle toimielimelle.
11 §Tiedottaminen
Vapaakunnan on ilmoitettava lääninhallitukselle tämän lain nojalla tehdyistä kunnanvaltuuston päätöksistä, jotka koskevat säännöksistä ja määräyksistä poikkeamista.
Vapaakunnan on myös tiedotettava kuntalaisille 1 momentissa tarkoitetuista päätöksistä.
Vapaakunnan viranomaisen on lähetettävä valtion viranomaisen päätösvallasta omaan päätösvaltaansa siirretyssä asiassa tekemänsä päätökset tiedoksi sille valtion viranomaiselle, joka muuten olisi asiassa päätösvaltainen.
12 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.
Tämä laki ja sen nojalla myönnetyt poikkeamisoikeudet ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1992.
13 §Siirtymäsäännökset
Asioita, jotka ovat vireillä valtion viranomaisessa vapaakunnan kunnanvaltuuston tehdessä 2§:ssä tarkoitetun päätöksen, ei voida siirtää kunnan viranomaisen ratkaistavaksi.
Jos asia, jossa päätösvalta on tämän lain nojalla siirretty, on ratkaisematta tämän lain voimassaolon päättyessä, se on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.
Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSisäasiainministeri Jarmo Rantanen