603/1984

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun ansioturvan järjestäminen jäsenilleen.

Työttömyyskassan toiminta-alueena on koko maa.

Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.

Työttömyyskassa perustetaan kassan säännöt sisältävällä sopimuskirjalla, jonka vähintään kymmenen kassan jäseneksi aikovaa Suomessa asuvaa Suomen kansalaista allekirjoittaa.

Säännöissä on mainittava ainakin:

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyyskassan säännöt.

Työttömyyskassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin.

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään.

Kassan tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, on jäseneksi ottaminen kassan hallituksen asiana.

Jos työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen kassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenäoloaikansa edellisessä kassassa.

Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen,

Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyydestä.

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin.

Päätökseen, jolla kassa on hylännyt jäseneksi pääsyn tai erottanut jäsenensä, voidaan hakea muutosta työttömyysturvalain 10 luvun mukaisesti.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja.

Työttömyyskassan hallintoelimiä ovat kassan kokous ja hallitus. Lisäksi kassalla voi olla valtuuskunta siten kuin 15 §:ssä säädetään.

Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous.

Kassan kokous on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous.

Kassan kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäsenellä tai edustajiston jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Työttömyyskassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein vähintään joka viides vuosi.

Varsinaisessa kokouksessa on:

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi.

Kassan kokouksessa kukaan ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä niiden tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on tilintarkastuksen suorittaminen hänen toimikaudeltaan.

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä:

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta jäseniä kokoukseen, on valvontaviranomaisen toimitettava kutsu.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

Työttömyyskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka on kassan jäsen.

Työttömyyskassan hallitus edustaa kassaa ja hoitaa ne kassan asiat, joita laissa tai kassan säännöissä ei ole määrätty kassan muiden hallintoelinten hoidettaviksi. Kassalla tulee olla vastuunalainen toimihenkilö. Lisäksi kassan säännöissä voidaan määrätä, saadaanko ja miten laajalti hallituksen tehtäviä antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle taikka hallitukseen kuulumattomalle kassan palveluksessa olevalle muulle toimihenkilölle. Säännöillä ei voida siirtää 13 §:n eikä 41 §:n 2 momentin mukaisia velvollisuuksia kassan toimihenkilöille.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi kassalle, kun se laillisessa järjestyksessä on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle tai henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa kassan nimi.

Työttömyyskassan tilikautena on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee kultakin tilikaudelta laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Työttömyyskassan kirjanpidossa on sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa on säädetty, noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön antamia määräyksiä.

Hallituksen jäsen ja kassan vastuunalainen toimihenkilö ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he toimimalla vastoin lakia tai kassan sääntöjä tai sosiaali- ja terveysministeriön antamia ohjeita taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksellisesti ovat aiheuttaneet. Jos vahinkoon syypäitä on useampia, he ovat vastuussa myös toistensa puolesta.

Työttömyyskassan säännöissä voidaan määrätä, että kassan kokoukselle kuuluvia sekä hallituksen toiminnan valvomiseen liittyviä tehtäviä uskotaan kassan kokouksen valitsemalle valtuuskunnalle.

Hallituksen jäsen ei saa olla valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunnan jäsenistä on voimassa, mitä hallituksen jäsenistä on säädetty.

Työttömyyskassan hallintoa ja tilejä tarkastamaan on kassan kokouksessa valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajalla tulee olla sellainen laskentatoimen ja taloudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin kassan toiminnan laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi. Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei tilintarkastajien varamiehiä tarvitse valita. Ainakin yhden tilintarkastajan tulee olla kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu.

Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on kassan tai hallituksen jäsenen palveluksessa taikka sellaisessa suhteessa kassaan, hallituksen jäseneen tai vastuunalaiseen toimihenkilöön, että se tekisi esteelliseksi hänet olemaan näiden asiassa tuomarina.

Tilintarkastaja voi erota toimestaan ilmoittamalla siitä hallitukselle, vaikka hänen toimikautensa ei ole päättynyt.

Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut.

Jos tilintarkastajan toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varatilintarkastajaa ole, hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava kassan kokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on annettava kassan hallitukselle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kassan kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta on päätettävä.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä toimintakertomuksiin sisältyvistä ehdotuksista kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta on aiheuttanut kassalle. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä yhdessä valtionosuuden ja työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksun kanssa voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsenmaksut vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö kassan tekemän esityksen pohjalta.

Jäsenmaksun vahvistamisen yleisistä perusteista säädetään tarkemmin asetuksella.

Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon, kunnes sen määrä on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman täyden määrän suuruinen.

Tasoitusrahastosta säädetään erikseen asetuksella.

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalla työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki kassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman markkamäärän jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 19§:n vaatimaan ja 22§:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22§:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa.

Työttömyyskassojen tukikassan sääntöjen hyväksymisestä sekä hallinnosta ja valvonnasta on voimassa, mitä työttömyyskassoista on tässä laissa säädetty.

Tukikassasta säädetään erikseen asetuksella.

Jos työttömyyskassan tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia.

Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoitetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen vajausta, saadaan kassan vajaus täyttää 21§:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa.

Jos kassan vajausta ei voida täyttää 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella.

Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin työttömyysturvalain perusteella maksettavien työttömyyspäivärahojen ja tarpeellisten hallintokulujen suorittamiseen.

Kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, on kassalla siltä ajalta, jona sen jäsenmäärä on vähintään 3 000, oikeus saada valtionosuus. Jäsenmäärän ollessa alle 3 000 alennetaan valtion- osuutta suhteessa jäsenmäärään.

Valtionosuus kohdistuu kassan maksamiin työttömyyspäivärahoihin ja hallintokuluihin.

Valtionosuus on 48 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymistä työttömyyskassan maksamista päivärahoista.

Hallintokuluihin kohdistuvana valtionosuutena maksetaan:

Hallintokuluihin kohdistuva valtionosuus ja 31§:ssä tarkoitettu työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksu eivät yhteensä kuitenkaan saa olla enempää kuin neljä viidesosaa kassan maksamista kohtuullisista hallintokuluista.

Valtionosuus maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Siitä selvityksestä, joka työttömyyskassan tulee antaa valtionosuuden määräämistä varten, säädetään asetuksella.

Työttömyyskassalle suoritetaan sen hakemuksesta kuukausittain riittävästi valtionosuuden ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää. Siitä selvityksestä, joka työttömyyskassan tulee esittää hakiessaan valtionosuuden ennakkoa, säädetään asetuksella.

Työttömyyskassojen tukena toimii työttömyyskassojen keskuskassa.

Keskuskassan säännöt vahvistaa ja sen ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Keskuskassalle tässä laissa asetettujen velvollisuuksien täyttämistä valvoo sosiaali- ja terveysministeriö.

Keskuskassa maksaa työttömyyskassalle, jolla on oikeus saada täyttä valtionosuutta, 47 prosenttia työttömyyskassan maksamista työttömyyspäivärahoista. Tukimaksua ei kuitenkaan suoriteta sellaisista päivärahoista, joiden osalta työttömyyskassalla ei ole oikeutta valtionosuuteen. Valtion- osuuden ollessa 24§:n mukaisesti alennettu, alennetaan tukimaksua samassa suhteessa.

Keskuskassa maksaa työttömyyskassalle hallintokuluihin kohdistuvana tukimaksuna yhtä suuren markkamäärän kuin mitä valtio 26§:n 1 momentin nojalla suorittaa sanottuihin kuluihin kohdistuvana osuutena.

Valtionosuuden ollessa 24§:n mukaisesti alennettu alennetaan tukimaksua samassa suhteessa.

Työttömyyspäivärahoihin ja hallintokuluihin kohdistuva tukimaksu maksetaan kultakin kalenterivuodelta yhden kuukauden kuluessa siitä, kun keskuskassalle on esitetty tukimaksun laskemista varten tarvittavat tiedot.

Tukimaksun ennakkoa suoritetaan työttömyyskassalle noudattaen soveltuvin osin mitä valtionosuuden ennakosta on 28§:ssä säädetty.

Työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksun, joka peritään tapaturmavakuutuslain mukaisesta vakuutuksesta, lukuun ottamatta sanotun lain 57 §:ssä tarkoitettuja vakuutuksia, maksuunpannun vakuutusmaksun lisämaksuna.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vuoden alussa tai sen aikana alkavalta vakuutukselta kantaa työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Vakuutusmaksu määrätään kalenterivuosittain tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen vakuutuskauden päätyttyä.

Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapaturmavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuutensa, on velvollinen suorittamaan työttömyysvakuutusmaksun mainitun lain 36§:n nojalla maksuunpannun vakuutusmaksun lisämaksuna. Lisämaksun maksuunpanossa noudatetaan sanotun lainkohdan säännöksiä.

Työttömyysvakuutusmaksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain työttömyysvakuutusmaksun siten, että keskuskassa voi suoriutua seuraavana kalenterivuonna tämän lain mukaisista velvoitteista. Maksu määrätään sen työpalkkojen määrän perusteella, jonka mukaan työnantajan tapaturmavakuutusmaksu määräytyy.

Työttömyysvakuutusmaksuna kertyneet varat suoritetaan keskuskassalle. Varojen tilittämisestä samoin kuin keskuskassan suoritettavien maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen korvaamisperusteista on voimassa, mitä niistä keskuskassan ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto r.y:n välisellä sopimuksella määrätään. Jollei tällaista sopimusta ole, on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön antamia ohjeita.

Edellä 33§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta työttömyysvakuutusmaksun ja sen ennakon maksuunpanosta voidaan valittaa noudattaen, mitä tapaturmavakuutuslain 53 a §:n 3 momentissa ja 53 b §:n 1 momentissa on säädetty.

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää työttömyyskassarekisteriä.

Sen jälkeen kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, työttömyyskassa on viipymättä ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitus työttömyyskassarekisteriin on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Tämän ilmoituksen allekirjoittaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.

Jos rekisteriin ilmoittaminen on tapahtunut säädetyllä tavalla, työttömyyskassan rekisteriin merkitseminen on viipymättä toimitettava. Työttömyyskassa on oikeustoimikelpoinen sen jälkeen, kun se on merkitty työttömyyskassarekisteriin.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei rekisteröimistä lain mukaan voida toimittaa, eikä rekisteröinnin estettä poisteta, on asiasta annettava perusteltu päätös. Päätöksen ohella on asiakirjat palautettava kassalle.

Kassan rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.

Työttömyyskassarekisteriin on merkittävä:

Jos 40§:ssä sanotuissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jos rekisteriin tehtävän muutoksen perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama sääntöjen muutos, on sosiaali- ja terveysministeriön viran puolesta merkittävä se rekisteriin ilman eri ilmoitusta.

Kun työttömyyskassan toiminta lakkaa, on ilmoittamisesta huolehtiminen sen velvollisuutena, joka siihen aikaan oli kassan hallituksen jäsenenä. Muun muutoksen ilmoittamisesta on velvollinen huolehtimaan jokainen, joka muutoksen jälkeen on hallituksen jäsenenä.

Jos kassa asetetaan konkurssitilaan taikka sen velkojille haetaan julkinen haaste, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä tieto julkisesta haasteesta sosiaali- ja terveysministeriölle rekisteriin merkitsemistä varten. Konkurssista tehdyt merkinnät on poistettava, jos konkurssi on rauennut.

Jos on syytä otaksua työttömyyskassan joutuneen sellaiseen tilaan, ettei se kykene täyttämään sitoumuksiaan, kassan hallituksen tulee laatia viipymättä tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tutkittaviksi. Tilintarkastajien tulee viipymättä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomus. Jos tilintarkastus osoittaa kassan joutuneen edellä mainittuun tilaan, on hallituksen viipymättä kutsuttava kassan kokous koolle ja ilmoitettava asiasta sosiaali- ja terveysministeriölle. Jollei hallitus toimita kutsua kassan kokoukseen tai ilmoita asiaa sosiaali- ja terveysministeriölle, ovat laiminlyöntiin syyllistyneet hallituksen jäsenet vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka viivytyksen johdosta on syntynyt.

Jollei kassan hallitus ole laatinut 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, vaikka on syytä otaksua, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee sosiaali- ja terveysministeriön määrätä hallitus viipymättä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tutkittaviksi. Jollei hallitus noudata kehotusta, on sosiaali- ja terveysministeriön teetettävä tilinpäätös ja toimintakertomus ja muutoinkin meneteltävä niin kuin hallituksen olisi ollut meneteltävä. Hallituksen jäsenet ovat vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka on syntynyt sen johdosta, ettei sosiaali- ja terveysministeriön kehotusta noudatettu.

Kun kassan kokouksessa tehdään päätös kassan selvitystilaan asettamisesta sen johdosta, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies toimittamaan kassan selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä lisäksi yhden selvitysmiehen. Kullekin selvitysmiehelle on valittava varamies. Selvitysmiesten ja heidän varamiestensä tulee olla Suomen kansalaisia. Milloin erityistä syytä on, voidaan selvitysmiesten vaali siirtää kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen. Samalla on päätettävä jatkokokouksen ajasta ja paikasta. Jollei selvitysmiestä ole valittu, tulee sosiaali- ja terveysministeriön kutsua kassan kokous toimittamaan vaali.

Jos työttömyyskassa puretaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella, suorittaa viimeksi valittu hallitus purkamisesta johtuvat toimet, jollei kassa ole valinnut yhtä tai useampaa selvitysmiestä toimittamaan kassan selvitystä. Päätös selvitystilaan asettamisesta ja selvitysmiesten vaalista on viipymättä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle.

Selvitysmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista on, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, soveltuvin kohdin voimassa, mitä kassan hallituksesta on säädetty.

Työttömyyskassan joutumisesta selvitystilaan sekä selvitysmiesten asettamisesta ja kassan nimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana on selvitysmiesten kahden viikon kuluessa tehtävä ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jollei ilmoitusta tässä ajassa tehdä, ovat laiminlyöntiin syypäät vastuussa siitä vahingosta, joka viivytyksestä on aiheutunut.

Selvitystilassa olevan kassan nimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Joka selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa kassan nimen ilman 1 momentissa mainittua lisäystä, vastaa, jollei asiakirjasta muutoin käy ilmi, että kassa on selvitystilassa, siten syntyneen sitoumuksen aiheuttamasta vahingosta. Sama koskee henkilöitä, jotka yhdessä mainituin tavoin kirjoittavat kassan nimen.

Kun selvitysmiehet on asetettu, kassan hallituksen tulee viipymättä laatia ja selvitysmiehille antaa tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole laadittu. Selvitysmiesten tulee toimittaa annettu tilinpäätös ja toimintakertomus heti tilintarkastajille.

Kun tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa, selvitysmiesten tulee esittää tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus viipymättä kassan kokoukselle siinä tarkoituksessa kuin 8§:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa on sanottu.

Selvitysmiesten tulee viipymättä hankkia julkinen haaste kassan velkojille sekä, niin pian kuin se ilmeistä vahinkoa aiheuttamatta käy päinsä, muuttaa rahaksi kassan omaisuus.

Kultakin kalenterivuodelta selvitysmiesten on kolmen kuukauden kuluessa sen päättymisestä tehtävä tili toimestaan. Jollei selvitystä ole kahden vuoden kuluessa loppuun saatettu, on heidän samalla ilmoitettava, mistä syystä se on viivästynyt.

Työttömyyskassa ei saa selvitystilan aikana jatkaa 1§:ssä mainitun toiminnan harjoittamista. Tämän estämättä se saa kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa siltä osin kuin työttömyys kohdistuu selvitystilan alkamista edeltäneeseen aikaan sekä periä vastaavaan aikaan kohdistuvan jäsenmaksun.

Kassan ollessa selvitystilassa sen jäsenet voivat edellä 3 §:n 5 momentin estämättä olla jäsenenä myös toisessa kassassa.

Kun työttömyyskassan selvitys on saatettu päätökseen, tulee selvitysmiesten antaa kassan kokoukselle toimestaan tili. Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on kassan kokouksessa vahvistettu, tehdään kassan kokouksessa päätös siitä, onko kassa purettava vai ei. Selvitysmiesten on ilmoitettava työttömyyskassarekisteriin kassan purkamisesta tai selvitystilan päättymisestä ja kassan toiminnan jatkamisesta.

Edellä 1 momentissa mainittu tilinpäätös ja toimintakertomus sekä sanotussa momentissa mainitun kassan kokouksen pöytäkirja on säilytettävä kymmenen vuoden ajan sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla.

Selvitysmiesten antamaa kertomusta saa siihen tyytymätön moittia kassan kotipaikan alioikeudessa. Moitekanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun tili esitettiin kassan kokoukselle.

Kun työttömyyskassa on joutunut konkurssitilaan, tuomioistuimen tulee siitä ja paikalletulopäivästä viipymättä tehdä ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriölle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos sosiaali- ja terveysministeriö tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi yksi valvontaviranomaisen ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Heistä on voimassa, mitä uskotuista miehistä ja toimitsijamiehistä on konkurssia koskevassa lainsäädännössä säädetty.

Työttömyyskassa (sulautuva kassa) voi sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella tehdä sopimuksen sulautumisesta toiseen työttömyyskassaan (vastaanottava kassa) siten, että sulautuvan kassan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle kassalle.

Sulautumista koskeva sopimus on kummankin kassan kokouksen hyväksyttävä. Päätös on sulautuvan kassan osalta pätevä vain, jos sitä on kannattanut äänten enemmistö, joka vaaditaan asetettaessa kassa selvitystilaan. Sulautumisesta voidaan päättää, vaikka sulautuva kassa on asetettu selvitystilaan.

Seuraavat asiakirjat on vähintään kahden viikon ajan ennen kassan kokousta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävinä sekä asetettava nähtäviksi kassan kokouksessa:

Mitä 53§:ssä on sulautumisesta sanottu, on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisesta sulautumisesta, jossa kaksi tai useampia työttömyyskassoja yhtyy perustamalla uuden työttömyyskassan.

Edellä 1 momentissa mainitussa tapauksessa sulautumissopimus korvaa perustamiskirjan. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus uuden kassan säännöiksi.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kassat ovat hyväksyneet sulautumista koskevan sopimuksen, niiden on haettava sosiaali- ja terveysministeriön suostumus sopimukseen ja vahvistus sulautumisen vaatimalle kassan sääntöjen muutokselle sekä, jos kysymys on 54§:ssä tarkoitetusta sulautumisesta, uuden kassan säännöille.

Sulautumista koskevasta hakemuksesta on ministeriön, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto sulautuvan kassan jäsenille säännöissä määrätyllä tavalla sekä kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne ministeriölle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

Ministeriön on annettava suostumuksensa, jollei 1 momentissa tarkoitettu toimenpide loukkaa kassan jäsenten tai vaaranna saamamiesten etua.

Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty, on sulautuminen rauennut.

Kuukauden kuluessa siitä, kun sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suostumuksensa sulautumiseen ja 54§:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden kassan säännöt, kassojen on tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.

Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun siitä on tehty merkintä työttömyyskassarekisteriin.

Työttömyyskassojen valvontaviranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö.

Valvontaviranomaisella on oikeus olla läsnä kassan ja sen hallintoelinten kokouksissa sekä saada tarkastettavakseen kassan toimintaa koskevat asiakirjat.

Jos työttömyyskassaa ei hoideta työttömyysturvalain ja tämän lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja kassan sääntöjen mukaisesti tai jos kassan hoidossa on muutoin epäkohtia, jotka vaativat korjaamista, tulee sosiaali- ja terveysministeriön kehottaa kassan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi ja määrätä kohtuullinen aika, jonka kuluessa toimenpiteet on suoritettava.

Jos kassan hallitus ei noudata 1 momentissa tarkoitettua kehotusta tai jos käy ilmeiseksi, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee sosiaali- ja terveysministeriön kehottaa kassan hallitusta viipymättä esittämään asia kassan kokoukselle.

Jos kassa ei ryhdy toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi, sosiaali- ja terveysministeriö voi edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa toistaiseksi evätä kassalta valtionosuuden.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö on evännyt työttömyyskassalta valtionosuuden, koskee sanottu kielto myös työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksua.

Sen estämättä, mitä 24§:ssä on säädetty, on työttömyyskassalla, jonka säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, oikeus saada täysi valtionosuus.

Kassojen, joiden säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, tulee säilyttääkseen oikeuden valtionosuuteen saattaa sääntönsä tämän lain vaatimuksia vastaaviksi viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.