239/1970

Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:

Jos nainen mielisairauden, vajaamielisyyden tai häiriytyneen sieluntoimintansa vuoksi ei kykene esittämään pätevää pyyntöä raskauden keskeyttämiseen, voidaan se, mikäli painavat syyt puoltavat toimenpidettä, suorittaa holhoojan tai erityisesti määrätyn uskotun miehen suostumuksella.

Kun nainen on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 6 ja 9 §:ssä, ei raskautta saa keskeyttää, ellei rikoksesta ole nostettu syytettä tai sitä ole ilmoitettu syytteeseen pantavaksi taikka rikoksen tapahtumista asian johdosta suoritetun poliisitutkinnan perusteella ole pidettävä ilmeisenä.

Kun raskaus keskeytetään sillä 1 §:n 5 kohdan perusteella, että on syytä otaksua lapsen olevan vajaamielinen naisen vajaamielisyyden vuoksi, on keskeyttämisen yhteydessä, mikäli painavat syyt eivät ole sitä vastaan, suoritettava myös steriloiminen.

Ennen kuin raskaus tämän lain mukaan keskeytetään, on keskeyttämistä pyytävälle annettava selvitys raskauden keskeyttämisen merkityksestä ja vaikutuksista.

Naiselle, jolle on suoritettu raskauden keskeyttäminen, on annettava ehkäisyneuvontaa, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Raskaus on keskeytettävä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Muun syyn kuin naisella olevan sairauden tai ruumiinvian vuoksi ei raskautta saa keskeyttää kuudennentoista raskausviikon jälkeen.

Lääkintöhallitus voi kuitenkin, jollei nainen raskaaksi saatettaessa ollut täyttänyt seitsemäätoista vuotta tai jos siihen muuten on erityistä syytä, antaa luvan raskauden keskeyttämiseen myöhemminkin, ei kuitenkaan kahdennenkymmenennen raskausviikon jälkeen.

Raskaus voidaan keskeyttää:

Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kummankin erikseen antaman, yksityiskohtaisesti perustellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä on toisen oltava raskauden keskeyttämisestä lausunnon antava ( lausunnonantajalääkäri) ja toisen keskeyttämisen suorittava ( suorittajalääkäri ). Lausunnonantaja- tai suorittajalääkärillä ei ole oikeutta perusteettomasti kieltäytyä ottamasta keskeyttämispyyntöä tutkittavakseen.

Jos kahden, tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, yhden lääkärin päätös on kielteinen, voidaan lupaa raskauden keskeyttämiseen pyytää lääkintöhallitukselta.

Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on, milloin siihen katsotaan syytä olevan, varattava odotettavan lapsen isälle, naisen holhoojalle ja, jos nainen on otettu yleiseen laitokseen, sen lääkärille tai johtajalle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa.

Ennen sellaisen päätöksentekoa, joka perustuu 1 §:n 2 kohtaan, on, milloin siihen katsotaan syytä olevan, pyydettävä sosiaaliviranomaisen taikka kätilön, terveyssisaren tai näitä vastaavan henkilön selvitys maisen ja hänen perheensä elämänoloista ja muista olosuhteista.

Milloin nainen on vaikean sairauden tähden saanut erityishoitoa, on lausunnonantajalääkärin ennen päätöksen tekoa hankittava, mikäli mahdollista, naista sairauden vuoksi hoitaneelta lääkäriltä tämän terveydentilaa koskevat tiedot.

Lausunnonantajalääkärinä voi toimia jokainen valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleva laillistettu lääkäri, jolta lääkintöhallitus ei ole erityisestä syystä evännyt oikeutta lausunnon antamiseen, taikka lääkintöhallituksen määräämä muu laillistettu lääkäri.

Raskauden keskeyttäminen suoritetaan lääkintöhallituksen tähän tarkoitukseen hyväksymässä sairaalassa ( keskeyttämissairaala ). Suorittajalääkärinä voi toimia jokainen sanotun sairaalan palveluksessa oleva laillistettu lääkäri.

Kun raskauden keskeyttämiseen on ryhdyttävä 1 §:n 1 kohdan perusteella eikä keskeyttämisen edellytyksien tutkiminen 6 §:ssä säädetyssä järjestyksessä tai keskeyttämisen suorittaminen 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sairaalassa voi siitä aiheutuvan viivytyksen takia tai muusta syystä tapahtua naisen henkeä tai terveyttä vakavasti vaarantamatta, saa laillistettu lääkäri suorittaa raskauden keskeyttämisen sanottuja säännöksiä noudattamatta.

Tämän lain 1, 5 ja 6 §:n mukaan lääkintöhallitukselle kuuluvat asiat käsitellään erityisistunnossa oikeustiedettä, psykiatriaa, synnytys- ja perinnöllisyysoppia sekä sosiaalista asiantuntemusta edustavien lisäjäsenten saapuvilla ollessa, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Lääkintöhallituksen on käsiteltävä 1 momentissa mainitut asiat kiireellisinä. Lääkintöhallituksen asiasta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Lääkintöhallituksen on huolehdittava, että lausunnonantajalääkäreitä ja keskeyttämissairaaloita on riittävästi main kaikissa osissa, sekä valvottava, että lausunnonantaja- ja suorittajalääkärit pyrkivät noudattamaan tasapuolista ja yhdenmukaista käytäntöä.

Se, joka on ottanut osaa tässä laissa mainitun asian käsittelyyn taikka viran puolesta tai muuten tehtävässään saanut siitä tiedon, ei saa sivulliselle ilmaista, mitä siten on tullut hänen tietoonsa.

Se, joka rikkoo 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Se, joka on suorittanut luvalliseksi todettavan raskauden keskeyttämisen tai sitä yrittänyt tämän lain säännöksiä noudattamatta, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Se, joka vastoin parempaa tietoaan on antanut viranomaiselle tai lääkärille väärän lausunnon tai ilmoituksen raskauden keskeyttämistä koskevassa asiassa, tuomittakoon, jollei rikoksesta muutoin seuraa ankarampaa rangaistusta, sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1970, ja sillä kumotaan raskauden keskeyttämisestä 17 päivänä helmikuuta 1950 annettu laki (32/50).