Go to front page
Legislation

119/2022

Updated legislation

Updated legislative texts incorporating amendments to an act or decree

Statutes followed up to and including statute 59/2025.

Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027

Up-to-date
Keywords
Euroopan unioni, Rahasto
Type of statute
Asetus
Administrative sector
Sisäministeriö
Date of Issue
Date of publication
Entry into force
ELI identifier
http://data.finlex.fi/eli/sd/2022/119/ajantasa/2025-02-13/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetun lain (1125/2021) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetussa laissa (1125/2021) , jäljempänä rahastolaki , tarkoitettujen Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien kansallisesta valmistelusta, yhteensovittamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta, rahastojen varoista myönnettävästä avustuksesta sekä mainitun lain 28 §:ssä tarkoitettujen määrärahojen hallinnoinnista.

2 §Kumppanuusjärjestelyt

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kumppanuus toteutuu sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa, muuttamisessa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa.

Valmistellessaan ohjelmia ja niiden toimeenpanosuunnitelmia hallintoviranomaisen on kuultava kunkin rahaston tavoitteiden kannalta keskeisiä ministeriöitä, virastoja, alue- ja paikallishallinnon viranomaisia, työmarkkinaosapuolia sekä sellaisia keskusjärjestöjä ja muita järjestöjä, joihin rahastojen täytäntöönpano vaikuttaa merkittävästi. Valmistelun yhteydessä on huomioitava erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1147, jäljempänä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetus , sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1149, jäljempänä sisäisen turvallisuuden rahastoasetus , sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn raja-turvallisuuden rahaston osaksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1148, jäljempänä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetus , tarkoitetut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jos tämä on rahaston tavoitteiden kannalta olennaista.

2 lukuToimeenpanosuunnitelma ja sisäasioiden rahastojen hallinnointi

3 §Toimeenpanosuunnitelman valmistelu, muuttaminen ja sisältö

Hallintoviranomainen tarkastelee vuosittain toimeenpanosuunnitelman muuttamistarvetta ja kuulee tässä yhteydessä seurantakomiteaa.

Toimeenpanosuunnitelma sisältää rahastolain 5 §:ssä mainitun lisäksi kuvauksen ainakin:

1)

toimeenpanosuunnitelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista;

2)

sisäasioiden rahaston ja sen tavoitteiden kannalta merkityksellisten Euroopan unionin muiden rahoitusvälineiden ja -ohjelmien kautta rahoitettavien toimien yhteensovittamisesta.

4 §Hallintoviranomaisen tehtävät

Rahastolaissa säädetyn lisäksi hallintoviranomainen vastaa:

1)

ohjelman ja sen muutosta koskevan esityksen toimittamisesta Euroopan komissiolle;

2)

erityistoimia ja hätäapua koskevan hakemuksen toimittamisesta Euroopan komissiolle, ellei komissio hyväksy muuta menettelyä hakemuksen toimittamiseksi;

(13.2.2025/52)

3)

ohjelmaa koskevan arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointien suorittamisesta ja arviointikertomusten esittämisestä Euroopan komissiolle;

4)

ohjelman vuotuisen tuloksellisuuden tarkastelun valmistelusta ja lopullisen tuloksellisuuskertomuksen laatimisesta Euroopan komissiolle;

5)

seurantakomitean työjärjestyksen ja seurantakomitealle toimitettujen tietojen julkaisemisesta hallintoviranomaisen verkkosivustolla;

6)

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 16 artiklan 11 kohdassa tarkoitetusta Euroopan komission kuulemisesta.

5 §Tarkastusviranomaisen tehtävien järjestäminen

Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminto vastaa tarkastusviranomaistehtävien hoitamisesta.

6 §Seurantakomitean tehtävät

Seurantakomitea toimii yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa. Rahastolain 8 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi seurantakomitea:

1)

tukee ohjelmien yhteensovittamista muiden asiaankuuluvien ohjelmien ja strategioiden kanssa;

2)

käsittelee kalenterivuosittain rahastolain 27 §:ssä tarkoitetun teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman ja katsauksen teknisen avun käytöstä.

7 §Seurantakomitean kokoonpano

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevalle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1)

ulkoministeriö;

2)

oikeusministeriö;

3)

valtiovarainministeriö;

4)

opetus- ja kulttuuriministeriö;

5)

työ- ja elinkeinoministeriö;

6)

sosiaali- ja terveysministeriö;

7)

Poliisihallitus;

8)

suojelupoliisi;

9)

Maahanmuuttovirasto;

10)

etnisten suhteiden neuvottelukunta;

11)

tasa-arvoasiain neuvottelukunta;

12)

Ahvenanmaan maakuntahallitus;

13)

Suomen Kuntaliitto ry;

14)

Suomen Punainen Risti;

15)

turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset.

Lisäksi seurantakomiteassa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajia sekä rahaston tavoitteiden kannalta keskeisten maahanmuuttajille suunnattuja erilaisia palveluita ja tukea tarjoavien yhdistysten ja järjestöjen edustajia.

Sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevalle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1)

oikeusministeriö;

2)

Poliisihallitus;

3)

suojelupoliisi;

4)

Maahanmuuttovirasto;

5)

Rajavartiolaitos;

6)

Tulli;

7)

Ahvenanmaan maakuntahallitus;

8)

Suomen Kuntaliitto ry;

9)

Kybertuvallisuuskeskus;

10)

pelastuslaitokset.

Lisäksi seurantakomiteassa on keskeisten rikosten uhreja tukevien järjestöjen, konfliktien ehkäisyä edistävien järjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen edustaja.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1)

ulkoministeriö;

2)

Tulli;

3)

Rajavartiolaitos;

4)

Poliisihallitus;

5)

Maahanmuuttovirasto.

Seurantakomitean jäseniksi nimettävien on oltava asemaltaan sellaisia henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa kattavasti. Seurantakomitean puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeristö ovat hallintoviranomaisesta. Seurantakomitea voi kutsua tarpeellisia asiantuntijoita ja kuulla ohjelman kannalta muita olennaisia tahoja.

3 lukuAvustuksen myöntämisen edellytykset ja käyttö, avustuksen enimmäismäärä, avustusmuodot ja kustannusten tukikelpoisuuden edellytykset

8 §Avustuksen myöntämisen edellytykset

Rahastolain 11 ja 14 §:ssä säädettyjen edellytysten lisäksi edellytyksenä avustuksen myöntämiselle hankkeeseen tai toimintaan on, että:

1)

hankkeen tai toiminnan avustettavalle osalle ei ole myönnetty muuta tukea Euroopan unionin talousarviosta; ja

2)

hanke tai toiminta toteutetaan avustuspäätöksessä asetetussa määräajassa ( hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika ) avustuspäätöksellä hyväksyttyä kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa sekä hanke- tai toimintasuunnitelmaa noudattaen.

9 §Avustuksen käyttö

Avustuksen kohteena olevaa omaisuutta on käytettävä avustuspäätöksessä määrätyssä käyttötarkoituksessa vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden 31 päivästä joulukuuta, jona avustuksen viimeinen erä on maksettu avustuksen saajalle. Hallintoviranomainen voi määrätä avustuspäätöksessä omaisuudelle myös lyhyemmän tai pidemmän vähimmäiskäyttöajan. Vähimmäiskäyttöaika saa kuitenkin olla enintään kymmenen vuotta sen vuoden 31 päivästä joulukuuta, jona avustuksen viimeinen erä on maksettu avustuksen saajalle. Jos avustetun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen avustuspäätöksessä asetetun määräajan päättymistä, avustuksen saajan on ennen luovutusta saatava hallintoviranomaisen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksensaaja täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset ja ettei avustuksen käyttötarkoitus olennaisesti muutu. (13.2.2025/52)

Avustuksen saajan ja siirron saajan on pidettävä kirjanpitoa hankkeen tai toiminnan tuotoista ja muista kuin omarahoitusta koskevista rahoitusosuuksista. Avustuksen saajan ja siirron saajan on pidettävä kirjanpitoa hankkeen tai toiminnan kustannuksista siltä osin kuin avustus on myönnetty tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Jos hankkeen tai toiminnan kirjanpito sisältyy avustuksen saajan kirjanpitolaissa (1336/1997) tai valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 2 luvussa tarkoitettuun kirjanpitoon, avustuksen saajan ja siirron saajan on pidettävä hankkeesta tai toiminnasta hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjanpitoa niin, että hankkeen tai toiminnan kirjanpito on vaikeuksitta todettavissa ja erotettavissa muusta kirjanpidosta. (13.2.2025/52)

10 §Hankkeen ja toiminnan rahoitus ja tuotto

Avustettava hanke tai toiminta ei saa tuottaa voittoa.

Avustuksen hakijan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen tai toiminnan rahoitus ja toteuttamisaikana hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva tuotto tai annettava arvio niistä. Hakemuksessa ilmoitettu tuotto vähennetään hankkeen tai toiminnan kustannuksista ennen myönnettävän avustuksen enimmäismäärän laskemista. (13.2.2025/52)

Avustuksen saajan on maksamista koskevassa hakemuksessa ilmoitettava hankkeen tai toiminnan saama rahoitus ja toteuttamisaikana aiheutunut tuotto. Rahoitus otetaan huomioon viimeistään avustuksen viimeisen erän maksamisen yhteydessä. Hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana aiheutunut tuotto, joka ylittää hakemuksessa ilmoitetun tuoton, vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista viimeistään avustuksen viimeisen erän maksamisen yhteydessä. Avustuksen saajan tai siirron saajan hankkeeseen tai toimintaan osoittamaa omarahoitusta ei pidetä rahastolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuna maksettavan avustuksen määrään vaikuttavana muuna julkisena tai yksityisenä rahoituksena. (13.2.2025/52)

Hankkeen tai toiminnan rahoitus ei saa koostua vapaaehtoistyöstä, luontoissuorituksista tai muusta laskennallisesta rahoituksesta.

11 §Avustuksen siirtäminen

Jos avustusta on tarkoitus siirtää rahastolain 12 §:n mukaisesti, avustuksen saajan ja siirron saajan välisessä sopimuksessa on oltava tiedot sopimusosapuolista ja niiden osuuksista hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, siirrettävän avustuksen määrästä sekä siitä, millä tavoin siirron saaja osallistuu hankkeesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jollei avustus kata kaikkia hankkeen tai toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja, kirjanpitoa ja avustuksen käytön valvontaa ja raportointia koskevat menettelyt. Lisäksi sopimukseen on kirjattava muut tarvittavat menettelyt, joilla avustuksen saaja voi varmistaa, että hanke tai toiminta toteutetaan avustuspäätöksen mukaisesti. Sopimuksessa on oltava selvitys siirron saajan nimenkirjoitusoikeudesta.

Jos hankkeelle tai toiminnalle tehdyn avustuspäätöksen jälkeen hankkeen tai toiminnan siirron saajiin tulee muutoksia, avustuksen saajan on välittömästi toimitettava avustuspäätöksen muuttamista koskeva hakemus hallintoviranomaiselle.

12 §Avustuksen enimmäismäärä

Hankkeessa avustuksen määrä on enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa, sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa hankkeissa voidaan kuitenkin myöntää avustusta enintään 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Operatiivinen tuki, hätäapu ja muu Euroopan unionin talousarviosta täysimääräisenä myönnettävissä oleva avustus saa kattaa hankkeen tai toiminnan kaikki hyväksyttävät kustannukset.

13 §Avustusmuodot

Päätöksen siitä, millä tavalla hankkeen tai toiminnan kustannukset korvataan, tekee hallintoviranomainen. Päätös tehdään hankkeen tai toiminnan koko toteuttamisajaksi. Hallintoviranomainen voi hakukohtaisesti rajoittaa tapoja korvata kustannuksia. Kustannukset voidaan korvata:

1)

tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen;

2)

yksikkökustannuksina;

3)

kiinteämääräisenä rahoituksena;

4)

kertakorvauksena; tai

5)

1–4 kohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmänä, jos jokainen niistä kattaa eri kustannuslajit.

(13.4.2023/648)

Hankkeessa on käytettävä 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja avustusmuotoja hankkeen kustannusten korvaamiseksi joko kokonaan tai osittain.

Hankkeesta, joka sisältää vain julkisia hankintoja, aiheutuvat välittömät kustannukset voidaan korvata vain tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen. (13.4.2023/648)

Operatiivisella tuella avustettavan toiminnan kustannukset voidaan korvata tosiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen. Palkkakustannukset voidaan kuitenkin korvata myös 22 §:n mukaisina yksikkökustannuksina. Jos avustettavan toiminnan kustannukset ovat enintään 200 000 euroa, toiminnan kustannuksiin ei saa sisältyä muita kuin palkkakustannuksia, jotka korvataan 22 §:n mukaisina palkkakustannusten yksikkökustannuksina. (13.4.2023/648)

14 §Hallintoviranomaisen käyttöön ottamat Euroopan unionin tason avustusmuodot

Hallintoviranomainen voi vahvistaa erikseen käyttöön otettavat Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060, jäljempänä yleisasetus , 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut Euroopan komission delegoidulla säännöksellä määrittelemät Euroopan unionin tason avustusmuodot ja niiden määrät. Euroopan unionin tason avustusmuodot ovat voimassa kulloinkin vahvistetussa muodossaan ja niitä sovelletaan avustusmuotojen vahvistamisen jälkeen alkavissa hankkeissa.

15 §Tukikelpoisuuden edellytykset

Avustettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva, sen toteuttamiseksi tarpeellinen ja määrältään kohtuullinen meno tai menon osa on tukikelpoinen, jos se on:

1)

perusteltu ohjelman ja toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden ja vaikuttavuuden kannalta;

2)

hanketta tai toimintaa koskevan avustuspäätöksen mukainen; ja

3)

aiheutunut hankkeen tai toiminnan avustuspäätöksen mukaisena toteuttamisaikana lukuun ottamatta avustuspäätöksessä edellytetystä hankkeen tai toiminnan tilintarkastuksesta aiheutuvaa kustannusta.

Jos kustannukset korvataan 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen, kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että ne ovat avustuksen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä avustuksen saajan tai siirron saajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa hanke- tai toimintakohtaisesti pidetyn kirjanpidon tositteilla ja ilmoitetut kustannukset vastaavat avustuksen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.

Avustuksen saajan velvollisuudesta huolehtia hanketta tai toimintaa koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä säädetään yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa.

Hallintoviranomainen voi myöntää avustusta ennen avustuspäätöksen tekemistä, mutta hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, jos hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen on edellyttänyt sen aloittamista ennen avustuspäätöksen tekemistä.

16 §Hankkeen ja toiminnan tukikelpoiset kustannukset

Hallintoviranomainen voi myöntää avustusta seuraaviin tukikelpoisiin, välittömiin kustannuksiin ( kustannuslajit ):

1)

palkkakustannuksiin ja niihin liittyviin lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuviin kustannuksiin;

2)

matkakustannuksiin;

3)

ostopalvelujen hankintaan;

4)

käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden kustannuksiin;

5)

muihin kuin 1–4 kohdassa tarkoitettuihin hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.

Hallintoviranomainen voi lisäksi myöntää avustusta tukikelpoisiin, välillisiin kustannuksiin. Välilliset kustannukset voidaan korvata 18 §:n mukaisesti määritetyn kiinteämääräisen rahoituksen osana tai 19 ja 20 §:n mukaisesti yksinomaan kiinteämääräisenä rahoituksena hankkeen välittömistä kustannuksista.

Hallintoviranomainen voi lisäksi myöntää operatiivista tukea turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen liitteessä VII, sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen liitteessä VII sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen liitteessä VII tarkoitettuihin kustannuksiin.

Jos samaan tositteeseen perustuva kustannus jaetaan useamman kuin yhden avustetun hankkeen tai toiminnan kustannukseksi, avustetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää koko kustannusta.

4 lukuKertakorvaus, prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ja yksikkökustannukset

17 §Kertakorvaus

Hallintoviranomainen voi päättää, että avustus hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle kertakorvauksena on, että hankkeelle on määritettävissä selkeät avustuksen maksamisen perusteena olevat tuotokset. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja on todentanut, että hankkeessa aikaansaadut tuotokset ovat avustuspäätöksen mukaisia. Kertakorvattavaan hankkeeseen ei saa sisältyä hankintalainsäädännön mukaisia EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Hankkeeseen, joka sisältää vain julkisia hankintoja, avustusta ei myönnetä kertakorvauksena. (13.4.2023/648)

Kertakorvattavan hankkeen toteuttaminen ja avustuksen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle voidaan määrittää selkeä avustuksen maksamisen perusteena oleva tuotos.

Kertakorvattavan hankkeen kokonaiskustannukset saavat olla enintään 200 000 euroa.

Kertakorvausta haettaessa avustuksen hakijan on toimitettava avustuksen suuruuden määrittelyä varten hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio, joka laaditaan 19 §:n mukaisesti ja rahoitussuunnitelma perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista. Jos hankkeen toteuttaminen jaetaan osiin, kustannusarviosta on käytävä ilmi jokaiselle avustuksen maksamisen perusteena olevalle hankkeen toiminnolle laadittu kustannusarvio erikseen. Kertakorvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon käypä hintataso.

Kertakorvausta koskevassa avustuspäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa aikaansaataviksi edellytetyt tuotokset ja tuotosten toteutumisen perusteella maksettava avustus. Avustuspäätöksessä on myös yksilöitävä tuotosten toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat siten, että hankkeen toteuttamisesta avustuspäätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen avustuksen maksamista. (13.4.2023/648)

Kertakorvattavaa hanketta voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.

18 § (13.4.2023/648)Prosenttimääräinen korvaus muista kuin palkkakustannuksista

Hallintoviranomainen voi päättää, että avustusta myönnetään kaikkiin muihin hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin kuin hankehenkilöstön palkkakustannuksiin määrä, joka on 40 prosenttia 23 §:n mukaisesti hyväksyttävistä tosiasiallisesti aiheutuneista palkkakustannuksista tai 22 §:n mukaisesti hyväksyttävistä palkkakustannusten yksikkökustannuksista. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että mikään hankkeeseen sisältyvä hankinta ei ylitä arvoltaan hankintalainsäädännön mukaista kansallista kynnysarvoa.

19 §Prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset

Hallintoviranomainen voi päättää, että hankkeissa prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään seitsemän prosenttia hankkeen 2 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista. Hankkeeseen, joka sisältää ainoastaan hankintoja, sovelletaan 20 §:ää.

Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1)

henkilöstön 22 tai 23 §:ssä tarkoitetut palkkakustannukset;

2)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

3)

yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa edellytetystä tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

4)

hankkeen matkakustannukset;

5)

hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset;

6)

hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat koneiden ja laitteiden hankinta- ja vuokrakustannukset, jos hankinta on tarpeellinen hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi;

7)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten, rakennelmien, rakenteiden ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

8)

sisällölliseen toteuttamiseen käytettävien tilojen vuokrakustannukset;

9)

aineet, tarvikkeet ja muut sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät kustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan prosenttimääräisellä korvauksella. Kustannuksiin, jotka voidaan korvata prosenttimääräisellä korvauksella, sisältyvät ainakin:

1)

hankehenkilöstön työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset;

2)

hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset;

3)

taloushallinto-, yleishallinto- ja toimistokustannukset;

4)

hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin;

5)

hankkeen ohjausryhmän kustannukset.

20 §Prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset vain hankintoja sisältävissä hankkeissa

Jos hanke koostuu ainoastaan hankinnoista, hallintoviranomainen voi päättää, että prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään yksi prosentti hankkeen 2 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista. (13.4.2023/648)

Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1)

hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat koneiden ja laitteiden hankinta- ja vuokrakustannukset, jos hankinta on tarpeellinen hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi;

2)

hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten, rakennelmien, rakenteiden ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

3)

hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

4)

yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa edellytetystä tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

5)

avustuspäätöksessä edellytetystä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan prosenttimääräisellä korvauksella. Kustannuksiin, jotka voidaan korvata prosenttimääräisellä korvauksella, sisältyvät ainakin:

1)

hankkeessa toteutettavien hankintojen hallinnoinnista aiheutuvat palkka- ja matkakustannukset;

2)

taloushallinto-, yleishallinto- ja toimistokustannukset sekä hankkeen hallinnointia varten varatuista toimitiloista aiheutuvat kustannukset;

3)

hankkeen ohjausryhmän kustannukset.

21 § (13.4.2023/648)Yksikkökustannukset

Hallintoviranomainen voi päättää myöntää yksikkökustannuksena turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisiin toimiin avustusta, joka koskee kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:ssä tarkoitettua vapaaehtoisen paluun avustusta ja korvausta.

Hallintoviranomainen vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun yksikkökustannuksen määrän erillisellä päätöksellä.

22 §Yksikkökustannukset palkkakustannuksista

Hallintoviranomainen voi päättää, että hankkeelle tai toiminnalle korvataan palkkakustannukset tuntiperusteisesti. Hankkeen tai toiminnan kaikki palkkakustannukset sisällytetään tällöin kustannusarvioon tuntiperusteisina yksikkökustannuksina. Palkkakustannusten määrittämiseksi sovellettava yksikkökustannus lasketaan jakamalla vuotuinen bruttotyövoimakustannus 1 720 tunnilla taikka 1 720 tunnista lasketulla osa-aikaisuuden prosenttiosuutta vastaavalla tuntimäärällä, jos kyse on osa-aikaisesti hanketta tai toimintaa koskevaa työtä tekevistä työntekijöistä. Osa-aikaisten työaikaosuuden osalta sovelletaan 23 §:n 3 momenttia.

Avustuksen hakijan on osoitettava viimeisin vuotuinen bruttotyövoimakustannus osana avustushakemusta. Vuotuiseen bruttotyövoimakustannukseen on laskettava myös vuosiloma-ajan ja vapaajaksojen palkka. Bruttotyövoimakustannukseen katsotaan kuuluvaksi työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ne eivät ylitä avustuksen saajan tai siirron saajan vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tulospalkkiot, luontoisedut, bonukset ja muut niihin rinnastettavat työnantajan vapaaehtoisesti maksamat tai hankkeeseen tai toimintaan liittymättömät erät eivät kuulu bruttotyövoimakustannuksiin. Bruttotyövoimakustannukseen ei katsota myöskään kuuluvaksi ulkomaanedustuksen korvaukset eikä vastaavat korvaukset, jotka korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Avustuksen saajan ja siirron saajan on kirjallisella päätöksellään nimettävä henkilöt toteuttamaan avustettavaa hanketta tai toimintaa. Avustuksen saajan ja siirron saajan on pidettävä hanketta tai toimintaa koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeelle tai toiminnalle tehty työ tunteina. Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän ja työnantajan hyväksymä.

Hyväksyttävien työtuntien määrä ei saa minään hankkeen tai toiminnan toimintavuotena ylittää kyseisen yksikkökustannuksen määrittelyssä käytettyä tuntimäärää. Tukikelpoisten palkkakustannusten laskentaan saa käyttää vain työskenneltyjä tunteja. Lisäksi tukikelpoisten palkkakustannusten laskentaan voidaan käyttää sairausloman ajan ja perhevapaan ajan tunteja siltä osin kuin tunneista on aiheutunut kustannuksia avustuksen saajalle tai siirron saajalle ja avustuksen saaja tai siirron saaja ei ole saanut eikä ole oikeutettu saamaan niistä korvausta muualta. (13.4.2023/648)

Hallintoviranomainen voi avustuksen saajan kirjallisesta hakemuksesta ja saajan esittämästä perustellusta syystä muuttaa yksikkökustannuksen määrää, jos muutos yksikkökustannuksen perusteena olevissa vuotuisissa bruttotyövoimakustannuksissa on yli kymmenen prosenttia avustuspäätöksellä vahvistetusta määrästä. (13.4.2023/648)

5 lukuTosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset ja eräiden kustannusten tukikelpoisuus

23 §Palkkakustannukset

Hallintoviranomainen voi päättää, että hankkeen tai toiminnan palkkakustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella. Hankkeen tai toiminnan kaikki palkkakustannukset sisällytetään tällöin kustannusarvioon tosiasiallisesti aiheutuvina kustannuksina. Avustettavina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ne eivät ylitä avustuksen saajan tai siirron saajan vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tulospalkkiot, luontoisedut, bonukset ja muut niihin rinnastettavat työnantajan vapaaehtoisesti maksamat tai hankkeeseen tai toimintaan liittymättömät erät eivät ole tukikelpoisia. (13.4.2023/648)

Vuosiloma-ajan ja vapaajaksojen palkkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin palkat on ansaittu hankkeen tai toiminnan avustuspäätöksen mukaisena toteuttamisaikana ja tosiasiallisesti maksettu työntekijälle avustuksen viimeisen erän maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä. Sairauslomanajan ja perhevapaan ajalta maksetut palkat ovat tukikelpoisia siltä osin kuin avustuksen saaja tai siirron saaja ei ole saanut eikä ole oikeutettu saamaan niihin korvausta muualta.

Jos hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta tai henkilö työskentelee lyhytaikaisesti hankkeessa tai toiminnassa, edellytyksenä palkkakustannusten korvaamiselle tukikelpoisena kustannuksena on, että avustuspäätöksessä hyväksytty hanketta tai toimintaa koskeva työaikaosuus on vähintään 20 prosenttia 100 prosentin työaikaosuutta vastaavasta vuotuisesta työajasta. Perustellusta syystä hallintoviranomainen voi avustuspäätöksessä hyväksyä prosentuaalisesti pienemmän työaikaosuuden, joka ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin 10 prosenttia 100 prosentin työaikaosuutta vastaavasta vuotuisesta työajasta.

Hankkeessa tai toiminnassa osa-aikaisesti työskentelevän henkilön palkkakustannukset lasketaan yleisasetuksen 55 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla prosenttiosuutena tukikelpoisista palkkakustannuksista hankkeeseen tai toimintaan kuukausittain käytettävän kiinteän työaikaosuuden perusteella. Avustuksen hakijan on vahvistettava työntekijäkohtainen kiinteä prosenttiosuus osana avustushakemustaan. Hallintoviranomainen hyväksyy kiinteän työaikaosuuden avustuspäätöksellä ja palkkakustannukset korvataan sen mukaisesti.

Avustuksen saajan ja siirron saajan on kirjallisella päätöksellään nimettävä henkilöt toteuttamaan avustettavaa hanketta tai toimintaa. Avustuksen saajalla ja siirron saajalla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön hankkeessa tai toiminnassa erillistä työaikakirjanpitoa tosiasiallisten palkkakustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi. (13.4.2023/648)

24 §Matkakustannukset

Hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä avustuksen saajaan tai siirron saajaan sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää. (13.4.2023/648)

Jos avustuksen saajaan tai siirron saajaan sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta tai avustuksen saajaan tai siirron saajaan ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta, matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän kulloinkin voimassaolevan valtion matkustussäännön mukaisesti.

25 §Hankinnat

Avustuksen saajan on hallintoviranomaisen vaatiessa osoitettava hankinnasta aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuus.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetyn kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on varmistettava hankintojen avoimuus, suhteellisuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä markkinoiden toimivuus. Julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011) säädetyn kansallisen kynnysarvon alittavien hankintojen osalta hankintayksiköiden on noudatettava omia sisäisiä hankintasääntöjä ja -ohjeita.

Avustuksen saajan on 10 000 euron ja sitä suuremmissa kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.

Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tai yhdistellä muutoin hankintoja keinotekoisesti hankintoja koskevien säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Tukikelpoisia eivät ole sellaisten hankintojen kustannukset, jotka on tehty avustuksen saajalta, siirron saajalta, näiden vastuuasemassa olevan henkilön perheenjäseneltä, avustuksen saajan, siirron saajan, näiden vastuuasemassa olevan henkilön perheenjäsenen määräysvallassa olevalta yritykseltä tai avustuksen saajan tai siirron saajan johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, ellei hankinnasta ole pyydetty riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.

26 §Maa-alueen, rakennuksen, rakennelman ja rakenteen hankintakustannusten tukikelpoisuus

Hankkeissa maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat yleisasetuksen 64 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tukikelpoisia siltä osin kuin kustannukset eivät ylitä:

1)

joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta 15 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

2)

muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen maa-alueiden osalta 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Avustuksen hakijan on hallintoviranomaisen vaatiessa hankittava riippumattomalta asiantuntijalta lausunto siitä, että maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankintakustannukset eivät ylitä sen käypää arvoa.

27 §Koneista ja laitteista aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuus

Koneen ja laitteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Kun kone tai laite hankitaan hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana, tukikelpoista on ainoastaan se osa koneen tai laitteen hankintakustannuksista, joka vastaa sen käyttöastetta ja -aikaa hankkeessa tai toiminnassa.

Kun hankkeen tarkoituksena on ainoastaan tehdä koneita tai laitteita koskeva hankinta, hankkeessa hankittuja koneita ja laitteita on käytettävä vain ohjelman tavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Tukikelpoista on ainoastaan se osa koneen tai laitteen hankintakustannuksista, joka vastaa ohjelman tavoitteiden mukaista käyttötarkoitusta.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä avustettavissa hankkeissa laitteiden ja ICT-järjestelmien hankintakustannukset ovat kuitenkin kokonaan tukikelpoisia, vaikka niitä käytettäisiin myös muihin rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen 13 artiklan 14 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin. Vastaavasti sisäisen turvallisuuden rahastosta avustettavissa hankkeissa hankittuja laitteita ja ICT-järjestelmiä voidaan käyttää myös muihin sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä hankkeen tavoitteeseen nähden.

Hankintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos kone tai laite on aiemmin hankittu julkisella avustuksella.

Koneiden ja laitteiden hankinnan asemesta ne voidaan vuokrata hankkeen tai toiminnan toteuttamisajaksi. Tukikelpoisina kustannuksina ei korvata vuokraamisesta aiheutuvia hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- eikä huoltokustannuksia eikä muita vastaavia kustannuksia. Avustuksen saajan on osoitettava hallintoviranomaiselle avustuksen maksamista koskevassa hakemuksessa, että kustannuksiin ei sisälly kyseisiä kustannuksia.

28 §Käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden poistot

Jos käyttöomaisuuden tai kiinteän omaisuuden hankintakustannukset merkitään hankkeen tai toiminnan kustannusarvioon poistoina, kustannusarvioon on merkittävä poistoista se osuus, joka vastaa käyttöomaisuuden tai kiinteän omaisuuden käyttöaikaa ja käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Jos käyttöomaisuus tai kiinteä omaisuus ostetaan ennen hankkeen tai toiminnan toteutusajan alkamista, mutta sitä käytetään hanketta tai toimintaa varten, sen hankintakustannukset ovat tukikelpoisia yksinomaan poistojen perusteella.

Käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden poistot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia, jos poistojen kohteena oleva omaisuus on aiemmin hankittu julkisella avustuksella.

Poistot lasketaan voimassa olevien kirjanpitosäännösten ja -määräysten mukaisesti. Poistojen määrästä on oltava näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat tositteet.

29 §Avustuksen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Avustusta ei myönnetä:

1)

yleisasetuksen 64 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin korko- ja maan hankintaa koskeviin kustannuksiin;

2)

sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin toimiin ja muihin kohteisiin mainitussa kohdassa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta;

3)

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimiin mainitussa kohdassa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta;

4)

yksinomaan edustamisesta aiheutuviin kuluihin;

5)

vapaaehtoistyöhön, luontoissuorituksiin tai muihin laskennallisiin kustannuksiin lukuun ottamatta 21 ja 22 §:ssä tarkoitettuja yksikkökustannuksia;

6)

hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneisiin mahdollisiin viivästys- tai muihin korkokuluihin, tilitapahtumista perittäviin palvelumaksuihin, valuutanvaihtopalkkioihin, kurssitappioihin eikä muihin rahoituksesta johtuviin kustannuksiin;

7)

sakkoihin, pysäköintivirhemaksuihin, rikemaksuihin eikä muihin lakiin perustuviin taloudellisiin seuraamuksiin taikka oikeudenkäyntikuluihin;

8)

kustannuksiin, joihin avustuksen saaja tai siirron saaja on saanut tai on oikeutettu saamaan korvausta muualta;

9)

perustoiminnan ylläpitokustannuksiin, lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joihin myönnetään operatiivista tukea.

30 §Arvonlisäveron tukikelpoisuus

Hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos avustuksen saaja tai siirron saaja on maksanut arvonlisäveron ja osoittanut, ettei sen osalta ole vähennysoikeutta eikä siihen ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

Avustuksen saajan on osoitettava hallintoviranomaiselle Verohallinnolta saadulla selvityksellä, että arvonlisäveron osalta ei ole vähennysoikeutta eikä siihen ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Hallintoviranomainen voi kuitenkin hyväksyä avustuksen saajan esittämän muun riittävän ja perustellun selvityksen, joka perustuu merkityksellisiin tosiseikkoihin, jos erillisen selvityksen pyytäminen Verohallinnolta on ilmeisen tarpeetonta.

Kunnalle ja kuntayhtymälle hankkeesta tai toiminnasta aiheutunut arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus.

6 lukuAvustuksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

31 §Avustuksen hakeminen

Avustushakemukseen on sisällytettävä ainakin: (13.4.2023/648)

1)

tiedot avustuksen hakijasta ja hakijan organisaatiosta, hankkeen tai toiminnan yhteyshenkilöistä ja julkisoikeudellisia yhteisöjä lukuun ottamatta avustuksen hakijan taloudellisesta asemasta;

2)

hankkeen tai toiminnan nimi ja hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika;

3)

tiedot mahdollisen rahastolain 12 §:ssä tarkoitetun avustuksen siirtämisen vaikutuksesta hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen, hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen osallistuvista tahoista, eri tahojen vastuusta hankkeen tai toiminnan toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä mahdollisista sopimusjärjestelyistä;

4)

haettava avustuslaji;

5)

hanke- tai toimintasuunnitelma sekä hankkeen tai toiminnan kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, joka sisältää erittelyn hankkeen tai toiminnan rahoituksesta operatiivista tukea, hätäapua tai muuta Euroopan unionin talousarviosta täysimääräisenä myönnettävää avustusta lukuun ottamatta sekä arvion mahdollisesta tuotosta;

6)

sisäasioiden rahastojen varoista haettavan avustuksen määrä sekä tapa, jolla kustannukset korvataan;

(13.4.2023/648)

7)

hankkeessa toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet sekä hankkeen aikataulu, tavoitellut tulokset tai tuotokset ja vaikutukset taikka toiminnassa toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet ja toiminnan vaikutukset;

(13.4.2023/648)

8)

kuvaus hankkeen tai toiminnan suunnitellusta viestinnästä;

(13.4.2023/648)

9)

selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevia hanketoimintoja tullaan jatkamaan sen jälkeen, kun hankkeen avustaminen on päättynyt, jollei se ole jo hanketoimintojen luonteen vuoksi tarpeetonta, sekä selvitys siitä, miten valmistelussa on otettu huomioon hankkeen tai toiminnan kannalta merkityksellisten, aiemmin avustettujen hankkeiden tai toiminnan tulokset;

(13.4.2023/648)

10)

ilmoitus hankkeeseen tai toimintaan saadusta tai haetusta muusta Euroopan unionin talousarviosta myönnetystä rahoituksesta;

11)

ehdotus hankkeen ohjausryhmään kutsuttavista tahoista;

12)

tiedot mahdollisista kansallisen kynnysarvon ylittävistä, hankintalainsäädännössä tarkoitetuista hankinnoista;

(13.4.2023/648)

13)

muut kuin 1–12 kohdassa tarkoitetut hallintoviranomaisen edellyttämät avustuksen hakemiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.

32 §Avustuspäätös

Avustuspäätöksessä on mainittava:

1)

avustuksen saaja;

2)

hanke tai toiminta, johon avustus myönnetään;

3)

hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika;

4)

hankittavan omaisuuden käyttöaika;

5)

avustuksen enimmäismäärä sekä prosentteina että euroina;

6)

avustusmuoto ja -laji;

7)

kertakorvausta lukuun ottamatta hyväksyttävät kustannukset ja tarvittaessa niiden jakautuminen kustannuslajeihin;

8)

avustuksen maksamisen ajoittuminen, maksamisen ehdot ja menettely;

9)

avustuksen takaisinperintää koskevat valtionavustuslain (688/2001) mukaiset perusteet;

10)

avustukseen sovellettavat rahoitusoikaisuja koskevat perusteet;

11)

ehto tilintarkastuksen suorittamisesta, jos hankkeen tai toiminnan palkkakustannukset korvataan 23 §:n mukaisesti, hankkeen kustannukset korvataan 19 §:n mukaisesti tai jos hallintoviranomainen sitä muuten edellyttää; jos hankkeen kustannukset korvataan 18 §:n mukaisesti ja sen palkkakustannukset korvataan 22 §:n mukaisina palkkakustannusten yksikkökustannuksina, ei tilintarkastuksen suorittamista edellytetä, vaikka hankkeeseen sisältyisi tosiasiallisesti aiheutuneina kustannuksina korvattavia ulkomaan edustuksen korvauksia tai vastaavia korvauksia;

(13.4.2023/648)

12)

muut avustuksen ehdot.

Avustuspäätökseen on otettava ehto avustuksen saajan velvollisuudesta ilmoittaa hankkeen tai toiminnan muusta julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta ja tuotosta hallintoviranomaiselle sekä ehto avustuksen saajan velvollisuudesta säilyttää hanketta tai toimintaa koskevat asiakirjat ja muu mahdollinen aineisto sekä ehto niiden säilyttämisajasta.

Avustus voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Erityistoimeen ja hätäapuun avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään yleisasetuksen 63 artiklan 2 kohdan mukaiseksi kustannusten tukikelpoisuusajaksi.

Avustuspäätöksen voimassaoloaikaa voidaan pidentää viimeistään kuukautta ennen hankkeen tai toiminnan toteuttamisajan päättymistä tehdystä hakemuksesta, jos pidentämiseen on erityisiä syitä. Voimassaoloaikaa ei saa erityistoimeen ja hätäapuun myönnettävää avustusta lukuun ottamatta pidentää yli kolmen vuoden.

33 §Maksamisen hakeminen

Avustuksen maksamista on haettava avustuspäätöksessä asetetussa ajassa. Tästä määräajasta voidaan poiketa hallintoviranomaisen hyväksymästä perustellusta syystä. (13.2.2025/52)

Siltä osin kuin kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella, prosenttimääräisinä taikka yksikkökustannuksina, maksamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen tai toiminnan etenemisestä, hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneista kustannuksista sekä hankkeen tai toiminnan rahoituksesta ja tuotoista. Jos kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella, selvityksestä on käytävä ilmi kustannusten yhteys kirjanpitoon. Maksamista koskevaan hakemukseen on tällöin liitettävä hankkeen tai toiminnan kirjanpitotietoihin perustuva kirjanpidonote tai muu luotettava taloushallinnon raportti sekä muu tarvittava aineisto hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneiden kustannusten ja rahoituksen tarkastamiseksi.

Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen kertakorvauksena maksettavan avustuksen maksamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen toteuttamisesta ja tuotoksista sekä hankkeen toteutuneesta rahoituksesta ja mahdollisesta tuotosta. Lisäksi on toimitettava muut tarvittavat asiakirjat hankkeen tuotosten ja toimenpiteiden toteutumisen todentamiseksi. (13.4.2023/648)

34 §Avustuksen maksaminen

Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että ennakkoa lukuun ottamatta hallintoviranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta, saavutetuista tuloksista, hankkeen tai toiminnan muusta julkisesta tai yksityisestä rahoituksesta sekä tuotoista. Lisäksi viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että hallintoviranomaiselle on toimitettu selvitys hankkeen tai toiminnan toteuttamisajalta toimitetusta avustuspäätöksessä edellytetystä tilintarkastuksesta.

Avustuksen maksamisen edellytyksenä ennakkoa lukuun ottamatta tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten osalta on, että hyväksyttävistä kustannuksista on yksilöity tosite tai vastaavat edellytykset täyttävä asiakirja. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että tukikelpoinen kustannus on tosiasiallisesti aiheutunut ja todennettavissa. Avustusta ei makseta ennen kuin kustannus on kirjattu avustuksen saajan tai siirron saajan kirjanpitoon hankkeen tai toiminnan kustannukseksi ja kustannus on lopullinen. Kustannus on lopullinen, jos avustuksen saaja tai siirron saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen avustuksen viimeisen erän maksamisen hakemista kaikkien hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvien hyväksyttävien kustannusten on oltava maksettuja.

Avustuksen maksamisen edellytyksenä yksikkökustannusten osalta on 1 momentissa säädetyn lisäksi, että korvauksen myöntämisen perusteet ovat toteutuneet ja todennettavissa.

Edellä 1–3 momentissa säädetystä poiketen avustuksen maksamisen edellytyksenä ennakkoa lukuun ottamatta kertakorvauksena maksettavan avustuksen osalta on, että avustuksen perusteena olevat tuotokset ovat toteutuneet avustuspäätöksen mukaisina kokonaisuuksina ja ne ovat todennettavissa ja hallintoviranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta, saavutetuista tuotoksista sekä hankkeen muusta julkisesta tai yksityisestä rahoituksesta ja tuotoista.

Ennakkoa lukuun ottamatta avustusta maksetaan enintään avustusprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Maksettavan avustuksen kokonaismäärä lasketaan rahastolain 20 §:n 1 momentin mukaisesti.

35 §Ennakko ja sen maksaminen

Hankkeelle tai toiminnalle voidaan maksaa ennakkoa rahastolain 19 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Ennakkoa on haettava erikseen ja sen tarve on perusteltava. Ennakkona maksetaan avustuksen ensimmäinen erä. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran. Hallintoviranomaisen on kuitattava maksettu ennakko avustuksen maksamisen yhteydessä, kuitenkin viimeistään viimeisellä avustuksen maksamista koskevalla päätöksellä.

36 §Avustuspäätöksen muuttaminen

Jos avustuspäätöksellä hyväksyttyä hankkeen tai toiminnan kustannusarviota, rahoitussuunnitelmaa taikka hanke- tai toimintasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, avustuksen saajan on toimitettava muutosta koskeva hakemus hallintoviranomaiselle ennen kuin muutos toteutetaan tai muutoksesta aiheutuu kustannuksia. Hakemus on toimitettava hallintoviranomaiselle kuitenkin viimeistään kuukautta ennen hankkeen tai toiminnan toteuttamisajan päättymistä. Hakemuksessa on esitettävä perustelut muutokselle.

Hallintoviranomainen voi hakemuksesta muuttaa hyväksyttyä kustannusarviota, rahoitussuunnitelmaa taikka hanke- tai toimintasuunnitelmaa, jos avustuksen myöntämisen edellytykset edelleen täyttyvät ja hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää muutosta. Muutoksesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireilletulosta alkaen. Hyväksyttyjen muutosten perusteella hallintoviranomainen voi päättää mahdollisista muutoksista maksamista koskevien hakemusten aikatauluun.

Muutokset, jotka eivät merkittävästi muuta hankkeen tai toiminnan kustannusarviota taikka hanke- tai toimintasuunnitelmaa ja joiden voidaan katsoa sisältyvän avustuspäätöksellä hyväksyttyihin kustannuksiin tai tavoitteisiin ja toimintoihin, eivät edellytä muutosta koskevaa hakemusta.

7 lukuErinäiset säännökset

37 §Ohjausryhmä

Hankkeella on oltava ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita hankkeen kokoon ja luonteeseen nähden. Hallintoviranomainen hyväksyy avustuspäätöksellä avustuksen hakijan ehdotuksen ohjausryhmäksi. Myönnettäessä operatiivista tukea ohjausryhmää ei tarvitse nimittää.

Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata hankkeen sisällöllistä toteuttamista hyväksytyn suunnitelman ja hankkeen toteuttamisajan mukaisesti sekä sen rahoituksen ja kustannusten toteutumista sekä suunnitelman muutoksia. Ohjausryhmän on käsiteltävä avustuspäätöksen muuttamista koskeva hakemus ja avustuksen viimeisen erän maksamista koskeva hakemus.

Hallintoviranomaisen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus ohjausryhmässä käsiteltäessä hanketta koskevaa asiaa.

Ohjausryhmän kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat on toimitettava tiedoksi hallintoviranomaiselle jokaisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen, kuitenkin viimeistään seuraavan maksamista koskevan hakemuksen yhteydessä.

38 §Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 19 artiklan mukaisen määrärahan käyttökohteet ja raportointi

Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 19 artiklan mukaista määrärahaa saa käyttää rahastolain 28 §:n 1 momentin mukaisesti:

1)

uudelleensijoitettavien ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta tulevien henkilöiden valintamenettelystä sekä tosiasialliseen uudelleensijoittamiseen ja humanitaariseen maahanpääsyyn liittyvistä järjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin;

2)

uudelleensijoitettaville ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta tuleville henkilöille kohdennettavista, lähtöä edeltävistä perehdyttämis- ja valmistamistoimista aiheutuviin kustannuksiin;

3)

uudelleensijoittamismenettelyyn, humanitaariseen maahanpääsyyn ja pakolaisten kuntaan sijoittamiseen liittyvästä tietojärjestelmäkehityksestä sekä menettelyssä tarvittavan välineistön hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

4)

kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksettavien kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaisten korvausten lisänä maksettaviin korvauksiin; sekä

(13.2.2025/52)

5)

pakolaisten kuntaan sijoittamisen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan käytöstä on raportoitava sisäministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Raportissa annetaan tiedot määrärahan käyttökohteista, määrärahan käyttöön liittyvistä indikaattoreista ja määrärahan käytön etenemisestä raportointiajalla. (13.2.2025/52)

39 §Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 20 artiklan mukaisen määrärahan käyttökohteet ja raportointi

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 20 artiklassa tarkoitettua määrärahaa saa käyttää rahastolain 28 §:n 1 momentin mukaisesti:

1)

kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden rekisteröimisestä, rekisteröimiseen liittyvästä tietojärjestelmäkehityksestä sekä rekisteröimiseen liittyvän välineistön hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

2)

turvapaikkamenettelyyn ja vastaanoton edellytyksiin liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta aiheutuviin tietojärjestelmien kehittämiskustannuksiin; sekä

3)

turvapaikkatutkinnasta, vastaanottokeskuspalveluista ja niiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan käytöstä on raportoitava sisäministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Raportissa annetaan tiedot määrärahan käyttökohteista, määrärahan käyttöön liittyvistä indikaattoreista ja määrärahan käytön etenemisestä raportointiajalla. (13.2.2025/52)

40 §Teknisen avun käyttöä koskeva suunnitelma, sen vahvistaminen ja muuttaminen

Hallintoviranomainen valmistelee ja vahvistaa teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman sitä kalenterivuotta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä, jota suunnitelma koskee.

Hallintoviranomainen voi muuttaa vahvistettua suunnitelmaa sen kalenterivuoden päättymiseen saakka, jota suunnitelma koskee.

41 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2022.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

13.4.2023/648:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2023.

13.2.2025/52:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2025.

Top of page