656/2005

Rajavartiomiehen oikeudesta käyttää virkatehtävää suorittaessaan voimakeinoja säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 31 §:ssä sekä rajavartiolain (578/2005) 35 ja 38 a §:ssä . Varautumisesta voimakeinojen käyttöön säädetään rajavartiolain 35 b §:ssä, ampuma-aseen käytöstä 35 c §:ssä ja sitomisesta 35 d §:ssä. Rajavartiomiehen varustamisesta voimankäyttö- ja suojavälineillä säädetään rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 61 §:ssä .

Tämä asetus ei koske aluevalvontalaissa (755/2000) tarkoitettujen voimakeinojen käyttöä. Tämä asetus ei myöskään koske Rajavartiolaitoksen toimintaa rajavartiolain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä.

Oikeudesta määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi säädetään rajavartiolain 38 §:ssä, tieliikennelaissa (267/1981) , maastoliikennelaissa (1710/1995) , vesiliikennelaissa (463/1996) , pelastuslaissa (379/2011) , merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009) , kalastuslaissa (379/2015) ja yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa (1188/2014) .

Voimakeinoja käytettäessä ja kulkuneuvoa pysäytettäessä on otettava muun ohella erityisesti huomioon työturvallisuuslain (738/2002) säännökset.

Jokaiselle kuuluvasta oikeudesta hätävarjeluun, pakkotilasta ja muista rikosoikeudellisista vastuuvapausperusteista säädetään rikoslaissa (39/1889) .

Tätä asetusta sovelletaan rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat käyttämään voimakeinoja tai varautumaan niiden käyttämiseen, sekä rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat pysäyttämään toisen kuljettaman kulkuneuvon tai rajoittamaan sen kulkua.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Rajavartiolaitoksen voimankäyttövälineitä ovat:

Kulkuneuvon pysäyttämisellä ei saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi ja ottaen erityisesti huomioon sivullisten turvallisuus. Rajavartiolaitos ei saa omalla toiminnallaan aiheuttaa kenellekään tarpeetonta vaaraa. Vaaraa aiheuttavan menettelytavan sijasta tulee harkita vaihtoehtoisia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Kulkuneuvon pysäyttämiseen ei tule lainkaan ryhtyä tilanteessa, jossa se voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.

Kulkuneuvon pysäyttämiseksi voidaan, jolleivät muut toimenpiteet johda tavoiteltuun lopputulokseen, käyttää voimakeinoja sen mukaan tässä asetuksessa säädetään. Ampuma-aseen käyttämisessä kulkuneuvon pysäyttämisessä on noudatettava, mitä rajavartiolain 35 c §:ssä säädetään ampuma-aseen käytöstä.

Pysäytettävälle kulkuneuvolle on mahdollisuuksien mukaan näytettävä pysäytysmerkki. Rajavartiomiehen merkinantojen ja määräysten kulkuneuvon pysäyttämiseksi tulee olla selvästi havaittavia, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Merkki tulee antaa siten, että kuljettajalla on mahdollisuus havaita merkin antajan olevan rajavartiomies.

Merkki on annettava kyseiselle kulkuvälineelle säädetyllä ja yleisesti käytetyllä tavalla. Pysäytysmerkki voi olla myös suullisesti, käsimerkein, valomerkein tai muutoin yleisesti tunnistettavin keinoin annettu.

Jos rajavartiomiehen antamaa pysäytysmerkkiä ei noudateta, on merkki pyrittävä toistamaan. Merkki on tarvittaessa toistettava seuraamalla pysäytysmerkin tai -käskyn laiminlyönyttä kulkuneuvoa.

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä saadaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, piikkimattoa, pysäytysverkkoa ja sulkua. Ilma-alusta saadaan käyttää tie- tai maastoliikenteessä olevan kulkuneuvon pysäyttämiseen vain erityisestä syystä.

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon edellä ajaen tapahtuvasta pysäytysyrityksestä on luovuttava, jos näyttää ilmeiseltä, että pysäytettävä ajaa tarkoituksellisesti rajavartiolaitoksen kulkuneuvoon kiinni tai lähtee ohittamaan sitä paikassa, jossa näkyvyys on riittämätön. Pysäytysyrityksestä on luovuttava myös silloin, jos tiellä on kohtaavaa liikennettä taikka jos ohittamisesta aiheutuu muuta vaaraa.

Pysäytettäessä tie- tai maastoliikenteeseen käytettävää kulkuneuvoa esteen avulla ei tule käyttää sellaista estettä, josta voi törmäyksen yhteydessä aiheutua erityistä vaaraa.

Käytettäessä kiilaamista tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen on kiilaamisen kohteena olevalle annettava riittävä mahdollisuus kulkuneuvonsa pysäyttämiseen.

Kiilaamista ei tule käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Kulkuneuvojen toisiinsa koskettamista on pyrittävä välttämään. Erityisesti on vältettävä pysäytettävän kulkuneuvon esteeseen kiilaamista.

Piikkimattoa käytetään tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla.

Piikkimatto on pyrittävä tekemään mahdollisimman havaittavaksi. Muu liikenne on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä riittävän etäälle piikkimatosta, tai se on ohjattava kiertotielle.

Moottoripyörän ja mopon pysäyttämiseen saadaan piikkimattoa käyttää vain, jos kuljettajaa voidaan pitää vaarallisena toisen hengelle tai terveydelle, piikkimaton havaittavuus on varma ja pysäytettävä kulkuneuvo saadaan ajatettua piikkimattoon alhaisella nopeudella.

Pysäytysverkkoa käytetään tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen yleensä esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla. Pysäytysverkkoa saadaan rajanylityspaikalla käyttää myös kiinteästi asennettuna ja kaukolaukaistavana.

Vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitetun vesikulkuneuvon pysäyttämisessä saadaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, pysäytysverkkoa ja sulkua. Ilma- alusta saadaan käyttää vesikulkuneuvon pysäyttämiseen vain erityisestä syystä.

Kiilaamista ei tule käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Vesikulkuneuvojen toisiinsa koskettamista on pyrittävä välttämään. Erityisesti on vältettävä pysäytettävän vesikulkuneuvon esteeseen kiilaamista.

Rajavartiolaitoksen tulee raidekulkuneuvon pysäyttämiseksi olla yhteydessä raideliikenteen liikenteenohjauskeskukseen sopivan menettelytavan löytämiseksi.

Oikeudesta puuttua ilma-aluksen kulkuun säädetään ilmailulain (864/2014) 166 ja 167 §:ssä .

Ilmailulaissa tarkoitetulla lentoasemalla olevan ilma-aluksen pysäyttämiseksi Rajavartiolaitoksen tulee olla yhteydessä ilmaliikennepalvelun tarjoajaan sopivan menettelytavan löytämiseksi, jos tilanteen kiireellisyys ei sitä estä.

Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä saa kantaa ja käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Ampuma-aseissa saa käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä lisävarusteita, kantolaitteita ja patruunoita.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kantamansa tai käyttämänsä voimankäyttövälineen koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa sen mukaan kuin tarkemmin määrätään. Lisäksi rajavartiomiehen tulee olla kalenterivuosittain suorittanut kantamansa tai käyttämänsä ampuma-asetyypin tasokoe rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kulkuneuvon pysäyttämisessä käyttämänsä voimakeinon tarkemmin määrättävä koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.

Voimankäyttövälineitä säilytetään virkatehtävien ulkopuolella rajavartiolaitoksen tiloissa. Perustellusta syystä niitä voidaan säilyttää muuallakin. Voimankäyttövälineet on säilytettävä siten, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai muuten aiheuta vaaraa.

Ampuma-aseiden ja patruunoiden säilyttämisessä tulee ensisijassa noudattaa ampuma-aselain säännöksiä, jollei rajavartiolaitokselle säädettyjen sotilaallisten tehtävien suorittaminen sitä estä.

Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tulee järjestää voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja.

Rajavartiolaitoksen esikunta sekä raja- ja merivartiokoulu seuraavat rajavartiomiesten voimakeinojen käyttöä. Raja- ja merivartiokoulu kehittää rajavartiolaitoksen voimankäyttökoulutusta.

Voimankäyttövälinettä käyttäneen rajavartiomiehen tulee viipymättä laatia esimiehelleen selvitys voimankäyttövälineen käytöstä ( voimankäyttöselvitys ) rajavartiolaitoksen esikunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Voimakäyttöselvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Selvitys on laadittava myös muusta voimakeinojen käytöstä, jos siitä on aiheutunut vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja.

Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tulee viipymättä toimittaa voimankäyttöselvitykset raja- ja merivartiokoululle. Raja- ja merivartiokoulu tekee rajavartiolaitoksen esikunnalle vuosittain yhteenvedon laadituista voimankäyttöselvityksistä.

Voimakäyttöselvitys on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 § 1 momentin 5 kohdan nojalla. Rajavartiolaitoksen esikunta tai sen määräämä voi kuitenkin antaa voimankäyttöselvityksistä laadituista yhteenvedoista tietoja julkisuuteen.

Rajavartiolaitoksen esikunta antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia rajavartiolaitoksen sisäisiä määräyksiä ja ohjeita.