Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä
Not valid- Translations of statutes
- Type of statute
- Päätös
- Administrative sector
- Ympäristöministeriö
- Date of Issue
- Entry into force
- Remark
- sis. liitteet 1-3, jätetty edelleen voimaan, ks. L 646/2011 148 §; myöhemmin kumottu
- ELI identifier
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1994/282/ajantasa/1994-04-14/fin
Valtioneuvosto on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/93) 5, 18 ja 26 §:n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt:
1 §Tavoite
Tämän päätöksen tavoitteena on säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan estää edistäen samalla lietteen asianmukaista käyttöä.
2 §Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tätä päätöstä sovelletaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavan laatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttöön maanviljelyksessä.
Lietteen tai lieteseoksen käsittelyssä, kuljetuksessa ja käytössä on noudatettava lisäksi, mitä vesilaissa (264/61) ja terveydenhoitolaissa (469/65) tai niiden nojalla on säädetty tai määrätty.
Tätä päätöstä ei sovelleta niihin lietteistä valmistettuihin lannoitevalmisteisiin, joiden valmistuksesta, laadusta ja luovuttamisesta on säädetty lannoitelaissa (232/93) tai määrätty sen nojalla.
3 §Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
käytöllä toimintaa, jonka tarkoituksena on hyödyntää lietteen sisältämä aine;
mädätyksellä lietteen käsittelyä muutaman viikon ajan vähintään 33–35 °C:n lämpötilassa hapettomissa oloissa;
kalkkistabiloinnilla kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen pH-arvo on alkuvaiheessa yli 12; sekä
lieteseoksella valmistetta, joka saadaan sekoittamalla lietteeseen hyvälaatuisia seosaineita kuten turvetta, kalkkia tai puhdasta raakamaata, ei kuitenkaan 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuja lannoitevalmisteita.
4 §Lietteen käsittely
Liete on ennen sen käyttöä maanviljelyksessä käsiteltävä mädättämällä tai kalkkistabiloimalla taikka muulla sellaisella tavalla, jolla voidaan merkittävästi vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- tai ympäristöhaittoja.
5 §Lietteen metallipitoisuudet
Maanviljelyksessä saa käyttää vain sellaista lietettä, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä liitteen 1 taulukossa 1 esitettyjä enimmäispitoisuuksia.
Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää liitteen 1 taulukossa 2 esitettyjä enimmäispitoisuuksia.
6 §Lietteen käyttökohteet
Lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Viljelymaalla, jolla on käytetty lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä.
Lietettä saa käyttää vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä liitteen 1 taulukossa 3 esitettyjä enimmäispitoisuuksia.
Lietettä saa käyttää vain sellaisella viljelymaalla, jonka pH-arvo on yli 5,8. Kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä maan pH-arvon on oltava yli 5,5.
7 §Lietteen käyttömäärät
Lietteen käyttömäärä valitaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei saa ylittää liitteen 1 taulukossa 4 esitettyjä enimmäiskuormituksia.
8 §Lietteen ja viljelymaan analysointi
Liete on analysoitava liitteessä 2 ja tarvittaessa viljelymaa, jolla lietettä on tarkoitus käyttää, liitteessä 3 esitetyllä tavalla.
9 §Tietojen antaminen käyttäjille
Jätevedenpuhdistamon haltijan on lietetoimitusten yhteydessä annettava lietteen käyttäjälle liitteessä 2 mainitut lietteen laatua koskevat tiedot sekä muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä.
10 §Kirjanpito ja raportointi
Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa:
tuotetun sekä maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä;
liitteessä 2 tarkoitetuista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista;
lietteen käsittelystä; sekä
lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää.
Jätevedenpuhdistamon haltijan on laadittava vuosittain yhteenveto kohtien 1, 2 ja 3 mukaisista tiedoista. Yhteenveto on toimitettava sille ympäristönsuojelulautakunnalle sekä tiedoksi sille terveyslautakunnalle ja vesi- ja ympäristöpiirille, jonka toimialueella jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja jonka toimialueella lietettä on tarkasteltavan ajanjakson aikana käytetty.
Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista viljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista on säilytettävä jätevedenpuhdistamoilla vähintään viisi vuotta.
11 §Lieteseosta koskevat määräykset
Mitä 1 §:ssä, 5 §:n 1 momentissa ja 6–10 §:ssä on määrätty lietteestä, koskee myös lieteseosta.
12 §Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
ETA-sopimuksen liite 20: neuvoston direktiivi (86/278/ETY)
Liite 1
LIETTEEN, LIETESEOKSEN JA VILJELYMAAN SUURIMMAT SALLITUT RASKAS-METALLIPITOISUUDET SEKÄ RASKASMETALLIKUORMITUSRAJOITUKSET
Taulukko 1. Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet *). Sulkeisiin merkityt pitoisuudet on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä.
mg/kg kuiva-ainetta | ||
Kadmium | 3,0 | (1,5) |
Kromi | 300 | |
Kupari | 600** | |
Elohopea | 2,0 | (1,0) |
Nikkeli | 100 | |
Lyijy | 150 | (100) |
Sinkki | 1500** |
Taulukko 2. Lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuvan lietteen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet *). Sulkeisiin merkityt pitoisuudet on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä.
mg/kg kuiva-ainetta | ||
Kadmium | 5,0 | (3,0) |
Kromi | 1000 | (300) |
Kupari | 3000 | (600) |
Elohopea | 25 | (2,0) |
Nikkeli | 500 | (100) |
Lyijy | 1200 | (150) |
Sinkki | 5000 | (1500) |
*) Lietteen ja lieteseoksen kadmiumpitoisuusrajoitukset saa tilapäisesti ylittää korkeintaan 20 prosentilla. Muiden raskasmetallien pitoisuusrajoituksia voidaan ylittää tilapäisesti, mutta ylitysten merkitys on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen.
**) Lietteessä ja lieteseoksessa saa olla kasvinravinteiksi katsottavia kuparia ja sinkkiä enintään kaksinkertaiset pitoisuudet, milloin näistä ravinteista on puutetta siinä maaperässä, jolla lietettä tai lieteseosta on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa maaperässä suurempiin pitoisuuksiin kuin tämän liitteen taulukossa 3 on määrätty.
Taulukko 3. Viljelymaan, jolla käytetään lietettä tai lieteseosta, suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet.
mg/kg kuiva-ainetta | |
Kadmium | 0,5 |
Kromi | 200 |
Kupari | 100 |
Elohopea | 0,2 |
Nikkeli | 60 |
Lyijy | 60 |
Sinkki | 150 |
Taulukko 4. Suurin sallittu lietteen tai lieteseoksen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus maanviljelyksessä. Sulkeisiin merkityt kuormitusarvot on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä.
g/ha vuodessa | ||
Kadmium | 3,0 | (1,5) |
Kromi | 300 | |
Kupari | 600** | |
Elohopea | 2,0 | (1,0) |
Nikkeli | 100 | |
Lyijy | 150 | (100) |
Sinkki | 1500** |
**) Kasvinravinteiksi katsottavien kuparin ja sinkin kuormitukset saavat olla enintään kaksinkertaiset, milloin näistä ravinteista on puutetta siinä maaperässä, jolla lietettä tai lieteseosta on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa maaperässä suurempiin pitoisuuksiin kuin tämän liitteen taulukossa 3 on määrätty.
Liite 2
LIETTEEN JA LIETESEOKSEN ANALYSOINTI
Lietenäytteiden on vastattava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä. Näytteiden tulee olla kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa edustavia, ja ne on suositeltavaa ottaa kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Näytteet otetaan viranomaisen läsnä ollessa tämän niin halutessa.
Lietteen laadun vaihtelun seuraamiseksi lietenäytteitä otetaan aluksi lyhyin väliajoin. Jos määritystulokset eivät vaihtele merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana, analysointikertoja voidaan vähentää. Analysointitiheydet määräytyvät puhdistamon koon mukaan seuraavasti:
Asukasvastineluku | Analysointitiheys kertaa/vuosi | |
Ensimmäinen vuosi | Muut vuodet | |
> 100 000 | ≥ 12 | ≥ 4 |
40 000–100 000 | ≥ 6 | ≥ 3 |
5 000- 40 000 | ≥ 4 | ≥ 2 |
200–5 000 | ≥ 1 | ≥ 1 |
< 200 | ≥ 1 | väh. joka 2. vuosi |
Aina kun tulevan jäteveden laadun tiedetään muuttuneen merkittävästi, analysointikertoja lisätään vähintään sellaiselle tasolle, jota edellytetään ensimmäisenä vuonna.
Lieteseoksen laatu on selvitettävä ottamalla vähintään yksi kokoomanäyte jokaisesta tuotetusta 5000 m 3 :n suuruisesta lieteseoserästä. Kokoomanäytteen tulee olla riittävän edustava.
Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu on selvitettävä siten kuin edellä on lietteeltä edellytetty. Vaadittava analysointitiheys on kuitenkin puolet edellä esitetystä vaatimuksesta.
Lietteen ja lieteseoksen laatu tulee analysoida luotettavassa laboratoriossa. Lietteestä määritetään ainakin seuraavat muuttujat (suluissa suositeltu määritysmenetelmä):
- kuiva-aine ja hehkutusjäännös (SFS 3008),
- pH(H2O) (SFS 3021),
- kokonaistyppi (Ntot) (SFS 5505),
- kokonaisfosfori (Ptot) (SFS 3026),
- kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki (SFS 3044, SFS 3047) sekä
- elohopea (ISO 5666/1).
Määritykset voidaan tehdä myös muuta menetelmää käyttäen, jos menetelmä on interkalibroinnilla osoitettu luotettavaksi. Raskasmetallianalyyseissä menetelmän määritysraja ei saa olla korkeampi kuin 10 prosenttia kyseisen metallin sallitusta enimmäispitoisuudesta. Määritysmenetelmä on aina mainittava.
Liite 3
VILJELYMAAN ANALYSOINTI
Kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otetaan yksi kokoomanäyte samoin kuin yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kokoomanäytteeseen otetaan lohkon kultakin hehtaarilta vähintään viisi näytettä.
Maanäytteet tulee analysoida luotettavassa laboratoriossa. Näytteistä määritetään ainakin seuraavat muuttujat (suluissa suositeltu määritysmenetelmä):
- pH(H2O) (SFS 3021),
- kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki (SFS 3044, SFS 3047 tai kuningasvesiuutto) sekä
- elohopea (ISO 5666/1 tai kuningasvesiuutto).
Raskasmetallipitoisuudet voidaan määrittää myös muita ympäristönsuojelulautakunnan hyväksymiä menetelmiä käyttäen. Menetelmän luotettavuus tulee kuitenkin olla interkalibroinnilla selvitetty. Määritysmenetelmä on aina mainittava. Raskasmetallianalyyseissä menetelmän määritysraja ei saa olla korkeampi kuin 10 prosenttia kyseisen metallin sallitusta enimmäispitoisuudesta.