319/1979

Tätä lakia sovelletaan sähkön tuottamiseen, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä sähkölaitteisiin ja sähkölaitteistoihin.

2 momentti on kumottu L:lla 17.3.1995/386 .

Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa puolustusministeriön tai puolustusvoimien sähkölaitteiden, sähkölaitteistojen ja voimalaitosten osalta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (10.12.1990/1067)

Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain säännöksiä ei sovelleta siltä osin kuin muussa laissa tai muun lain nojalla säädetään tai määrätään 4 §:ssä tarkoitetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. (29.1.1993/142)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Sähkölaitoksena ei kuitenkaan pidetä yritystä tai laitosta, joka harjoittaa vain sellaista asetuksella tarkemmin säädettävää toimintaa, jonka merkitys yleiselle sähköhuollolle on vähäinen.

Sähkölaitteet ja laitteistot on niin suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä, ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa, etteivät ne sähköisesti, sähkömagneettisesti tai muulla tavoin häiritse kohtuuttomasti ympäristöä ja ettei niiden toiminta häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti.

Tätä lakia sovelletaan tele-, telepääte- ja radiolaitteisiin niiltä osin kuin niistä voi aiheutua 4 §:ssä tarkoitettua vaaraa, minkä lisäksi niihin sovelletaan häiriöiden osalta mitä 48–52 §:ssä säädetään.

Tätä lakia sovelletaan ulkomaille toimitettaviin sähkölaitteisiin ja - laitteistoihin siltä osin kuin Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet sitä edellyttävät. (29.1.1993/142)

Tämän lain soveltamista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö.

Ministeriö ja 30 §:ssä tarkoitettu Sähkötarkastuskeskus antavat tämän lain 4 §: ssä tarkoitetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeellisia määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö antaa määräykset ja ohjeet niiltä osin kuin niillä on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Sähkötarkastuskeskus antaa yksityiskohtaiset tekniset määräykset ja ohjeet sekä niihin liittyvät hallinnolliset määräykset ja ohjeet. Teknisissä määräyksissä ja ohjeissa voidaan viitata standardeihin.

Ministeriö määrää sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suorittavilta vaadittavista kelpoisuusehdoista sekä niihin liittyvistä rajoituksista ja peruutuksista.

Ministeriön päätöksen edellyttämän kelpoisuuden toteaminen on Sähkötarkastuskeskuksen tehtävänä.

Sähkölaitteistoja saadaan elinkeinona suunnitella, rakentaa, korjata ja huoltaa sekä sähkölaitteita korjata ainoastaan ministeriön tai Sähkötarkastuskeskuksen luvalla, jos on kysymys toiminnasta, jota varten ministeriö on 7 §:n nojalla määrännyt kelpoisuusehdot.

Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen 36 §:ssä tarkoitettujen, sähkölaitteisiin verrattavien kuljetettavien sähkölaitteistojen suunnittelemiseen tai rakentamiseen.

Lupa myönnetään, jos hakija tai hänen palveluksessaan oleva on kelpoinen johtamaan luvan tarkoittamaa toimintaa, hakijalla on käytettävissään tarpeelliseksi katsottavat tilat ja työvälineet ja hakijalla on riittäviksi katsottavat muut edellytykset huolehtia sähköturvallisuudesta.

Ministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista. Ministeriö voi määrätä, että Sähkötarkastuskeskus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tarpeelliseksi katsottavia tiloja ja työvälineitä koskevat määräykset.

Lupaan voidaan liittää ehtoja ja ohjeita, jotka ovat tarpeen 4 §:ssä tarkoitetun vaaran tai häiriön välttämiseksi.

Jos valvonnassa havaitaan, että luvan saaja ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, luvan antaja voi rajoittaa luvanvaraista toimintaa tai, jos luvansaaja jatkuvasti rikkoo luvan ehtoja tai annettuja määräyksiä, kieltää luvanhaltijalta luvanvaraisen toiminnan. Toiminta voidaan kieltää myös, jos luvanhaltija jatkuvasti esittää valvonnan tai tarkastusten yhteydessä harhaanjohtavia tai puutteellisia tietoja.

Jos jokin 8 a §:n 1 momentin mukaisista luvan myöntämisen edellytyksistä lakkaa eikä luvan saaja kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa korjaa puutetta tai jos 1 momentissa tarkoitetun toimintakiellon saanut luvanhaltija ei määräajassa korjaa puutetta, luvan antaja voi peruuttaa luvan.

Edellä 4 §:ssä tarkoitetun vaaran ja häiriön välttämiseksi sähkölaitteita ja - laitteistoja sekä niiden suunnittelua, rakentamista, valmistusta, korjausta, huoltoa ja käyttöä tarkastetaan sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan siten kuin jäljempänä säädetään.

Sähkötarkastuskeskus-niminen julkisoikeudellinen yhdistys, ruotsinkieliseltä nimeltään Elinspektionscentralen, huolehtii ministeriön alaisuudessa 29 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta ja tarkastuksesta sekä 6 §:ssä tarkoitettujen teknisten määräysten ja ohjeiden antamisesta sekä niihin liittyvien hallinnollisten määräysten ja ohjeiden antamisesta. Sähkötarkastuskeskuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään asetuksella. (10.12.1990/1067)

Edellä 1 momentista poiketen kaupan pidettävien tai pidettäväksi aiottujen sähkölaitteiden valvonnasta huolehtii turvatekniikan keskus. (27.10.1995/1210)

Sähköä välittömästi yleiseen käyttöön toimittavan sähkölaitoksen on huolehdittava sen jakelualueelle rakennettavien sähkölaitteistojen tarkastuksista niiden turvallisuuden toteamiseksi sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Valvonnassa ja tarkastuksessa voidaan, siten kuin ministeriö tarkemmin määrää, tukeutua koti- tai ulkomaisten valvottujen testaus- ja tarkastuslaitosten suorittamiin testeihin ja vaatimustenmukaisuuden varmentamismenettelyihin sekä niiden antamiin todistuksiin.

Ministeriö myös määrää, missä määrin valvonnassa ja tarkastuksessa on tukeuduttava 1 momentissa tarkoitettuihin varmentamismenettelyihin ja todistuksiin.

Suomessa toimivien valvottujen testaus- ja tarkastuslaitosten oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät sähkölaitteiden ja -laitteistojen vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen, säädetään asetuksella.

Ministeriö antaa määräykset siitä, mitä edellytyksiä 1 momentissa tarkoitettujen valvottujen testaus- ja tarkastuslaitosten tulee täyttää ja miten se todetaan.

Ministeriö määrää tämän lain mukaista tarkastustoimintaa johtavien ja tarkastuksia suorittavien kelpoisuusehdot.

Tarkastustoimintaa johtava tai tarkastuksia suorittava ei saa olla sähkölaitoksessa tai muussa yrityksessä sellaisessa asemassa, että hänen puolueettomuutensa tarkastajana vaarantuu.

Ministeriö antaa sähkölaitosten asennustarkastustoimintaa suorittavien henkilöiden tarkastustoiminnan puolueettomuutta koskevat tarkemmat määräykset. (10.12.1990/1067)

Sähkölaitteiston haltijan on tehtävä uuden tai muutetun sähkölaitteiston käyttöönottamisesta tarkastusta ja valvontaa varten asetuksella tarkemmin säädetyt ilmoitukset.

Ministeriö voi määrätä, ettei määrätynlaisia sähkölaitteistoja saa ottaa käyttöön ennen kuin ne on tarkastettu ja hyväksytty.

Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei sähkölaitteisto taikka siihen liitetty tai liitettäväksi aiottu sähkölaite ole tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukainen tai ettei sen käyttöä tai huoltoa ole järjestetty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti, tarkastuksen suorittajan on kehotettava laitteiston haltijaa korjaamaan puutteellisuudet tai laiminlyönnit ja tarvittaessa asetettava määräaika tarpeellisten toimenpiteiden suorittamiselle.

Jos sähkölaitteiston haltija ei noudata tarkastuksen suorittajan korjaamiskehotusta ja kysymyksessä on muu sähkölaitteisto kuin sähköä yleiseen käyttöön toimittavaan sähkölaitokseen kuuluva sähkölaitteisto, Sähkötarkastuskeskus voi, varattuaan laitteiston haltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, kieltää laitteiston tai laitteen käytön, jollei laitteiston haltija ole Sähkötarkastuskeskuksen asettamassa määräajassa suorittanut tarpeellisia korjaamistoimenpiteitä.

Milloin kysymys on sähköä yleiseen käyttöön toimittavaan sähkölaitokseen kuuluvasta sähkölaitteistosta, Sähkötarkastuskeskuksen tulee ilmoittaa asiasta ministeriölle, joka voi, varattuaan laitteiston haltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, velvoittaa tämän suorittamaan tarpeelliset korjaamistoimenpiteet sakon uhalla tai uhalla, että ministeriö teettää tarvittavat työt laitteiston haltijan kustannuksella. Tästä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista ja peritään sähkölaitteiston haltijalta.

Sen, joka Suomessa pitää kaupan tai luovuttaa toiselle taikka vie maasta määrätynlaisia sähkölaitteita tai sähkölaitteeseen verrattavia kuljetettavia sähkölaitteistoja, on voitava osoittaa, että ne tai niiden valmistus täyttää 4 §:n ja sen nojalla asetetut vaatimukset. Ministeriö voi määrätä, että määrätynlaisten tai määrätynlaisiin käyttötarkoituksiin tulevien sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen osalta osoitusta ei tarvita.

Ministeriö voi myös määrätä, että määrätynlaisia 1 momentissa tarkoitettuja sähkölaitteita ja -laitteistoja ei saa Suomessa pitää kaupan, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön ennen kuin ne on asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. Hyväksyminen on Sähkötarkastuskeskuksen tehtävä.

Ministeriö voi myös määrätä, että 2 momentissa tarkoitetun tarkastus- ja hyväksymismenettelyn sijasta valmistajan tai maahantuojan on tehtävä määräajassa Sähkötarkastuskeskukselle ilmoitus.

Jos sähkölaitteen tai sähkölaitteiston käyttämisestä aiheutuu välitön henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuva vaara, tarkastuksen suorittajan on, varattuaan mikäli mahdollista laitteiston haltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, heti kiellettävä laitteen tai laitteiston käyttö taikka määrättävä se sähköverkosta erotettavaksi. Kieltoa tai määräystä on heti noudatettava ja tarkastuksen suorittajan on, jos toimenpide ei koske merkitykseltään vähäistä sähkölaitetta tai -laitteistoa, viipymättä saatettava asia Sähkötarkastuskeskuksen ratkaistavaksi. Sähkötarkastuskeskuksen on käsiteltävä asia kiireellisesti.

Todetessaan, ettei kaupan pidettävä tai pidettäväksi aiottu sähkölaite tai sähkölaitetyyppi (tuote) täytä 4 §:n tai sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia, turvatekniikan keskuksella on: (27.10.1995/1210)

Edellä 1 momentissa säädetty koskee soveltuvin osin myös vientiin tarkoitettuja sähkölaitteita.

Sähkötarkastuskeskuksen tai sähkölaitoksen tämän lain nojalla suorittamasta valvonta- ja tarkastustoiminnasta sekä muista suoritteista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi peritään maksuja, joiden perusteet säädetään asetuksella ja joita määrättäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

Sähköturvallisuuden valvomiseksi ministeriö voi vahvistaa erityisen merkin käytettäväksi osoittamaan, että sähkölaite tai siihen verrattava kuljetettava sähkölaitteisto täyttää 4 §:n ja sen nojalla asetetut vaatimukset.

Ministeriö määrää, milloin ja missä laajuudessa kutakin vahvistettua merkkiä on käytettävä tai saadaan käyttää Suomessa tai maasta vietävissä laitteissa ja laitteistoissa. Ministeriö voi myös asettaa rajoituksia vahvistettua merkkiä muistuttavien merkkien käytölle tai muiden merkkien käyttämiselle vahvistetun merkin läheisyydessä.

Sähkövahingon on velvollinen korvaamaan tuottamuksesta riippumatta vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteiston haltija, jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä.

Sähkölaitteen tai -laitteiston haltijan vastuu sähkövahingosta määräytyy vahingonkorvauslaissa (412/74) säädettyjen perusteiden mukaan, jos

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu sähkölaitteeseen tai -laitteistoon taikka sen käyttämiseen kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Korvausta henkilövahingosta, josta sähkölaitteen tai -laitteiston haltija on vastuussa tuottamuksesta riippumatta, saadaan vahingon kärsineen myötävaikutuksen johdosta alentaa vain, jos vahingon kärsinyt itse tai, jos kysymyksessä on surmansa saaneen jälkeen maksettava elatuskorvaus, surmansa saanut on myötävaikuttanut vahinkoon muuten kuin lievällä tuottamuksella.

Vahingonkorvausta määrättäessä on noudatettava, mitä vahingonkorvauslain 5 luvussa , 6 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä 7 luvun 3 §:ssä on säädetty.

Sähkölaitteen tai -laitteiston haltijan palveluksessa työntekijän asemassa olevan henkilön vahingonkorvausvastuun osalta noudatetaan vahingonkorvauslain ja työsopimuslain (320/70) säännöksiä.

Jos sähkövahinko on aiheutunut sähkölaitteesta tai -laitteistosta , josta aiheutuvasta vahingosta korvausvelvollisuus syntyy ilman tuottamusta, vastaa sähkölaitteen tai -laitteiston omistaja, joka on luovuttanut laitteen tai laitteiston toisen käytettäväksi, vahingosta niin kuin laitteen tai laitteiston haltija, ei kuitenkaan muulla omaisuudellaan kuin laitteen tai laitteiston arvolla. Laitteen tai laitteiston haltija on kuitenkin velvollinen korvaamaan omistajalle, mitä tämä on siten suorittanut, jollei tuomioistuin harkitse, että vahinko jää omistajan vastattavaksi.

Korvausta sähkövahingosta, jota sähkölaitteen tai -laitteiston haltija eikä kukaan hänen puolestaan toiminut ole aiheuttanut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, on vaadittava kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta.

Muuhun sähkövahingon vanhentumiseen sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain 7 luvun 2 §:ssä säädetään vahingonkorvauksen vanhentumisesta.

Sähkölaitteen tai -laitteiston omistaja tai haltija, joka on suorittanut tämän lain mukaista korvausta, on oikeutettu vaatimaan suorittamansa määrän vahingon aiheuttajalta tämän korvausvastuuta koskevien perusteiden mukaan.

Jos sähkölaitteisto aiheuttaa häiriötä tai vaaraa toiselle sähkölaitteistolle taikka lennätin-, puhelin-, radio- tai muulle vastaavalle laitteistolle tai niiden käytölle taikka aiheuttaa niiden välityksellä häiriötä tai vaaraa ulkopuolisille, tulee myöhemmin rakennetun laitteiston omistajan suorittaa laitteistossaan häiriön tai vaaran poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Milloin häiriö tai vaara on poistettavissa 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia huomattavasti pienemmin kustannuksin muuttamalla tai täydentämällä aikaisemmin rakennetun laitteiston teknistä rakennetta, ja tämä voidaan tehdä aiheuttamatta laitteiston toiminnalle kohtuutonta haittaa, tulee kuitenkin aikaisemmin rakennetun laitteiston omistajan suorittaa tarvittavat muutokset tai täydennykset laitteistossaan.

Myöhemmin rakennetun laitteiston omistaja on velvollinen korvaamaan 48 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset. Kustannuksia määrättäessä on otettava huomioon toimenpiteestä aikaisemmin rakennetun laitteiston omistajalle laitteiston suorituskyvyn tai käyttökustannusten muuttumisen johdosta tai mahdollisesti aiheutunut hyöty tai haitta. Jos häiriö tai vaara kokonaan tai osaksi johtuu siitä, että aikaisemmin rakennettu laitteisto ei ole sitä koskevien säännösten ja määräysten tai hyvän teknisen tavan mukainen, on tämän laitteiston omistaja velvollinen omalla kustannuksellaan saattamaan laitteiston asianmukaiseen kuntoon.

Jos aikaisemmin rakennettu laitteisto aiheuttaa poikkeuksellisen suurta häiriötä tai vaaraa tahi jos sanottu laitteisto on poikkeuksellisen altis häiriölle tai vaaralle, on häiriön tai vaaran poistamisesta aiheutuvat kustannukset kohtuuden mukaan jaettava laitteistojen omistajien kesken tai määrättävä kokonaan aikaisemmin rakennetun laitteiston omistajan maksettaviksi.

Myöhemmin rakennetuksi kahdesta laitteistosta tai sen osasta katsotaan se, jonka rakentaminen on aloitettu myöhemmin. Jos laitteiston tai sen osan käyttötapaa tai teknistä rakennetta muutetaan siten, että laitteisto tai sen käyttö aiheuttaa 48 §:n 1 momentissa tarkoitettua häiriötä tai vaaraa taikka että laitteisto tulee häiriölle tai vaaralle oleellisesti alttiimmaksi, katsotaan laitteisto kuitenkin tältä osin muutoksen ajankohtana rakennetuksi.

Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen 48–50 §:ssä tarkoitetun häiriön tai vaaran poistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä taikka niistä aiheutuneiden kustannusten suuruudesta tai jakautumisesta osapuolten kesken, ratkaisee asian ministeriö.

Mitä 48–51 §:ssä on säädetty sähkölaitteistosta, koskee soveltuvin osin myös yksittäistä sähkölaitetta.

Jos sähkölaitteiston tai sen osan rakennustöiden aloittamisen jälkeen sen läheisyyteen tulee rakennettavaksi tai on rakennettu maantie, kulkuväylä, rautatie, lentokenttä, kaasu-, vesi- tai muu vastaava johto, rakennus tai muu rakennelma siten, että sähkölaitteistoa on yleisen turvallisuuden vuoksi tai laitteiston suojaamiseksi muutettava, on sähkölaitteiston omistaja velvollinen suorittamaan tarpeelliset muutokset. Siitä aiheutuvat kustannukset on kuitenkin tien, väylän, lentokentän, johdon, rakennuksen tai rakennelman omistajan korvattava.

Joka on tyytymätön tarkastuksen johtajan tai sen suorittajan toimenpiteeseen tai määräykseen, saa vaatia asian käsiteltäväksi Sähkötarkastuskeskuksessa. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti Sähkötarkastuskeskukselle 30 päivän kuluessa toimenpiteestä tai määräyksen tiedoksisaamisesta.

Sähkötarkastuskeskuksen tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella antamaan päätökseen haetaan muutosta ministeriöltä valittamalla noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Sähkötarkastuskeskuksen antamaa päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei ministeriö toisin määrää.

Turvatekniikan keskuksen tämän lain tai sen nojalla annettujen säännös päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Valituksesta huolimatta on päätöstä noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. (27.10.1995/1210)

Ministeriön valitusviranomaisena antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta, jollei kysymys ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lupahakemuksen hylkäämisestä tai 8 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta luvan peruuttamisesta. Muutosta ei myöskään saa hakea ministeriön tämän lain nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen. (10.12.1990/1067)

Ministeriön tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin 1 momentissa mainittuun päätökseen saadaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla.

Sähkölaitoksen ja sähkölaitteiston haltijan samoin kuin sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen valmistajan, rakentajan, maahantuojan ja myyjän on annettava ministeriölle ja Sähkötarkastuskeskukselle näiden tarpeelliseksi katsomia sähkön tuotantoa, siirtoa ja jakelua sekä sähkölaitteistoja, sähkölaitteita ja niiden valmistamista, rakentamista ja myyntiä koskevia tilasto- ja muita vastaavia tietoja.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisia tarkastuksia suorittavalla henkilöllä on oikeus säännösten ja määräysten noudattamisen valvomista varten päästä tarkastamaan sähkölaitteiston kaikkia osia ja sähkölaitteiston tai -laitteen valmistus-, rakennus-, korjaus-, huolto- varastointi-, myynti- ja käyttöpaikkoja sekä saada valvontaa ja tarkastusta varten tarpeelliset tiedot tällaisista osista, laitteistoista ja laitteista sekä, milloin se on valvonnan kannalta välttämätöntä, saada tarpeellinen määrä laitteita koekappaleiksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu koekappale on elinkeinonharjoittajan sitä vaatiessa korvattava käyvän hinnan mukaan, jollei tutkimuksessa havaita, että laite on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastainen.

Joka tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoonsa liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa sitä ilmaista sivulliselle eikä käyttää hyödykseen.

Turvatekniikan keskuksella ja Sähkötarkastuskeskuksella on oikeus 1 momentin estämättä antaa ulkomaisille sähköturvallisuutta valvoville virallisille elimille tietoja, jotka ovat tarpeen sähkölaitteesta tai -laitteistosta aiheutuvan vaaran välttämiseksi. (27.10.1995/1210)

Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jollei siitä ole muualla laissa ankarampaa rankaistusta säädetty, sähkölaitteita ja -laitteistoja sekä sähköhuoltoa koskevien säännösten tai määräysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rikkomuksen johdosta on sen tekijälle tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, tuottama taloudellinen hyöty tuomittava valtiolle menetetyksi. Jollei hyötyä voida tarkoin laskea, se on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioitava. Omaisuus tai sen arvo, jonka osalta 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä on rikottu, on tuomittava kokonaan tai osaksi valtiolle menetetyksi, jollei menetetyksi tuomitseminen ole rikkomuksen vähäisyyden huomioon ottaen kohtuutonta.

3 momentti on kumottu L:lla 17.3.1995/386 .

Poliisipiirin päälliköllä on oikeus turvatekniikan keskuksen pyynnöstä määrätä pantavaksi takavarikkoon myytävänä oleva tai kaupan pidetty 36 §:n 2 momentissa tarkoitettu sähkölaite, jota ei ole asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. (27.10.1995/1210)

Takavarikko, joka on suoritettava todistajien läsnä ollessa ja josta on laadittava pöytäkirja, on voimassa siihen saakka, kun sähkölaitteen menettämistä koskeva asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu tai poliisipiirin päällikkö Sähkötarkastuskeskuksen esityksestä toisin määrää.

Poliisi- ja tulliviranomaisen tulee tarvittaessa antaa virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa. Poliisiviranomaisen tulee tarvittaessa antaa virka-apua myös 35, 37, 37 a ja 60 §:ssä tarkoitettujen pakkokeinojen täytäntöönpanossa. (29.1.1993/142)

Sähkötarkastuskeskus on oikeutettu saamaan tuonnin ja viennin tarkkailusta vastaavilta viranomaisilta tietojen luovutusta koskevien salassapitosäännösten estämättä sähkölaitteen tai -laitteiston maahantuojan nimen sekä laitteen tai laitteiston laatua, määrää ja tuontiajankohtaa koskevia tietoja, joita Sähkötarkastuskeskus tarvitsee tehtävässään. (10.12.1990/1067)

Rangaistus sellaisesta sähkölaitteistojen tai voimalaitosten vahingoittamisesta taikka sellaisesta sähköntuotanto- tai jakelutoimintaan puuttumisesta, josta aiheutuu vakava vaara energianhuollolle tai muulle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle, säädetään rikoslain 34 luvussa .

Tätä lakia on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisiin sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, jotka ovat valmiina tai joiden valmistaminen tai rakentaminen on aloitettu tämän lain tullessa voimaan.

Edellä 8 §:ssä tarkoitettua lupaa ei tarvitse hakea sen, joka on ennen tämän lain voimaantuloa tehnyt sähkölaitoksen rakentamisesta, korjaamisesta ja suunnittelemisesta sekä näitä töitä johtavan henkilön pätevyysvaatimuksista 3 päivänä heinäkuuta 1975 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (555/75) 13 §:n mukaisen ilmoituksen.

Ministeriö voi kuitenkin määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on ministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa täytettävä 8 §:n 2 momentissa säädetyn luvan myöntämiselle tilojen ja työvälineiden osalta asetetut edellytykset.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Tällä lailla kumotaan sähkölaitoksista 11 päivänä toukokuuta 1928 annettu laki (167/28) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Sen nojalla annetut asetukset ja ministeriön päätökset jäävät kuitenkin edelleen voimaan, jollei niistä asetuksella tai ministeriön päätöksellä toisin säädetä tai määrätä.

Edellä 30 §:ssä tarkoitettu Sähkötarkastuskeskus voidaan perustaa jo ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen vahingon korvaamiseen sovelletaan aikaisempaa lakia.