412/1967

Metsiä älköön hävitettäkö.

Metsän hävittämistä on sellainen hakkuu sekä hakkuun jälkeen maan sellaiseen tilaan jättäminen tai sellainen käyttäminen, että metsän luontainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava uudistaminen joutuu vaaraan, samoin kuin kehitettäväksi kelvollisen metsän sellainen käsittely, joka on ristiriidassa sen järkevän kasvattamisen kanssa.

Sen estämättä, mitä 1 §:n 2 momentissa on säädetty, ei metsän hävittämisenä kuitenkaan pidetä hakkuuta:

Metsän hävittämisenä ei myöskään pidetä metsän hakkuun, metsän uudistamisen tai kehitettäväksi kelvollisen metsän käsittelyn suorittamista metsälautakunnan luvalla siten, että samalla parannetaan riistaeläinten elinmahdollisuuksia tai muutoin edistetään riistanhoitoa. (28.6.1993/617)

Metsän uudistaminen ja sitä edeltävä hakkuu on tehtävä metsälautakunnan laatiman tai kysymyksessä olevan hakkuun osalta tarkastaman metsätaloussuunnitelman perusteella taikka metsälautakunnan määräajaksi hyväksymän hakkuu- ja uudistamissuunnitelman mukaan. Edellytyksistä tehdä metsän uudistaminen ja sitä edeltävä hakkuu metsätaloussuunnitelman perusteella säädetään tarvittaessa asetuksella. (28.6.1993/617) (8.2.1991/266)

Jos metsän hakkuusta on laadittava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) mukaisesti arviointiselostus, hakkuuta varten on tehtävä edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma. Metsälautakunta ei saa tehdä hakkuu- ja uudistamissuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen. Siltä osin kuin selostukseen sisältyy tämän lain säännösten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot ympäristövaikutuksista, ei samaa selvitystä vaadita uudestaan.

Tämän lain noudattamista valvovat metsäkeskukset.

Milloin metsää on hävitetty, rauhoitettakoon metsä joko kokonaan tai osaksi, jollei sitä jo aikaisemmalla rauhoitusmääräyksellä tai rauhoitussopimuksella ole rauhoitettu, ja ryhdyttäköön tarvittaessa toimenpiteisiin metsän kunnostamiseksi tai uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi.

Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tai metsämaan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoituksin tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan vaativan.

Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan laiduntamista älköön rauhoitusmääräyksillä kiellettäkö, ellei metsän uudistuminen sitä vaadi. Kotitarvepuun hakkuu ei saa kuitenkaan saattaa metsää vajaatuottoiseksi.

Rauhoitusmääräyksen antaa sen paikkakunnan alioikeus, jossa metsä on.

Piirimetsälautakunnalla on kuitenkin valta väliaikaisesti rauhoittaa tilan metsä ei kuitenkaan laajemmassa määrässä kuin uudistuksen turvaamiseksi hävitetyllä alalla ja jatkuvan hävittämisen ehkäisemiseksi on tarpeen. Tällainen rauhoittaminen on voimassa, kunnes 10 §:ssä tarkoitettu sopimus on tehty tai tuomioistuin toisin määrää.

Jos aloitetussa metsän hakkuussa hävityksen uhka on ilmeinen tai jos metsää jo on hävitetty, piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajalla ja lautakunnan tällaisia tehtäviä suorittamaan valtuuttamalla metsänhoitajalla on valta hävityksen tai sen jatkamisen ehkäisemiseksi antaa hakkuukielto, jonka tulee olla kirjallinen. Kielto tulee voimaan heti ja on voimassa enintään kaksikymmentä päivää. Se on kiireellisesti saatettava piirimetsälautakunnan käsiteltäväksi, jonka tulee, jos metsää jo on hävitetty, tämän lain säätämässä järjestyksessä ryhtyä toimenpiteisiin metsän rauhoittamiseksi. Jollei alkanut hakkuu vielä ole johtanut metsän hävittämiseen, piirimetsälautakunnan on neuvoja ja ohjausta antamalla pyrittävä poistamaan hävityksen uhka ja, kun se on poistettu, kumottava hakkuukielto.

Kun piirimetsälautakunta on päättänyt väliaikaisesti rauhoittaa metsän tai kun on annettu 3 momentissa tarkoitettu hakkuukielto, on siitä viipymättä ilmoitettava maanomistajalle sekä lisäksi hakkuuoikeuden omistajalle tai hakkuun johtajalle. Jollei sitä tavata, jolle rauhoituspäätös on ilmoitettava, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen asuntonsa oveen kiinnitettävällä tiedoksipanolla. Maanomistajalle, joka ei asu siinä kunnassa, jossa tila on, voidaan päätös antaa tiedoksi toimittamalla päätös sille, joka tilaa hoitaa. Jollei maanomistaja, hakkuuoikeuden omistaja tai hakkuun johtaja ole viipymättä tavattavissa tai jollei hakkuuta heidän toimestaan välittömästi keskeytetä, voidaan hakkuu keskeyttää myös julkilukemalla hakkuukielto hakkuumiehille.

Metsän kunnostamisesta sekä uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta on piirimetsälautakunnan pidettävä huoli. Sitä varten tarvittavat toimenpiteet voi piirimetsälautakunta antaa maanomistajan tehtäväksi, jos on takeita, että ne siten tulevat suoritetuiksi.

Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakattavaksi, tulee hakkuuoikeuden omistajan vähintään seitsemän päivää ennen hakkuun alkamista ilmoittaa metsälautakunnalle hakkuualueen sijainti ja laajuus, hakattavat puutavaramäärät sekä aika, milloin hakkuu alkaa. Jos maanomistaja itse hakkaa tai hakkauttaa metsäänsä myytäväksi tai myyntiä varten jalostettavaksi, hänen on tehtävä samanlainen ilmoitus. Hakkuuilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos kysymyksessä on metsälautakunnan määräajaksi hyväksymän hakkuu- ja uudistamissuunnitelman mukainen hakkuu. (8.2.1991/266)

Hakkuuilmoituksesta piirimetsälautakunta ei saa antaa tietoja, ellei muualla laissa ole toisin säädetty tai ellei se, jota asia koskee, ole antanut siihen suostumustaan.

Kun on ilmeistä, että metsää on hävitetty taikka sitä on käytetty vastoin rauhoitusmääräystä, rauhoitussopimusta, 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua hakkuukieltoa tai metsälautakunnan määräajaksi hyväksymää hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, paikalla on viipymättä toimitettava katselmus, jonka suorittaa metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun lain (265/91) 12 §:ssä tarkoitettu katselmustoimikunta. Katselmus on toimitettava myös silloin, kun asianomainen on hakenut 16 §:n 1 momentin nojalla valittamalla muutosta 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hakkuu- ja uudistamissuunnitelman hyväksymistä koskevaan metsälautakunnan päätökseen. (8.2.1991/266)

Katselmustoimikunnan puheenjohtajan on huolehdittava, että katselmuksen ajasta ja paikasta ilmoitetaan maanomistajalle ja hakkuuoikeudenhaltijalle niin aikaisin, että heillä on mahdollisuus osallistua katselmukseen.

Katselmuksesta on laadittava pöytäkirja.

Jos katselmuksessa havaitaan, että sellaisin rikkomuksia on tapahtunut, joita 8 §:ssä tarkoitetaan, on pöytäkirjaan otettava selvitys rikkomuksen laadusta samoin kuin katselmusmiesten lausunto rauhoituksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta sekä metsän kunnostamiseksi tai uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja arvio näistä aiheutuvista kustannuksista.

Jos piirimetsälautakunta katselmuksen perusteella havaitsee, että metsää on hävitetty, tehköön maanomistajan taikka hänen ja hakkuuoikeuden omistajan kanssa yhdessä kirjallisen sopimuksen metsän rauhoittamisesta sekä metsän kunnostamisesta tai uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.

Jollei siipimusta saada aikaan, on piirimetsälautakunnan viipymättä pantava asiassa vireille kanne ja ajettava sitä tuomioistuimessa.

Rauhoitusmääräys tai -sopimus ei estä rauhoitetun alueen käyttämistä 2 §:n 2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

Metsälautakunnan tulee pitää luetteloita sen toiminta-alueella olevista metsistä, jotka on rauhoitettu tai joiden kohdalta on voimassa 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakkuukielto. Metsälautakunnan tulee pitää luetteloa myös niistä alueista, joilla on tehty metsän uudistushakkuu, mutta joilla uuden kasvun turvaamistyöt ovat keskeneräisenä. (8.2.1991/266)

2 momentti on kumottu L:lla 8.2.1991/266 .

Luetteloihin tehtyjen merkintöjen on katsottava tulleen kolmannen miehen tiedoksi.

Joka jättää hakkuuilmoituksen tekemättä taikka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä, rauhoitussopimusta, hakkuukieltoa tai metsälautakunnan määräajaksi hyväksymää hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, on tuomittava yksityismetsälain rikkomisesta sakkoon, jollei teosta rikoslaissa säädetä ankarampaa rangaistusta. (8.2.1991/266)

Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitusmääräystä, rauhoitussopimusta tai hakkuukieltoa, on siten luvattomasti hakatut puut tai niiden arvo julistettava menetetyksi piirimetsälautakunnalle.

Piirimetsälautakunnan on 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta tiedon saatuaan viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle syytteen nostamista varten. Milloin syyte on nostettu, on piirimetsälautakunnalla oikeus ajaa syyte perille, vaikka virallinen syyttäjä jättäisi syytteen sikseen.

Piirimetsälautakunta voi 12 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa vastapuolta kuulematta päättää, että puut on pantava takavarikkoon. Asianomainen ulosottomies on tällöin velvollinen piirimetsälautakunnan ilmoituksesta toimittamaan taavarikon ilman ulosotonhaltijan määräystä.

Alioikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla, mutta menee päätös muutoksenhausta huolimatta metsän rauhoituksen ja takavarikkoon otettujen puiden menetetyksi tuomitsemisen osalta heti täytäntöön.

Edellä 14 §:ssä tarkoitetut puut on myytävä huutokaupalla heti alioikeuden päätöksen julistamisen jälkeen. Kuitenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja tai hänen toimitsijansa vaatii taikka jos piirimetsälautakunta sitä pyytää ja puiden säilyttäminen käy huomattavan kalliiksi tai on pelättävissä, että ne pilaantuvat. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä järjestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynnistä on säädetty.

Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan tai asettaa siitä riittävän vakuuden, on niiden takavarikko heti peruutettava. Jollei puiden hinnasta voida asianosaisten kesken sopia, arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista puiden omistajat ja piirimetsälautakunta valitsevat kumpikin yhden ja siten valitut kolmannen. Asianosaisilla on kuitenkin, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen yhdelle henkilölle. Jos asianosainen laiminlyö uskotun mielien valitsemisen tai jos valitut uskotut miehet eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee kunnallisvaltuuston puheenjohtaja, siitä toisen asianosaisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saatuaan, valitsematta jääneen uskotun miehen.

Piirimetsälautakunnan päätökseen, joka koskee 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman hyväksymistä tai hyväksytyn suunnitelman muuttamista, voi asianomainen hakea muutosta valittamalla keskusmetsälautakuntaan ja keskusmetsälautakunnan päätökseen valittamalla metsähallitukseen, jonka antama päätös on lopullinen.

Metsälautakunnan päätökseen, joka koskee 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakkuu- ja uudistamissuunnitelman hyväksymistä tai hyväksytyn suunnitelman muuttamista, saa hakea muutosta valittamalla maa- ja metsätalousministeriöön. (8.2.1991/266)

Maa- ja metsätalousministeriön asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (8.2.1991/266)

Valitus on tehtävä kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona asianomainen on saanut päätöksestä tiedon, sitä päivä lukuun ottamatta. Päätöksen tiedoksiantamisesta on vastaavasti voimaa, mitä valtion hallintoviranomaisen päätöksen tiedoksiantamisen osalta on säädetty. (8.2.1991/266)

Varat, jotka piirimetsälautakunta saa 12 §:n 2 momentin nojalla, on käytettävä kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun menetetyksi julistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman, metsän kunnostamiseen tai uuden kasvun aikaansaamiseen ja turvaamiseen sillä alueella, jolta ne puut on hakattu, jotka tai joiden arvo on julistettu menetetyksi. Ne varat, joita ei ole käytetty mainittuihin tarkoituksiin, on tuloutettava valtiolle.

Kustannukset, jotka piirimetsälautakunnalle aiheutuvat metsän kunnostamisesta tai uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta ja joita ei saada 1 momentissa tarkoitetuista varoista, korvatkoon se, joka metsän on hävittänyt. Jos syyllinen on joku muu kuin maanomistaja eikä kustannuksia voida häneltä saada vastatkoon niistä maanomistaja.

Alueellisille metsäkeskuksille suoritettavat 17 §:ssä mainitut kustannukset saavat kiinni- tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 22 §:n 4 momentin mukaisen etuoikeuden. Ne saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Keskusmetsälautakunnan ja piirimetsälautakunnan toimituskirjat lainvalvontaa koskevissa asioissa sekä 11 §:ssä mainitut luettelot ovat julkisia, ja on niistä pyydettäessä annettava otteita.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista piirimetsälautakunnan toimituskirjoista ja luetteloista annettavista otteista, jäljennöksistä ja todistuksista suoritetaan asetuksella vahvistettavat maksut, jotka määrätään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavien maksujen perusteista 17 päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/42) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

Tämä laki ei koske valtion omistuksessa tai hallinnassa olevia metsiä, eikä sitä sovelleta asema-, rakennus- tai rantakaava-alueilla, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita, eikä asema- tai rakennuskaavan laatimiseksi toimenpidekiellossa olevilla alueilla.

Tämän lain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1968 ja sillä kumotaan 11 päivänä toukokuuta 198 annettu yksityismetsälaki (161/28) , siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, sekä 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain 5, 10–13, 15, 27–33, 55 ja 56 §.

Kuitenkin sovelletaan aikaisempia säännöksiä 10 §:n 3 momentissa säädetyin poikkeuksin niihin rauhoitusmääräyksiin ja -sopimuksiin sekä metsän hakkuu- ja uudistamissuunnitelmiin, jotka ovat noudatettavina tämän lain tullessa voimaan.