GP 164/2024

1.1Tausta

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen lainsäädäntöprosesseineen kuluvalle rahoituskaudelle 2021–2027 alkoi jo useita vuosia ennen rahoituskauden alkua. Komissio julkaisi 1.6.2018 lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi, joka perustui 29.11.2017 annettuun komission tiedonantoon (COM(2017) 713 final ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta. Komission vuoden 2020 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa edellytettiin, että jäsenvaltiot panevat suunnitelmansa täytäntöön 1.1.2021 lähtien, mutta Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen käsittely viivästyi alkuperäisestä aikataulusta. Tästä johtuen uudistuksen toimeenpanoon tuli siirtymäaika vuosille 2021 ja 2022, jolloin pystyttiin varmistamaan joustava siirtyminen uusiin tukiedellytyksiin ja tukien jatkuvuus uuden kauden toimeenpanon alkamiseen saakka.

Neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission väliset kolmikantaneuvottelut yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta saatiin päätökseen kesällä 2021, jolloin Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta saatiin poliittinen sopu. Perusasetukset ((EU) 2021/2115, (EU) 2021/2116 ja (EU) 2021/2117)) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6.12.2021 ja asetukset tulivat voimaan 7.12.2021. Edellä mainittujen asetusten täytäntöönpano alkoi vuoden 2023 alusta lukien kansallisten strategisten suunnitelmien mukaisesti.

Kuluvan rahoituskauden Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on pantu Euroopan unionin lainsäädäntötasolla täytäntöön useilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla sekä komission delegoiduilla asetuksilla ja komission täytäntöönpanoasetuksilla. Pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien ja korvausten osalta merkitystä on erityisesti kahdella parlamentin ja neuvoston asetuksella eli 1) jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus , ja 2) yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, jäljempänä horisontaaliasetus .

Suunnitelma-asetuksen mukaisesti kukin Euroopan unionin jäsenvaltio on laatinut kansallisen Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman vuosille 2023─2027, jäljempänä strategiasuunnitelma , joka sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämistoimenpiteet ja alakohtaiset ohjelmat. Strategiasuunnitelma kattaa Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto), jäljempänä maataloustukirahasto, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto), jäljempänä maaseuturahasto , rahoitettavat toimet. Strategiasuunnitelman toimien tavoitteena on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteiden saavuttaminen. Kansallisten strategiasuunnitelmien toimeenpano on alkanut 1.1.2023 ja ne ovat voimassa 31.12.2027 asti.

Suomessa valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 16.12.2021 hyväksyvän päätöksen Euroopan komissiolle toimitettavasta Suomen esityksestä Suomen CAP-suunnitelmaksi 2023─2027 (strategiasuunnitelma). Komissiolle toimitettu strategiasuunnitelma perustui suunnitelma-asetukseen ja se koostuu maatalouspolitiikan suorista tuista ja sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on Ahvenanmaan itsehallintohallintolakiin (1144/1991) perustuen ja toimivaltansa rajoissa käsitellyt ja hyväksynyt edellä mainitun strategiasuunnitelmaesityksen 7.12.2021. Suomi toimitti komissiolle ehdotuksensa Suomen strategiasuunnitelmaksi 22.12.2021. Linkki maa- ja metsätalousministeriön www-sivuilla olevaan Suomen strategiasuunnitelmaan: https://mmm.fi/documents/1410837/12210688/Suomen+viimeistelty+CAP-suunnitelma+2023-2027.pdf/667bf7ab-8af6-0afa-8c8e-ef5022178292/Suomen+viimeistelty+CAP-suunnitelma+2023-2027.pdf?t=1658396108940

Komissio hyväksyi 31.8.2022 Suomen strategiasuunnitelman komission täytäntöönpanopäätöksellä Suomen YMP:n strategiasuunnitelman 2023–2027 hyväksymisestä Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettavaa unionin tukea varten (CCI: 2023FI06AFSP001) ( https://agriculture.ec.europa.eu/cap-my-country/cap-strategic-plans/approved-csp_en ).

Kuluvan rahoituskauden Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomen kansallisen strategiasuunnitelman valmistelua on kokonaisuudessaan kuvattu hallituksen esityksessä eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi ( HE 165/2022 vp ). https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_165+2022.aspx

Jäsenvaltioiden on mahdollista ehdottaa muutoksia komission hyväksymään kansalliseen strategiasuunnitelmaan. Suomessa on valmisteltu esitys Suomen strategiasuunnitelman muutokseksi, joka hyväksyttiin yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista annetun lain (1324/2022) 13 §:ssä tarkoitetussa seurantakomiteassa 11.6.2024 toimitettavaksi komissiolle käsiteltäväksi. Suomen strategiasuunnitelman muutosesitykseen sisältyy myös vuoden 2025 alusta lukien jäsenvaltioille pakolliseksi tulevan sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden kuvaus. Kuten alkuperäisen strategiasuunnitelman niin myös sen muutos edellyttää komission nimenomaista hyväksyntää. Komissio päätös Suomen komissiolle lähettämästä strategiasuunnitelman muutosesityksestä annetaan vuoden 2024 aikana.

1.2Valmistelu

Edellä sanottuun viitaten Suomen strategiasuunnitelman toimeenpano on alkanut vuoden 2023 alusta lukien. Sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuutta on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden valmistelussa on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriön edustajien lisäksi työvoima- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Ruokaviraston ja aluehallintovirastojen edustajia. Sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden valmistelun kuluessa on myös kuultu muun muassa Työturvallisuuskeskuksen ja Maaseudun Työnantajaliiton asiantuntijoita. Sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden valmistelun yhteydessä on seurattu myös muiden jäsenvaltioiden toimeenpanomalleja sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden osalta.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti suunnitelma-asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisten työmarkkinaosapuolen kuulemistilaisuuden 6.5.2024, jossa oli paikalla työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia sekä eri viranomaistahoja.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Hallituksen esitys pohjautuu Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi edellä mainittuun sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuuden laaja-alaiseen valmisteluun sekä Suomen strategiasuunnitelman muutosesityksessä tehtyihin linjauksiin.

Hallituksen esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Ruokavirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, aluehallintovirastoilta, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry:ltä, Kauppapuutarhaliitto ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Puutarhaliitto ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä ja Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF rf:ltä.

4.1Keskeiset ehdotukset

Toimeenpanolakiin sisällytettäisiin vuoden 2025 alusta lukien Euroopan unionin jäsenvaltioille pakolliseksi tulevan ja yhtenä Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittaman pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien ja korvausten saamisen ehtona olevaan sosiaalisen ehdollisuuteen liittyvät säännökset siltä osin kuin sen täytäntöönpano edellyttää kansallista sääntelyä. Lakiin lisättäisiin säännökset sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista, toimivaltaisesta valvontaviranomaisesta (aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue), valvontaseuraamuksista sekä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen valvonnan yhteydessä annettujen täytäntöönpanokelpoisten päätösten toimittamisesta ja toimittamisajankohdasta. Lisäksi toimeenpanolakia täydennettäisiin maatilojen neuvontapalveluiden valvontaseuraamusten osalta.

Suorien viljelijätukien lakiin ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annettuun lakiin lisättäisiin säännös siitä, että mainittujen lakien nojalla myönnettävien pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien ja korvausten yhtenä tuen tai korvauksen myöntämisen ja saamisen edellytyksenä olisi sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen.

Kansallisten tukien lakia muutettaisiin siten, että kansallisen kasvintuotannon tuen ennakkoa voitaisiin maksaa ennen kuin tilakohtaiset tarkastukset on loppuun suoritettu.

4.2Pääasialliset vaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. Suorien viljelijätukien lain nojalla myönnettävät tuet maksetaan valtion talousarvion momentilta 30.20.41 (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki), eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain nojalla myönnettävä korvaukset valtion talousarvion momentilta 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) sekä momentilta 30.20.44 (Luonnonhaittakorvaukset) ja maa- ja puutarhatalouden kansalliset tuet valtion talousarvion momentilta 30.20.40 (Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki). Mainitut tuet rahoitetaan julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen puitteissa.

Esityksessä ehdotetaan, että aluehallintovirasto (aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue) valvoisi sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamista. Tehtävä olisi pinta-ala- ja eläinperusteisiin tukiin liittyen aluehallintovirastoille uusi, mutta nyt ehdotettujen säännösten ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten valvontaa tehtäisiin tuenhakijoihin jo nykyisin muutoinkin kohdistuvien työsuojelutarkastusten yhteydessä. Aluehallintovirastot päättäisivät itsenäisesti kuten nykyisinkin siitä, mille tuenhakijoille työsuojelutarkastus ja siinä yhteydessä tehtävä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten valvonta kohdistuisi. Viime vuosina maatalousyrityksiin on kohdistunut Suomessa vuositasolla työsuojelutarkastuksia keskimäärin pari-kolmesataa kappaletta. Sosiaalisen ehdollisuuden kokonaisuutta valmisteltaessa on arvioitu, että sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen valvonta voidaan toteuttaa aluehallintovirastojen (työsuojeluviranomaisten) olemassa olevien resurssien puitteissa.

Tuenhakijoiden näkökulmasta katsottuna sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen yhtenä tuen saamisen ehtona ei vaikuta tuenhakijaan kohdistuvina uusina valvontoina. Koska sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten valvonta suoritetaan osana työsuojelutarkastuksia, tältä osin ei myöskään tule uusia valvontaviranomaisia. Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin kuuluva lainsäädäntö on toki voimassa tälläkin hetkellä, mutta voidaan arvioida, että näiden vaatimusten tuleminen yhdeksi tuen saamisen edellytykseksi lisäisi tuenhakijoiden tietoisuutta työsopimus- ja työturvallisuuslainsäädännöstä ja niihin liittyvistä käytännöistä muun muassa tiedottamisen, koulutuksen ja hakuohjeiden myötä. Vaikka sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen tulee yhdeksi tuen saamisen ehdoksi vuoden 2025 alusta lukien, sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat seikat ovat olleet maatilojen neuvontapaleluiden piirissä jo vuoden 2023 alusta lukien ja maatilojen neuvontapalveluita on annettu myös sosiaalisen ehdollisuuden eri osa-alueista.

Tuenhakijoiden näkökulmasta katsottuna kansallisten tukien lakiin ehdotettu mahdollisuus maksaa kasvintuotannon tuen ennakkoa tasaisi osaltaan tuenhakijoiden kassavirtaa ja siten parantaisi tuenhakijoiden maksuvalmiutta.

Voidaan arvioida, että sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten tulemisella yhdeksi tuen myöntämisen edellytykseksi ja sitä kautta myös tietoisuuden lisääntymisellä, on vaikutuksia tuenhakijoille työsopimus- ja työturvallisuusosaamiseen laajemminkin kuin vain työnantajina toimivien maatalousyrittäjien osalta. Kun vaikkapa työturvallisuuteen liittyvät seikat nousevat laajempaan keskusteluun maatalousyrittäjien keskuudessa, myös muutkin kuin työnantajina toimivat viljelijät saattavat alkaa kiinnittää enemmän huomiota myös esimerkiksi omaan työturvallisuuteensa, jolloin mahdollisesti maatalousyrittäjien työtapaturmat ja niistä aiheutuvat kustannukset itse maatalousyrittäjille ja toisaalta myös yhteiskunnalle vähenevät.

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Suunnitelma-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaan: ”Jäsenvaltioiden on osoitettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2025 YMP:n strategiasuunnitelmissaan, että viljelijöille ja muille tuensaajille, …, määrätään hallinnollinen seuraamus, jos nämä eivät noudata liitteessä IV tarkoitetuista säädöksistä johtuviin sovellettaviin työoloihin ja -ehtoihin tai työnantajan velvoitteisiin liittyviä vaatimuksia”. Jäsenvaltioilla oli toisin sanoen mahdollisuus tehdä päätös siitä, että sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen tuen tai korvauksen saamisen yhtenä ehtona otettaisiin käyttöön vasta vuoden 2025 alusta lukien eikä vuoden 2023 alusta lukien. Suomessa päätös siitä, että sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen tulee osaksi tuen tai korvauksen myöntämisen edellytyksiä vuoden 2025 alusta lukien tehtiin Suomen strategiasuunnitelman valmistelun yhteydessä vuonna 2022. Muilta osin ei ole kansallista liikkumavaraa sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten osalta.

5.2Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Euroopan unionin kukin jäsenvaltio on tehnyt oman strategiasuunnitelmansa, jonka komissio on hyväksynyt. Jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmat ja niihin myöhemmin tehdyt muutokset sisältävät maatalouden suorat viljelijätuet, tietyt markkinatoimet sekä maaseudun kehittämisen korvaukset, sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset mukaan lukien. Eri jäsenvaltioiden julkistamat yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat suunnitelmat: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/cap-strategic-plans_en .

7.1Laki tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta

4 §.Määritelmät . Pykälään lisättäisiin uusi 9 kohta, jossa määriteltäisiin sosiaalinen ehdollisuus. Sosiaalisella ehdollisuudella tarkoitettaisiin suunnitelma-asetuksen 14 artiklassa sekä mainitun asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia. Muilta osin pykälään ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia.

8 §.Aluehallintovirasto . Pykälää muutettaisiin siten, että aluehallintoviraston tehtäviin lisättäisiin sosiaalisen ehdollisuuden valvontatehtävä siten kuin toimeenpanolaissa säädetään. Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat valvovat muun muassa työsopimuslain ja työturvallisuuslain sekä mainittujen lakien nojalla annettujen alemman asteisten säännösten noudattamista. Aluehallintoviraston tehtävistä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen valvonnassa säädettäisiin tarkemmin toimeenpanolakiin ehdotetussa uudessa 26 a §:ssä.

10 §.Kunta . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi kunnan tehtävien osalta siten, että lakiin lisätäisiin nimenomainen säännös kunnan suorittamasta hallinnolliseen tarkastukseen rinnastettavasta laadunarvioinnista. Tehtävä kuuluu jo tällä hetkellä kunnille hallinnollisiin tarkastuksiin ja pinta-alamonitotointiin liittyen toimeenpanolain 5 luvun säännösten mukaan, mutta viranomaisten toimivallan jaon selkeyttämisen johdosta on toimeenpanolain täytäntöönpanon yhteydessä havaittu tarve täsmentää kuntien tehtäviä tältä osin.

16 §.Asiakirjojen säilyttäminen . Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös sosiaaliseen ehdollisuuteen liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä. Tuenhakijan tulisi säilyttää sellaiset sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin liittyvät asiakirjat, joita ei toimiteta viranomaiselle, hakuvuoden ja sitä seuraavien kahden kalenterivuoden ajan, jollei toimeenpanolain 26 a §:ssä tarkoitetussa niin sanotussa sektorikohtaisessa lainsäädännössä eli työsopimuslainsäädännössä tai työturvallisuuslainsäädännössä edellytetä pidempää säilytysaikaa. Ehdotettu säilytysaika vastaa ehdollisuuteen liittyvien asiakirjojen säilytysaikaa. Tuenhakijoihin kohdistuva asiakirjojen säilyttämisvelvollisuus on tarpeen muun muassa paikan päällä tehtävän valvonnan ja Euroopan unionin tarkastuselimien tarkastuksia koskevien vaatimusten takia.

26 §.Ehdollisuutta koskevat erityiset säännökset . Pykälän 2 momentissa oleva viittaus eläinsuojelulakiin muutettaisiin viittaukseksi 1.1.2024 voimaan tulleeseen eläinten hyvinvoinnista annettuun lakiin (693/2023) . Kyse on teknisestä muutoksesta.

26 a §.Sosiaalista ehdollisuutta koskevat erityiset säännökset . Toimeenpanolakiin lisättäisiin uusi 26 a §, johon otettaisiin sosiaalista ehdollisuutta koskevat erityiset säännökset vastaavalla tavalla kuin ehdollisuuden osalta. Ehdotetun 1 momentin mukaan aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue valvoisi työsuojeluvalvonnan yhteydessä työturvallisuuslain (738/2002) , työsopimuslain (55/2001) , työaikalain (872/2019) , työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) soveltamisalaan kuuluvien sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamista tuenhakijan maataloustoiminnassa. Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 5 §:n 3 momentin mukaan aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue on riippumaton valvontatehtävää hoitaessaan ja vastuualueen toiminta on järjestettävä siten, että riippumattomuus ja puolueettomuus työsuojelun valvontatehtävässä on turvattu. Selvyyden vuoksi toimeenpanolaissa määriteltäisiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten valvontatehtävä aluehallintovirastoista annetun lain mukaisesti aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaisille. Edellä sanotun mukaisesti sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista säädetään suunnitelma-asetuksen liitteessä IV, johon on otettu vaatimuksiin kuuluvien direktiivien asianomaiset artiklat, joista säädetään kansallisesti edellä mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa. Maataloustoimintaan kuuluisi sekä suunnitelma-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maataloustuotteiden tuottaminen että suunnitelma-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen.

Aluehallintovirastojen tehtäviin kuuluu aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan työsuojelun valvonta ja kehittäminen, työssä käytettävien tuotteiden tuotevalvonta sekä työsuojelulainsäädännön noudattamisen valvonta työsuojeluviranomaisena. Eräiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen toimialueista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (930/2009) 1 §:n 1 kohdan mukaan aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueelle kuuluvissa tehtävissä Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluu myös Ahvenanmaan maakunta. Horisontaaliasetuksen 87 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on käytettävä omia sosiaali- ja työlainsäädännön sekä sovellettavien työnormien alalla sovellettavia valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmiään varmistaakseen, että tuensaajat noudattavat suunnitelma-asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja velvoitteita.

Ehdotetun 2 momentin mukaan aluehallintoviraston olisi toimitettava vuosittain tiedot valvonnan yhteydessä annetuista täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ahvenanmaan valtionvirastolle. Tältä osin ehdotus perustuu horisontaaliasetuksen 88 artiklan 1 kohtaan. Täytäntöönpanokelpoisilla päätöksillä tarkoitettaisiin päätöstä käyttökiellosta sekä velvoittavaa päätöstä. Horisontaaliasetuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaan ilmoitukseen on sisällyttävä kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, jatkuvuuden tai toistuvuuden ja tahallisuuden arviointi ja luokitus. Edelleen ehdotuksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto toimisivat myös sosiaalisen ehdollisuuden valvontaseuraamusten yhteensovittajina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Ahvenanmaan valtionvirastolle on delegoitu maksajavirastotehtäviä erityisesti viljelijätukien valvonnan osalta ja niiden tehtäviin kuuluu tällä hetkellä myös toimia ehdollisuuden valvontaseuraamusten yhteensovittajana toimeenpanolain 26 §:n nojalla. Näin ollen on perusteltua, että nämä tahot vastaanottaisivat aluehallintovirastoilta tiedot täytäntöönpanokelpoisista työsuojeluvalvonnan päätöksistä sekä toimisivat valvontaseuraamusten yhteensovittajina. Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskukset ja Ahvenanmaan valtionvirasto veisivät sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset asianomaiseen maksajaviraston tietojärjestelmään. Tiedot olisi toimitettava täytäntöönpanokelpoisen päätöksen tekovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä, jotta seuraamukset ehditään ja voidaan ulottaa edellisenä kalenterivuotena (tukivuonna) jätettyihin tukihakemuksiin ja niitä koskeviin tukipäätöksiin.

Ehdotetun 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa horisontaaliasetusta tarkentavia säännöksiä 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitetun valvonnan kohteista. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin siten siitä kansallisesta lainsäädännöstä, jota sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset koskevat. Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten vastaavuustaulukko löytyy maa- ja metsätalousministeriön Internet –sivuilta ( https://mmm.fi/documents/1410837/0/FI+Sosiaalisen+ehdollisuuden+velvoittava+lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6.pdf/56fe121c-2040-ad93-58ed-47ff797d8589/FI+Sosiaalisen+ehdollisuuden+velvoittava+lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6.pdf?t=1709043774498 ).

32 §.Tuen yleiset alentamisperusteet . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä huomioitaisiin myös sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten valvonta. Ehdollisuuden valvontaa vastaavasti ehdotetaan, että myös sosiaalisen ehdollisuuden valvonnan estäminen johtaisi tuenhakijan niiden tukihakemusten hylkäämiseen, joissa sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia tulee noudattaa.

35 a §.Seuraamukset sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen laiminlyönneistä . Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 35 a §, jossa säädettäisiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen laiminlyönneistä aiheutuvista seuraamuksista. Ehdotetun 1 momentin mukaan sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen laiminlyönneistä aiheutuvat seuraamukset määrättäisiin siten kuin horisontaaliasetuksen 89 artiklassa säädetään. Horisontaaliasetuksen 89 artiklassa säädetään sosiaalisen ehdollisuuden osalta hallinnollisen seuraamuksen soveltamisesta ja laskennasta. Mainitun artiklan mukaan hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan vähentämällä kyseiselle tuensaajalle niiden tukihakemusten, jotka tuensaaja on jättänyt tai tulee jättämään noudattamatta jättämisen havainnon tekemisen kalenterivuonna, osalta myönnettyjen ja myönnettävien tiettyjen tukien kokonaismäärää tai sulkemalla määrä tuen ulkopuolelle. Vähennykset tai poissulkemiset on laskettava sen kalenterivuoden aikana myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui. Edelleen horisontaaliasetuksen 89 artiklan mukaan seuraamuksia määrättäessä on otettava huomioon noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, jatkuvuus tai toistuvuus ja tahallisuus ja hallinnollisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Ehdotetun 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin seuraamusten määrittämisestä ja seuraamusten laskemisesta Euroopan unionin lainsäädännön asettamissa rajoissa. Horisontaaliasetuksen 89 artiklan mukaan ”Hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan ja ne lasketaan 85 artiklan 2, 5 ja 6 kohdan asiaa koskevien säännösten mukaisesti soveltuvin osin.” Horisontaaliasetuksen 85 artiklassa säädetään ehdollisuuden seuraamuksista. Mainittuihin kohtiin sisältyy säännöksiä muun muassa vähennyksen yleissäännöstä, tilanteesta jossa noudattamatta jättämisestä aiheutuu vakavia seurauksia ja tilanteesta, jossa sama noudattamatta jättäminen jatkuu tai toistuu kerran kolmen peräkkäisen kalenterivuoden aikana. Näin ollen valtioneuvoston asetuksenantovaltaa ja asetuksen sisältöä rajoittaa Euroopan unionin asetustasoinen lainsäädäntö.

37 §.Vähennysten ja seuraamusten laskentajärjestys . Pykälän 1 momentissa säädetään vähennysten ja seuraamusten laskentajärjestyksestä. Pykälässä säädettyyn seuraamusten laskentajärjestykseen ei ehdoteta muutoin muutosta kuin siten, että sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset huomioitaisiin laskentajärjestyksessä. Pykälän 1 momentin 6 kohtaa ehdotetaankin muutettavaksi siten, että viimeisenä laskettaisiin ehdollisuuden vaatimusten laiminlyöntien lisäksi sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset.

38 §.Vähennykset ja seuraamukset tietyissä tukimuodoissa . Lain 38 §:ssä säädetään toimeenpanolain soveltamisalaan kuuluvien muiden kuin pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien vähennyksistä ja seuraamuksista. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi. Uudessa 4 momentissa säädettäisiin maatilojen neuvontapalvelusta maksettavan korvauksen vähennyksistä ja seuraamuksista vastaavalla tavalla kuin ei-tuotannollisten investointien osalta. Ehdotuksen mukaan siinä tapauksessa, että hallinnollisessa tarkastuksessa havaitaan, että korvausta maatilojen neuvontapalveluihin hakevan hakemuksessaan esittämä kustannus ei täytä korvauksen maksamiselle asetettuja edellytyksiä tai tuenhakija on ilmoittanut korvaukseen oikeuttamattomia kustannuksia, korvausta ei makseta tai sitä vähennetään annetun neuvontapalvelun osalta. Eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan maatilojen neuvontapalveluista maksettavan korvauksen edellytyksenä on muun muassa, että neuvonnan saaja on vahvistanut neuvontapalvelun toteutumisen ja että neuvontatapahtumasta ja annetun neuvonnan sisällöstä annetaan riittävä selvitys. Näin ollen momentissa tarkoitettua korvausta voitaisiin vähentää esimerkiksi tilanteessa, jossa neuvonnan saaja ei ole hyväksynyt kaikkia neuvojan neuvontapalveluun esittämiä tuntikustannuksia tai tilanteessa, jossa neuvoja ei anna riittävää selvitystä tai dokumentointia antamastaan neuvontapalvelusta. Korvausta voitaisiin vähentää myös esimerkiksi tilanteessa, jossa haettu korvausmäärä ylittää joko euromääräisesti tai tuntimääräisesti sille säädetyn ylärajan taikka jos euromääräistä ylärajaa yritetään muilla tavoin kiertää keinotekoisesti esimerkiksi jatkamalla neuvontaa samasta asiasta annettavalla uudella neuvonnalla. Seuraamuksia määrättäessä otettaisiin huomioon laiminlyönnin vakavuus, laajuus, pysyvyys ja toistuvuus kuten pinta-ala- ja eläinperusteisissa tukijärjestelmissäkin. Toimeenpanolakia valmisteltaessa laista on jäänyt puuttumaan seuraamussäännös maatilojen neuvontapalveluiden osalta, mistä johtuen lakia ehdotetaan täydennettäväksi tältä osin. Ehdotus on perustelu myös sen vuoksi, että horisontaaliasetuksen 59 artiklan (Unionin taloudellisten etujen suojaaminen) mukaan jäsenvaltioiden annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi. Edelleen horisontaaliasetuksen 59 artiklan mukaan edellä mainittujen säädösten, määräysten ja toimenpiteiden on liityttävä erityisesti muun muassa tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määräämiseen Euroopan unionin oikeuden tai sen puuttuessa kansallisen oikeuden mukaisesti.

45 §.Maatilojen neuvontapalvelut . Maatilojen neuvontapalveluiden toimeenpanon yhteydessä on noussut esiin epäselvyyttä siitä, kattaako toimeenpanolain 12 §:n (Tuen hakeminen) 4 momentissa säädetty Ruokaviraston määräyksenantovaltuus myös neuvojaksi hyväksymistä koskevaa hakemusta. Koska asiassa on ilmennyt tulkintaepäselvyyttä, toimeenpanolain 45 §:ään ehdotetaan lisättäväksi selvyyden vuoksi uusi 2 momentti, jonka mukaan Ruokavirasto voisi antaa määräyksiä neuvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen muodosta ja hakemukseen liitettävistä tiedoista sekä muista neuvojaksi hyväksymistä hakevalta edellytettävistä selvityksistä. Ehdotettu määräyksenantovaltuus vastaisi määräyksenantovaltuuden laajuuden ja rajausten osalta toimeenpanolain 12 §:n 4 momenttia. Neuvojaksi hyväksymistä koskevaan hakemukseen liitettävä tieto voisi olla esimerkiksi soveltuva tutkintotodistus ja selvitykset voisivat koskea muun muassa neuvojan hyväksymisedellytyksenä olevaa työkokokemusta ja asiantuntemusta, kuten erityisammattitaidon todentamiseen tarvittavaa asiakirjaa, tai selvitystä muusta elinkeinotoiminnasta ja sidonnaisuuksista neuvojan mahdollisten eturistiriitojen poissulkemiseksi tai toteennäyttämiseksi.

7.2Laki Euroopan unionin suorista viljelijätuista

7 §.Ehdollisuus . Koska vuoden 2025 alusta lukien yhdeksi tuen myöntämisen edellytykseksi tulee se, että suorien tukien laissa tarkoitettuja tukia hakevan on noudatettava myös sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia, lain 7 §:ää muutettaisiin vastaavasti. Pykälän otsikko muutettaisiin muotoon ”Ehdollisuus ja sosiaalinen ehdollisuus”. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset eli tukea hakevan olisi noudatettava suunnitelma-asetuksen 14 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia. Suunnitelma-asetuksen liitteessä IV on lueteltu ne direktiivit ja direktiivien artiklat, jotka sisältyvät sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin.

Pykälän 2 momenttiin, joka sisältää valtuussäännöksen antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella, lisättäisiin valtuus antaa tarkempia säännöksiä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin muun muassa siitä kansallisesta lainsäädännöstä, jossa säädetään sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista eli toisin sanoen siitä kansallisesta lainsäädännöstä, jolla suunnitelma-asetuksen liitteessä IV tarkoitetut direktiivit ja niiden artiklat on pantu kansallisesti täytäntöön.

7.3Laki eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista

4 §.Korvauksen yleiset edellytykset . Koska vuoden 2025 alusta lukien yhdeksi korvauksen myöntämisen edellytykseksi tulee se, että eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetussa laissa tarkoitettuja korvauksia hakevan on noudatettava myös sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia, lain 4 §:n 1 momenttia muutettaisiin vastaavasti. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen eli korvausta hakevan olisi noudatettava suunnitelma-asetuksen 14 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia. Suunnitelma-asetuksen liitteessä IV on lueteltu ne direktiivit ja direktiivien artiklat, jotka sisältyvät sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin. Vastaavalla tavalla kuin ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen, myöskään sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen ei olisi ei-tuotannollisten investointien korvauksen saamisen edellytyksenä.

7.4Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

24 a §.Muut tuen maksamisen edellytykset . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös kasvintuotannon tuen ennakkoa voitaisiin maksaa ennen kuin kyseistä tukea koskevat tilakohtaiset tarkastukset on suoritettu loppuun. Käytännössä ehdotus tarkoittaa sitä, että tuenhakijalle voitaisiin maksaa osa kasvintuotannon kansallisesta tuesta aikaisempana ajankohtana kuin nykyisin. Ehdotuksella pyritään osaltaan tasaamaan tuenhakijan kassavirtaa ja siten parantamaan tuenhakijan maksuvalmiutta.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Aluehallintovirasto suorittaa ehdollisuuden ja sosiaalisen ehdollisuuden valvontaa siten kuin jäljempänä säädetään.

Kunta suorittaa lisäksi hallinnollista tarkastusta ja ehdollisuuden seuraamuksen arviointia hallinnollisessa tarkastuksessa sekä hallinnolliseen tarkastukseen rinnastettavaa laadunarviointia siten kuin jäljempänä säädetään.

Tuenhakijan on säilytettävä tukien hakemiseen ja myöntämiseen sekä tukien saamisen ehtoihin liittyvät sellaiset asiakirjat, joita ei toimiteta tuen myöntävälle viranomaiselle, hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan. Jos kyse on eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sitoumuksesta tai 5 §:n 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitetusta ympäristösopimuksesta taikka 6 §:ssä tarkoitetusta sitoumuksesta, edellä tarkoitetut asiakirjat on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan sitoumus- tai sopimuskauden päättymisestä. Jos kyse on ehdollisuuteen tai sosiaaliseen ehdollisuuteen liittyvistä asiakirjoista, edellä tarkoitetut asiakirjat on säilytettävä hakuvuoden ja sitä seuraavien kahden kalenterivuoden ajan, jollei tämän lain 26 tai 26 a §:ssä tarkoitetussa lainsäädännössä edellytetä pidempää säilytysaikaa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja aluehallintovirasto valvovat elintarvikelain (297/2021) , eläintautilain (76/2021) , eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) , rehulain (1263/2020) , kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) ja eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) soveltamisalaan kuuluvien vaatimusten noudattamista siltä osin kuin on kyse muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen valvonnasta. Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valvonnassa noudatetaan mainittujen lakien sekä eläinlääkintähuoltolain (765/2009) säännöksiä valvonnasta ja valvontaviranomaisista.

Aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue valvoo työsuojeluvalvonnan yhteydessä työturvallisuuslain (738/2002) , työsopimuslain (55/2001) , työaikalain (872/2019) , työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) soveltamisalaan kuuluvien sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamista tuenhakijan maataloustoiminnassa.

Aluehallintoviraston on toimitettava vuosittain tiedot valvonnan yhteydessä annetuista täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ahvenanmaan valtionvirastolle, jotka toimivat myös sosiaalisen ehdollisuuden valvontaseuraamusten yhteensovittajina. Aluehallintoviraston on toimitettava tiedot täytäntöönpanokelpoisen päätöksen antamisvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa suunnitelma-asetusta tarkentavia säännöksiä 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitetun valvonnan kohteista.

Tukea ei myönnetä, jos tuensaaja estää kyseiseen tukeen tai tukitoimenpiteeseen liittyvän tarkastuksen, tarkastuskäynnin, hallinnollisen tarkastuskäynnin tai paikan päällä tehtävän valvonnan toteuttamisen kokonaan tai osittain. Ehdollisuuden tai sosiaalisen ehdollisuuden valvonnan estäminen johtaa tuenhakijan ehdollisuuden tai sosiaalisen ehdollisuuden soveltamisalaan kuuluvien tukihakemusten hylkäämiseen.

Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten noudattamisen laiminlyönneistä aiheutuvat seuraamukset määrätään siten kuin horisontaaliasetuksen 89 artiklassa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin seuraamusten määrittämisestä ja seuraamusten laskemisesta Euroopan unionin lainsäädännön asettamissa rajoissa.

Suorien viljelijätukien lain ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain nojalla myönnettävien tukien ja korvausten seuraamukset myönnettävän tuen määrään on laskettava seuraavassa järjestyksessä:

Jos hallinnollisessa tarkastuksessa havaitaan, että eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua korvausta maatilojen neuvontapalveluihin hakevan hakemuksessaan esittämä kustannus ei täytä korvauksen maksamiselle säädettyjä edellytyksiä tai tuenhakija on ilmoittanut korvaukseen oikeuttamattomia kustannuksia, korvausta ei makseta tai sitä vähennetään annetun neuvontapalvelun osalta ottaen huomioon laiminlyönnin vakavuus, laajuus, pysyvyys ja toistuvuus.

Ruokavirasto voi antaa määräyksiä neuvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen muodosta ja hakemukseen liitettävistä tiedoista sekä muista neuvojaksi hyväksymistä hakevalta edellytettävistä selvityksistä.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tukia hakevan on noudatettava suunnitelma-asetuksen 12 ja 13 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä III tarkoitettuja ehdollisuuden vaatimuksia sekä suunnitelma-asetuksen 14 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ehdollisuuden lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista.

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun korvauksen saajan tulee noudattaa suunnitelma-asetuksen 12 ja 13 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä III tarkoitettuja ehdollisuuden vaatimuksia sekä suunnitelma-asetuksen 14 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä IV tarkoitettuja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia lukuun ottamatta 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien korvauksen saajaa.

Tässä laissa tarkoitettua kasvintuotannon tai kasvihuonetuotannon tukea ei saa maksaa ennen kuin kyseistä tukea koskevat tilakohtaiset tarkastukset on loppuun suoritettu. Tämän estämättä hakijalle voidaan maksaa kasvintuotannon tuen ja kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa.