GP 36/2021

1.1Kiinteistönmuodostamislain mukaiset toimituskokoukset

Voimassa oleva laki kiinteistönmuodostamislain mukaisen toimituskokouksen järjestämisessä covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettiin tilanteessa, jossa valtioneuvosto oli todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Tämän johdosta hallitus oli linjannut poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka on osittain saatettu voimaan valmiuslakiin (1552/2011) ja tartuntatautilakiin (1227/2016) sisältyvin valtuuksin ja toisaalta uusin lainsäädäntötoimenpitein. Näihin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa julkisten kokoontumisten rajoittaminen, Suomen ulkorajojen sulkeminen sekä erilaisten ravintoloiden ja kahviloiden aukiolon rajoittaminen.

Vaikka mainittuja valmiuslain tai tartuntatautilain mukaisia rajoituksia ei enää sellaisenaan ole voimassa, edellä esitettyjä vastaavia rajoitustoimenpiteitä sekä suosituksia on valtakunnallisia ja alueellisina maaliskuussa 2021 käytössä edelleen, eikä niiden päättymisen tarkkaa ajankohtaa ole mahdollista arvioida. Mahdollista vallitsevassa epidemiatilanteessa, erityisesti viruksen uusien muunnosten levitessä aiempia nopeammin, on myös rajoitusten laajeneminen nykyisestä. Yksilölliset karanteenitoimet altistumistapauksissa estävät niin ikään useissa tilanteissa asianosaisten osallistumisen kiinteistötoimituksissa järjestettäviin kokouksiin. Covid-19-epidemian tarkkaa kehitystä ja vaikutusta kiinteistötoimitusten toteuttamiseen keväällä 2021 ja loppuvuonna 2021 on mahdotonta tarkoin arvioida, mutta vuoden 2020 kaltaisiin poikkeusoloihin on tammikuussa 2021 vallitseva tautitilanne huomioon ottaen tarpeellista varautua hyvissä ajoin, jotta yhteiskunnallisesti keskeisen kiinteistötoimitustuotannon keskeytyksetön jatkuminen voidaan taata.

Yhteiskunnalliset rajoitukset ovat muuttuneet epidemian edetessä aiempaa enemmän paikallisesti toteutettaviksi, mutta selvää on, että kokoontumisrajoituksista, karanteeneista sekä riskiryhmien korostuneesta tarpeesta välttää fyysisiä kontakteja muodostuu useilla paikkakunnilla edelleen este järjestää kiinteistötoimituksissa normaaleja kiinteistönmuodostamislain 172 §:n mukaan pakollisia kokouksia. Epidemian vaikutuksena olisi siten ilman poikkeussääntelyä yksittäisten kiinteistötoimitusten ja erityisesti laajojen infrastruktuurihankkeiden kannalta välttämättömien toimitusten pysähtyminen rajoitusten voimassaolon ajaksi sekä tästä seuraavaa huomattavaa haittaa kiinteistönvaihdannalle, yleiselle taloudelliselle toimeliaisuudelle sekä laajasti työllistäville suurille yhteiskunnallisille hankkeille.

Kiinteistötoimituksen yhteydessä pidettävän toimituskokouksen tarkoituksena on ensinnäkin antaa tietoa toimitukseen liittyvästä kiinteistönmuodostuksesta sekä toimituksen yhteydessä jo tehdyistä ja tehtäväksi tulevista toimenpiteistä. Toimituskokouksen toisena tarkoituksena on tarjota asianosaisille tilaisuus esittää vaatimuksensa asiassa sekä hankkia asian käsittelyn edellyttämä selvitys. Toimituskokous nähdään yleisesti hyvänä menettelynä sen varmistamiseksi, että asianosaiset ymmärtävät kattavasti mistä toimituksessa on kyse sekä tarpeettomien väärinkäsitysten välttämiseksi. Kokousmenettely helpottaa myös asianosaisten välistä dialogia ja edesauttaa asioiden ratkaisemista sopimusperusteisesti. Kokousmenettelyllä on tärkeä sijansa eritoten riitaisten kiinteistötoimituksiin sisältyvien kysymysten selvittämisessä.

Voimassa olevan väliaikaislain 302/2020 mukaisista toimintamalleista saadut kokemukset Maanmittauslaitoksen tuotannossa laista ovat olleet pelkästään hyvät ja myönteiset. Muun muassa yli puolessa yhteismetsätoimituksista on sovellettu joko kirjallista menettelyä tai etäosallistumista. Toimitusten asianosaiset ovat Maanmittauslaitoksen mukaan kiitelleet tarpeettoman kokouksiin matkustamisen vähenemistä tilanteessa, jossa kaikenlaiset tarpeettomat ihmisten väliset fyysiset kontaktit muodostavat lisääntyneen riskin covid-19-taudin leviämisestä.

Lain tarkoituksena on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä kuvatuin tavoin väliaikaisilla menettelyillä turvata kiinteistötoimitusten jatkuvuutta maailmanlaajuista koronavirusepidemiaa seuranneissa poikkeuksellisissa olosuhteissa Suomessa (MmVM 4/2020 vp.). Maanmittauslaitoksen näkemyksen mukaan lain tarkoitus on toteutunut hyvin koko sen voimassaolon ajan.

Epidemiatilanteen viimeaikainen kehitys uusine virusmuunnoksineen sekä kiinteistötoimitustuotannon keskeinen yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen on selkeästi havaittu tarpeelliseksi ennakoida ajoissa tulevaa tilannetta ja jatkaa etäosallistumisen ja kirjallisen menettelyn rajoitetusti mahdollistavien poikkeusmenettelyjen voimassaoloa vuoden 2021 loppuun saakka.

1.2Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokousten sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten järjestämistä koskevat säännökset

Kokoontumisrajoitukset ja muut viranomaissuositukset sekä karanteenimääräykset aiheuttavat sellaisenaan esteen yhteisaluelaissa (758/1989) ja yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettujen osakaskuntien kokousten järjestämiselle niissäkin tapauksissa, joissa osakaskunnan ohjesäännön tai muiden sääntöjen mukaan varsinainen vuosikokous olisi pidettävä aikana, jolloin covid-19-epidemiasta johtuen kansalaisten kokoontumista ja liikkumista rajoitetaan.

Yhteismetsälain 3 §:ssä tarkoitetun osakaskunnan kokouksen pitämisestä säädetään yhteismetsälain 9 §:ssä ja valtuutetun käyttämisestä säädetään lain 11 §:n 3 momentissa. Vähintään yksi osakaskunnan kokous on pidettävä vuosittain ohjesäännössä määrättynä aikana ja kokouksessa päätetään muun muassa ylijäämän jakamisesta osakkaille sekä osakaskunnan toiminnan, talouden ja hallinnon kannalta muista keskeisistä kysymyksistä. Yhteismetsien hallinnon keskeytyksettömän jatkumisen turvaamiseksi on välttämätöntä, että myös poikkeusoloissa yhteismetsien osakaskunnat voivat päättää niiden vastuulle kuuluvista asioista tehokkaasti.

Yhteisaluelain 3 §:ssä tarkoitetun osakaskunnan kokouksen pitämisestä säädetään yhteisaluelain 7 §:ssä ja valtuutetun käyttämisestä säädetään lain 14 §:n 2 momentissa. Osakaskunnan kokous on pidettävä vuosittain osakaskunnan säännöissä määrättynä aikana ja kokouksessa päätetään osakaskunnan alueen kalastuksen järjestämisen sekä osakaskunnan oman toiminnan, talouden ja hallinnon kannalta keskeisistä kysymyksistä. Yhteisaluelain 17 §:ssä säädetään osakaskuntien edustajistojen kokouksista ja lain 19 §:ssä tarkoitettujen, osakaskunnan kokousten valmistelusta vastaavien hoitokuntien kokouksista 20 §:ssä.

Poronhoitolain (848/1990) 2 luvussa säädetään paliskuntain, paliskuntain hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokouksista. Poronhoitolain 13 §:ssä säädetään paliskunnan kokouksesta, jonka järjestämisestä ja asioiden käsittelystä säädetään lain 16 §:n valtuuden nojalla tarkemmin asetuksella. Paliskunnan hallituksen kokouksesta säädetään poronhoitolain 17 §:n 2 momentissa ja Paliskuntain yhdistyksen kokouksesta säädetään lain 20 §:n 2 momentissa.

Covid-19-epidemiatilanteen nykyvaiheessa (maaliskuu 2021) myös edellä esitettyjen lakien mukaisia menettelyjä koskevien poikkeussäännösten voimassaolon jatkaminen on havaittu erittäin tarpeelliseksi. Jotta osakaskuntatoiminta sekä poronhoidon kannalta keskeisten kokousten järjestäminen olisivat mahdollisia epidemiatilanteesta huolimatta, on selkeästi havaittu tarpeelliseksi ennakoida ajoissa tulevaa tilannetta ja esittää jatkettavaksi etäosallistumisen ja kirjallisen menettelyn rajoitetusti mahdollistavien poikkeusmenettelyjen voimassaoloa vuoden 2021 loppuun saakka.

2.1Kiinteistönmuodostamislaki

Kiinteistötoimitusasioissa esitetään edelleen jatkettavaksi väliaikaista luopumista henkilökohtaisen läsnäolon tai asiamiehen läsnäolon velvoitteesta toimituskokouksissa. Asiaosaiset oikeutettaisiin osallistumaan sähköisesti toimituskokoukseen ja selkeissä yksinkertaisissa tapauksissa mahdollistettaisiin toiminta kirjallisessa menettelyssä. Ehdotettavalla lailla siten jatkettaisiin lain 302/2020 voimassaoloaikaa vuoden 2021 loppuun saakka muuttamalla lain voimaantulosäännöstä. Laki säilyisi sisällöllisesti täysin muuttumattomana.

Kirjallisen menettelyn mahdollisuus koskisi edelleen siis ainoastaan sellaisia asioita, joissa muutoksenhaku kokouksessa päätettävistä asioista on lailla kielletty tai joissa asianosaiset ovat yksimielisiä, eli kirjallisen menettelyn käyttö olisi poikkeustilanteessakin mahdollista vain hyvin rajoitetusti. Toimituskokous on keskeinen osa kiinteistönmuodostamislain mukaista toimitusmenettelyä, mitä kuvastaa muun muassa se, että lain säännöksissä toimituksen aloittaminen ja siihen liittyvät oikeusvaikutukset on sidottu nimenomaan ensimmäisen toimituskokouksen ajankohtaan. Toimituskokouksesta luopumisella ja kirjallisen menettelyn käytön mahdollistamisella ei Maanmittauslaitoksen havaintojen mukaan ole tähän mennessä havaittu olevan sellaisia yksittäistapauksellisia ennakoimattomia vaikutuksia, joiden ilmenemistä pidettiin mahdollisena myös alkuperäistä hallituksen esitystä koskeneessa maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä (4/2020) . Kirjallisen menettelyn käyttöä on kuitenkin aiemmin tavoin rajattu ja toimitusinsinöörin on yhä arvioitava toimituskokouksesta luopumista ja sen vaikutuksia aina tapauskohtaisesti mahdollisten negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi.

Normaaliajan lainsäädännön perusteella esimerkiksi tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen edellyttää lakisääteisten toimituskokousten ja katselmusten pitämistä hankkeen kohteena olevilla maa- ja vesialueilla. Toimituskokoukseen osallistuvien maanomistajien ja muiden asianosaisten määrä on suurissa hankkeissa lähes poikkeuksetta enemmän kuin 10 henkilöä ja he ovat eri puolilta maata, joten kokouksen järjestäminen on ongelmallista niin mahdollisten kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten vallitessa kuin myös karanteenitapauksissa. Käytössä oleva etäosallistumisen väliaikaisesti salliva menettely on mahdollistanut kiinteistöjen omistajille ja hanketoimijoille infrastruktuurihankkeiden aloittamisen covid-19-epidemian vuoksi annetuista rajoituksista sekä aktiivisista tautiketjuista riippumatta. Infrastruktuurihankkeilla, kuten välttämättömillä väylien ja voimansiirtolinjojen rakentamishankkeilla, voidaan merkittävästi edistää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa, mikä erityisesti vallitsevassa tilanteessa on keskeistä. Infrastruktuuria käytännössä kehitetään käyttämällä toimittajina myös yksityisiä yrityksiä. Taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisen ohella ehdotettavan lain tavoitteena on luonnollisesti estää ja rajoittaa covid-19-epidemian laajenemista entisestään mahdollisimman tehokkaasti ihmisten välisiä fyysisiä kontakteja vähentämällä.

Covid-19-epidemian vuoksi asetettujen kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten voimassaolon kokonaiskestoa ei tätä esitystä laadittaessa ole mahdollista tarkoin arvioida. Tilanne on niiltä osin vastaava kuin se oli keväällä ja syksyllä 2020 väliaikaislainsäädäntöä aiemmin valmisteltaessa. Kiinteistötoimitustuotannon ja merkittävien infrastruktuurihankkeiden keskeytyksettömän jatkumisen kannalta onkin tärkeää, että kiinteistötoimitusprosessiin säädettäviksi esitettävät poikkeukset olisivat voimassa riittävän pitkään poikkeustilanteen mahdollisesti pitkittyessä edelleen ja mahdollisten uusien valtakunnallisten tai alueellisten rajoitusten tullessa voimaan.

Riittävän pitkällä voimassaoloajalla on mahdollista antaa toimituksiin osallisille hyvissä ajoin mahdollisuus ennakoida heitä koskevien kokousten tulevan järjestettäviksi teknisiä viestintävälineitä hyödyntäen. Asianosaisille jää tällöin riittävästi aikaa valmistautua teknisin järjestelyin kokouksiin osallistumiseen. Lisäksi riittävällä voimassaoloajalla voidaan kriisin jatkuessa vaikuttaa siihen, etteivät kiinteistötoimituksista riippuvainen yleinen taloudellinen toimeliaisuus tai investointihalukkuus vaarannu toimitusten jatkuvuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

Ottaen huomioon kiinteistötoimitusprosessin kokonaisuuden kokouskutsuaikoineen ja muine kokouksen järjestämiseen liittyvine toimenpiteineen, asianosaisten sekä viranomaisten kannalta on tarpeen saada riittävän ajoissa tieto poikkeusjärjestelyiden mahdollisuudesta tulevissa toimituksissa.

2.2Yhteisaluelaki, yhteismetsälaki sekä poronhoitolaki

Mahdollisten jatkuvien liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten sekä karanteenimääräysten johdosta esitetään, että yhteisalueen ja yhteismetsän osakaskunnan sekä paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset voidaan myös loppuvuonna 2021 tarvittaessa järjestää etäosallistuen sähköisesti esimerkiksi käyttämällä puhe- tai näköyhteyden kokoukseen osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, itse sähköpostilla osallistuen tai valtakirjoilla toisen sähköpostia käyttäen. Mainitun kaltaiset tavat järjestää osakaskunnan kokous tai osallistua siihen eivät voimassa olevan normaaliajan lainsäädännön mukaan ole mahdollisia ja ne on havaittu erittäin tarpeellisiksi vallitsevassa poikkeustilanteessa. Kokouksen järjestäminen mainittuja sähköisiä tiedonvälitystapoja hyödyntäen olisi esityksen mukaan mahdollista myös yhteisaluelain 17 §:ssä tarkoitettujen osakaskuntien edustajistojen sekä yhteisaluelain 19 §:ssä ja yhteismetsälain 24 §:ssä tarkoitettujen hoitokuntien osalta.

Jos osakaskunnan säännöt tai ohjesääntö taikka Paliskuntain yhdistyksen säännöt edellyttävät, että kokous järjestetään aikana, jolloin sovelletaan kokoontumis- ja liikkumisrajoituksia, eikä kokousta kyetä järjestämään sähköisesti, kokous saataisiin siirtää pidettäväksi mahdollisimman pian rajoitusten päättymisen jälkeen.

Yhteismetsien hallinnon ja kalavesien valtakunnallisen hoidon ja yhteisen maaomaisuuden hallinnon keskeytyksettömän jatkumisen turvaamiseksi on välttämätöntä, että myös poikkeusoloissa osakaskunnat voivat päättää niiden vastuulle kuuluvista asioista tehokkaasti. Paliskunnat osallistuvat muun muassa poromäärien hallinnointiin, ja niiden kokousten mahdollistaminen on välttämätöntä paliskunnan toiminnan ja poronhoidon keskeytyksettömän jatkuvuuden turvaamiseksi.

Ehdotetut poikkeukset ovat myös yhteisaluelain, yhteismetsälain sekä poronhoitolain osalta olleet sellaisinaan voimassa 4.5.2020 alkaen ja ne on käytännössä havaittu erittäin tarpeellisiksi ja toimiviksi covid-19-epidemiasta johtuvaan poikkeukselliseen tilanteeseen reagoitaessa. Ehdotettavalla lailla 2. jatkettaisiin näiltä osin lain 301/2020 voimassaoloaikaa vuoden 2021 loppuun.

Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä toukokuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.

Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä toukokuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.