GP 144/2009

1Johdanto

Esitys on osa merenkulkualan toimintojen uudelleen järjestelyä, jossa merenkulun turvallisuustoiminnot, väyliin liittyvät tilaajatoiminnot ja palvelujen tuotanto erotetaan toisistaan. Samalla avataan kilpailua ja edistetään vesiväyliin liittyvien palveluiden markkinoiden toimintaa.

Merenkulkulaitoksesta erotettiin vuoden 2004 alusta varustamotoiminnot ja luotsaus tuolloin perustettuihin Varustamoliikelaitokseen ja Luotsausliikelaitokseen.

Merenkulkulaitoksesta annetun lain (939/2003) mukaan Merenkulkulaitoksen tehtävänä on toimia väylänpidosta, merikartoituksesta, vesiliikenteen turvallisuudesta ja alusturvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta, yhteysalusliikennepalveluista sekä merenkulun tuki- ja tietopalveluista vastaavana viranomaisena.

Merenkulkulaitoksen organisaatiota on kehitetty edelleen siten, että eri toiminnot ja sisäinen tuotanto ovat tulosyksiköitä. Sisäinen tuotanto on muodostunut väylänpidon ja merikartoituksen tuotannollisista tehtävistä. Se on eriytetty laitoksessa sisäisesti tilaaja- ja viranomaistehtävistä vuoden 2005 alusta.

Nyt valmisteltu esitys on Merenkulkulaitoksen tilaaja- ja tuottajatoimintojen eriyttämisen viimeinen vaihe, jossa sisäinen tuotantotoiminta siirretään kokonaan Merenkulkulaitoksen ulkopuolelle uuteen perustettavaan osakeyhtiöön.

Esitys liittyy osaltaan liikennealan virastouudistukseen, jossa Merenkulkulaitoksen muut toiminnot siirtyvät vuoden 2010 alusta perustettaviin Liikenteen turvallisuusvirastoon ja Liikennevirastoon. Tuotantotoiminnan erottaminen perustettavaan osakeyhtiöön edistää väylävirastohankkeen toteuttamista.

Esitys liittyy myös Varustamoliikelaitoksen yhtiöittämisen ja liiketoimintojen uudelleen järjestelyyn, minkä yhteydessä väyläpalveluliiketoiminta siirtyisi perustettavaan osakeyhtiöön.

2Nykytilan arviointi

3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on erottaa tuotantotoiminnot Merenkulkulaitoksesta tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti sekä avata kilpailua ja edistää vesiväyliin liittyvien palveluiden markkinoiden toimintaa.

Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta yhtiöitettäisiin 1.1.2010 lukien. Perustettavan osakeyhtiön toimialana olisi vesiväylien hoito, kanavien käyttö ja kunnossapito, ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät, vesirakentaminen, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, merenmittaus sekä muut vesiväyliin ja vesirakentamiseen liittyvät tehtävät. Yhtiö voisi harjoittaa toimintaa Suomessa ja ulkomailla.

Kilpailun avaamisohjelma on laadittu siten, että kolmen vuoden siirtymäkauden aikana kilpailua avattaisiin vuosittain noin kolmasosa lähtötilanteen volyymista. Saimaan kanavan käytön ja kunnossapidon sekä Suomen aluevesien merenmittauksen osalta väylänhoitopalvelujen mahdollinen kilpailutus ratkaistaisiin erikseen. Tilaajaviranomainen hankkisi nämä palvelut toistaiseksi suoraan perustettavalta osakeyhtiöltä.

Perustettava yhtiö tuottaisi aluksi väylänpidon- ja merenmittauksen palveluja nykyisessä laajuudessa turvaten näin palvelujen saatavuuden ja palvelutason säilyvyyden. Kolmen vuoden siirtymäkauden aikana kilpailun asteittain avautuessa yhtiön odotetaan menettävän markkinaosuuttaan kilpailijoille arviolta 25—30 prosenttia. Väylänhoidossa ja vesirakentamisessa kilpailun odotetaan kiristyvän ja pienten kasvuyritysten ennustetaan kasvattavan markkinaosuuksiaan merkittävästi.

Varustamoliikelaitoksen perustamisen yhteydessä Merenkulkulaitoksesta siirrettiin raskaiden väyläalusten toiminta liikelaitokseen. Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa annettavassa hallituksen esityksessä laiksi Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi esitetään, että Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta erotettaisiin liikelaitoksesta ja siirrettäisiin osaksi perustettavaa tuotanto-osakeyhtiötä.

Varustamoliikelaitoksen nykyisten väylänhoitotehtävien ja öljyntorjuntatehtävien hoitaminen ja niitä koskevat sopimukset siirtyisivät liiketoiminnan mukana perustettavalle osakeyhtiölle, jolla olisi paremmat mahdollisuudet kehittää väylänhoitotyöhön liittyvää liiketoimintaa ja saavuttaa synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä.

4Esityksen vaikutukset

5Asian valmistelu

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman liikennettä koskevassa luvussa 7.1 todetaan, että hallinnonalan uudelleen organisointia tuottavuuden parantamiseksi jatketaan, ja että Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnot eriytetään.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut Liikenne- ja viestintäministeriön esitystä 17.6.2008 Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon erottamiseksi Merenkulkulaitoksesta muodostamalla siitä uusi valtion kokonaan omistama osakeyhtiö vuoden 2010 alusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 26.9.2008 ohjausryhmän seuraamaan, ohjaamaan ja valvomaan Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon yhtiöittämistä. Ohjaus-ryhmän linjausten perusteella on täsmennetty yhtiöittämisen valmistelua esimerkiksi taloudellisen kannattavuuteen, tilaajatoimintojen kehittämiseen, yhtiön tasejärjestelyihin ja henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 30.1.2009 erillisen henkilöstöryhmän selvittämään ja valmistelemaan henkilöstön asemaan liittyviä linjauksia.

Molempien työryhmien työ jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 2.6.2009 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan yhtiöittämisen jatkotoimista. Hallituksen esitys on laadittu näiden linjausten mukaisesti.

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Merenkulkulaitos on käynyt yhteistoiminasta valtion virastoissa (651/1988) annetun lain mukaiset neuvottelut sisäisen tuotannon henkilöstön kanssa.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot toimialaan liittyviltä ministeriöiltä ja viranomaisilta, Merenkulkulaitokselta, henkilöstöjärjestöiltä, elinkeinoelämän edustajilta ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä. Lausunnoissa puollettiin yhtiöittämistä tai siihen suhtauduttiin neutraalisti.

Useissa lausunnoissa otettiin kantaa kilpailuneutraliteettiin, markkinoiden avaamiseen, henkilöstön asemaan sekä henkilöstön lisäeläkevastuun järjestämiseen ja sen vaikutukseen perustettavan osakeyhtiön kannalta.

Lausunnoissa otettiin kantaa öljyntorjuntatehtävien järjestämiseen sekä perustettavan osakeyhtiön varautumistehtäviin ja huoltovarmuuteen liittyviin seikkoihin. Asiaa on tarkemmin selostettu kohdassa 4.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset.

Lausuntojen perusteella on täsmennetty henkilöstöä ja verotusta koskevia säännöksiä ja perusteluja.

6Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen.

Tämän esityksen kanssa samanaikaisesti on annettu hallituksen esitys laiksi Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Siinä esitetään, että Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta erotettaisiin liikelaitoksesta ja siirrettäisiin osaksi tämän esityksen mukaisesti perustettavaa osakeyhtiötä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistuksen yhteydessä esitetään muutettavaksi useita lakeja, joissa on myös säädetty Merenkulkulaitoksesta. Tuotantotoiminnan yhtiöittäminen on otettu tässä valmistelussa huomioon siten, että viittaukset joko poistettaisiin tai muutettaisiin viittauksiksi perustettavan osakeyhtiön toimintaan. Yhtiöittämiseen liittyvät toimialalainsäädännön muutokset tehtäisiin samassa yhteydessä.

1Lakiehdotuksen perustelut

1 §.Perustettava osakeyhtiö. Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta yhtiöitettäisiin perustamalla valtion kokonaan omistama osakeyhtiö.

Perustettavan osakeyhtiön toimialana olisi vesiväylien hoito, kanavien käyttö ja kunnossapito, ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät, vesirakentaminen, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, merenmittaus sekä muut vesiväyliin ja vesirakentamiseen liittyvät tehtävät. Yhtiö voisi harjoittaa toimintaa Suomessa ja ulkomailla.

2 §.Luovutusvaltuus. Pykälässä säädettäisiin valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintaa jatkamaan perustettavalle, lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle osakeyhtiölle. Luovutusvaltuus kattaisi siten Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan sellaisenaan varoineen. Valtioneuvosto valtuuttaisi tämän mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriön hoitamaan luovutusjärjestelyt.

3 §.Luovutuksen ehdot. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto määräisi luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Luovutus tapahtuisi valtioneuvoston valtuutuksen perusteella erillisellä luovutuskirjalla, jossa luovutettava varallisuus yksilöidään. Luovutus tehtäisiin lain vahvistamisen jälkeen 8 §:n 2 momentin mukaisesti ja tulisi voimaan lain voimaantulon kanssa samanaikaisesti. Valtioneuvosto määräisi myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto määräisi, mikä osa omaisuudesta luovutetaan osakeyhtiöön osakkeita vastaan. Luovutus tehtäisiin niin sanotun apporttiomaisuuden luovutuksena perustettavaan osakeyhtiöön, mitä vastaan valtio merkitsisi osakeyhtiön kaikki osakkeet.

Pykälän 3 momentin säännös mahdollistaisi valtion lainan vakuudettomuuden.

4 §.Verotus. Varainsiirtoverolain (931/1996) 43 §:ssä säädetään liiketoimintasiirron yhteydessä toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle tapahtuvan kiinteistön tai arvopaperin luovutuksen verovapaudesta. Verohallinto myöntää verovapauden hakemuksesta. Kun 1 §:ssä tarkoitetussa yhtiöittämisessä olisi kyse elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968) tarkoitetusta liiketoimintasiirrosta, varainsiirtoverolain 43 §:n mukainen verovapaus soveltuisi vastaavasti. Hakemusmenettelyä ei kuitenkaan ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, minkä vuoksi pykälän 1 momenttiin otettaisiin säännös 1 §:ssä tarkoitetun luovutuksen yhteydessä tapahtuvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusten verovapaudesta.

Yhtiöittäminen vastaisi järjestelynä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:ssä tarkoitettua liiketoimintasiirtoa. Osakeyhtiön liiketoimintasiirto voidaan toteuttaa lainkohdassa mainituin edellytyksin ja jatkuvuusperiaatetta noudattaen ilman välittömiä tuloveroveroseuraamuksia. Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisun n:o 59/1999, joka koskee valtion liikelaitoksen liiketoimintakokonaisuuden apporttisiirtoa. Ratkaisun mukaan myös valtion liikelaitoksen toteuttamaan siirtoon voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:n liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä edellyttäen, että järjestely tehdään mainitussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyen. Pykälän 2 momentissa olisi selventävänä säännöksenä viittaus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:n soveltamisesta yhtiöittämiseen.

5 §.Vastuu sitoumuksista. Pykälän 1 momentin mukaisesti perustettava osakeyhtiö ottaisi vastatakseen Merenkulkulaitoksen tekemistä sellaisista laina-, takaus-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista sitoumuksista, joihin Merenkulkulaitos on toimintansa aikana sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa. Osakeyhtiö vastaisi kuitenkin vain niistä Merenkulkulaitoksen velvoitteista, jotka ovat luovutuksen kohteena ja joista Merenkulkulaitos olisi luovutushetken jälkeenkin vastannut.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion toissijaisen vastuun jatkumisesta. Säännöksellä varmistettaisiin toiminnan ja sopimusten jatkuvuus yhtiöittämisen yhteydessä.

6 §.Toiminnan jatkuvuus hallintoasioissa. Pykälän 1 momentin mukaisesti Merenkulkulaitoksen osakeyhtiölle luovutettuun omaisuuteen ja liiketoimintaan kohdistuvat oikeutta, etua tai velvollisuutta koskevat hallinto- ja hallintolainkäyttöpäätökset olisivat voimassa siten, että ne kohdistuvat Merenkulkulaitosta koskevilta osin perustettavaan osakeyhtiöön ilman eri päätöstä. Yhtiöittämisen jälkeen perustettava osakeyhtiö olisi siten samassa asemassa kuin Merenkulkulaitos olisi ollut.

Pykälän 2 momentin mukaan vireillä olevissa hallintoasioissa osakeyhtiö tulisi hallinto- ja hallintolainkäyttömenettelyssä Merenkulkulaitoksen sijaan ilman eri päätöstä. Momentin mukaan hallinto- ja hallintolainkäytöllinen jatkuvuus olisi selvyyden vuoksi turvattu myös vireillä olevissa asioissa.

7 §.Henkilöstön asema. Pykälässä olisi säännökset henkilöstön asemasta osakeyhtiön perustamisen yhteydessä. Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan työsuhteinen henkilöstö siirtyisi ja virkasuhteinen henkilöstö otettaisiin perustettavan osakeyhtiön palvelukseen työsuhteeseen yhtiön perustamisesta lukien.

Määräaikainen virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyisi tai otettaisiin määräaikansa osoittamaksi ajaksi yhtiön palvelukseen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Pykälän 2 momentin mukaan työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovellettaisiin, mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä yhtiötä sitovassa työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan. Virkasuhteisten henkilöiden palvelussuhde muuttuisi yhtiöittämislailla työsuhteeksi. Yhtiöittäminen ei sinänsä vaikuttaisi henkilöstön määrään tai mahdollisiin sopeuttamistoimiin.

Pykälän 3 momentin mukaan Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan virat lakkaavat ja niihin perustuvat virkasuhteet sekä määräaikaiset virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista. Virkojen lakkaaminen ja virkasuhteiden päättyminen ei edellyttäisi suostumusta.

8 §.Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta ja toimenpiteistä, joihin valtioneuvosto voisi ryhtyä valmistellakseen osakeyhtiön perustamista. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2010 alusta.

Lisäksi pykälään ehdotetaan säännökset toimenpiteistä, joihin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Merenkulkulaitoksessa tulisi voida tehdä tarpeellisia valmisteluja ja järjestelyjä jo ennen lain voimaantuloa. Vastaavasti valtioneuvosto voisi syksyllä 2009 tehdä päätöksen yhtiön perustamisesta, merkitä yhtiön osakkeet, määrätä luovutettavan omaisuuden arvon, määrätä luovutuksen ehdoista ja muista järjestelyistä. Selvyyden vuoksi todettaisiin, että ennen lain voimaantuloa tehtävään luovutukseen sovellettaisiin myös 4 §:ssä säädettyä verovapautta.

2Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta.

3Säätämisjärjestys

Ehdotuksen tarkoituksena on siirtää Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Laissa säädettäisiin erityisesti liikelaitoksen sitoumuksien jatkuvuudesta, valtion toissijaisesta vastuusta sekä henkilöstön asemasta suhteessa uuteen osakeyhtiöön. Säädetyt oikeudet vastaavat liikelaitoksen velvoitteita suhteessa näihin asianosaisiin.

Ehdotusta valmisteltaessa on edellä esitetyin perustein katsottu, että laki voidaan säätää tavallisena lakina.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta siirretään perustettavalle osakeyhtiölle. Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet.

Yhtiön toimialana on vesiväylien hoito, kanavien käyttö ja kunnossapito, ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät, vesirakentaminen, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, merenmittaus sekä muut vesiväyliin ja vesirakentamiseen liittyvät tehtävät. Yhtiö voi harjoittaa toimintaa Suomessa ja ulkomailla.

Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle osakeyhtiölle.

Valtioneuvosto määrää luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Valtioneuvosto määrää, mikä osa omaisuudesta luovutetaan osakeyhtiöön osakkeita vastaan.

Valtion laina yhtiölle voi olla vakuudeton pääomamäärään saakka, joka vastaa valtion lainaa Varustamoliikelaitoksen omaisuudesta luovutusajankohtana.

Osakeyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta 2 §:ssä tarkoitetun luovutuksen yhteydessä

Tuloverotuksessa noudatetaan soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:ssä tarkoitettua liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä.

Osakeyhtiö vastaa laina-, takaus-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista sitoumuksista, joihin Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta on toimintansa aikana sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa.

Valtion toissijainen vastuu Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan sitoumuksista jää voimaan.

Merenkulkulaitoksen osakeyhtiölle luovutettuun omaisuuteen ja liiketoimintaan kohdistuvat oikeutta, etua tai velvollisuutta koskevat hallinto- ja hallintolainkäyttöpäätökset ovat voimassa siten, että ne kohdistuvat luovutettavaa omaisuutta ja liiketoimintaa koskevilta osin perustettavaan osakeyhtiöön ilman eri päätöstä.

Vireillä olevissa hallintoasioissa osakeyhtiö tulee hallinto- ja hallintolainkäyttömenettelyssä Merenkulkulaitoksen sijaan ilman eri päätöstä.

Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan palveluksessa tämän lain voimaan tullessa oleva työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virkasuhteinen henkilöstö otetaan osakeyhtiön palvelukseen työsuhteeseen. Määräajaksi Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan palvelukseen otetut henkilöt siirtyvät tai otetaan osakeyhtiön palvelukseen vastaavaksi määräajaksi.

Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin yhtiössä sovelletaan mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä yhtiötä sitovassa työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

Osakeyhtiön palvelukseen siirtyvien Merenkulkulaitoksen virkamiesten virat lakkaavat tämän lain tullessa voimaan. Viran lakatessa virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto voi tehdä ennen lain voimaantuloa 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä, joihin sovelletaan myös 4 §:ää.