80/2023

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään korkeakoulututkintojen tunnustamisesta tehdystä maailmanlaajuisesta yleissopimuksesta annetun lain (866/2023) 2 ja 3 §:n nojalla:

MAAILMANLAAJUINEN YLEISSOPIMUS KORKEAKOULUTUTKINTOJEN TUNNUSTAMISESTA

Johdanto-osa

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestön yleiskokous, joka kokoontui 40. istunnossaan Pariisissa 12 päivästä 27 päivään marraskuuta 2019 ja joka

toimii yhteisestä tahdosta vahvistaa osapuolten välisiä koulutukseen, maantieteeseen, kulttuuriin ja tieteeseen liittyviä sekä humanitaarisia ja sosiaalis-taloudellisia siteitä ja tehostaa alueiden välistä vuoropuhelua sekä tunnustamismenetelmiensä ja käytäntöjensä keskinäistä jakamista,

palauttaa mieliin Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) perussäännön, jonka mukaan ”järjestön tarkoituksena on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla",

on tietoinen vuonna 1945 hyväksytyn Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja sen vuoden 1967 pöytäkirjan, vuonna 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen, vuonna 1960 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla ja erityisesti sen 4a artiklan, vuonna 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä vuonna 1989 teknisestä ja ammattikoulutuksesta tehdyn UNESCOn yleissopimuksen määräyksistä,

on tietoinen vuonna 1993 annetusta korkeakouluopintojen ja -tutkintojen tunnustamista koskevasta UNESCOn suosituksesta; vuonna 1997 annetusta korkeakoulujen opetushenkilöstön asemaa koskevasta UNESCOn suosituksesta; vuonna 2007 annetusta Yhdistyneiden kansakuntien julistuksesta alkuperäiskansojen oikeuksista; ja vuonna 2017 annetusta tiedettä ja tieteen tutkijoita koskevasta UNESCOn suosituksesta,

nojautuu UNESCOn alueellisiin yleissopimuksiin korkeakoulututkintojen tunnustamisesta,

vahvistaa , että osapuolilla on velvollisuus edistää osallistavaa ja tasapuolista, hyvälaatuista koulutusta kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille,

on tietoinen kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä korkeakoulutuksessa, opiskelijoiden, työntekijöiden, ammattihenkilöiden, tutkijoiden ja korkeakoulujen opettajien liikkuvuudesta, tieteellisen tutkimuksen muutoksista sekä opetuksen ja oppimisen erilaisista tavoista, menetelmistä, kehityskuluista ja uudistuksista,

katsoo sekä julkisten että yksityisten oppilaitosten tarjoaman korkeakoulutuksen julkishyödykkeeksi ja julkiseksi velvollisuudeksi, ja tiedostaa tarpeen ylläpitää ja suojella akateemisen vapauden ja korkeakoulujen itsemääräämisoikeuden periaatteita,

on vakuuttunut siitä, että korkeakoulututkintojen kansainvälinen tunnustaminen helpottaa yhteistoiminnallista oppimista ja tiedon kehittämistä oppijoiden ja oppimisen, korkeakoulujen opettajien, tieteellisen tutkimuksen ja tutkijoiden sekä työntekijöiden ja ammattihenkilöiden liikkuvuuden avulla ja että se tehostaa kansainvälistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla,

kunnioittaa osapuolten kulttuurista moninaisuutta, kuten muun muassa korkeakoulutuksen koulutusperinteiden ja arvojen eroavuuksia,

tahtoo vastata tarpeeseen saada korkeakoulututkintojen tunnustamista koskeva maailmanlaajuinen yleissopimus, joka täydentää UNESCOn alueellisia yleissopimuksia korkeakoulututkintojen tunnustamisesta ja vahvistaa näiden sopimusten yhteenkuuluvuutta,

on vakuuttunut tarpeesta löytää yhteiset, käytännölliset ja läpinäkyvät ratkaisut tunnustamiskäytäntöjen parantamiseksi maailmanlaajuisesti,

on vakuuttunut siitä, että tämä yleissopimus edistää kansainvälistä liikkuvuutta, oikeudenmukaisiin ja läpinäkyviin tunnustamismenettelyihin liittyvää viestintää ja yhteistyötä sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistusta ja akateemista rehellisyyttä maailmanlaajuisesti,

hyväksyy tämän yleissopimuksen tänä 25 päivänä marraskuuta 2019.

I OSASTO.

TERMIEN MÄÄRITELMÄT

I artikla

Tässä yleissopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Aiemmin hankittu osaaminen: kokemus, tiedot, taidot, asenteet ja kyvyt, jotka henkilö on omaksunut virallisen tai epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen tuloksena, arvioituina suhteessa tiettyyn oppimistulosten, tavoitteiden tai vaatimusten kokonaisuuteen

Alue: jokin niistä maantieteellisistä alueista, jotka UNESCO on määritellyt alueiksi järjestön alueellisen toiminnan harjoittamista varten, eli Aasia ja Tyynenmeren maat, Afrikka, arabimaat, Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka ja Karibian maat

Alueelliset tunnustamissopimukset: UNESCOn yleissopimukset korkeakoulututkintojen tunnustamisesta kullakin UNESCOn alueella, mukaan lukien yleissopimus korkeakouluopintojen, -todistusten ja -tutkintojen tunnustamisesta Välimereen rajautuvissa arabimaissa ja Euroopan maissa

Arkioppiminen: oppiminen, joka tapahtuu virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja joka on tuloksena työhön, perheeseen, paikallisyhteisöön tai vapaa-aikaan liittyvästä toiminnasta jokapäiväisessä elämässä

Arviointi: toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen tekemä arvio hakijan tutkinnoista, osittaisista opinnoista tai aiemmin hankitusta osaamisesta

Elinikäinen oppiminen: prosessi, joka viittaa kaikkeen oppimistoimintaan, sekä viralliseen oppimiseen että epäviralliseen ja arkioppimiseen, ja käsittää koko eliniän ja jonka tavoitteena on parantaa ja kehittää ihmisen valmiuksia, tietoja, taitoja, asenteita ja kykyjä

Epävirallinen oppiminen: työelämää painottavissa ja viralliseen koulutusjärjestelmään kuulumattomissa puitteissa saavutettu oppiminen

Hakija:

a) henkilö, joka esittää tutkinnon, osittaiset opinnot tai aiemmin hankitun osaamisen toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen arvioitavaksi ja/tai tunnustettavaksi; tai

b) henkilön suostumuksella hänen puolestaan toimiva taho

Hallinnolliset yksiköt: tämän yleissopimuksen osapuolen aluetason toimivaltaa käyttävät viralliset yksiköt, kuten provinssit, osavaltiot, maakunnat tai kantonit, tämän yleissopimuksen XX artiklan, Liittovaltioiden tai muiden kuin yhtenäisvaltioiden valtiosääntöjärjestelmät, b alakohdan mukaisesti

Kansainvälinen yhteistutkinto: yksi valtionrajat ylittävän koulutuksen tutkintomuoto; yksittäinen tutkinto, jonka kaksi tai useampi, useampaan kuin yhteen maahan kuuluva korkeakoulu tunnustaa ja/tai virallistaa ja antaa yhdessä yhtenäisen, koordinoidun ja yhteisesti tarjotun ohjelman suorittamisen jälkeen

Kelpoinen hakija: henkilö, joka täyttää tarvittavat edellytykset ja jonka katsotaan voivan hakea opiskelijaksi ottamista korkeakoulutukseen

Kelpoisuus (korkea-asteen koulutukseen): tutkinnon suorittaneen henkilön oikeus hakea opiskelijaksi ottamista jollekin korkeakoulutuksen tasolle ja tulla otetuksi huomioon opiskelijoita otettaessa

Korkea-asteen koulutusohjelma: toisen asteen jälkeinen koulutusohjelma, jonka osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön toimivaltainen viranomainen on tunnustanut kuuluvan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön korkeakoulujärjestelmään ja jonka onnistuneesti suoritettuaan opiskelija saa korkeakoulututkinnon

Korkeakoulu: korkeakoulutusta tarjoava laitos, jonka osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön toimivaltainen viranomainen on tunnustanut kuuluvan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön korkeakoulujärjestelmään

Korkeakoulutus: kaikentyyppiset toisen asteen jälkeiset koulutusohjelmat tai kurssi -kokonaisuudet, jotka osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnustaneet kuuluvan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön korkeakoulujärjestelmään

Laadunvarmistus: jatkuva prosessi, jonka avulla yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen arvioi korkeakoulujärjestelmän, korkeakoulun tai korkea-asteen koulutusohjelman laatua varmistaakseen sidosryhmille, että hyväksyttäviä koulutusta koskevia vaatimuksia ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti

Liikkuvuus: henkilöiden fyysinen tai virtuaalinen liikkuminen maansa ulkopuolella opintoja, tutkimusta, opettamista tai työskentelyä varten

Muut kuin perinteiset oppimisen tavat: sellaiset viralliset, epäviralliset ja arkioppimiseen perustuvat koulutusohjelmien toteuttamisjärjestelmät ja oppimistoiminnat, jotka eivät ensisijaisesti perustu kasvokkaiseen vuorovaikutukseen opettajan ja oppijan välillä

Olennaiset erot: ulkomaisen tutkinnon ja osapuolen antaman tutkinnon väliset merkittävät eroavuudet, jotka hyvin todennäköisesti estäisivät hakijaa menestymästä halutussa toiminnassa, kuten, mutta ei yksinomaan, jatko-opinnoissa, tutkimustoiminnassa tai työllistymismahdollisuuksissa

Opiskelijaksi ottaminen (korkeakouluihin ja korkea-asteen koulutusohjelmiin): kelpoisten hakijoiden hyväksyminen osallistumaan tietyssä oppilaitoksessa ja/tai tietyssä ohjelmassa annettavaan korkeakoulutukseen tai tällaisen opiskelijaksi ottamisen järjestelmä

Oppimistulokset: tiedot ja taidot, jotka oppija on omaksunut käytyään läpi oppimisprosessin

Osittainen tunnustaminen: sellaisen täysimittaisen ja suoritetun tutkinnon osittainen tunnustaminen, jota ei voida tunnustaa kaikilta osiltaan, koska toimivaltainen tunnustamisviranomainen on todennut olennaisia eroja

Osittaiset opinnot: arvioitu korkea-asteen koulutusohjelman osa, joka osoittaa merkittävää tietojen, taitojen, asenteiden ja kykyjen omaksumista, vaikkei se olekaan täysimittainen koulutusohjelma

Siirtymään joutunut henkilö: henkilö, joka on joutunut siirtymään asuinpaikkakunnaltaan tai elinympäristöstään ja ammattitoiminnastaan toiselle asuinpaikkakunnalle tai toiseen elinympäristöön

Toimivaltainen tunnustamisviranomainen: taho, joka arvioi tutkintoja ja/tai tekee päätöksiä tutkintojen tunnustamisesta osapuolen lainsäädännön, määräysten, toimintaperiaatteiden tai käytäntöjen mukaisesti

Toimivaltainen viranomainen: luonnollinen henkilö tai taho, jolla on toimivalta, kelpoisuus tai oikeudellinen valtuus suorittaa määritelty tehtävä

Tunnustaminen: virallinen vahvistus, jonka toimivaltainen tunnustamisviranomainen antaa ulkomailla suoritetusta tutkinnosta, osittaisista opinnoista tai aiemmin hankitusta osaamisesta ja akateemisesta tasosta tarkoituksena antaa hakijalle muun muassa, mutta ei yksinomaan,

a) oikeus hakea opiskelijaksi ottamista korkeakoulutukseen; ja/tai

b) mahdollisuus etsiä töitä

Tutkinto:

a) Korkeakoulututkinto: toimivaltaisen viranomaisen myöntämä tutkinto, joka osoittaa joko korkea-asteen koulutusohjelman suorittamisen tai, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen, jos sitä sovelletaan

b) Korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto: toimivaltaisen viranomaisen myöntämä tutkinto, joka on osoituksena koulutusohjelman suorittamisesta tai aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, sikäli kuin sovellettavissa, ja joka antaa tutkinnon haltijalle oikeuden tulla otetuksi huomioon otettaessa opiskelijoita korkeakoulutukseen

Tutkintojen viitekehys: järjestelmä laadunvarmistettujen tutkintojen luokittelemiseksi, julkaisemiseksi ja järjestämiseksi tiettyjen perusteiden mukaan

Vaatimukset:

a) Yleiset vaatimukset: edellytykset, jotka on täytettävä kelpoisuuden saamiseksi korkeakoulutukseen tai jollekin sen tasolle tai tietyn korkeakoulututkinnon saamiseksi

b) Erityisvaatimukset: edellytykset, jotka on täytettävä yleisten vaatimusten lisäksi tullakseen otetuksi opiskelijaksi tietyn alan korkea-asteen koulutusohjelmaan tai suorittaakseen tietyn korkeakoulututkinnon yksittäiseltä opiskelualalta

Valtionrajat ylittävä koulutus: kaikki koulutuksen antamisen tavat, joihin liittyy ihmisten, tiedon, ohjelmien, koulutuksen antajien ja opetussuunnitelmien liikkumista osapuolten valtionrajojen yli ja joihin kuuluvat muun muassa, mutta eivät yksinomaan, laadunvarmistetut kansainväliset yhteistutkinto-ohjelmat ja tarjoajavaltion ulkopuolella toteutettava koulutus

Virallinen koulutusjärjestelmä: osapuolen koulutusjärjestelmä, mukaan lukien kaikki virallisesti tunnustetut koulutuksesta vastaavat yksiköt, sekä kaikkien tasojen julkiset ja yksityiset oppilaitokset, jotka osapuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnustaneet ja jotka on siten valtuutettu antamaan opetusta ja muita koulutukseen liittyviä palveluja

Virallinen oppiminen: oppiminen, joka on tuloksena ohjatussa opiskeluympäristössä tapahtuvasta, viralliseen tutkintoon johtavasta toiminnasta ja jota järjestää osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja siten tämän oppimistoiminnan järjestämiseen valtuutettu oppilaitos

II OSASTO.

YLEISSOPIMUKSEN TAVOITTEET

II artikla

Tämä yleissopimus nojautuu alueellisiin tunnustamissopimuksiin ja tehostaa niiden yhteensovittamista, uudistuksia ja saavutuksia, ja sen tavoitteina on

1. edistää ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla;

2. tukea alueiden välisiä hankkeita, toimintaperiaatteita ja innovaatioita, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön korkeakoulutuksen alalla;

3. helpottaa maailmanlaajuista liikkuvuutta ja ansioitumista korkeakoulutuksessa tämän yleissopimuksen osapuolten tutkinnonhaltijoiden, korkeakoulujen, työnantajien ja muiden sidostahojen keskinäiseksi eduksi, siten, että samalla ymmärretään ja kunnioitetaan osapuolten korkeakoulujärjestelmien moninaisuutta;

4. tarjota kattava maailmanlaajuinen kehys korkeakoulututkintojen oikeudenmukaiselle, läpinäkyvälle, johdonmukaiselle, yhtenäiselle, oikea-aikaiselle ja luotettavalle tunnustamiselle;

5. kunnioittaa, ylläpitää ja suojella korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmien itsemääräämisoikeutta ja moninaisuutta;

6. edistää uskoa ja luottamusta tutkintojen laatuun ja luotettavuuteen muun muassa edistämällä rehellisyyttä ja eettisiä käytäntöjä;

7. edistää laadunvarmistuksen kulttuuria korkeakouluissa ja korkeakoulujärjestelmissä sekä kehittää valmiuksia, joita tarvitaan luotettavuuden, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseen laadunvarmistuksessa, tutkintojen viitekehyksissä ja tutkintojen tunnustamisessa kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseksi;

8. edistää saavutettavien, ajantasaisten, luotettavien, läpinäkyvien ja asianmukaisten tietojen kehittämistä, kokoamista ja jakamista sekä parhaiden käytäntöjen levittämistä sidosryhmien, osapuolten ja alueiden kesken;

9. edistää tutkintojen tunnustamisen avulla kattavaa ja tasapuolista mahdollisuutta hakea hyvälaatuiseen korkeakoulutukseen sekä tukea elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille, myös pakolaisille ja siirtymään joutuneille henkilöille;

10. edistää maailmanlaajuisesti henkilö- ja koulutusvoimavarojen parasta mahdollista käyttöä kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi sekä vaikuttaa osaltaan kaikkien yhteiskuntien rakenteelliseen, taloudelliseen, teknologiseen, kulttuuriseen, demokraattiseen ja sosiaaliseen kehittämiseen.

III OSASTO.

KORKEAKOULUTUTKINTOJEN TUNNUSTAMISEN PERUSPERIAATTEET

III artikla

Korkeakoulututkintojen tunnustamista varten tällä yleissopimuksella vahvistetaan seuraavat periaatteet:

1. Henkilöillä on oikeus saada tutkintonsa arvioiduksi, jotta he voivat hakea korkeakouluopintoihin tai etsiä työllistymismahdollisuuksia.

2. Tutkintojen tunnustamisen olisi oltava läpinäkyvää, oikeudenmukaista, oikea-aikaista ja syrjimätöntä kunkin osapuolen sääntöjen ja määräysten mukaisesti, ja sen olisi oltava kustannuksiltaan kohtuullista.

3. Tunnustamispäätökset perustuvat luottamukseen, selviin perusteisiin sekä oikeudenmukaisiin, läpinäkyviin ja syrjimättömiin menettelyihin, ja niissä korostetaan sitä perustavaa merkitystä, joka on tasapuolisella kelpoisuudella korkeakoulutukseen julkishyödykkeenä, joka voi tuoda työllistymismahdollisuuksia.

4. Tunnustamispäätökset perustuvat osapuolten toimivaltaisten viranomaisten, virallisten kansallisten tiedotuskeskusten tai vastaavien yksiköiden antamiin tarkoituksenmukaisiin, luotettaviin, saavutettaviin ja ajantasaisiin tietoihin korkeakoulujärjestelmistä, korkeakouluista ja niiden koulutusohjelmista sekä laadunvarmistusjärjestelmistä.

5. Tunnustamispäätökset tehdään kunnioittaen asianmukaisesti koko maailman korkeakoulujärjestelmien moninaisuutta.

6. Tunnustamisarviointeja tekevät toimivaltaiset tunnustamisviranomaiset toimivat vilpittömässä mielessä, perustellen päätöksensä selvästi, ja ne tarjoavat käyttöön muutoksenhakumenettelyn.

7. Tutkintojensa tunnustamista hakevat hakijat antavat asianmukaiset ja täsmälliset tiedot ja asiakirjat suorittamistaan tutkinnoista vilpittömässä mielessä, ja heillä on oikeus hakea päätökseen muutosta.

8. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan toimet, joilla poistetaan kaikenlaiset vilpilliset korkeakoulututkintoihin liittyvät käytännöt, kannustaen hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa ja verkostoitumaan osapuolten kesken.

IV OSASTO.

YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VELVOITTEET

Tällä yleissopimuksella määrätään osapuolille seuraava velvoitteet:

IV artikla.

Korkeakoulukelpoisuuden antavien tutkintojen tunnustaminen

1. Osapuolet tunnustavat kelpoisuuden antamiseksi korkeakoulujärjestelmäänsä varten sellaiset muiden osapuolten maissa hankitut tutkinnot sekä asiakirjoilla osoitetun tai oikeaksi todistetun aiemmin hankitun osaamisen, jotka täyttävät yleiset vaatimukset kelpoisuudesta kyseisten osapuolten korkeakoulutukseen, jollei voida osoittaa olennaisia eroja kelpoisuutta koskevien yleisten vaatimusten välillä verrattaessa vaatimuksia sen osapuolen maassa, jossa tutkinto on saatu, vaatimuksiin sen osapuolen maassa, jossa tutkinnon tunnustamista haetaan. Vaihtoehtoisesti riittää, että osapuoli antaa toisen osapuolen maassa annetun tutkinnon haltijalle mahdollisuuden saada kyseinen tutkinto arvioiduksi.

2. Tunnustetuilla tutkinnoilla, jotka on hankittu muilla kuin perinteisillä oppimisen tavoilla, ja joihin sovelletaan vastaavia laadunvarmistusjärjestelmiä, arvioidaan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön sääntöjen ja määräysten mukaisesti, samoilla perusteilla kuin arvioitaessa vastaavia perinteisillä oppimistavoilla hankittuja tutkintoja.

3. Jos tutkinto antaa kelpoisuuden ainoastaan tietynlaisiin korkeakouluihin tai korkea-asteen koulutusohjelmiin sen osapuolen maassa, jossa tutkinto on suoritettu, osapuolet myöntävät tällaisen tutkinnon suorittaneille kelpoisuuden oman korkeakoulujärjestelmänsä vastaaviin tietynlaisiin korkeakouluihin tai korkea-asteen koulutusohjelmiin, jos niitä on olemassa, jollei olennaisia eroja voida osoittaa.

V artikla.

Korkeakoulututkintojen tunnustaminen

1. Osapuolet tunnustavat toisen osapuolen maassa myönnetyn korkeakoulututkinnon, jollei olennaisia eroja voida osoittaa tutkintojen välillä verrattaessa sitä tutkintoa, jonka tunnustamista haetaan, vastaavaan tutkintoon sen osapuolen maassa, jossa tunnustamista haetaan. Vaihtoehtoisesti riittää, että osapuoli antaa toisen osapuolen maassa myönnetyn korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuuden saada kyseinen tutkinto pyynnöstään arvioiduksi.

2. Tunnustetuilla muilla kuin perinteisillä oppimistavoilla hankitut korkeakoulututkinnot, joihin sovelletaan vastaavia laadunvarmistusjärjestelmiä ja jotka katsotaan osaksi osapuolen korkeakoulujärjestelmää, arvioidaan sen osapuolen tai tämän hallinnollisen yksikön sääntöjen ja määräysten mukaisesti, jossa tunnustamista haetaan, samoilla perusteilla kuin arvioitaessa vastaavia perinteisillä oppimistavoilla hankittuja tutkintoja.

3. Korkeakoulututkinnot, jotka on hankittu kansainväliseen yhteistutkintoon johtavassa, valtionrajat ylittävässä koulutuksessa tai muussa yhteisessä koulutusohjelmassa, joka on toteutettu useammassa kuin yhdessä maassa ainakin yhden näistä ollessa tämän yleissopimuksen osapuoli, arvioidaan sen osapuolen tai tämän hallinnollisen yksikön sääntöjen ja määräysten mukaisesti, jossa tunnustamista haetaan, samoilla perusteilla kuin arvioitaessa yksittäisessä maassa toteutetuissa koulutusohjelmissa hankittuja tutkintoja.

4. Toisen osapuolen maassa suoritetun korkeakoulututkinnon tunnustamisella toisen osapuolen maassa on ainakin toinen seuraavista vaikutuksista:

a) Se tuottaa tutkinnon suorittaneelle oikeuden hakea opiskelijaksi ottamista korkea-asteen jatkokoulutuksen samoilla edellytyksillä, joita sovelletaan sen osapuolen korkeakoulututkintojen suorittaneisiin, jonka maassa tunnustamista haetaan; ja/tai

b) se tuottaa tutkinnon suorittaneille oikeuden käyttää korkeakoulututkintoon liittyvää tutkintonimikettä sen osapuolen tai tämän hallinnollisen yksikön säädösten tai määräysten mukaisesti, jossa tunnustamista haetaan.

Lisäksi arviointi ja tunnustaminen voivat mahdollistaa työnhaun sen osapuolen tai tämän hallinnollisen yksikön säädösten ja määräysten mukaisesti, jossa tunnustamista haetaan.

5. Jos toimivaltainen tunnustamisviranomainen voi osoittaa olennaisia eroja tutkintojen välillä verrattaessa sitä tutkintoa, jonka tunnustamista haetaan, vastaavaan tutkintoon sen osapuolen maassa, jossa tunnustamista haetaan, toimivaltainen tunnustamisviranomainen pyrkii selvittämään, onko osittainen tunnustaminen mahdollista.

6. Osapuolet voivat asettaa edellytykseksi sellaisten korkeakoulututkintojen tunnustamiselle, jotka on hankittu valtionrajat ylittävässä koulutuksessa tai osapuolen toimivalta-alueella toimivien ulkomaisten oppilaitosten kautta, osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön lainsäädännössä tai määräyksissä olevia erityisiä vaatimuksia tai sen osapuolen kanssa tehtyjä erityisiä sopimuksia, josta nämä oppilaitokset ovat peräisin.

VI artikla.

Osittaisten opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

1. Osapuolet voivat korkea-asteen koulutusohjelman loppuun suorittamista tai korkeakouluopintojen jatkamista varten, ottaen huomioon osapuolten kelpoisuutta koskevan lainsäädännön, tunnustaa tarvittaessa toisen osapuolen maassa hankitut asiakirjoilla osoitetut tai oikeaksi todistetut osittaiset opinnot tai asiakirjoilla osoitetun tai oikeaksi todistetun aiemmin hankitun osaamisen, jollei olennaisia eroja voida osoittaa näiden osittaisten opintojen tai aiemmin hankitun osaamisen ja sen korkea-asteen koulutusohjelman osan välillä, jonka osittaiset opinnot tai aiemmin hankittu osaaminen korvaisivat sen osapuolen maassa, jossa tunnustamista haetaan. Vaihtoehtoisesti riittää, että osapuoli antaa henkilölle, joka on suorittanut tällaiset osittaiset opinnot tai hankkinut aiemmin tällaisen osaamisen toisen osapuolen maassa, mahdollisuuden saada nämä osittaiset opinnot tai aiemman osaamisen pyynnöstään arvioiduksi.

2. Tunnustetuilla muilla kuin perinteisillä oppimisen tavoilla toteutettujen, vastaavien laadunvarmistusjärjestelmien alaisten ja osaksi osapuolen korkeakoulujärjestelmää katsottujen korkea-asteen koulutusohjelmien asiakirjoilla osoitettu tai oikeaksi todistettu osittainen suorittaminen arvioidaan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön sääntöjen ja määräysten mukaisesti, samoilla perusteilla kuin arvioitaessa perinteisillä oppimisen tavoilla toteutettuja osittaisia opintoja.

3. Asiakirjoilla osoitettu tai oikeaksi todistettu korkea-asteen koulutusohjelmien osittainen suorittaminen kansainväliseen yhteistutkintoon johtavassa valtionrajat ylittävässä koulutuksessa tai muussa yhteisessä koulutusohjelmassa, joka on toteutettu useammassa kuin yhdessä maassa ainakin yhden näistä ollessa tämän yleissopimuksen osapuoli, arvioidaan osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön sääntöjen ja määräysten mukaisesti, samoilla perusteilla kuin arvioitaessa yksittäisessä maassa hankittuja osittaisia opintoja.

VII artikla.

Pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden osittaisten opintojen ja tutkintojen tunnustaminen

Osapuolet toteuttavat valtiosääntönsä, lainsäädäntönsä ja määräystensä mukaisesti koulutusjärjestelmässään tarvittavat ja toteutettavissa olevat toimet kehittääkseen tarkoituksenmukaiset menettelyt, joilla arvioidaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, täyttävätkö pakolaiset ja siirtymään joutuneet henkilöt keskeiset vaatimukset korkeakouluihin, korkea-asteen jatkokoulutusohjelmiin hakemista tai työllistymismahdollisuuksien etsimistä varten, myös tapauksissa, joissa toisessa maassa hankittuja osittaisia opintoja, aiemmin hankittua osaamista tai tutkintoja ei voida osoittaa asiakirjojen avulla.

VIII artikla.

Tietojen antaminen arviointia ja tunnustamista varten

1. Osapuolet perustavat läpinäkyvät järjestelmät alueellaan suoritettujen tutkintojen ja oppimistulosten kuvailemiseksi kaikilta osin.

2. Osapuolet ottavat käyttöönsä valtiosääntönsä, lainsäädäntönsä ja määräystensä tilanteen ja rakenteen sallimien mahdollisuuksien mukaan puolueettoman ja luotettavan järjestelmän korkeakoulujensa hyväksymistä, tunnustamista ja laadunvarmistusta varten edistääkseen luottamusta ja uskoa korkeakoulujärjestelmäänsä.

3. Osapuolet perustavat kansallisen tiedotuskeskuksen tai vastaavia yksiköitä ja ylläpitävät niitä tarjotakseen asianmukaista, täsmällistä ja ajantasaista tietoa korkeakoulujärjestelmästään.

4. Osapuolet kannustavat käyttämään teknologiaa, jonka avulla varmistetaan tietojen helppo saatavuus.

5. Osapuolet

a) tarjoavat luotettavaa ja täsmällistä tietoa korkeakoulujärjestelmistään, tutkinnoistaan, laadunvarmistuksestaan ja tutkintojen viitekehyksistään, soveltuvin osin;

b) helpottavat muiden osapuolten korkeakoulujärjestelmiä, tutkintoja ja korkeakoulukelpoisuuden antavia tutkintoja koskevien täsmällisten tietojen levittämistä ja saatavuutta;

c) antavat tapauksen mukaan neuvoja ja tietoja tunnustamisasioista, kuten tutkintojen arvioinnin perusteista ja menettelyistä sekä hyviä tunnustamiskäytäntöjä käsittelevien aineistojen kehittämisestä, osapuolen lainsäädännön, määräysten ja toimintaperiaatteiden mukaisesti; ja

d) varmistavat asianmukaisten tietojen antamisen kohtuullisessa ajassa korkeakoulujärjestelmäänsä kuuluvista oppilaitoksista ja näiden toteuttamista koulutusohjelmista tehdäkseen muiden osapuolten toimivaltaisille viranomaisille mahdolliseksi varmistaa, oikeuttaako näiden oppilaitosten antamien tutkintojen laatu tunnustamiseen sen osapuolen maassa, jossa tunnustamista haetaan.

IX artikla.

Hakemuksen arviointi

1. Ensisijainen vastuu asianmukaisten tietojen antamisesta on hakijalla, jonka on annettava nämä tiedot vilpittömässä mielessä.

2. Osapuolet varmistavat, että niiden koulutusjärjestelmään kuuluvat oppilaitokset antavat mahdollisuuksien mukaan, pyydettäessä, kohtuullisessa ajassa ja maksutta asianmukaiset tiedot tutkinnon haltijalle tai sen osapuolen oppilaitokselle tai toimivaltaiselle tunnustamisviranomaiselle, jossa tunnustamista haetaan.

3. Osapuolet varmistavat, että tunnustamista varten arviointeja tekevä elin osoittaa ne syyt, joiden vuoksi hakemus ei täytä vaatimuksia, tai osoittaa, miltä osin on todettu olennaisia eroja.

X artikla.

Tietojen antaminen toimivaltaisista tunnustamisviranomaisista

1. Kukin osapuoli tekee tämän yleissopimuksen tallettajalle virallisen ilmoituksen niistä toimivaltaisista viranomaisista, jotka tekevät tunnustamisasioita koskevia päätöksiä kyseisen osapuolen toimivalta-alueella.

2. Jos osapuolella on tunnustamisasioissa toimivaltaisia keskusviranomaisia, tämän yleissopimuksen määräykset sitovat niitä välittömästi, ja ne toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon kyseisen osapuolen toimivalta-alueella.

3. Jos toimivalta tunnustamisasioita koskevien päätösten tekemiseen on osapuolen hallinnollisilla yksiköillä, osapuoli toimittaa tallettajalle lyhyen ilmoituksen valtiosääntönsä tilanteesta tai rakenteesta allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, ja sen jälkeen lyhyen ilmoituksen mahdollisista muutoksista. Tällaisissa tapauksissa kyseisten hallinnollisten yksiköiden toimivaltaiset tunnustamisviranomaiset toteuttavat osapuolen valtiosäännön tilanteen ja rakenteen sallimien mahdollisuuksien mukaan tarvittavat toimet varmistaakseen tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon osapuolen toimivalta-alueella.

4. Jos toimivalta tunnustamisasioita koskevien päätösten tekemiseen on yksittäisillä korkeakouluilla tai muilla yksiköillä, osapuolen valtiosäännön tilanteen tai rakenteen mukaan osapuoli tai sen hallinnollinen yksikkö toimittaa tämän yleissopimuksen tekstin näille korkeakouluille tai yksiköille ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet kannustaakseen yleissopimuksen määräysten huomioon ottamiseen ja soveltamiseen myönteisellä tavalla.

5. Tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tästä yleissopimuksesta johtuviin osapuolten velvoitteisiin.

XI artikla.

Lisävaatimukset otettaessa opiskelijoita korkea-asteen koulutusohjelmiin

1. Jos opiskelijaksi ottaminen yksittäisiin korkea-asteen koulutusohjelmiin edellyttää erityisvaatimusten täyttämistä yleisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi, kyseisen osapuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa toisen osapuolen maassa saatujen tutkintojen suorittaneille samat erityisvaatimukset tai arvioida, täyttävätkö toisen osapuolen maassa tutkinnon suorittaneet hakijat vastaavat vaatimukset.

2. Jos tutkinto antaa sen osapuolen maassa, jossa se on suoritettu, korkeakoulukelpoisuuden ainoastaan yhdistettynä lisätutkintoon, jota edellytetään ennalta tämän kelpoisuuden saamiseksi, muut osapuolet voivat asettaa kelpoisuuden edellytykseksi näiden vaatimusten täyttämisen tai tarjota vaihtoehtoa kyseisten lisävaatimusten täyttämiseksi omissa koulutusjärjestelmissään.

3. Vaikuttamatta IV artiklan määräysten soveltamiseen voidaan opiskelijaksi ottamista tiettyyn korkeakouluun tai tiettyyn korkeakoulun koulutusohjelmaan rajoittaa tai se voidaan tehdä valikoiden, oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien määräysten mukaisesti.

4. Tämän artiklan 3 kohdan osalta opiskelijaksi ottamisen menettelyt on luotava siten, että varmistetaan ulkomaisten tutkintojen arviointi III artiklassa kuvattuja läpinäkyvyyden, oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen.

5. Vaikuttamatta IV artiklan määräysten soveltamiseen voi opiskelijaksi ottaminen tiettyyn korkeakouluun perustua siihen edellytykseen, että tutkinnon haltija osoittaa riittävää kyseisen korkeakoulun opetuskielen tai -kielten taitoa tai muiden määriteltyjen kielten taitoa.

6. Korkea-asteen koulutusohjelmien opiskelijaksi ottamista varten osapuolet voivat asettaa edellytykseksi niiden toimivalta-alueella toimivien ulkomaisten oppilaitosten antamien tutkintojen tunnustamiselle sellaisia erityisvaatimuksia, joita on osapuolen tai sen hallinnollisen yksikön lainsäädännössä ja määräyksissä, tai näiden oppilaitosten alkuperämaana olevan osapuolen kanssa tehtyjä erityisiä sopimuksia.

V OSASTO.

TÄYTÄNTÖÖNPANORAKENTEET JA YHTEISTYÖ

XII artikla.

Täytäntöönpanorakenteet

Osapuolet sopivat panevansa tämän yleissopimuksen täytäntöön seuraavien avulla tai yhteistyössä seuraavien kanssa:

1. kansalliset täytäntöönpanorakenteet;

2. kansallisten täytäntöönpanorakenteiden verkostot;

3. akkreditoinnista, laadunvarmistuksesta, tutkintojen viitekehyksistä ja tutkintojen tunnustamisesta vastaavat kansalliset, alueelliset ja maailmanlaajuiset organisaatiot;

4. osapuolten hallitustenvälinen kokous;

5. alueellisten tunnustamissopimusten komiteat.

XIII artikla.

Kansalliset täytäntöönpanorakenteet

1. Korkeakoulututkintojen tunnustamisen helpottamiseksi osapuolet sitoutuvat panemaan tämän yleissopimuksen täytäntöön asianmukaisten organisaatioiden, kuten kansallisten tiedotuskeskusten tai vastaavien yksiköiden, avulla.

2. Kukin osapuoli ilmoittaa osapuolten hallitustenvälisen kokouksen sihteeristölle kansalliset täytäntöönpanorakenteensa ja niiden mahdolliset muutokset.

3. Kansallisten täytäntöönpanorakenteiden tulisi muodostaa verkostoja ja osallistua niihin aktiivisesti.

XIV artikla.

Kansallisten täytäntöönpanorakenteiden verkostot

1. Osapuolten hallitustenvälisen kokouksen tuella muodostetaan osapuolten kansallisten täytäntöönpanorakenteiden verkostot, joiden avulla ylläpidetään tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa käytännössä ja avustetaan siinä.

2. Verkostot tarjoavat osapuolille pyynnöstä tietojenvaihtoa, valmiuksien kehittämistä ja teknistä tukea.

3. Verkostot pyrkivät vahvistamaan tämän yleissopimuksen mukaista alueidenvälistä yhteistyötä ja ylläpitävät yhteyksiä osapuolten hallitustenväliseen kokoukseen.

4. Osapuolet voivat osallistua olemassa oleviin alueellisten tunnustamissopimusten perusteella perustettuihin alueellisiin verkostoihin tai luoda uusia verkostoja. Osallistuminen olemassa oleviin alueellisiin verkostoihin edellyttää asianomaisten alueellisten tunnustamissopimusten komiteoiden suostumusta.

XV artikla.

Osapuolten hallitustenvälinen kokous

1. Perustetaan osapuolten hallitustenvälinen kokous, jäljempänä “kokous”.

2. Kokous koostuu kaikkien tämän yleissopimuksen osapuolten edustajista.

3. Sellaiset valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen osapuolia, ja alueellisten tunnustamissopimusten komiteoiden päälliköt kutsutaan osallistumaan kokouksen istuntoihin tarkkailijoina.

4. Myös tarkoituksenmukaisten kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden edustajia sekä korkeakoulututkintojen tunnustamisen alalla toimivien valtion organisaatioiden ja muiden kuin valtion organisaatioiden edustajia voidaan kutsua osallistumaan kokouksen istuntoihin tarkkailijoina.

5. Kokous kokoontuu varsinaisiin istuntoihin vähintään joka toinen vuosi. Se voi kokoontua ylimääräisiin istuntoihin omalla päätöksellään tai vähintään yhden kolmasosan osapuolista pyytäessä kokoontumista. Kokouksella on istuntojen välistä toimintaa varten väliaikainen työohjelma. Kokous antaa kertomuksen kussakin UNESCOn yleiskokouksen varsinaisessa istunnossa.

6. Kokous kokoontuu ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta ja vahvistaa tällöin työjärjestyksensä.

7. Kokous edistää tämän yleissopimuksen soveltamista ja valvoo sen täytäntöönpanoa antamalla suosituksia, julistuksia, hyvien käytäntöjen malleja tai tarkoituksenmukaisia täydentäviä julkaisuja maailmanlaajuisesti tai alueiden välisellä tasolla.

8. Kokous voi antaa tämän yleissopimuksen osapuolille toimintaohjeita neuvotellen asiasta alueellisten tunnustamissopimusten komiteoiden kanssa.

9. Kokous tukee jatkotoimia, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon seurantaan UNESCOn hallintoelimissä ja täytäntöönpanoa koskevien kertomusten antamiseen niille.

10. Kokous toimii yhteistyössä alueellisten tunnustamissopimusten komiteoiden kanssa UNESCOn tuella.

11. Kokous varmistaa, että kokouksen ja alueellisten tunnustamissopimusten komiteoiden välillä käydään tarvittavaa tietojenvaihtoa.

12. Kokous tutkii tämän yleissopimuksen muutoksia koskevat luonnokset hyväksymistä varten 23 artiklan mukaisesti. Hyväksytyt muutokset eivät saa heikentää tässä yleissopimuksessa lausuttuja läpinäkyvän, oikeudenmukaisen, oikea-aikaisen ja syrjimättömän tunnustamisen periaatteita.

13. UNESCOn pääjohtaja vastaa kokouksen sihteeristön palveluista. Sihteeristö valmistelee kokouksen asiakirjat, laatii sen istuntojen asialistan ja varmistaa sen päätösten täytäntöönpanon.

VI OSASTO.

LOPPULAUSEKKEET

XVI artikla.

Ratifioiminen tai hyväksyminen jäsenvaltioissa

1. UNESCOn jäsenvaltiot ja Pyhä istuin ratifioivat tai hyväksyvät tämän yleissopimuksen valtiosääntönsä ja lainsäädäntönsä edellyttämiä menettelyjä noudattaen.

2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan UNESCOn pääjohtajan huostaan.

XVII artikla.

Liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille, jotka eivät ole UNESCOn jäseniä mutta ovat Yhdistyneiden kansakuntien jäseniä ja jotka UNESCOn yleiskokous on kutsunut liittymään yleissopimukseen.

2. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten myös sellaisille alueille, joilla on Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama täydellinen sisäinen itsehallinto ja jotka ovat toimivaltaisia tämän yleissopimuksen sääntelemissä asioissa, muun muassa voivat tehdä niihin liittyviä valtiosopimuksia, mutta eivät ole vielä saavuttaneet täyttä itsenäisyyttä yleiskokouksen päätöslauselman 1514 (XV) mukaisesti.

3. Liittymiskirja talletetaan UNESCOn pääjohtajan huostaan.

XVIII artikla.

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kahdeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, mutta ainoastaan niiden osapuolten osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa kyseisenä päivänä tai ennen sitä.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan muiden osapuolten osalta kolmen kuukauden kuluttua ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

XIX artikla.

Tämän yleissopimuksen osapuolten ja alueellisen tunnustamissopimusten sekä muiden valtiosopimusten osapuolten välinen suhde

1. Tämän yleissopimuksen ratifioiminen tai hyväksyminen tai siihen liittyminen ei edellytä minkään alueellisen tunnustamissopimuksen ratifioimista tai hyväksymistä tai sellaiseen liittymistä.

2. Tämän yleissopimuksen osapuolet

a) edistävät keskinäistä tukea tämän yleissopimuksen ja muiden sellaisten valtiosopimusten välillä, joiden osapuolina ne ovat, erityisesti alueellisten tunnustamissopimusten ollessa kyseessä; ja

b) ottavat huomioon tämän yleissopimuksen asianomaiset määräykset tulkitessaan ja soveltaessaan niitä alueellisia tunnustamissopimuksia, joiden osapuolina ne ovat, tai sitoutuessaan muihin kansainvälisiin velvoitteisiin.

3. Minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei tulkita muuttavan osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat alueellisista tunnustamissopimuksista ja muista valtiosopimuksista, joiden osapuolina ne ovat.

4. Jotta varmistettaisiin johdonmukainen vuorovaikutus tämän yleissopimuksen, alueellisten tunnustamissopimusten, muiden sovellettavien kahden- tai monenvälisten sopimusten ja muiden sellaisten olemassa olevien tai tulevien valtiosopimusten välillä, joiden osapuolena tämän yleissopimuksen osapuoli on tai joiden osapuoleksi se voi tulla, minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei katsota poikkeavan tunnustamisen kannalta edullisemmista määräyksistä, etenkään määräyksistä, jotka koskevat kansallisia tiedotuskeskuksia, verkostoja ja olennaisia eroja.

XX artikla.

Liittovaltioiden tai muiden kuin yhtenäisvaltioiden valtiosääntöjärjestelmät

Koska kansainväliset sopimukset sitovat osapuolia yhdenvertaisesti riippumatta niiden valtiosääntöjärjestelmästä, niihin osapuoliin, joilla on liittovaltion tai muun kuin yhtenäisvaltion valtiosääntöjärjestelmä, sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a) jos tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano kuuluu liittovaltion lainsäädäntöelimen tai keskusvallan lainsäädäntöelimen oikeudelliseen toimivaltaan, liittohallituksella tai keskusvallan hallituksella on samat velvoitteet kuin niillä osapuolilla, jotka eivät ole liittovaltioita;

b) jos tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano kuuluu sellaisten osapuolen hallinnollisten yksiköiden, kuten provinssien, osavaltioiden, maakuntien tai kantonien, toimivaltaan, joilla ei liittovaltion valtiosääntöjärjestelmässä ole velvollisuutta lainsäädäntötoimiin, liittohallitus ilmoittaa tarvittaessa hallinnollisten yksiköiden toimivaltaisille viranomaisille näistä määräyksistä ja antaa samalla suosituksensa niiden saattamiseksi osaksi hallinnollisten yksiköiden lainsäädäntöä.

XXI artikla.

Irtisanominen

1. Tämän yleissopimuksen osapuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen.

2. Irtisanomisesta ilmoitetaan kirjallisesti asiakirjalla, joka talletetaan UNESCOn pääjohtajan huostaan.

3. Irtisanominen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua irtisanomisasiakirjan vastaanottamisesta. Irtisanominen ei vaikuta millään tavoin tästä yleissopimuksesta johtuviin yleissopimuksen irtisanovan osapuolen velvoitteisiin, jotka sitovat sitä irtisanomisen voimaantulopäivään saakka.

4. Tämän yleissopimus ei vaikuta

a) aiemmin tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tehtyihin tunnustamispäätöksiin;

b) tämän yleissopimuksen mukaisesti meneillään oleviin tunnustamisarviointeihin.

XXII artikla.

Tallettajan tehtävät

UNESCOn pääjohtaja tämän yleissopimuksen tallettajana ilmoittaa järjestön jäsenvaltioille, XVII artiklassa tarkoitetuille valtioille, jotka eivät ole järjestön jäseniä, sekä Yhdistyneille kansakunnille

a) kaikkien XVI ja XVII artiklassa tarkoitettujen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjojen tallettamisista;

b) XXI artiklan mukaisista irtisanomisista;

c) XXIII artiklan mukaisesti hyväksytyistä yleissopimuksen muutoksista ja niiden XXIII artiklan mukaisesti ehdotetuista voimaantulopäivistä.

XXIII artikla.

Yleissopimuksen muuttaminen

1. Tämän yleissopimuksen osapuoli voi UNESCOn pääjohtajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella ehdottaa tämän yleissopimuksen muuttamista. Pääjohtaja antaa ilmoituksen tiedoksi kaikille osapuolille. Jos kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tiedoksi antamisesta vähintään puolet yleissopimuksen osapuolista vastaa pyyntöön myöntävästi, pääjohtaja esittelee muutosehdotuksen seuraavalle osapuolten hallitustenvälisen kokouksen istunnolle keskusteltavaksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi.

2. Muutokset hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan enemmistöllä.

3. Kun tämän yleissopimuksen muutokset on hyväksytty, ne toimitetaan osapuolille ratifioimista, hyväksymistä tai liittymistä varten.

4. Niiden osapuolten osalta, jotka ovat ratifioineet tai hyväksyneet tämän yleissopimuksen muutokset tai liittyneet niihin, muutokset tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kaksi kolmasosaa osapuolista on tallettanut tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Sen jälkeen kunkin sellaisen osapuolen osalta, joka ratifioi tai hyväksyy muutoksen tai liittyy siihen, kyseinen muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kyseinen osapuoli on tallettanut ratifioimis, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

5. Jollei muuta aikomusta ole ilmaistu, valtio, joka tulee tämän yleissopimuksen osapuoleksi yleissopimuksen muutosten tultua voimaan tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, katsotaan

a) siten muutetun yleissopimuksen osapuoleksi; ja

b) muuttamattoman yleissopimuksen osapuoleksi suhteessa sellaiseen osapuoleen jota muutokset eivät sido.

XXIV artikla.

Kirjaaminen Yhdistyneissä kansakunnissa

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti tämä yleissopimus kirjataan Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristössä UNESCOn pääjohtajan pyynnöstä.

XXV artikla.

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä yleissopimus on tehty arabian, englannin, espanjan, kiinan, ranskan ja venäjän kielellä, kaikkien kuuden tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset.