Valtioneuvoston asetus veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdystä monenvälisestä yleissopimuksesta
- Date of publication
- Date of signature
- Electronic collection of treaties
- Sopimusteksti
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdystä monenvälisestä yleissopimuksesta annetun lain (231/2019) nojalla:
1 §
Pariisissa 24 päivänä marraskuuta 2016 tehty monenvälinen yleissopimus, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt yleissopimuksen 13 päivänä helmikuuta 2019 ja tasavallan presidentti 22 päivänä helmikuuta 2019. Hyväksymiskirja on talletettu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteerin huostaan 25 päivänä helmikuuta 2019.
2 §
Suomi on yleissopimuksen hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä tehnyt varaumat sekä antanut ilmoitukset, jotka ilmenevät asetuksen liitteestä.
3 §
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdystä monenvälisestä yleissopimuksesta annettu laki (231/2019) tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakunnassa.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
(käännös)
MONENVÄLINEN YLEISSOPIMUS, JOLLA TOTEUTETAAN VEROSOPIMUKSIIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET VEROPOHJAN RAPAUTUMISEN JA VOITONSIIRRON ESTÄMISEKSI
Tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka
toteavat, että hallitukset menettävät merkittäviä yhteisöverotuottoja aggressiivisen kansainvälisen verosuunnittelun vuoksi, jonka vaikutuksesta voittoa siirtyy keinotekoisesti paikkoihin, joissa sitä ei veroteta tai joissa on matala verotus;
ovat tietoisia siitä, että veropohjan rapautuminen ja voitonsiirto (jäljempänä "BEPS") ovat polttava ongelma ei ainoastaan teollisuusmaille vaan myös nouseville talouksille ja kehitysmaille;
toteavat, että on tärkeää varmistaa, että voitto verotetaan siellä, missä voiton tuottava olennainen taloudellinen toiminta suoritetaan ja missä arvo luodaan;
toivottavat tervetulleeksi toimenpidepaketin, joka kehitettiin OECD/G20 BEPS -hankkeessa (jäljempänä "OECD/G20 BEPS -paketti");
toteavat, että OECD/G20 BEPS -paketti sisälsi verosopimuksiin liittyviä toimenpiteitä tiettyjen hybridien yhteensopimattomuusjärjestelyjen käsittelemiseksi, sopimusten väärinkäytön estämiseksi, kiinteän toimipaikan aseman keinotekoisen välttämisen käsittelemiseksi ja riitojenratkaisun parantamiseksi;
ovat tietoisia tarpeesta varmistaa sopimuksiin liittyvien BEPS-toimenpiteiden nopea, koordinoitu ja yhtenäinen toimeenpano monenvälisessä yhteydessä;
toteavat tarpeen varmistaa, että nykyisiä sopimuksia tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tulkitaan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi näiden sopimusten soveltamisalaan kuuluvien verojen osalta luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen veron kiertämisellä tai välttämisellä (mukaan lukien sopimuskeinottelujärjestelyt, joilla tähdätään näissä sopimuksissa määrättyjen huojennusten hankkimiseen kolmansilla lainkäyttöalueilla asuvien henkilöiden välilliseksi hyödyksi);
tunnistavat tarpeen tehokkaalle mekanismille, jolla sovitut muutokset toteutetaan samanaikaisesti ja tehokkaasti tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien nykyisten sopimusten koko verkostossa ilman että joudutaan neuvottelemaan kahdenvälisesti uudelleen jokainen tällainen sopimus;
ovat sopineet seuraavasta:
I OSA
SOVELTAMISALA JA ILMAISUJEN TULKINTA
1 artiklaYleissopimuksen soveltamisala
Tämä yleissopimus mukauttaa kaikkia soveltamisalan verosopimuksia sellaisina kuin ne määritellään 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdassa.
2 artiklaIlmaisujen tulkinta
1. Tässä yleissopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) "Soveltamisalan verosopimus" tarkoittaa sopimusta, joka on tehty tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (riippumatta siitä, koskeeko sopimus myös muita veroja) ja:
i) joka on voimassa kahden tai useamman:
A) yleissopimuksen osapuolen välillä; ja/tai
B) sellaisen lainkäyttöalueen tai alueen välillä, jotka ovat edellä kuvatun sopimuksen osapuolina ja joiden kansainvälisistä suhteista yleissopimuksen osapuoli vastaa; ja
ii) jonka jokainen tällainen yleissopimuksen osapuoli on ilmoittanut tallettajalle muutos- tai liiteasiakirjoineen luettelossa (yksilöityinä nimellä, osapuolten nimillä, allekirjoituspäivällä, ja voimaantulopäivällä, jos se on käytettävissä ilmoittamisen ajankohtana) sopimuksena, jonka se haluaa kuuluvan yleissopimuksen soveltamisalaan.
b) "Osapuoli" tarkoittaa:
i) valtiota, jonka osalta tämä yleissopimus on voimassa 34 artiklan (Voimaantulo) mukaisesti; tai
ii) lainkäyttöaluetta, joka on allekirjoittanut tämän yleissopimuksen 27 artiklan (Allekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen) 1 kappaleen b tai c kohdan mukaisesti ja jonka osalta tämä yleissopimus on voimassa 34 artiklan (Voimaantulo) mukaisesti.
c) "Verosopimusosapuoli" tarkoittaa soveltamisalan verosopimuksen osapuolta.
d) "Allekirjoittaja" tarkoittaa valtiota tai lainkäyttöaluetta, joka on allekirjoittanut tämän yleissopimuksen mutta jonka osalta yleissopimus ei vielä ole voimassa.
2. Kun osapuoli minä tahansa ajankohtana soveltaa tätä yleissopimusta, jokaisella ilmaisulla, jota siinä ei ole määritelty, on, jollei asiayhteys muuta edellytä, se merkitys, joka sillä sinä ajankohtana on asiaa koskevan soveltamisalan verosopimuksen mukaan.
II OSA
HYBRIDIT VASTAAMATTOMUUSTILANTEET
3 artiklaVerotuksellisesti jaettavat yksiköt
1. Soveltamisalan verosopimusta sovellettaessa katsotaan tulo, jonka saa sellainen yksikkö tai järjestely tai joka saadaan sellaisen yksikön tai järjestelyn kautta, jota jonkin verosopimusosapuolen verolainsäädännön mukaan käsitellään kokonaan tai osaksi verotuksellisesti jaettavana (transparenttina), verosopimusosapuolessa asuvan henkilön tuloksi, mutta vain siltä osin kuin tuloa käsitellään tämän verosopimusosapuolen verotuksessa tässä verosopimusosapuolessa asuvan henkilön tulona.
2. Niitä soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, jotka velvoittavat verosopimusosapuolen vapauttamaan tulon, jonka saa tässä verosopimusosapuolessa asuva henkilö ja josta voidaan soveltamisalan verosopimuksen määräysten mukaan verottaa toisessa verosopimusosapuolessa, tuloverosta tai antamaan tulon osalta maksettua tuloveroa vastaavan vähennyksen tai hyvityksen, ei sovelleta siltä osin kuin ne sallivat tämän toisen verosopimusosapuolen verottaa yksinomaan sen vuoksi, että tulo on myös tuloa, jonka saa tässä toisessa verosopimusosapuolessa asuva henkilö.
3. Niiden soveltamisalan verosopimusten osalta, joiden suhteen yksi tai useampi osapuoli on tehnyt 11 artiklan (Verosopimusten soveltaminen rajoittamaan osapuolen oikeutta verottaa tässä osapuolessa asuvia henkilöitä) 3 kappaleen a kohdassa kuvatun varauman, 1 kappaleen loppuun lisätään seuraava virke: "Tämän kappaleen määräyksiä ei saa missään tapauksessa tulkita niin, että ne vaikuttavat verosopimusosapuolen oikeuteen verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvia henkilöitä."
4. Tämän artiklan 1 kappaletta (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 3 kappaleella) sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta tai puuttuessa siltä osin kuin ne käsittelevät sitä, onko tuloa, jonka saavat sellaiset yksiköt tai järjestelyt tai joka saadaan sellaisten yksiköiden tai järjestelyjen kautta, joita käsitellään verotuksellisesti jaettavina jonkin verosopimusosapuolen verolainsäädännön mukaan (joko yleissäännöllä tai yksityiskohtaisilla säännöillä erityisten tosiseikastojen ja yksikkö- tai järjestelytyyppien käsittelystä), käsiteltävä verosopimusosapuolessa asuvan henkilön tulona.
5. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) 1 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvattu määräys;
c) 1 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvattu määräys, jolla evätään sopimusetuudet sellaisen tulon osalta, jonka saa kolmannelle lainkäyttöalueelle muodostettu yksikkö tai järjestely tai joka saadaan tällaisen yksikön tai järjestelyn kautta;
d) 1 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvattu määräys, jossa määrätään yksityiskohtaisesti erityisten tosiseikastojen ja yksikkö- tai järjestelytyyppien käsittelystä;
e) 1 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvattu määräys, jossa määrätään yksityiskohtaisesti erityisten tosiseikastojen ja yksikkö- tai järjestelytyyppien käsittelystä ja evätään sopimusetuudet sellaisen tulon osalta, jonka saa kolmannelle lainkäyttöalueelle muodostettu yksikkö tai järjestely tai joka saadaan tällaisen yksikön tai järjestelyn kautta;
f) 2 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
g) 1 kappaletta sovelletaan vain niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvattu määräys, jolla määrätään yksityiskohtaisesti erityisten tosiseikastojen ja yksikkö- tai järjestelytyyppien käsittelystä.
6. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 5 kappaleen a tai b kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista sellainen 4 kappaleessa kuvattu määräys, jota 5 kappaleen c—e kohdan mukainen varauma ei koske, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Sellaisen osapuolen osalta, joka on tehnyt 5 kappaleen g kohdassa kuvatun varauman, edellisen virkkeen mukainen ilmoitus rajoitetaan koskemaan sellaisia soveltamisalan verosopimuksia, joita tämä varauma koskee. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen soveltamisalan verosopimuksen määräystä koskevan ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 3 kappaleella) määräyksillä siltä osin kuin 4 kappaleessa määrätään. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 3 kappaleella) annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen kanssa (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 3 kappaleella).
4 artiklaYksiköt, joilla on kaksi asuinpaikkaa
1. Milloin muu henkilö kuin luonnollinen henkilö soveltamisalan verosopimuksen määräysten mukaan asuu useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa, niiden toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät keskinäisellä sopimuksella määräämään, missä verosopimusosapuolessa tämän henkilön katsotaan asuvan soveltamisalan verosopimusta sovellettaessa, kun otetaan huomioon sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka, paikka, jossa se on perustettu tai muuten muodostettu, ja muut asiaa koskevat seikat. Jos tällaista sopimusta ei ole, tämä henkilö ei ole oikeutettu soveltamisalan verosopimuksella määrättyyn verohuojennukseen tai -vapauteen, paitsi siltä osin ja sillä tavalla kuin verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia.
2. Tämän artiklan 1 kappaletta sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen sellaisten määräysten sijasta tai puuttuessa, jotka sisältävät säännöt sen määrittämiseen, käsitelläänkö muuta henkilöä kuin luonnollista henkilöä yhdessä verosopimusosapuolessa asuvana tapauksissa, joissa tätä henkilöä muuten käsiteltäisiin useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa asuvana. Tämän artiklan 1 kappaletta ei kuitenkaan sovelleta niihin soveltamisalan verosopimuksen määräyksiin, jotka erityisesti koskevat yhtiöiden kaksoislistausjärjestelyihin osallistuvien yhtiöiden asuinpaikkaa.
3. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, jotka jo käsittelevät tapauksia, joissa muu henkilö kuin luonnollinen henkilö asuu useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa, vaatimalla, että verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät keskenään sopimaan asuinpaikaksi yhden ainoan verosopimusosapuolen;
c) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, jotka jo käsittelevät tapauksia, joissa muu henkilö kuin luonnollinen henkilö asuu useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa, epäämällä sopimusetuudet vaatimatta, että verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät keskenään sopimaan asuinpaikaksi yhden ainoan verosopimusosapuolen;
d) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, jotka jo käsittelevät tapauksia, joissa muu henkilö kuin luonnollinen henkilö asuu useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa, vaatimalla, että verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät keskenään sopimaan asuinpaikaksi yhden ainoan verosopimusosapuolen, ja joissa määrätään tämän henkilön käsittelystä kyseisen soveltamisalan verosopimuksen perusteella, jos tällaiseen sopimukseen ei päästä;
e) 1 kappaleen viimeinen virke korvataan seuraavalla tekstillä sen soveltamisalan verosopimuksia sovellettaessa: "Jos tällaista sopimusta ei ole, tällainen henkilö ei ole oikeutettu soveltamisalan verosopimuksella määrättyyn verohuojennukseen tai -vapauteen.";
f) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sellaisten osapuolten kanssa, jotka ovat tehneet e kohdassa kuvatun varauman.
4. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 3 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista sellainen 2 kappaleessa kuvattu määräys, jota 3 kappaleen b—d kohdan mukainen varauma ei koske, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen määräyksillä. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen kanssa.
5 artiklaKaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmien soveltaminen
1. Osapuoli voi päättää soveltaa joko 2 ja 3 kappaletta (Vaihtoehto A), 4 ja 5 kappaletta (Vaihtoehto B) tai 6 ja 7 kappaletta (Vaihtoehto C), tai päättää, ettei se sovella mitään näistä vaihtoehdoista. Jos kukin verosopimusosapuoli valitsee eri vaihtoehdon (tai jos yksi verosopimusosapuoli valitsee jonkin vaihtoehdon ja muut päättävät olla soveltamatta mitään niistä), kunkin verosopimusosapuolen valitsemaa vaihtoehtoa sovelletaan siellä asuvien henkilöiden osalta.
Vaihtoehto A
2. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joilla muuten vapautettaisiin verosopimusosapuolessa asuvan henkilön saama tulo tai hänen omistamansa varallisuus verosta tässä verosopimusosapuolessa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, ei sovelleta, jos toinen verosopimusosapuoli soveltaa soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä tällaisen tulon tai varallisuuden vapauttamiseksi verosta tai verokannan rajoittamiseksi, jolla tällaista tuloa tai varallisuutta voidaan verottaa. Jälkimmäisessä tapauksessa ensiksi mainitun verosopimusosapuolen on vähennettävä tämän henkilön tulosta tai varallisuudesta kannettavasta verosta tässä toisessa verosopimusosapuolessa maksettua veroa vastaava määrä. Tällainen vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä ennen vähennyksen tekemistä laskettua veron osaa, joka kohdistuu tällaiseen tuloon tai varallisuuteen, josta voidaan verottaa tässä toisessa verosopimusosapuolessa.
3. Tämän artiklan 2 kappaletta sovelletaan sellaiseen soveltamisalan verosopimukseen, jolla muutoin velvoitettaisiin verosopimusosapuoli vapauttamaan siinä kappaleessa kuvattu tulo tai varallisuus.
Vaihtoehto B
4. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joilla muuten vapautettaisiin verosopimusosapuolessa asuvan henkilön saama tulo verosta tässä verosopimusosapuolessa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, koska tämä verosopimusosapuoli käsittelee tällaista tuloa osinkona, ei sovelleta, jos tällainen tulo johtaa vähennykseen toisessa verosopimusosapuolessa asuvan henkilön verotettavan tulon määrittämiseksi tämän toisen verosopimusosapuolen lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa ensiksi mainitun verosopimusosapuolen on vähennettävä tämän henkilön tulosta kannettavasta verosta tässä toisessa verosopimusosapuolessa maksettua veroa vastaava määrä. Tällainen vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä ennen vähennyksen tekemistä laskettua tuloveron osaa, joka kohdistuu sellaiseen tuloon, josta voidaan verottaa tässä toisessa verosopimusosapuolessa.
5. Tämän artiklan 4 kappaletta sovelletaan sellaiseen soveltamisalan verosopimukseen, jolla muutoin velvoitettaisiin verosopimusosapuoli vapauttamaan siinä kappaleessa kuvattu tulo.
Vaihtoehto C
6. a) Jos verosopimusosapuolessa asuva henkilö saa tuloa tai omistaa varallisuutta, josta voidaan soveltamisalan verosopimuksen määräysten nojalla verottaa toisessa verosopimusosapuolessa (paitsi siltä osin kuin nämä määräykset sallivat tämän toisen verosopimusosapuolen verottaa yksinomaan sen vuoksi, että tulo on myös tuloa, jonka siellä asuva henkilö saa), ensiksi mainitun verosopimusosapuolen on:
i) vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta tässä toisessa verosopimusosapuolessa maksettua tuloveroa vastaava määrä;
ii) vähennettävä tämän henkilön varallisuudesta suoritettavasta verosta tässä toisessa verosopimusosapuolessa maksettua varallisuusveroa vastaava määrä.
Tällainen vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä ennen vähennyksen tekemistä laskettua tuloveron tai varallisuusveron osaa, joka kohdistuu tuloon tai varallisuuteen, josta voidaan verottaa tässä toisessa verosopimusosapuolessa.
b) Jos verosopimusosapuolessa asuvan henkilön saama tulo tai hänen omistamansa varallisuus on soveltamisalan verosopimuksen määräysten nojalla vapautettu verosta tässä verosopimusosapuolessa, tämä verosopimusosapuoli voi kuitenkin määrätessään tämän henkilön muusta tulosta tai varallisuudesta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun verosta vapautetun tulon tai varallisuuden.
7. Tämän artiklan 6 kappaletta sovelletaan sellaisten soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta, joilla kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi velvoitetaan verosopimusosapuoli vapauttamaan tässä verosopimusosapuolessa verosta tässä verosopimusosapuolessa asuvan henkilön saama tulo tai omistama varallisuus, josta soveltamisalan verosopimuksen määräysten nojalla voidaan verottaa toisessa verosopimusosapuolessa.
8. Osapuoli, joka ei päätä soveltaa 1 kappaleen mukaista vaihtoehtoa, voi varata itselleen oikeuden siihen, että tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta yhden tai useamman yksilöidyn soveltamisalan verosopimuksen osalta (tai sen kaikkien soveltamisalan verosopimusten osalta).
9. Osapuoli, joka ei päätä soveltaa vaihtoehtoa C, voi varata itselleen yhden tai useamman yksilöidyn soveltamisalan verosopimuksen osalta (tai kaikkien soveltamisalan verosopimustensa osalta) oikeuden siihen, että se ei salli tois(t)en verosopimusosapuol(t)en soveltaa vaihtoehtoa C.
10. Jokainen osapuoli, joka päättää soveltaa 1 kappaleen mukaista vaihtoehtoa, ilmoittaa tallettajalle vaihtoehtovalintansa. Tällainen ilmoitus sisältää myös:
a) sellaisen osapuolen osalta, joka päättää soveltaa vaihtoehtoa A, luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 3 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron;
b) sellaisen osapuolen osalta, joka päättää soveltaa vaihtoehtoa B, luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 5 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron;
c) sellaisen osapuolen osalta, joka päättää soveltaa vaihtoehtoa C, luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 7 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron.
Vaihtoehtoa sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta vain, jos osapuoli, joka on päättänyt soveltaa tätä vaihtoehtoa, on tehnyt tällaisen tätä määräystä koskevan ilmoituksen.
III OSA
SOPIMUSTEN VÄÄRINKÄYTTÖ
6 artiklaSoveltamisalan verosopimuksen tarkoitus
1. Soveltamisalan verosopimus mukautetaan sisältämään seuraava johdantoteksti:
"jotka aikovat poistaa kaksinkertaisen verotuksen tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien verojen osalta luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen veron kiertämisellä tai välttämisellä (mukaan lukien sopimuskeinottelujärjestelyt, joilla tähdätään tässä sopimuksessa määrättyjen huojennusten hankkimiseen kolmansilla lainkäyttöalueilla asuvien henkilöiden välilliseksi hyödyksi),".
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa kuvattu teksti sisällytetään soveltamisalan verosopimukseen sellaisen johdantotekstin tilalle tai puuttuessa, jossa viitataan aikomukseen poistaa kaksinkertainen verotus, riippumatta siitä, viitataanko siinä myös aikomukseen olla luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen.
3. Osapuoli voi myös päättää sisällyttää seuraavan johdantotekstin niihin soveltamisalan verosopimuksiinsa, jotka eivät sisällä johdantotekstiä, jossa viitataan haluun kehittää taloudellista suhdetta tai laajentaa yhteistyötä veroasioissa:
"jotka haluavat kehittää edelleen taloudellista suhdettaan ja laajentaa yhteistyötään veroasioissa,".
4. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että 1 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on johdantoteksti, jossa kuvataan verosopimusosapuolten aikomusta poistaa kaksinkertainen verotus luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen, riippumatta siitä, rajoitetaanko tämä teksti koskemaan veronkierto- tai veronvälttämistapauksia (mukaan lukien sopimuskeinottelujärjestelyt, joilla tähdätään soveltamisalan verosopimuksessa määrättyjen huojennusten hankkimiseen kolmansilla lainkäyttöalueilla asuvien henkilöiden välilliseksi hyödyksi) vai sovelletaanko sitä laajemmin.
5. Jokainen osapuoli ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen muista kuin niistä soveltamisalan verosopimuksista, jotka kuuluvat 4 kappaleen mukaisen varauman soveltamisalaan, 2 kappaleessa kuvattu johdantoteksti, ja jos on, kyseisen johdantokappaleen tekstin. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen tätä johdantotekstiä koskevan ilmoituksen, tämä johdantoteksti korvataan 1 kappaleessa kuvatulla tekstillä. Muissa tapauksissa 1 kappaleessa kuvattu teksti sisällytetään lisäyksenä johdannon nykyiseen tekstiin.
6. Kukin osapuoli, joka päättää soveltaa 3 kappaletta, ilmoittaa tästä tallettajalle. Tällainen ilmoitus sisältää myös luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa ei jo ole johdantotekstiä, jossa viitataan haluun kehittää taloudellista suhdetta tai laajentaa yhteistyötä veroasioissa. Soveltamisalan verosopimukseen sisällytetään 3 kappaleessa kuvattu teksti vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat päättäneet soveltaa tätä kappaletta ja tehneet tällaisen soveltamisalan verosopimusta koskevan ilmoituksen.
7 artiklaSopimusten väärinkäytön estäminen
1. Soveltamisalan verosopimukseen perustuvaa etuutta ei, soveltamisalan verosopimuksen määräysten estämättä, myönnetä tulon tai varallisuuden osalta, jos on kohtuullista päätellä ottaen huomioon kaikki asiaa koskevat tosiasiat ja olosuhteet, että tämän etuuden hankkiminen oli yksi sellaisen järjestelyn tai transaktion pääasiallisista tarkoituksista, joka välittömästi tai välillisesti johti tähän etuuteen, paitsi jos selvitetään, että tämän etuuden myöntäminen olisi näissä olosuhteissa soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevien määräysten tavoitteen ja tarkoituksen mukaista.
2. Edellä 1 kappaletta sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen sellaisten määräysten sijasta tai puuttuessa, joilla evätään kaikki tai osa niistä etuuksista, jotka soveltamisalan verosopimuksen perusteella muutoin annettaisiin, jos järjestelyn tai transaktion tai järjestelyyn tai transaktioon liittyvän henkilön pääasiallinen tarkoitus tai yksi pääasiallisista tarkoituksista oli näiden etuuksien hankkiminen.
3. Osapuoli, joka ei ole tehnyt 15 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, voi myös päättää soveltaa 4 kappaletta soveltamisalan verosopimustensa osalta.
4. Jos soveltamisalan verosopimukseen perustuva etuus evätään henkilöltä soveltamisalan verosopimuksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna tällä yleissopimuksella) sellaisten määräysten perusteella, joilla evätään kaikki tai osa niistä etuuksista, jotka tämän soveltamisalan verosopimuksen perusteella muutoin annettaisiin, jos järjestelyn tai transaktion tai järjestelyyn tai transaktioon liittyvän henkilön pääasiallinen tarkoitus tai yksi pääasiallisista tarkoituksista on ollut näiden etuuksien hankkiminen, sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen, joka muutoin olisi myöntänyt tämän etuuden, on kuitenkin käsiteltävä tätä henkilöä oikeutettuna tähän etuuteen tai eri etuuksiin tietyn tulon tai varallisuuden osalta, jos tämä toimivaltainen viranomainen tämän henkilön pyynnöstä ja kyseisiä tosiasioita ja olosuhteita harkittuaan katsoo, että nämä etuudet olisi myönnetty tälle henkilölle, jos transaktiota tai järjestelyä ei olisi ollut. Sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen, jolle toisessa verosopimusosapuolessa asuva henkilö on tehnyt tämän kappaleen mukaisen pyynnön, on neuvoteltava tämän toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ennen pyynnön hylkäämistä.
5. Edellä 4 kappaletta sovelletaan sellaisiin soveltamisalan verosopimuksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna tällä yleissopimuksella) määräyksiin, joilla evätään kaikki tai osa niistä etuuksista, jotka muutoin annettaisiin soveltamisalan verosopimuksen nojalla, jos järjestelyn tai transaktion tai järjestelyyn tai transaktioon liittyvän henkilön pääasiallinen tarkoitus tai yksi pääasiallisista tarkoituksista oli näiden etuuksien hankkiminen.
6. Osapuoli voi myös päättää soveltaa 8—13 kappaleeseen sisältyviä määräyksiä (jäljempänä "Yksinkertaistettu etuusrajoitusmääräys") soveltamisalan verosopimuksiinsa tekemällä 17 kappaleen c kohdassa kuvatun ilmoituksen. Yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen osalta vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat päättäneet soveltaa sitä.
7. Tapauksissa, joissa jotkin, mutta eivät kaikki, verosopimusosapuolista päättävät 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, sitä sovelletaan, kyseisen kappaleen määräysten estämättä, soveltamisalan verosopimukseen perustuvien etuuksien myöntämisen osalta:
a) kaikissa verosopimusosapuolissa, jos kaikki ne verosopimusosapuolet, jotka eivät päätä 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, suostuvat tällaiseen soveltamiseen päättämällä soveltaa tätä kohtaa ja ilmoittamalla siitä tallettajalle; tai
b) vain niissä verosopimusosapuolissa, jotka päättävät soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, jos kaikki ne verosopimusosapuolet, jotka eivät päätä 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, suostuvat tällaiseen soveltamiseen päättämällä soveltaa tätä kohtaa ja ilmoittamalla siitä tallettajalle.
Yksinkertaistettu etuusrajoitusmääräys
8. Jollei yksinkertaistetussa etuusrajoitusmääräyksessä toisin määrätä, verosopimusosapuolessa asuva henkilö ei ole oikeutettu muuhun soveltamisalan verosopimuksen perusteella muutoin myönnettävään etuuteen kuin soveltamisalan verosopimuksen niihin määräyksiin perustuvaan etuuteen:
a) joilla määritetään sellaisen muun henkilön kuin luonnollisen henkilön asuinpaikka, joka asuu useammassa kuin yhdessä verosopimusosapuolessa niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten mukaan, joilla määritellään verosopimusosapuolessa asuva henkilö;
b) joilla määrätään, että verosopimusosapuoli myöntää tämän verosopimusosapuolen yritykselle toisen verosopimusosapuolen tekemää ensioikaisua seuraavan vastaoikaisun soveltamisalan verosopimuksen nojalla veromäärästä, joka on kannettu ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa etuyhteydessä olevan yrityksen tulosta; tai
c) joilla sallitaan verosopimusosapuolessa asuvien henkilöiden pyytää tämän verosopimusosapuolen toimivaltaista viranomaista käsittelemään verotustapauksia, jotka ovat vastoin soveltamisalan verosopimusta,
paitsi jos tällainen henkilö on "edellytykset täyttävä henkilö", sellaisena kuin se määritellään 9 kappaleessa, sinä ajankohtana, jona etuus myönnettäisiin.
9. Verosopimusosapuolessa asuva henkilö on edellytykset täyttävä henkilö sinä ajankohtana, jona etuus muutoin myönnettäisiin soveltamisalan verosopimuksen perusteella, jos henkilö on sinä ajankohtana:
a) luonnollinen henkilö;
b) tämä verosopimusosapuoli tai sen valtiollinen osa tai paikallisviranomainen tai tämän verosopimusosapuolen, valtiollisen osan tai paikallisviranomaisen virasto tai laitos;
c) yhtiö tai muu yksikkö, jos sen pääosakeluokalla käydään säännöllisesti kauppaa yhdessä tai useammassa hyväksytyssä arvopaperipörssissä;
d) muu henkilö kuin luonnollinen henkilö, joka:
i) on tyypiltään sellainen voittoa tavoittelematon organisaatio, josta verosopimusosapuolet sopivat diplomaattisten noottien vaihdolla; tai
ii) on tässä verosopimusosapuolessa muodostettu yksikkö tai järjestely, jota käsitellään erillisenä henkilönä tämän verosopimusosapuolen verolainsäädännön mukaan ja:
A) joka on muodostettu ja toimii yksinomaan tai lähes yksinomaan hallinnoidakseen tai antaakseen eläke-etuja ja niihin liittyviä tai tilapäisiä etuja luonnollisille henkilöille ja jota tämä verosopimusosapuoli tai jokin sen valtiollinen osa tai paikallisviranomainen sääntelee sellaisena; tai
B) joka on muodostettu ja toimii yksinomaan tai lähes yksinomaan sijoittaakseen varoja A alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden tai järjestelyjen hyväksi;
e) muu henkilö kuin luonnollinen henkilö, jos tässä verosopimusosapuolessa asuvat ja soveltamisalan verosopimuksen etuuksiin a—d kohdan perusteella oikeutetut henkilöt vähintään puolena 12 kuukauden ajanjakson päivistä, mukaan lukien se ajanjakso, jona etuus muutoin myönnettäisiin, omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosenttia henkilön osakkeista.
10. a) Verosopimusosapuolessa asuva henkilö on oikeutettu soveltamisalan verosopimuksen etuuksiin toisesta verosopimusosapuolesta saadun tulon osalta siitä riippumatta, onko henkilö edellytykset täyttävä henkilö, jos henkilö harjoittaa ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa aktiivisesti liiketoimintaa ja toisesta verosopimusosapuolesta saatu tulo on peräisin tästä liiketoiminnasta tai liittyy siihen. Yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä sovellettaessa ilmaisu "harjoittaa aktiivisesti liiketoimintaa" ei käsitä seuraavia toimintoja tai niiden yhdistelmiä:
i) toiminta holdingyhtiönä;
ii) konsernin yleisen valvonnan tai hallinnon tarjoaminen;
iii) konsernirahoituksen (mukaan lukien käteisvarahallinta, cash pooling) tarjoaminen; tai
iv) sijoitusten tekeminen ja hoito, paitsi jos tätä toimintaa harjoittaa pankki tai vakuutusyhtiö tai rekisteröity arvopaperikauppias säännönmukaisessa liiketoiminnassaan sellaisenaan.
b) Jos verosopimusosapuolessa asuva henkilö saa tuloa tämän henkilön toisessa verosopimusosapuolessa harjoittamasta liiketoiminnasta tai saa toisessa verosopimusosapuolessa syntyvää tuloa häneen sidoksissa olevalta henkilöltä, a kohdassa kuvattujen ehtojen katsotaan täyttyvän tämän tulon osalta vain, jos henkilön ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa harjoittama liiketoiminta, johon tulo liittyy, on huomattavaa suhteessa henkilön tai tällaisen häneen sidoksissa olevan henkilön toisessa verosopimusosapuolessa harjoittamaan samaan toimintaan tai täydentävään liiketoimintaan. Se, onko liiketoiminta huomattavaa tätä kohtaa sovellettaessa, ratkaistaan kaikkien tosiasioiden ja olosuhteiden perusteella.
c) Tätä kappaletta sovellettaessa katsotaan sidoksissa olevien henkilöiden verosopimusosapuolessa asuvan henkilön osalta harjoittama toiminta tämän henkilön harjoittamaksi.
11. Verosopimusosapuolessa asuva henkilö, joka ei ole edellytykset täyttävä henkilö, on myös oikeutettu etuuteen, joka tulon osalta muutoin myönnettäisiin soveltamisalan verosopimuksen perusteella, jos henkilöt, jotka ovat vastaavia etuudensaajia, omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 75 prosenttia tämän henkilön etuusintresseistä vähintään puolena sellaisen 12 kuukauden ajanjakson päivistä, joka sisältää sen ajanjakson, jona etuus muutoin myönnettäisiin.
12. Jos verosopimusosapuolessa asuva henkilö ei ole 9 kappaleen määräysten mukainen edellytykset täyttävä henkilö eikä oikeutettu etuuksiin 10 tai 11 kappaleen nojalla, toisen verosopimusosapuolen toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myöntää soveltamisalan verosopimuksen etuudet tai erityistä tuloa koskevat etuudet, ottaen huomioon soveltamisalan verosopimuksen tavoite ja tarkoitus, mutta vain jos tällainen henkilö osoittaa tämän toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla, ettei sen perustamisen, hankkimisen tai ylläpitämisen eikä sen toiminnan harjoittamisen yhtenä pääasiallisena tarkoituksena ollut soveltamisalan verosopimukseen perustuvien etuuksien hankkiminen. Ennen kuin verosopimusosapuolessa asuvan henkilön tämän kappaleen perusteella tekemä pyyntö hyväksytään tai evätään, sen toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen, jolle pyyntö on tehty, on neuvoteltava ensiksi mainitun verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
13. Yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä sovellettaessa:
a) ilmaisu "hyväksytty arvopaperipörssi" tarkoittaa:
i) jommankumman verosopimusosapuolen lainsäädännön mukaan perustettua ja sellaisena säänneltyä pörssiä; ja
ii) muuta arvopaperipörssiä, josta verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset sopivat;
b) ilmaisu "pääosakeluokka" tarkoittaa sitä yhtä tai useampaa yhtiön osakeluokkaa, joka edustaa yhtiön kokonaisäänimäärän ja -arvon enemmistöä tai sitä yhtä tai useampaa yksikön etuusintressien luokkaa, joka yhteensä edustaa yksikön kokonaisäänimäärän ja -arvon enemmistöä;
c) ilmaisu "vastaava etuudensaaja" tarkoittaa henkilöä, joka olisi tulon osalta oikeutettu verosopimusosapuolen sisäisen lainsäädäntönsä, kyseisen soveltamisalan verosopimuksen tai muun kansainvälisen asiakirjan perusteella myöntämiin etuuksiin, jotka ovat vastaavat tai paremmat kuin tälle tulolle soveltamisalan verosopimuksen nojalla myönnettävät etuudet; sen määrittämiseksi, onko henkilö osingon osalta vastaava etuudensaaja, henkilön katsotaan omistavan osingon maksavasta yhtiöstä saman pääoman kuin se pääoma, jonka etuutta osingon osalta vaativa yhtiö omistaa.
d) niiden yksiköiden osalta, jotka eivät ole yhtiöitä, "osakkeet" tarkoittaa osakkeisiin verrattavia intressejä;
e) kahden henkilön katsotaan olevan "sidoksissa olevia henkilöitä", jos toinen omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosenttia etuusintressistä toisessa (tai yhtiön osalta vähintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä ja -arvosta) tai muu henkilö omistaa, suoraan tai välillisesti, vähintään 50 prosenttia etuusintressistä (tai yhtiön osalta vähintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä ja -arvosta) kussakin henkilössä; henkilön katsotaan kuitenkin aina olevan sidoksissa toiseen, jos toisella on kaikkien asiaa koskevien tosiasioiden ja olosuhteiden perusteella määräysvaltaa toiseen nähden tai molemmat ovat saman henkilön tai samojen henkilöiden määräysvallassa.
14. Yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen sellaisten määräysten sijasta tai puuttuessa, joilla rajoitettaisiin soveltamisalan verosopimuksen mukaisia etuuksia (tai joilla rajoitettaisiin muita etuuksia kuin soveltamisalan verosopimuksen määräysten mukaista etuutta, joka liittyy asuinpaikkaan, etuyhteydessä oleviin yrityksiin tai syrjintäkieltoon, tai etuutta, jota ei ole rajoitettu koskemaan yksinomaan henkilöitä, jotka asuvat verosopimusosapuolessa) koskemaan vain henkilöä, joka täyttää sellaisten etuuksien edellytykset läpäisemällä yhden tai useamman luokittelutestin.
15. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) 1 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sillä perusteella, että se aikoo hyväksyä yhdistelmän yksityiskohtaisesta etuusrajoitusmääräyksestä ja joko väliyhteisö-rahoitusrakenteita käsittelevistä säännöistä tai pääasiallinen tarkoitus -testistä ja täyttää näin OECD/G20 BEPS-paketin mukaisen sopimusten väärinkäytön estämisen vähimmäisvaatimuksen; näissä tapauksissa verosopimusosapuolet pyrkivät molemminpuolisesti tyydyttävään vähimmäisvaatimuksen täyttävään ratkaisuun;
b) 1 kappaletta (ja 4 kappaletta sellaisen osapuolen osalta, joka on päättänyt soveltaa sitä) ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on määräykset, joilla evätään kaikki etuudet, jotka muutoin soveltamisalan verosopimuksen perusteella annettaisiin, jos järjestelyn tai transaktion tai järjestelyyn tai transaktioon liittyvän henkilön pääasiallinen tarkoitus tai yksi pääasiallisista tarkoituksista oli näiden etuuksien hankkiminen;
c) yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 14 kappaleessa kuvatut määräykset.
16. Paitsi jos sovelletaan yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä 7 kappaleen mukaisesti yhden tai useamman osapuolen myöntämiin etuuksiin, jotka perustuvat soveltamisalan verosopimukseen, osapuoli, joka päättää 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, voi varata itselleen oikeuden siihen, että tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niiden sen soveltamisalan verosopimusten osalta, joiden osalta yksi tai useampi muista verosopimusosapuolista ei ole päättänyt soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä. Näissä tapauksissa verosopimusosapuolet pyrkivät molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun, joka täyttää OECD/G20 BEPS -paketin mukaisen sopimusten väärinkäytön estämisen vähimmäisvaatimuksen.
17. a) Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 15 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista, jota ei koske 15 kappaleen b kohdassa kuvattu varauma, 2 kappaleessa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen (ja 4 kappaleen, jos sitä sovelletaan) määräyksillä. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle (ja 4 kappaleelle, jos sitä sovelletaan) annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen (ja 4 kappaleen, jos sitä sovelletaan) kanssa. Tämän kohdan mukaisen ilmoituksen tekevä osapuoli voi myös sisällyttää siihen toteamuksen, että vaikka tämä osapuoli hyväksyy 1 kappaleen soveltamisen vain väliaikaistoimena, se aikoo mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön etuusrajoitusmääräyksen, 1 kappaleen lisäksi tai sen sijasta, kahdenvälisillä neuvotteluilla.
b) Jokainen osapuoli, joka päättää soveltaa 4 kappaletta, ilmoittaa tästä tallettajalle. Soveltamisalan verosopimukseen sovelletaan 4 kappaletta vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen.
c) Jokainen osapuoli, joka päättää 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä, ilmoittaa tästä tallettajalle. Jos tällainen osapuoli ei ole tehnyt 15 kappaleen c kohdassa kuvattua varaumaa, tämä ilmoitus sisältää myös luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 14 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron.
d) Jokainen osapuoli, joka ei päätä 6 kappaleen mukaisesti soveltaa yksinkertaistettua etuusrajoitusmääräystä mutta päättää soveltaa joko 7 kappaleen a tai b kohtaa, ilmoittaa tallettajalle valitsemansa kohdan. Jollei tällainen osapuoli ole tehnyt 15 kappaleen c kohdassa kuvattua varaumaa, tällainen ilmoitus sisältää myös luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 14 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron.
e) Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta c tai d kohdan mukaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan yksinkertaistetulla etuusrajoitusmääräyksellä. Muissa tapauksissa yksinkertaistetulle etuusrajoitusmääräykselle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa yksinkertaistetun etuusrajoitusmääräyksen kanssa.
8 artiklaOsingonsiirtotransaktiot
1. Niitä soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joilla vapautetaan verosopimusosapuolessa asuvan yhtiön maksama osinko verosta tai rajoitetaan verokantaa, jolla tällaista osinkoa voidaan verottaa, edellyttäen, että etuuden omistaja tai vastaanottaja on toisessa verosopimusosapuolessa asuva yhtiö, jonka omistuksessa, hallinnassa tai määräysvallassa on tiettyä määrää suurempi osuus osingon jakavan yhtiön pääomasta, osakkeista, osakekannasta, äänivallasta, äänioikeuksista tai vastaavista omistusintresseistä, sovelletaan vain, jos näissä määräyksissä kuvatut omistusta koskevat edellytykset täyttyvät koko sellaisena 365 päivän ajanjaksona, joka sisältää osingon maksupäivän (ajanjaksoa laskettaessa ei oteta huomioon omistusmuutoksia, jotka suoraan seuraisivat osakkeet omistavan tai osingon maksavan yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelystä, kuten sulautumisesta tai jakautumisesta).
2. Edellä 1 kappaleessa määrättyä vähimmäisomistusaikaa sovelletaan 1 kappaleessa kuvatun soveltamisalan verosopimuksen määräyksissä määrätyn vähimmäisomistusajan sijasta tai puuttuessa.
3. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin siltä osin kuin 1 kappaleessa kuvatut määräykset jo sisältävät:
i) vähimmäisomistusajan;
ii) 365 päivän ajanjaksoa lyhemmän vähimmäisomistusajan; tai
iii) 365 päivän ajanjaksoa pidemmän vähimmäisomistusajan.
4. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 3 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista sellainen 1 kappaleessa kuvattu määräys, jota ei koske 3 kappaleen b kohdassa kuvattu varauma, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta sovelletaan 1 kappaletta vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tämän määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen.
9 artiklaVoitto yksiköiden sellaisten osakkeiden tai intressien luovutuksesta, jotka saavat arvonsa pääasiallisesti kiinteästä omaisuudesta
1. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joiden mukaan voitosta, jonka verosopimusosapuolessa asuva henkilö saa yksikön osakkeiden tai muiden osakkuusoikeuksien luovutuksesta, voidaan verottaa toisessa verosopimusosapuolessa edellyttäen, että nämä osakkeet tai oikeudet saavat enemmän kuin tietyn osan arvostaan kiinteästä omaisuudesta, joka sijaitsee tässä toisessa verosopimusosapuolessa (tai edellyttäen, että enemmän kuin tietty osa yksikön omaisuudesta koostuu tällaisesta kiinteästä omaisuudesta):
a) sovelletaan, jos kyseinen kynnysarvo täyttyy milloin tahansa luovutusta edeltävien 365 päivän aikana; ja
b) sovelletaan osakkeisiin tai niihin verrattaviin intresseihin, kuten yhtymä- tai trustiosuuksiin (siltä osin kuin tällaiset osakkeet tai intressit eivät jo kuulu määräysten soveltamisalaan), niiden osakkeiden tai oikeuksien lisäksi, jotka jo kuuluvat määräysten soveltamisalaan.
2. Edellä 1 kappaleen a kohdassa määrättyä ajanjaksoa sovelletaan sellaisen ajanjakson sijasta tai puuttuessa, joka määrittää, onko kyseinen soveltamisalan verosopimuksen määräyksissä oleva 1 kappaleessa kuvattu kynnysarvo täyttynyt.
3. Osapuoli voi myös päättää soveltaa 4 kappaletta soveltamisalan verosopimustensa osalta.
4. Soveltamisalan verosopimusta sovellettaessa voidaan voitosta, jonka verosopimusosapuolessa asuva henkilö saa osakkeiden tai niihin verrattavien intressien, kuten yhtymä- tai trustiosuuksien, luovutuksesta, verottaa toisessa verosopimusosapuolessa, jos milloin tahansa luovutusta edeltävien 365 päivän aikana nämä osakkeet tai niihin verrattavat intressit saivat suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia arvostaan kiinteästä omaisuudesta, joka sijaitsee tässä toisessa verosopimusosapuolessa.
5. Edellä 4 kappaletta sovelletaan sellaisten soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta tai puuttuessa, joiden mukaan voitosta, jonka verosopimusosapuolessa asuva henkilö saa yksikön osakkeiden tai muiden osakkuusoikeuksien luovutuksesta, voidaan verottaa toisessa verosopimusosapuolessa edellyttäen, että nämä osakkeet tai oikeudet saavat enemmän kuin tietyn osan arvostaan kiinteästä omaisuudesta, joka sijaitsee tässä toisessa verosopimusosapuolessa, tai edellyttäen, että enemmän kuin tietty osa yksikön omaisuudesta koostuu tällaisesta kiinteästä omaisuudesta.
6. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) 1 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) 1 kappaleen a kohtaa ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
c) 1 kappaleen b kohtaa ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
d) 1 kappaleen a kohtaa ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 1 kappaleessa kuvatun tyyppinen määräys, joka sisältää ajanjakson sen määrittämiseen, onko kyseinen kynnysarvo täyttynyt;
e) 1 kappaleen b kohtaa ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 1 kappaleessa kuvatun tyyppinen määräys, jota sovelletaan muiden intressien kuin osakkeiden luovutukseen;
f) 4 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 5 kappaleessa kuvatut määräykset.
7. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 6 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 1 kappaleessa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta 1 kappaletta sovelletaan vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tätä määräystä koskevan ilmoituksen.
8. Jokainen osapuoli, joka päättää soveltaa 4 kappaletta, ilmoittaa tästä tallettajalle. Soveltamisalan verosopimukseen 4 kappaletta sovelletaan vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen. Tällaisessa tapauksessa 1 kappaletta ei sovelleta kyseisen soveltamisalan verosopimuksen osalta. Sellaisen osapuolen osalta, joka ei ole tehnyt 6 kappaleen f kohdassa kuvattua varaumaa ja on tehnyt 6 kappaleen a kohdassa kuvatun varauman, tämä ilmoitus sisältää myös luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 5 kappaleessa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen tämän kappaleen tai 7 kappaleen mukaisesti, tämä määräys korvataan 4 kappaleen määräyksillä. Muissa tapauksissa 4 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 4 kappaleen kanssa.
10 artiklaVäärinkäytösten estämistä koskeva sääntö kolmansilla lainkäyttöalueilla sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja varten
1. Jos:
a) verosopimusosapuolen yritys saa tuloa toisesta verosopimusosapuolesta ja ensiksi mainittu verosopimusosapuoli käsittelee tätä tuloa yrityksen kolmannella lainkäyttöalueella sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle kuuluvaksi luettavana; ja
b) tälle kiinteälle toimipaikalle kuuluvaksi luettava tulo on vapautettu verosta ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa,
soveltamisalan verosopimuksen etuuksia ei sovelleta tuloon, josta vero kolmannella lainkäyttöalueella on vähemmän kuin 60 prosenttia verosta, joka määrättäisiin ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa tästä tulosta, jos tämä kiinteä toimipaikka sijaitsisi ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa. Tässä tapauksessa tulosta, johon tämän kappaleen määräyksiä sovelletaan, voidaan verottaa toisen verosopimusosapuolen sisäisen lainsäädännön mukaisesti, soveltamisalan verosopimuksen muiden määräysten estämättä.
2. Edellä 1 kappaletta ei sovelleta, jos 1 kappaleessa kuvattu toisesta verosopimusosapuolesta saatu tulo saadaan kiinteästä toimipaikasta harjoitettavan aktiivisen liiketoiminnan yhteydessä tai siihen liittyvänä (muu liiketoiminta kuin sijoitusten tekeminen, hoito tai pelkkä hallussapito yrityksen omaan lukuun, paitsi jos tämä toiminta on pankki-, vakuutus- tai arvopaperitoimintaa, jota harjoittaa vastaavasti pankki, vakuutusyritys tai rekisteröity arvopaperikauppias).
3. Jos soveltamisalan verosopimukseen perustuvat etuudet evätään 1 kappaleen nojalla verosopimusosapuolessa asuvan henkilön saaman tulon osalta, toisen verosopimusosapuolen toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myöntää nämä etuudet tämän tulon osalta, jos vastauksena tällaisen henkilön pyyntöön tämä toimivaltainen viranomainen päättää, että näiden etuuksien myöntäminen on perusteltua ottaen huomioon syyt, joiden vuoksi tällainen henkilö ei ole täyttänyt 1 ja 2 kappaleen edellytyksiä. Sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen, jolle toisessa verosopimusosapuolessa asuva henkilö on tehnyt edellisen virkkeen mukaisen pyynnön, on neuvoteltava tämän toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ennen kuin pyyntö joko hyväksytään tai evätään.
4. Edellä 1—3 kappaletta sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen sellaisten määräysten sijasta tai puuttuessa, joilla evätään tai rajoitetaan etuuksia, jotka muutoin myönnettäisiin verosopimusosapuolen yritykselle, joka saa toisesta verosopimusosapuolesta tuloa, joka on luettavissa kuuluvaksi yrityksen kolmannella lainkäyttöalueella sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle.
5. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvatut määräykset;
c) tätä artiklaa kokonaisuudessaan sovelletaan vain niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 4 kappaleessa kuvatut määräykset.
6. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 5 kappaleen a tai b kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 4 kappaleessa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1—3 kappaleen määräyksillä. Muissa tapauksissa 1—3 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa näiden kappaleiden kanssa.
11 artiklaVerosopimusten soveltaminen rajoittamaan osapuolen oikeutta verottaa tässä osapuolessa asuvia henkilöitä
1. Soveltamisalan verosopimus ei vaikuta siihen, että verosopimusosapuoli verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvia henkilöitä, paitsi niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten perusteella myönnettyjen etuuksien osalta:
a) jotka edellyttävät, että verosopimusosapuoli myöntää tämän verosopimusosapuolen yritykselle toisen verosopimusosapuolen tekemää ensioikaisua seuraavan vastaoikaisun soveltamisalan verosopimuksen mukaisesti siitä veron määrästä, joka on kannettu ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa yrityksen kiinteän toimipaikan tulosta tai etuyhteydessä olevan yrityksen tulosta;
b) jotka voivat vaikuttaa siihen, miten tämä verosopimusosapuoli verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvaa luonnollista henkilöä, jos tämä luonnollinen henkilö saa tuloa toiselle verosopimusosapuolelle tai sen valtiolliselle osalle tai paikallisviranomaiselle tai muulle vastaavalle toimielimelle tekemästään työstä;
c) jotka voivat vaikuttaa siihen, miten tämä verosopimusosapuoli verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvaa luonnollista henkilöä, jos tämä luonnollinen henkilö on myös opiskelija, liikealan ammattioppilas tai harjoittelija taikka opettaja, professori, luennoija, kouluttaja tai tutkija, joka täyttää soveltamisalan verosopimuksen ehdot;
d) jotka edellyttävät, että tämä verosopimusosapuoli myöntää tässä verosopimusosapuolessa asuville henkilöille verohyvityksen tai -vapauden sellaisen tulon osalta, jota toinen verosopimusosapuoli voi verottaa soveltamisalan verosopimuksen nojalla (mukaan lukien tulo, joka on luettavissa kuuluvaksi tässä toisessa verosopimusosapuolessa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle soveltamisalan verosopimuksen nojalla);
e) joilla suojataan tässä verosopimusosapuolessa asuvia henkilöitä joitakin tämän verosopimusosapuolen syrjiviä verotuskäytäntöjä vastaan;
f) joilla sallitaan tässä verosopimusosapuolessa asuvien henkilöiden pyytää tämän tai jonkin toisen verosopimusosapuolen toimivaltaista viranomaista käsittelemään verotustapauksia, jotka eivät ole soveltamisalan verosopimuksen mukaisia;
g) jotka voivat vaikuttaa siihen, miten tämä verosopimusosapuoli verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvaa luonnollista henkilöä, kun tämä luonnollinen henkilö on toisen verosopimusosapuolen diplomaattisen edustuston, hallituksen edustuston tai konsuliedustuston jäsen;
h) joiden mukaan toisen verosopimusosapuolen sosiaaliturvalainsäädännön perusteella maksettuja eläkkeitä ja muita suorituksia verotetaan vain tässä toisessa verosopimusosapuolessa;
i) joiden mukaan eläkkeitä ja vastaavia maksuja, elinkorkoja ja elatusapu- tai muita elatusmaksuja, jotka kertyvät toisesta verosopimusosapuolesta, verotetaan vain tässä toisessa verosopimusosapuolessa; tai
j) joilla muutoin nimenomaisesti rajoitetaan verosopimusosapuolen oikeutta verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvia henkilöitä tai joilla nimenomaisesti määrätään, että sillä verosopimusosapuolella, jolta tulo kertyy, on yksinomainen oikeus verottaa tätä tuloa.
2. Edellä 1 kappaletta sovelletaan sellaisten soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta tai puuttuessa, joissa todetaan, että soveltamisalan verosopimus ei vaikuttaisi siihen, että verosopimusosapuoli verottaa tässä verosopimusosapuolessa asuvia henkilöitä.
3. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 2 kappaleessa kuvatut määräykset.
4. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 3 kappaleen a tai b kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 2 kappaleessa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen määräyksillä. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen kanssa.
IV OSA
KIINTEÄN TOIMIPAIKAN ASEMAN VÄLTTÄMINEN
12 artiklaKiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen komissionäärijärjestelyjen ja vastaavien strategioiden avulla
1. Niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten estämättä, joilla määritellään ilmaisu "kiinteä toimipaikka", ja jollei 2 kappaleesta muuta johdu, jos henkilö toimii verosopimusosapuolessa yrityksen puolesta ja näin tehdessään tavanomaisesti tekee sopimuksia tai on tavanomaisesti pääosassa, mikä johtaa sellaisten sopimusten tekemiseen, jotka tehdään rutiininomaisesti ilman yrityksen tekemiä olennaisia mukautuksia, ja nämä sopimukset:
a) ovat yrityksen nimissä; tai
b) koskevat tämän yrityksen omistaman omaisuuden tai sellaisen omaisuuden, johon sillä on käyttöoikeus, omistuksensiirtoa tai käyttöoikeuden myöntämistä; tai
c) koskevat tämän yrityksen suorittamaa palvelujen tarjoamista,
tällä yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka tässä verosopimusosapuolessa jokaisen toiminnan osalta, jota tämä henkilö harjoittaa yrityksen lukuun, paitsi jos tämä toiminta, jos yritys harjoittaisi sitä tässä verosopimusosapuolessa sijaitsevasta kiinteästä liikepaikastaan, ei aiheuttaisi sitä, että tämän kiinteän liikepaikan katsottaisiin muodostavan kiinteän toimipaikan soveltamisalan verosopimukseen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna tällä yleissopimuksella) sisältyvän kiinteän toimipaikan määritelmän perusteella.
2. Edellä 1 kappaletta ei sovelleta, jos verosopimusosapuolessa toisen verosopimusosapuolen yrityksen puolesta toimiva henkilö harjoittaa liiketoimintaa ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa itsenäisenä edustajana ja toimii yrityksen lukuun tämän säännönmukaisessa liiketoiminnassa. Jos henkilö kuitenkin toimii pelkästään tai lähes pelkästään yhden tai useamman yrityksen puolesta, joihin henkilö on läheisesti sidoksissa, tätä henkilöä ei pidetä tässä kappaleessa tarkoitettuna itsenäisenä edustajana minkään tällaisen yrityksen osalta.
3. a) Edellä 1 kappaletta sovelletaan niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta, joissa kuvataan olosuhteet, joissa yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka verosopimusosapuolessa (tai henkilön katsotaan olevan kiinteä toimipaikka verosopimusosapuolessa) sellaisen toiminnan osalta, jota muu henkilö kuin itsenäinen edustaja harjoittaa yrityksen lukuun, mutta vain siltä osin kuin tällaiset määräykset käsittelevät tilannetta, jossa tällaisella henkilöllä on tässä verosopimusosapuolessa valtuus tehdä sopimuksia yrityksen nimissä ja hän tavanomaisesti käyttää tätä valtuuttaan siellä.
b) Edellä 2 kappaletta sovelletaan niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta, joiden mukaan yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa verosopimusosapuolessa sellaisen toiminnan osalta, jota itsenäinen edustaja harjoittaa yrityksen lukuun.
4. Osapuoli voi varata oikeuden siihen, että tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin.
5. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 4 kappaleessa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 3 kappaleen a kohdassa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta 1 kappaletta sovelletaan vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tätä määräystä koskevan ilmoituksen.
6. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 4 kappaleessa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 3 kappaleen b kohdassa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta 2 kappaletta sovelletaan vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen tätä määräystä koskevan ilmoituksen.
13 artiklaKiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisiä toimintoja koskevien poikkeusten avulla
1. Osapuoli voi päättää soveltaa 2 kappaletta (Vaihtoehto A) tai 3 kappaletta (Vaihtoehto B) tai päättää, ettei se sovella kumpaakaan vaihtoehtoa.
Vaihtoehto A
2. Niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten estämättä, joilla määritellään ilmaisu "kiinteä toimipaikka", katsotaan, ettei ilmaisu "kiinteä toimipaikka" käsitä:
a) toimintaa, joka on erityisesti lueteltu soveltamisalan verosopimuksessa (ennen sen mukauttamista tällä yleissopimuksella) toimintana, jonka ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, siihen katsomatta, riippuuko tämä poikkeus kiinteän toimipaikan asemasta siitä, onko toiminta luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
b) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan sellaisen toiminnan harjoittamiseksi yritykselle, jota ei kuvata a kohdassa;
c) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan a ja b kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi,
edellyttäen, että tällainen toiminta tai c kohdan osalta kiinteästä liikepaikasta harjoitettava toiminta kokonaisuudessaan on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa.
Vaihtoehto B
3. Niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten estämättä, joilla määritellään ilmaisu "kiinteä toimipaikka", katsotaan, ettei ilmaisu "kiinteä toimipaikka" käsitä:
a) toimintaa, joka on erityisesti lueteltu soveltamisalan verosopimuksessa (ennen sen mukauttamista tällä yleissopimuksella) toimintana, jonka ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, siihen katsomatta, riippuuko tämä poikkeus kiinteän toimipaikan asemasta siitä, onko toiminta luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa, paitsi siltä osin kuin soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevalla määräyksellä nimenomaisesti määrätään, että erityisen toiminnan ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, edellyttäen, että toiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
b) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan sellaisen toiminnan harjoittamiseksi yritykselle, jota ei kuvata a kohdassa, edellyttäen, että tämä toiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
c) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan a ja b kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi, edellyttäen, että tähän yhdistämiseen perustuva kiinteästä liikepaikasta harjoitettava toiminta kokonaisuudessaan on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa.
4. Sellaista soveltamisalan verosopimuksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 2 tai 3 kappaleella) määräystä, jossa luetellaan erityiset toiminnat, joiden ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, ei sovelleta yrityksen käyttämään tai ylläpitämään kiinteään liikepaikkaan, jos sama yritys tai siihen läheisesti sidoksissa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa samassa paikassa tai toisessa paikassa samassa verosopimusosapuolessa ja:
a) tämä paikka tai toinen paikka muodostaa kiinteän toimipaikan yritykselle tai siihen läheisesti sidoksissa olevalle yritykselle niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten perusteella, joilla määritellään kiinteä toimipaikka; tai
b) se toiminta, joka perustuu kahden yrityksen samassa paikassa tai saman yrityksen tai siihen läheisesti sidoksissa olevien yritysten kahdessa paikassa harjoittamien toimintojen yhdistämiseen, ei kokonaisuudessaan ole luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
edellyttäen, että kahden yrityksen samassa paikassa tai saman yrityksen tai siihen läheisesti sidoksissa olevien yritysten kahdessa paikassa harjoittama liiketoiminta muodostaa toisiaan täydentäviä toimintoja, jotka ovat osa yhtenäistä liiketoimintaa.
5. a) Edellä 2 tai 3 kappaletta sovelletaan niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten asiaa koskevien osien sijasta, joissa luetellaan erityisiä toimintoja, joiden ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, vaikka toimintaa harjoitetaan kiinteästä liikepaikasta (tai niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta, jotka vaikuttavat vastaavalla tavalla).
b) Edellä 4 kappaletta sovelletaan niihin soveltamisalan verosopimuksen määräyksiin (sellaisina kuin ne voivat olla mukautettuina 2 tai 3 kappaleella), joissa luetellaan erityisiä toimintoja, joiden ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, vaikka toimintaa harjoitetaan kiinteästä liikepaikasta (tai soveltamisalan verosopimuksen määräyksiin, jotka vaikuttavat vastaavalla tavalla).
6. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) 2 kappaletta ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa nimenomaisesti todetaan, että luettelon erityisistä toiminnoista ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa vain, jos jokainen toiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
c) 4 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin.
7. Jokainen osapuoli, joka päättää soveltaa 1 kappaleen mukaista vaihtoehtoa, ilmoittaa tallettajalle vaihtoehtovalintansa. Tällainen ilmoitus sisältää myös luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on 5 kappaleen a kohdassa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Vaihtoehtoa sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat päättäneet soveltaa samaa vaihtoehtoa ja tehneet tällaisen tätä määräystä koskevan ilmoituksen.
8. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 6 kappaleen a tai c kohdassa kuvattua varaumaa ja joka ei päätä soveltaa 1 kappaleen mukaista vaihtoehtoa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 5 kappaleen b kohdassa kuvattu määräys, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta 4 kappaletta sovelletaan vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tätä määräystä koskevan ilmoituksen tämän kappaleen tai 7 kappaleen mukaisesti.
14 artiklaSopimusten osiinjakaminen
1. Ainoastaan sen ratkaisemiseksi, onko ylitetty se yksi tai useampi ajanjakso, johon viitataan sellaisessa soveltamisalan verosopimuksen määräyksessä, jolla määrätään yhdestä tai useammasta ajanjaksosta, jonka jälkeen yksittäisten hankkeiden tai toimintojen on muodostettava kiinteä toimipaikka:
a) jos verosopimusosapuolen yritys harjoittaa toimintaa toisessa verosopimusosapuolessa paikassa, joka muodostaa rakennustyömaan tai -hankkeen, asennushankkeen tai muun yksittäisen hankkeen, joka yksilöidään soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevassa määräyksessä, tai harjoittaa valvonta- tai konsultointitoimintaa tällaisen paikan yhteydessä, sellaisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta, jossa viitataan näihin toimintoihin, ja näitä toimintoja harjoitetaan yhden tai useamman sellaisen ajanjakson aikana, jotka yhteensä ylittävät 30 päivää ylittämättä sitä yhtä tai useampaa ajanjaksoa, johon soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevassa määräyksessä viitataan; ja
b) jos yksi tai useampi ensiksi mainittuun yritykseen läheisesti sidoksissa oleva yritys harjoittaa liitännäistä toimintaa tässä toisessa verosopimusosapuolessa samalla rakennustyömaalla, rakennus- tai asennushankkeen paikalla tai muulla paikalla, joka yksilöidään soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevassa määräyksessä (tai niiden yhteydessä, jos soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevaa määräystä sovelletaan valvonta- tai konsultointitoimintaan), eri ajanjaksoina, joista jokainen ylittää 30 päivää,
nämä eri ajanjaksot lisätään siihen kokonaisajanjaksoon, jonka aikana ensiksi mainittu yritys on harjoittanut toimintaa tällä rakennustyömaalla, rakennus- tai asennushankkeen paikalla tai muulla paikalla, joka yksilöidään soveltamisalan verosopimuksen asiaa koskevassa määräyksessä.
2. Edellä 1 kappaletta sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta tai puuttuessa siltä osin kuin ne koskevat sopimusten jakamista useisiin osiin tarkoituksena välttää kiinteän toimipaikan olemassaoloon liittyvän yhden tai useamman ajanjakson soveltaminen yksittäisten 1 kappaleessa kuvattujen hankkeiden tai toimintojen osalta.
3. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimusten niiden määräysten osalta, jotka liittyvät luonnonvarojen tutkimiseen tai hyväksikäyttöön.
4. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 3 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista sellainen 2 kappaleessa kuvattu määräys, jota 3 kappaleen b kohdan mukainen varauma ei koske, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen soveltamisalan verosopimuksen määräystä koskevan ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen määräyksillä 2 kappaleessa määrätyltä osin. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen kanssa.
15 artiklaYritykseen läheisesti sidoksissa olevan henkilön määritelmä
1. Sovellettaessa niitä soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joita mukautetaan 12 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen komissionäärijärjestelyjen ja vastaavien strategioiden avulla) 2 kappaleella, 13 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisten toimintaa koskevien poikkeusten avulla) 4 kappaleella tai 14 artiklan (Sopimusten osiinjakaminen) 1 kappaleella, henkilö on yritykseen läheisesti sidoksissa, jos kaikkien asiaa koskevien tosiasioiden ja olosuhteiden perusteella toisella on määräysvaltaa toiseen nähden tai molemmat ovat samojen henkilöiden tai yritysten määräysvallassa. Henkilön katsotaan joka tapauksessa olevan läheisesti sidoksissa yritykseen, jos toinen omistaa suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia toisen etuusintresseistä (tai yhtiön osalta enemmän kuin 50 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä ja -arvosta tai yhtiön omapääomaetuusintressistä) tai jos muu henkilö omistaa suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia henkilön tai yrityksen etuusintressistä (tai yhtiön osalta enemmän kuin 50 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä ja -arvosta tai yhtiön omapääomaetuusintressistä).
2. Osapuoli, joka on tehnyt 12 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen komissionäärijärjestelyjen ja vastaavien strategioiden avulla) 4 kappaleessa, 13 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisten toimintaa koskevien poikkeusten avulla) 6 kappaleen a tai c kohdassa ja 14 artiklan (Sopimusten osiinjakaminen) 3 kappaleen a kohdassa kuvatut varaumat, voi varata itselleen oikeuden siihen, että tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin soveltamisalan verosopimuksiin, joihin näitä varaumia sovelletaan.
V OSA
RIITOJENRATKAISUN PARANTAMINEN
16 artiklaKeskinäinen sopimusmenettely
1. Jos henkilö katsoo, että verosopimusosapuolen tai molempien verosopimusosapuolen toimenpiteet johtavat tai tulevat johtamaan hänen osaltaan verotukseen, joka on soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastainen, hän voi, näiden verosopimusosapuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta, saattaa asiansa jommankumman verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastaisen verotuksen.
2. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia soveltamisalan verosopimuksen vastaisen verotuksen välttämiseksi. Tehty sopimus pannaan täytäntöön verosopimusosapuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista aikarajoista riippumatta.
3. Verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan soveltamisalan verosopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita ei soveltamisalan verosopimuksessa säännellä.
4. a) i) Edellä 1 kappaleen ensimmäistä virkettä sovelletaan sellaisten soveltamisalan verosopimuksen (tai sen osien) määräysten sijasta tai puuttuessa, joilla määrätään, että jos henkilö katsoo jommankumman tai kummankin verosopimusosapuolen toimenpiteiden johtavan tai tulevan johtamaan kyseisen henkilön osalta verotukseen, joka on soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastainen, tämä henkilö voi, näiden verosopimusosapuolten sisäisen lainsäädännön mukaisista oikeussuojakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jolla tämä henkilö asuu, mukaan lukien määräykset siitä, että jos tämän henkilön käsiteltäväksi saattama asia kuuluu soveltamisalan verosopimuksen kansallisuuteen perustuvaa syrjintäkieltoa koskevien määräysten piiriin, asia voidaan saattaa sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka kansalainen tämä henkilö on.
ii) Edellä 1 kappaleen toista virkettä sovelletaan niiden soveltamisalan verosopimuksen määräysten sijasta, joiden mukaan 1 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu tapaus on saatettava käsiteltäväksi määräaikana, joka on lyhempi kuin kolme vuotta ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastaisen verotuksen, tai jos soveltamisalan verosopimuksesta puuttuu määräys, jossa kuvataan ajanjakso, jonka kuluessa tällainen asia on saatettava käsiteltäväksi.
b) i) Edellä 2 kappaleen ensimmäistä virkettä sovelletaan, jos soveltamisalan verosopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden mukaan sen toimivaltaisen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi 1 kappaleessa tarkoitettu henkilö asian saattaa, on pyrittävä, jos se katsoo huomautuksen perustelluksi mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisellä sopimuksella ratkaisemaan asia soveltamisalan verosopimuksen vastaisen verotuksen välttämiseksi.
ii) Edellä 2 kappaleen toista virkettä sovelletaan, jos soveltamisalan verosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, että tehty sopimus pannaan täytäntöön verosopimusosapuolten sisäisen lainsäädännön mukaisista määräajoista riippumatta.
c) i) Edellä 3 kappaleen ensimmäistä virkettä sovelletaan, jos soveltamisalan verosopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden mukaan verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan soveltamisalan verosopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset.
ii) Edellä 3 kappaleen toista virkettä sovelletaan, jos soveltamisalan verosopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden mukaan verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita soveltamisalan verosopimuksessa ei säännellä.
5. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) 1 kappaleen ensimmäistä virkettä ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sillä perusteella, että se aikoo täyttää OECD/G20 BEPS -paketin mukaisen riitojenratkaisun parantamista koskevan vähimmäisvaatimuksen varmistamalla, että jokaisen sen soveltamisalan verosopimuksen (muun kuin sellaisen soveltamisalan verosopimuksen, jolla sallitaan henkilön saattaa asiansa jommankumman verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi) nojalla, jos henkilö katsoo, että jommankumman tai kummankin verosopimusosapuolen toimenpiteet johtavat tai tulevat johtamaan kyseisen henkilön osalta verotukseen, joka on soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastainen, tämä henkilö voi, näiden verosopimusosapuolten sisäisen lainsäädännön mukaisista oikeussuojakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jolla henkilö asuu, tai jos tämän henkilön käsiteltäväksi saattama asia kuuluu soveltamisalan verosopimuksen kansallisuuteen perustuvaa syrjintäkieltoa koskevan määräyksen piiriin, sen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka kansalainen tämä henkilö on; ja tämän verosopimusosapuolen toimivaltainen viranomainen toteuttaa kahdenvälisen ilmoitus- tai neuvotteluprosessin toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa niiden asioiden osalta, joissa se toimivaltainen viranomainen, jonka käsiteltäväksi keskinäisen sopimusmenettelyn asia on saatettu, ei katso verovelvollisen huomautusta perustelluksi;
b) 1 kappaleen toista virkettä ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joilla ei määrätä, että 1 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu asia on saatettava käsiteltäväksi tietyn määräajan kuluessa sillä perusteella, että se aikoo täyttää OECD/G20 BEPS -paketin riitojenratkaisun parantamista koskevan vähimmäisvaatimuksen varmistamalla, että kaikkia tällaisia soveltamisalan verosopimuksia sovellettaessa 1 kappaleessa tarkoitetun verovelvollisen sallitaan saattaa asia käsiteltäväksi vähintään kolmen vuoden määräajan kuluessa ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastaisen verotuksen;
c) 2 kappaleen toista virkettä ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sillä perusteella, että kaikkia sen soveltamisalan verosopimuksia sovellettaessa:
i) keskinäisen sopimusmenettelyn avulla saavutettu sopimus on toteutettava verosopimusosapuolten sisäisen lainsäädännön mukaisista määräajoista riippumatta; tai
ii) se aikoo täyttää OECD/G20 BEPS -paketin riitojenratkaisun parantamista koskevan vähimmäisvaatimuksen hyväksymällä kahdenvälisissä sopimusneuvotteluissaan sopimusmääräyksen, jonka mukaan:
A) verosopimusosapuolet eivät saa oikaista toisen verosopimusosapuolen yrityksen kiinteälle toimipaikalle kuuluvaksi luettavaa tuloa kummankin verosopimusosapuolen välillä sovittavan ajanjakson jälkeen laskettuna sen verovuoden lopusta, jona tulo olisi ollut luettavissa kiinteälle toimipaikalle kuuluvaksi (tätä määräystä ei sovelleta, jos kyseessä on petos, törkeä huolimattomuus tai tahallinen laiminlyönti); ja
B) verosopimusosapuolet eivät saa lukea yrityksen tuloon ja verottaa sen mukaisesti tuloa, joka olisi kertynyt yritykselle, mutta joka ei soveltamisalan verosopimuksen määräyksessä tarkoitettujen keskenään etuyhteydessä oleviin yrityksiin liittyvien ehtojen vuoksi ole näin kertynyt, verosopimusosapuolten välillä sovittavan ajanjakson jälkeen laskettuna sen verovuoden lopusta, jona tulo olisi kertynyt yritykselle (tätä määräystä ei sovelleta, jos kyseessä on petos, törkeä huolimattomuus tai tahallinen laiminlyönti).
6. a) Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 5 kappaleen a kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 4 kappaleen a kohdan i alakohdassa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräystä koskevan ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen ensimmäisellä virkkeellä. Muissa tapauksissa 1 kappaleen ensimmäiselle virkkeelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa kyseisen virkkeen kanssa.
b) Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 5 kappaleen b kohdassa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle:
i) luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on määräys, jonka mukaan 1 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu asia on saatettava käsiteltäväksi tietyn määräajan kuluessa, joka on lyhempi kuin kolme vuotta ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastaisen verotuksen, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron; soveltamisalan verosopimuksen määräys korvataan 1 kappaleen toisella virkkeellä, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen kyseistä määräystä koskevan ilmoituksen; muissa tapauksissa, ellei ii alakohdasta muuta johdu, 1 kappaleen toiselle virkkeelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen toisen virkkeen kanssa;
ii) luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa on määräys, jonka mukaan 1 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu asia on saatettava käsiteltäväksi tietyn määräajan kuluessa, joka on vähintään kolme vuotta laskettuna ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa soveltamisalan verosopimuksen määräysten vastaisen verotuksen, samoin kuin jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron; 1 kappaleen toista virkettä ei sovelleta soveltamisalan verosopimukseen, jos jokin verosopimusosapuoli on tehnyt tällaisen tätä soveltamisalan verosopimusta koskevan ilmoituksen.
c) Jokainen osapuoli ilmoittaa tallettajalle:
i) luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa ei ole 4 kappaleen b kohdan i alakohdassa kuvattua määräystä; 2 kappaleen ensimmäistä virkettä sovelletaan soveltamisalan verosopimukseen vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen tämän soveltamisalan verosopimuksen osalta;
ii) sellaisen osapuolen osalta, joka ei ole tehnyt 5 kappaleen c kohdassa kuvattua varaumaa, luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa ei ole 4 kappaleen b kohdan ii alakohdassa kuvattua määräystä; 2 kappaleen toista virkettä sovelletaan soveltamisalan verosopimukseen vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen tämän soveltamisalan verosopimuksen osalta;
d) Jokainen osapuoli ilmoittaa tallettajalle:
i) luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa ei ole 4 kappaleen c kohdan i alakohdassa kuvattua määräystä; 3 kappaleen ensimmäistä virkettä sovelletaan soveltamisalan verosopimukseen vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen tämän soveltamisalan verosopimuksen osalta;
ii) luettelon niistä sen soveltamisalan verosopimuksista, joissa ei ole 4 kappaleen c kohdan ii alakohdassa kuvattua määräystä; 3 kappaleen toista virkettä sovelletaan soveltamisalan verosopimukseen vain, jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen tätä soveltamisalan verosopimusta koskevan ilmoituksen.
17 artiklaVastaoikaisut
1. Milloin verosopimusosapuoli tämän verosopimusosapuolen yrityksen tuloon lukee – ja tämän mukaisesti verottaa – tulon, josta toisessa verosopimusosapuolessa olevaa yritystä on verotettu tässä toisessa verosopimusosapuolessa, ja siten mukaan luettu tulo on tuloa, joka olisi kertynyt ensiksi mainitussa verosopimusosapuolessa olevalle yritykselle, jos yritysten välillä sovitut ehdot olisivat olleet sellaisia, joista riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, tämän toisen verosopimusosapuolen on asianmukaisesti oikaistava tästä tulosta siellä määrätyn veron määrä. Tällaista oikaisua tehtäessä on otettava asianmukaisesti huomioon soveltamisalan verosopimuksen muut määräykset, ja verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa neuvoteltava keskenään.
2. Edellä 1 kappaletta sovelletaan sellaisen määräyksen sijasta tai puuttuessa, joka edellyttää verosopimusosapuolen asianmukaisesti oikaisevan tämän verosopimusosapuolen yrityksen tulosta verosopimusosapuolessa määrätyn veron määrää, jos toinen verosopimusosapuoli lukee tämän tulon tämän toisen verosopimusosapuolen yrityksen tuloon ja tämän mukaisesti verottaa tätä tuloa ja näin mukaan luettu tulo on tuloa, joka olisi kertynyt tämän toisen verosopimusosapuolen yritykselle, jos yritysten välillä sovitut ehdot olisivat olleet sellaisia, jollaisista olisi sovittu toisistaan riippumattomien yritysten välillä.
3. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että:
a) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta niihin sen soveltamisalan verosopimuksiin, joissa jo on 2 kappaleessa kuvattu määräys;
b) tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sillä perusteella, että jos sen soveltamisalan verosopimuksessa ei ole 2 kappaleessa tarkoitettua määräystä:
i) se tekee 1 kappaleessa tarkoitetun asianmukaisen oikaisun; tai
ii) sen toimivaltainen viranomainen pyrkii ratkaisemaan asian soveltamisalan verosopimuksen keskinäistä sopimusmenettelyä koskevien määräysten perusteella;
c) kun on kyseessä osapuoli, joka on tehnyt 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 5 kappaleen c kohdan ii alakohdan mukaisen varauman, tätä artiklaa kokonaisuudessaan ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sillä perusteella, että se kahdenvälisissä sopimusneuvotteluissaan hyväksyy 1 kappaleessa määrätyn tyyppisen sopimusmääräyksen, edellyttäen, että verosopimusosapuolet ovat päässeet sopimukseen tästä määräyksestä ja 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 5 kappaleen c kohdan ii alakohdassa kuvatuista määräyksistä.
4. Jokainen osapuoli, joka ei ole tehnyt 3 kappaleessa kuvattua varaumaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen soveltamisalan verosopimuksista 2 kappaleessa kuvattu määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaikki verosopimusosapuolet ovat tehneet soveltamisalan verosopimuksen määräyksen osalta tällaisen ilmoituksen, tämä määräys korvataan 1 kappaleen määräyksillä. Muissa tapauksissa 1 kappaleelle annetaan etusija ennen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa 1 kappaleen kanssa.
VI OSA
VÄLIMIESMENETTELY
18 artiklaPäätös VI osan soveltamisesta
Osapuoli voi päättää soveltaa tätä osaa soveltamisalan verosopimustensa osalta, ja se ilmoittaa tästä tallettajalle. Tätä osaa sovelletaan kahden verosopimusosapuolen osalta soveltamisalan verosopimuksen suhteen vain, jos molemmat verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen.
19 artiklaPakollinen sitova välimiesmenettely
1. Jos:
a) sellaisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 1 kappaleella) mukaisesti, jonka mukaan henkilö voi saattaa asiansa verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jos tämä henkilö katsoo jommankumman tai kummankin verosopimusosapuolen toimenpiteiden johtavan tai tulevan johtamaan tämän henkilön osalta verotukseen, joka on soveltamisalan verosopimuksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna yleissopimuksella) määräysten vastainen, henkilö on saattanut asian verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi sillä perusteella, että jommankumman tai kummankin verosopimusosapuolen toimenpiteet ovat johtaneet tämän henkilön osalta verotukseen, joka on soveltamisalan verosopimuksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna yleissopimuksella) määräysten vastainen; ja
b) toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty sopimaan tämän asian ratkaisemisesta sellaisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksen (sellaisena kuin se voi olla mukautettuna 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 2 kappaleella) nojalla, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisellä sopimuksella toisen verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, sellaisen kahden vuoden ajanjakson aikana, joka alkaa tapauksen mukaan 8 tai 9 kappaleessa tarkoitettuna alkamispäivänä (paitsi jos verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat ennen tämän ajanjakson päättymistä sopineet eri ajanjaksosta tämän asian osalta ja ilmoittaneet siitä asian käsiteltäväksi saattaneelle henkilölle),
asiasta syntyneet ratkaisemattomat kysymykset on, jos henkilö sitä kirjallisesti pyytää, jätettävä välimiesmenettelyyn tässä osassa kuvatulla tavalla, verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten 10 kappaleen määräysten nojalla sopimien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.
2. Jos toimivaltainen viranomainen on keskeyttänyt 1 kappaleessa tarkoitetun keskinäisen sopimusmenettelyn sillä perusteella, että asia on yhden tai useamman saman kysymyksen osalta vireillä tuomioistuimessa tai hallinnollisessa muutoksenhakuelimessä, 1 kappaleen b kohdassa määrätty ajanjakso lakkaa kulumasta siihen asti, kun tuomioistuin tai hallinnollinen muutoksenhakuelin on antanut lopullisen päätöksen tai asian käsittely on keskeytetty tai vedetty pois. Lisäksi, jos se henkilö, joka on saattanut asian käsiteltäväksi, ja toimivaltainen viranomainen ovat sopineet keskinäisen sopimusmenettelyn keskeyttämisestä, 1 kappaleen b kohdassa määrätty ajanjakso lakkaa kulumasta siihen asti, kun keskeytys on lopetettu.
3. Jos molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että henkilö, jota asia välittömästi koskee, ei ole ajoissa antanut jommankumman toimivaltaisen viranomaisen pyytämiä olennaisia lisätietoja 1 kappaleen b kohdassa määrätyn ajanjakson alkamisen jälkeen, 1 kappaleen b kohdassa määrättyä ajanjaksoa pidennetään yhtä pitkällä ajanjaksolla kuin se ajanjakso, joka alkaa päivänä, jona tietoja pyydettiin, ja loppuu päivänä, jona ne annettiin.
4. a) Välimiesmenettelyyn jätetyistä kysymyksistä annettava välimiesmenettelyratkaisu toteutetaan 1 kappaleessa tarkoitettua asiaa koskevalla keskinäisellä sopimuksella. Välimiesmenettelyratkaisu on lopullinen.
b) Välimiesmenettelyratkaisu sitoo kumpaakin verosopimusosapuolta, paitsi seuraavissa tapauksissa:
i) jos henkilö, jota asia välittömästi koskee, ei hyväksy keskinäistä sopimusta välimiesmenettelyratkaisun täytäntöönpanosta. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset eivät voi enää jatkaa asian käsittelyä. Henkilön, jota asia välittömästi koskee, katsotaan jättäneen hyväksymättä asiassa annetun välimiesmenettelyratkaisun toteuttamista koskevan keskinäisen sopimuksen, jos henkilö, jota asia välittömästi koskee, ei 60 päivän kuluessa sen päivän jälkeen, jona ilmoitus keskinäisestä sopimuksesta on lähetetty henkilölle, vedä kaikkia välimiesmenettelyratkaisun toteuttamista koskevassa keskinäisessä sopimuksessa ratkaistuja kysymyksiä pois tuomioistuimen tai hallinnollisen muutoksenhakuelimen käsittelystä tai muuten lopeta vireillä olevaa näitä kysymyksiä koskevaa oikeudenkäyntiä tai hallinnollista menettelyä tämän keskinäisen sopimuksen mukaisella tavalla.
ii) jos jonkin verosopimusosapuolen tuomioistuinten lopullisessa päätöksessä katsotaan, että välimiesmenettelyratkaisu on pätemätön. Tässä tapauksessa katsotaan, ettei 1 kappaleen mukaista välimiesmenettelypyyntöä ole tehty eikä välimiesmenettelyä ole suoritettu (paitsi 21 artiklaa (Välimiesmenettelyn salassapito) ja 25 artiklaa (Välimiesmenettelyn kustannukset) sovellettaessa). Tässä tapauksessa voidaan tehdä uusi välimiesmenettelypyyntö, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tällaista uutta pyyntöä ei tule sallia.
iii) jos henkilö, jota asia välittömästi koskee, jatkaa tuomioistuimessa tai hallinnollisessa muutoksenhakuelimessä oikeudenkäyntiä tai hallinnollista menettelyä kysymyksistä, jotka ratkaistiin keskinäisessä sopimuksessa välimiesmenettelyratkaisun toteuttamisesta.
5. Sen toimivaltaisen viranomaisen, joka on vastaanottanut 1 kappaleen a kohdassa kuvatun alkuperäisen keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyynnön, on kahden kalenterikuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta:
a) lähetettävä asian käsiteltäväksi saattaneelle henkilölle ilmoitus siitä, että se on vastaanottanut pyynnön; ja
b) lähetettävä ilmoitus tästä pyynnöstä ja pyynnön jäljennös toisen verosopimusosapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.
6. Kolmen kalenterikuukauden kuluessa sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyynnön (tai sen jäljennöksen toisen verosopimusosapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta), se joko:
a) ilmoittaa asian käsiteltäväksi saattaneelle henkilölle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, että se on vastaanottanut tiedot, jotka tarvitaan asian sisällön käsittelyä varten; tai
b) pyytää tältä henkilöltä lisätietoja tätä varten.
7. Jos toinen tai molemmat toimivaltaisista viranomaisista ovat pyytäneet 6 kappaleen b kohdan mukaisesti henkilöltä, joka on saattanut asian käsiteltäväksi, lisätietoja, jotka tarvitaan asian sisällön arviointia varten, lisätietoja pyytäneen toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kalenterikuukauden kuluessa lisätietojen vastaanottamisesta tältä henkilöltä ilmoitettava tälle henkilölle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle joko:
a) että se on vastaanottanut pyydetyt tiedot; tai
b) että jotkin pyydetyistä tiedoista vielä puuttuvat.
8. Jos kumpikaan toimivaltainen viranomainen ei ole pyytänyt lisätietoja 6 kappaleen b kohdan mukaisesti, 1 kappaleessa tarkoitettu alkamispäivä on aikaisempi seuraavista:
a) päivä, jona molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet henkilölle, joka on saattanut asian käsiteltäväksi 6 kappaleen a kohdan mukaisesti; ja
b) päivä, joka on kolme kalenterikuukautta sen jälkeen, kun toisen lainkäyttöalueen toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettu 5 kappaleen b kohdan mukaisesti.
9. Jos lisätietoja on pyydetty 6 kappaleen b kohdan mukaisesti, 1 kappaleessa tarkoitettu alkamispäivä on aikaisempi seuraavista:
a) viimeisin päivä, jona lisätietoja pyytäneet toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet asian käsiteltäväksi saattaneelle henkilölle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 7 kappaleen a kohdan mukaisesti; ja
b) päivä, joka on kolme kalenterikuukautta sen jälkeen, kun molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet kaikki tiedot, jotka jompikumpi toimivaltainen viranomainen on pyytänyt asian käsiteltäväksi saattaneelta henkilöltä.
Jos kuitenkin jompikumpi tai kumpikin toimivaltaisista viranomaisista lähettää 7 kappaleen b kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, tällaista ilmoitusta on käsiteltävä 6 kappaleen b kohdan mukaisena lisätietopyyntönä.
10. Verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten on keskinäisellä sopimuksella (kyseisen soveltamisalan verosopimuksen keskinäistä sopimusta koskevaa menettelyä käsittelevän artiklan mukaisesti) sovittava tähän osaan sisältyvien määräysten soveltamistavasta, mukaan lukien ne vähimmäistiedot, jotka ovat tarpeen jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asian sisällön harkintaa varten. Tällainen sopimus on tehtävä ennen päivää, jona asian ratkaisemattomat kysymykset voidaan ensi kerran jättää välimiesmenettelyyn, ja sitä voidaan muuttaa aika ajoin sen jälkeen.
11. Tämän artiklan soveltamiseksi osapuolen soveltamisalan verosopimuksiin osapuoli voi varata itselleen oikeuden korvata 1 kappaleen b kohdassa määrätty kahden vuoden ajanjakso kolmen vuoden ajanjaksolla.
12. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden seuraavien sääntöjen soveltamiseen soveltamisalan verosopimustensa osalta tämän artiklan muiden määräysten estämättä:
a) keskinäisen sopimusmenettelyn asiasta syntyvää ratkaisematonta kysymystä, joka muutoin kuuluu tässä yleissopimuksessa määrätyn välimiesmenettelyn piiriin, ei saa jättää välimiesmenettelyyn, jos jommankumman verosopimusosapuolen tuomioistuin tai hallinnollinen muutoksenhakuelin on jo antanut päätöksen tästä kysymyksestä;
b) jos milloin tahansa välimiesmenettelypyynnön tekemisen jälkeen, ja ennen kuin välimiespaneeli on antanut verosopimusosapuolten toimivaltaisille viranomaisille päätöksensä, jommankumman verosopimusosapuolen tuomioistuin tai hallinnollinen muutoksenhakuelin antaa tätä kysymystä koskevan päätöksen, välimiesmenettely on lopetettava.
20 artiklaVälimiesten nimeäminen
1. Paitsi siltä osin kuin verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset keskenään sopivat eri säännöistä, tämän osan osalta sovelletaan 2—4 kappaletta.
2. Välimiespaneelin jäsenten nimeämistä koskevat seuraavat säännöt:
a) Välimiespaneelin on koostuttava kolmesta jäsenestä (luonnollisesta henkilöstä), joilla on asiantuntemusta tai kokemusta kansainvälisissä veroasioissa.
b) Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä yksi paneelin jäsen 60 päivän kuluessa 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 1 kappaleen mukaisen välimiesmenettelypyynnön esittämispäivästä. Kahden näin nimetyn paneelin jäsenen on 60 päivän kuluessa jälkimmäisestä nimeämisestä nimettävä kolmas jäsen, joka toimii välimiespaneelin puheenjohtajana. Puheenjohtaja ei saa olla kummankaan verosopimusosapuolen kansalainen eikä asua kummallakaan niistä.
c) Kunkin välimiespaneeliin nimetyn jäsenen on oltava puolueeton ja riippumaton verosopimusosapuolten toimivaltaisista viranomaisista, verohallinnoista ja finanssiministeriöistä sekä kaikista henkilöistä, joita asia välittömästi koskee (samoin kuin heidän neuvonantajistaan) nimeämisen hyväksymisen ajankohtana, säilytettävä puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa koko menettelyn ajan ja vältettävä kohtuullisen ajanjakson ajan sen jälkeen kaikkea sellaista menettelyä, joka voi vahingoittaa vaikutelmaa välimiesten puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta menettelyn osalta.
3. Mikäli verosopimusosapuolen toimivaltainen viranomainen ei nimeä välimiespaneelin jäsentä sillä tavalla ja niiden ajanjaksojen aikana, joista määrätään 2 kappaleessa tai joista verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat sopineet, se ylin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Veropolitiikan ja -hallinnon keskuksen virkamies, joka ei ole kummankaan verosopimusosapuolen kansalainen, nimeää jäsenen tämän toimivaltaisen viranomaisen puolesta.
4. Jos välimiespaneelin kaksi ensimmäistä jäsentä eivät nimeä puheenjohtajaa sillä tavalla ja niiden ajanjaksojen aikana, joista määrätään 2 kappaleessa tai joista verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat sopineet, se ylin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Veropolitiikan ja -hallinnon keskuksen virkamies, joka ei ole kummankaan verosopimusosapuolen kansalainen, nimeää puheenjohtajan.
21 artiklaVälimiesmenettelyn salassapito
1. Ainoastaan sovellettaessa niitä tämän osan määräyksiä, kyseisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä ja verosopimusosapuolten sisäistä lainsäädäntöä, jotka liittyvät tiedonvaihtoon, salassapitoon ja hallinnolliseen apuun, välimiespaneelin jäsenten ja jäsenkohtaisen enintään kolmihenkisen henkilökunnan (ja tulevien välimiesten, vain siltä osin kuin on tarpeen todentaa heidän kykynsä täyttää välimiehiä koskevat vaatimukset) katsotaan olevan henkilöitä tai viranomaisia, joille tietoja voidaan ilmaista. Välimiespaneelin tai tulevien välimiesten saamia tietoja ja toimivaltaisten viranomaisten välimiespaneelilta saamia tietoja pidetään tietoina, jotka vaihdetaan soveltamisalan verosopimuksen tiedonvaihtoa ja virka-apua koskevien määräysten mukaisesti.
2. Verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että välimiespaneelin jäsenet ja heidän henkilökuntansa suostuvat kirjallisesti ennen välimiesmenettelyssä toimimistaan käsittelemään välimiesmenettelyyn liittyviä tietoja niiden salassapito- ja vaitiolovelvoitteiden mukaisesti, jotka kuvataan niissä soveltamisalan verosopimuksen määräyksissä, jotka liittyvät tiedonvaihtoon ja virka-apuun, sekä verosopimusosapuolten sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
22 artiklaAsian ratkaiseminen ennen välimiesmenettelyn päättymistä
Sovellettaessa tätä osaa ja niitä kyseisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksiä, joilla määrätään asioiden ratkaisemisesta keskinäisellä sopimuksella, asiaa koskeva keskinäinen sopimusmenettely samoin kuin välimiesmenettely lopetetaan, jos milloin tahansa välimiesmenettelypyynnön esittämisen jälkeen ja ennen kuin välimiespaneeli on antanut päätöksensä verosopimusosapuolten toimivaltaisille viranomaisille:
a) verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset pääsevät keskinäiseen sopimukseen asian ratkaisemisesta; tai
b) asian käsiteltäväksi saattanut henkilö peruuttaa välimiesmenettelyä tai keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyyntönsä.
23 artiklaVälimiesmenettelyn laji
1. Tämän osan mukaiseen välimiesmenettelyyn sovelletaan seuraavia sääntöjä, paitsi siltä osin kuin verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset keskenään sopivat eri säännöistä:
a) Sen jälkeen, kun asia on jätetty välimiesmenettelyyn, kunkin verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen on annettava välimiespaneelille sopimuksella asetettuun päivään mennessä ratkaisuehdotus, jossa käsitellään kaikkia asian ratkaisemattomia kysymyksiä (ottaen huomioon kaikki verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten välillä aikaisemmin siinä asiassa tehdyt sopimukset). Ratkaisuehdotus on rajattava täsmällisten rahamäärien (esimerkiksi tulojen tai kulujen) esittämiseen, tai jos siitä on erityisesti määrätty, soveltamisalan verosopimuksen nojalla määrätyn veron maksimiverokantaan, asian jokaisen oikaisu- tai vastaavan kysymyksen osalta. Jos verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen kyseisen soveltamisalan verosopimuksen määräyksen soveltamisedellytyksiä koskevasta kysymyksestä (jäljempänä "kynnyskysymys"), kuten luonnollisen henkilön asuinpaikasta tai siitä, onko olemassa kiinteä toimipaikka, toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia kysymyksiin, joista päättäminen riippuu näiden kynnyskysymysten ratkaisemisesta.
b) Kunkin verosopimusosapuolen toimivaltainen viranomainen voi myös antaa ratkaisuehdotusta tukevia kannanottoja välimiespaneelin harkittavaksi. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen, joka antaa ratkaisuehdotuksen tai ratkaisuehdotusta tukevan kannanoton, on annettava siitä jäljennös toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle siihen päivään mennessä, jona ratkaisuehdotus ja ratkaisuehdotusta tukeva kannanotto on ollut määrä antaa. Kukin toimivaltainen viranomainen voi myös sopimuksella määrättyyn päivään mennessä antaa välimiespaneelille vastineen toisen toimivaltaisen viranomaisen antamaan ratkaisuehdotukseen ja ratkaisuehdotusta tukevaan kannanottoon. Jäljennös vastineesta on annettava toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle siihen päivään mennessä, jona vastine on ollut määrä antaa.
c) Välimiespaneeli valitsee päätöksekseen yhden toimivaltaisten viranomaisten asiaa varten jättämistä ratkaisuehdotuksista jokaisen kysymyksen ja kynnyskysymysten osalta, eikä se sisällytä päätökseen perustelua tai muuta selitystä. Välimiesmenettelyratkaisu hyväksytään paneelin jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Välimiespaneeli antaa päätöksensä kirjallisena tiedoksi verosopimusosapuolten toimivaltaisille viranomaisille. Välimiesmenettelyratkaisulla ei ole ennakkotapausarvoa.
2. Tätä artiklaa soveltamisalan verosopimustensa osalta soveltaessaan osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että 1 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin. Tässä tapauksessa välimiesmenettelyn osalta sovelletaan seuraavia sääntöjä, paitsi siltä osin kuin verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset keskenään sopivat eri säännöistä:
a) Sen jälkeen, kun asia on jätetty välimiesmenettelyyn, kunkin verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kaikille paneelin jäsenille tiedot, jotka voivat olla tarpeen välimiesmenettelyratkaisua varten. Jolleivät verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset toisin sovi, tietoja, jotka eivät ole olleet kummankin toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä ennen kuin ne molemmat vastaanottivat välimiesmenettelypyynnön, ei oteta huomioon päätöksessä.
b) Välimiespaneeli päättää välimiesmenettelyyn jätetyistä kysymyksistä soveltamisalan verosopimuksen sovellettavien määräysten mukaisesti ja näiden määräysten nojalla sopimuksen sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Paneelin jäsenten on myös otettava huomioon muut lähteet, joihin verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella nimenomaisesti viitata.
c) Välimiesmenettelyratkaisu annetaan kirjallisesti tiedoksi verosopimusosapuolten toimivaltaisille viranomaisille, ja siinä mainitaan ne oikeuslähteet, joihin on nojauduttu, ja ne perustelut, jotka ovat johtaneet ratkaisun tulokseen. Välimiesmenettelyratkaisu hyväksytään paneelin jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Välimiesmenettelyratkaisulla ei ole ennakkotapausarvoa.
3. Osapuoli, joka ei ole tehnyt 2 kappaleessa kuvattua varaumaa, voi varata itselleen oikeuden siihen, että edellä olevia tämän artiklan kappaleita ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimuksiin sellaisten osapuolten kanssa, jotka ovat tehneet kyseisen varauman. Tässä tapauksessa jokaisen tällaisen verosopimuksen verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät pääsemään sopimukseen siitä välimiesmenettelyn lajista, jota on sovellettava tämän verosopimuksen osalta. Ennen kuin tällaiseen sopimukseen on päästy, 19 artiklaa (Pakollinen sitova välimiesmenettely) ei sovelleta tällaisen soveltamisalan verosopimuksen osalta.
4. Osapuoli voi myös päättää soveltaa 5 kappaletta soveltamisalan verosopimustensa osalta, ja se ilmoittaa tästä tallettajalle. Soveltamisalan verosopimuksen osalta sovelletaan 5 kappaletta kahden verosopimusosapuolen suhteen, jos jompikumpi verosopimusosapuoli on tehnyt tällaisen ilmoituksen.
5. Ennen välimiesmenettelyn aloittamista verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että kaikki asian käsiteltäväksi saattaneet henkilöt ja heidän neuvonantajansa hyväksyvät kirjallisesti sen, että ne eivät ilmaise muulle henkilölle välimiesmenettelyn kuluessa jommaltakummalta toimivaltaiselta viranomaiselta tai välimiespaneelilta saamiaan tietoja. Asiaa koskeva soveltamisalan verosopimuksen mukainen keskinäinen sopimusmenettely samoin kuin tämän osan mukainen välimiesmenettely lopetetaan, jos asian käsiteltäväksi saattanut henkilö tai joku tämän henkilön neuvonantajista olennaisesti rikkoo tätä vaitiolosopimusta milloin tahansa välimiesmenettelypyynnön tekemisen jälkeen ja ennen kuin välimiespaneeli on antanut päätöksensä tiedoksi verosopimusosapuolten toimivaltaisille viranomaisille.
6. Osapuoli, joka ei päätä soveltaa 5 kappaletta, voi 4 kappaleen estämättä varata itselleen oikeuden siihen, että 5 kappaletta ei sovelleta yhden tai useamman yksilöidyn soveltamisalan verosopimuksen osalta tai sen kaikkien soveltamisalan verosopimusten osalta.
7. Osapuoli, joka päättää soveltaa 5 kappaletta, voi varata itselleen oikeuden siihen, että tätä osaa ei sovelleta kaikkien niiden soveltamisalan verosopimusten osalta, joiden suhteen toinen verosopimusosapuoli tekee 6 kappaleen mukaisen varauman.
24 artiklaSopimus erilaisesta ratkaisusta
1. Soveltaessaan tätä osaa soveltamisalan verosopimustensa osalta osapuoli voi päättää soveltaa 2 kappaletta, ja se ilmoittaa tästä tallettajalle. Kahden verosopimusosapuolen suhteen soveltamisalan verosopimuksen osalta 2 kappaletta sovelletaan vain, jos molemmat verosopimusosapuolet ovat tehneet tällaisen ilmoituksen.
2. Tämän osan mukainen välimiesmenettelyratkaisu ei, 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 4 kappaleen estämättä, sido verosopimusosapuolia, eikä sitä toteuteta, jos verosopimusosapuolten toimivaltaiset viranomaiset sopivat kaikkia ratkaisemattomia kysymyksiä koskevasta erilaisesta ratkaisusta kolmen kalenterikuukauden kuluessa sen jälkeen, kun välimiesmenettelyratkaisu on annettu niille tiedoksi.
3. Osapuoli, joka päättää soveltaa 2 kappaletta, voi varata itselleen oikeuden soveltaa 2 kappaletta vain kaikkien niiden sen soveltamisalan verosopimusten osalta, joiden osalta 23 artiklan (Välimiesmenettelyn laji) 2 kappaletta sovelletaan.
25 artiklaVälimiesmenettelyn kustannukset
Tämän osan mukaisessa välimiesmenettelyssä verosopimusosapuolet vastaavat välimiespaneelin jäsenten maksuista ja kuluista samoin kuin verosopimusosapuolille välimiesmenettelytoimien yhteydessä kertyneistä kustannuksista tavalla, josta verosopimusosapuolten toimivaltaisten viranomaisten on sovittava keskinäisellä sopimuksella. Jos tällaista sopimusta ei ole, jokainen verosopimusosapuoli vastaa omista ja nimeämänsä paneelin jäsenen kuluista. Verosopimusosapuolet vastaavat yhtäläisin osuuksin välimiespaneelin puheenjohtajan kustannuksista ja muista kuluista, jotka liittyvät välimiesmenettelyn hoitamiseen.
26 artiklaYhteensopivuus
1. Jollei 18 artiklasta (Päätös VI osan soveltamisesta) muuta johdu, tämän osan määräyksiä sovelletaan soveltamisalan verosopimuksen sellaisten määräysten sijasta tai puuttuessa, joilla määrätään keskinäisen sopimusmenettelyn asiasta syntyvien ratkaisemattomien kysymysten välimiesmenettelystä. Jokainen osapuoli, joka päättää soveltaa tätä osaa, ilmoittaa tallettajalle, onko jokaisessa sen muista soveltamisalan verosopimuksista kuin niistä, jotka kuuluvat 4 kappaleen mukaisen varauman soveltamisalaan, tällainen määräys, ja jos on, jokaisen tällaisen määräyksen artikla- ja kappalenumeron. Jos kaksi verosopimusosapuolta on tehnyt soveltamisalan verosopimuksen määräystä koskevan ilmoituksen, kyseinen määräys korvataan tämän osan määräyksillä näiden verosopimusosapuolten välillä.
2. Keskinäisestä sopimusmenettelystä syntyvää ratkaisematonta kysymystä, joka muuten kuuluu tässä osassa määrätyn välimiesmenettelyn alaan, ei saa jättää välimiesmenettelyyn, jos kysymys kuuluu sellaisen asian alaan, jonka osalta on aikaisemmin asetettu välimiespaneeli tai vastaava elin sellaisen kahden- tai monenvälisen sopimuksen mukaisesti, jolla määrätään keskinäisen sopimusmenettelyn asiasta syntyvien ratkaisemattomien kysymysten pakollisesta sitovasta välimiesmenettelystä.
3. Jollei 1 kappaleesta muuta johdu, mikään tässä osassa ei vaikuta sellaisten laajempien velvoitteiden täyttämiseen, jotka koskevat keskinäisen sopimusmenettelyn yhteydessä syntyvien ratkaisemattomien kysymysten välimiesmenettelyä ja jotka johtuvat muista sopimuksista, joiden osapuolia verosopimusosapuolet ovat tai tulevat olemaan.
4. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että tätä osaa ei sovelleta sellaisen yhden tai useamman yksilöidyn soveltamisalan verosopimuksen osalta (tai sen kaikkien soveltamisalan verosopimusten osalta), joilla jo määrätään keskinäisen sopimusmenettelyn asiasta syntyvien ratkaisemattomien kysymysten pakollisesta sitovasta välimiesmenettelystä.
VII OSA
LOPPUMÄÄRÄYKSET
27 artiklaAllekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoitettavaksi 31 päivästä joulukuuta 2016 alkaen:
a) kaikille valtioille;
b) Guernseylle (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta); Mansaarelle (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta); Jerseylle (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta); ja
c) muulle lainkäyttöalueelle, jolle on annettu lupa tulla yleissopimuksen osapuoleksi osapuolten ja allekirjoittajien yksimielisellä päätöksellä.
2. Tämä yleissopimus ratifioidaan tai hyväksytään.
28 artiklaVaraumat
1. Jollei 2 kappaleesta muuta johdu, tähän yleissopimukseen ei voida tehdä varaumia, paitsi ne, jotka erityisesti sallitaan:
a) 3 artiklan (Verotuksellisesti jaettavat yksiköt) 5 kappaleessa;
b) 4 artiklan (Yksiköt, joilla on kaksi asuinpaikkaa) 3 kappaleessa;
c) 5 artiklan (Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmien soveltaminen) 8 ja 9 kappaleessa;
d) 6 artiklan (Soveltamisalan verosopimuksen tarkoitus) 4 kappaleessa;
e) 7 artiklan (Sopimusten väärinkäytön estäminen) 15 ja 16 kappaleessa;
f) 8 artiklan (Osingonsiirtotransaktiot) 3 kappaleessa;
g) 9 artiklan (Voitto yksiköiden sellaisten osakkeiden tai intressien luovutuksesta, jotka saavat arvonsa pääasiallisesti kiinteästä omaisuudesta) 6 kappaleessa;
h) 10 artiklan (Väärinkäytösten estämistä koskeva sääntö kolmansilla lainkäyttöalueilla sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja varten) 5 kappaleessa;
i) 11 artiklan (Verosopimusten soveltaminen rajoittamaan osapuolen oikeutta verottaa tässä osapuolessa asuvia henkilöitä) 3 kappaleessa;
j) 12 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen komissionäärijärjestelyjen ja vastaavien strategioiden avulla) 4 kappaleessa;
k) 13 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisten toimintaa koskevien poikkeusten avulla) 6 kappaleessa;
l) 14 artiklan (Sopimusten osiinjakaminen) 3 kappaleessa;
m) 15 artiklan (Yritykseen läheisesti sidoksissa olevan henkilön määritelmä) 2 kappaleessa;
n) 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 5 kappaleessa;
o) 17 artiklan (Vastaoikaisut) 3 kappaleessa;
p) 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 11 ja 12 kappaleessa;
q) 23 artiklan (Välimiesmenettelyn laji) 2, 3, 6 ja 7 kappaleessa;
r) 24 artiklan (Sopimus erilaisesta ratkaisusta) 3 kappaleessa;
s) 26 artiklan (Yhteensopivuus) 4 kappaleessa;
t) 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 6 ja 7 kappaleessa; ja
u) 36 artiklan (VI osan soveltamisen alkaminen) 2 kappaleessa.
2. a) Osapuoli, joka päättää 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukaisesti soveltaa VI osaa (Välimiesmenettely), voi 1 kappaleen estämättä muotoilla yhden tai useamman varauman niiden asioiden soveltamisalan osalta, jotka voidaan ottaa välimiesmenettelyyn VI osan (Välimiesmenettely) määräysten mukaisesti. Sellaisen osapuolen osalta, joka päättää 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukaisesti soveltaa VI osaa (Välimiesmenettely) sen jälkeen, kun siitä on tullut tämän yleissopimuksen osapuoli, tämän kohdan mukaiset varaumat tehdään samaan aikaan kuin tämän osapuolen 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukainen ilmoitus tallettajalle.
b) Tämän kappaleen a kohdan mukaisesti tehdyt varaumat edellyttävät hyväksyntää. Kappaleen a kohdan mukaan tehty varauma katsotaan osapuolen hyväksymäksi, jos se ei ole ilmoittanut tallettajalle vastustavansa varaumaa sen kahdentoista kalenterikuukauden ajanjakson loppuun mennessä, joka alkaa sinä päivänä, jona tallettaja ilmoittaa varaumasta, tai siihen päivään mennessä, jona osapuoli tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhempi. Sellaisen osapuolen osalta, joka päättää 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukaisesti soveltaa VI osaa (Välimiesmenettely) sen jälkeen, kun siitä on tullut tämän yleissopimuksen osapuoli, ilmoitukset muiden osapuolten a kohdan mukaisesti tekemien aikaisempien varaumien vastustamisesta voidaan tehdä silloin, kun ensiksi mainittu osapuoli tekee tallettajalle 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukaisen ilmoituksen. Jos osapuoli vastustaa a kohdan mukaisesti tehtyä varaumaa, VI osaa (Välimiesmenettely) ei miltään osin sovelleta vastustavan osapuolen ja varauman tehneen osapuolen välillä.
3. Jollei tämän yleissopimuksen asiaa koskevissa määräyksissä erityisesti toisin määrätä, 1 tai 2 kappaleen mukaisesti tehty varauma:
a) mukauttaa varauman tekevän osapuolen osalta sen suhteissa toiseen osapuoleen niitä tämän yleissopimuksen määräyksiä, joihin varauma liittyy, varauman laajuuden mukaan; ja
b) mukauttaa näitä määräyksiä samassa laajuudessa toisen osapuolen osalta sen suhteissa varauman tekevään osapuoleen.
4. Varaumat, joita sovelletaan sellaisen lainkäyttöalueen tai alueen tekemiin verosopimuksiin, jonka kansainvälisistä suhteista osapuoli vastaa, tai niiden puolesta tehtyihin verosopimuksiin, jos tämä lainkäyttöalue tai alue ei ole yleissopimuksen osapuoli 27 artiklan (Allekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen) 1 kappaleen b tai c kohdan mukaisesti, tekee kyseinen vastaava osapuoli, ja ne voivat olla erilaisia kuin tämän osapuolen omien soveltamisalan verosopimustensa osalta tekemät varaumat.
5. Varaumat tehdään allekirjoitusajankohtana, tai kun ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan, jollei tämän artiklan 2, 6 ja 9 kappaleen ja 29 artiklan (Ilmoitukset) 5 kappaleen määräyksistä muuta johdu. Sellaisen osapuolen osalta, joka päättää 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukaisesti soveltaa VI osaa (Välimiesmenettely) sen jälkeen, kun siitä on tullut tämän yleissopimuksen osapuoli, tämän artiklan 1 kappaleen p, q, r ja s kohdassa kuvatut varaumat on kuitenkin tehtävä samanaikaisesti kuin tämän osapuolen 18 artiklan (Päätös VI osan soveltamisesta) mukainen ilmoitus tallettajalle.
6. Jos varaumia tehdään allekirjoitusajankohtana, ne on vahvistettava, kun ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan, paitsi jos varaumat sisältävässä asiakirjassa nimenomaisesti mainitaan, että sitä on pidettävä lopullisena, jollei tämän artiklan 2, 5 ja 9 kappaleen ja 29 artiklan (Ilmoitukset) 5 kappaleen määräyksistä muuta johdu.
7. Jos varaumia ei tehdä allekirjoitusajankohtana, tallettajalle on kyseisenä ajankohtana annettava väliaikainen luettelo odotettavissa olevista varaumista.
8. Niiden varaumien osalta, jotka tehdään kunkin seuraavan määräyksen mukaisesti, luettelo niistä 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaisesti ilmoitetuista sopimuksista, jotka kuuluvat varauman soveltamisalaan, sellaisena kuin se määritellään kyseisessä määräyksessä, (ja jos on kyseessä seuraavien muiden kuin c, d ja n kohdassa lueteltujen määräysten mukainen varauma, kunkin asiaa koskevan määräyksen artikla- ja kappalenumero) on annettava, kun tällaiset varaumat tehdään:
a) 3 artiklan (Verotuksellisesti jaettavat yksiköt) 5 kappaleen b, c, d, e ja g kohta;
b) 4 artiklan (Yksiköt, joilla on kaksi asuinpaikkaa) 3 kappaleen b, c ja d kohta;
c) 5 artiklan (Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmien soveltaminen) 8 ja 9 kappale;
d) 6 artiklan (Soveltamisalan verosopimuksen tarkoitus) 4 kappale;
e) 7 artiklan (Sopimusten väärinkäytön estäminen) 15 kappaleen b ja c kohta;
f) 8 artiklan (Osingonsiirtotransaktiot) 3 kappaleen b kohdan i, ii ja iii alakohta;
g) 9 artiklan (Voitto yksiköiden sellaisten osakkeiden tai intressien luovutuksesta, jotka saavat arvonsa pääasiallisesti kiinteästä omaisuudesta) 6 kappaleen d, e ja f kohta;
h) 10 artiklan (Väärinkäytösten estämistä koskeva sääntö kolmansilla lainkäyttöalueilla sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja varten) 5 kappaleen b ja c kohta;
i) 11 artiklan (Verosopimusten soveltaminen rajoittamaan osapuolen oikeutta verottaa tässä osapuolessa asuvia henkilöitä) 3 kappaleen b kohta;
j) 13 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisten toimintaa koskevien poikkeusten avulla) 6 kappaleen b kohta;
k) 14 artiklan (Sopimusten osiinjakaminen) 3 kappaleen b kohta;
l) 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 5 kappaleen b kohta;
m) 17 artiklan (Vastaoikaisut) 3 kappaleen a kohta;
n) 23 artiklan (Välimiesmenettelyn laji) 6 kappale; ja
o) 26 artiklan (Yhteensopivuus) 4 kappale.
Edellä a–o kohdassa kuvattuja varaumia ei sovelleta sellaiseen soveltamisalan verosopimukseen, joka ei ole tässä kappaleessa kuvatussa luettelossa.
9. Osapuoli, joka on tehnyt 1 tai 2 kappaleen mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa sen tai korvata sen suppeammalla varaumalla tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Tällaisen osapuolen on tehtävä sellaiset 29 artiklan (Ilmoitukset) 6 kappaleen mukaiset lisäilmoitukset, jotka voidaan tarvita varauman peruuttamisen tai korvaamisen johdosta. Jollei 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleesta muuta johdu, peruuttaminen tai korvaaminen tulee sovellettavaksi:
a) ainoastaan sellaisten valtioiden tai lainkäyttöalueiden kanssa tehdyn soveltamisalan verosopimuksen osalta, jotka ovat yleissopimuksen osapuolia, kun tallettaja vastaanottaa ilmoituksen varauman peruuttamisesta tai korvaamisesta:
i) niiden varaumien osalta, jotka liittyvät lähteellä pidätettäviä veroja koskeviin määräyksiin, jos tällaiset verot aiheuttava tapahtuma tapahtuu aikaisintaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kalenterikuukautta päivästä, jona tallettaja on antanut varauman peruuttamista tai korvaamista koskevan ilmoituksen tiedoksi; ja
ii) kaikkiin muihin määräyksiin liittyvien varaumien osalta niiden verojen suhteen, jotka on kannettu verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kalenterikuukautta päivästä, jona tallettaja on antanut varauman peruuttamista tai korvaamista koskevan ilmoituksen tiedoksi; ja
b) sellaisen soveltamisalan verosopimuksen osalta, jonka verosopimusosapuolista yksi tai useampi on tullut tämän yleissopimuksen osapuoleksi sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut peruuttamista tai korvaamista koskevan ilmoituksen: viimeisenä niistä päivistä, joina yleissopimus tulee voimaan näiden verosopimusosapuolten osalta.
29 artiklaIlmoitukset
1. Jollei tämän artiklan 5 ja 6 kappaleesta ja 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleesta muuta johdu, seuraavien määräysten mukaiset ilmoitukset on tehtävä allekirjoitusajankohtana tai kun ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan:
a) 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohta;
b) 3 artiklan (Verotuksellisesti jaettavat yksiköt) 6 kappale;
c) 4 artiklan (Yksiköt, joilla on kaksi asuinpaikkaa) 4 kappale;
d) 5 artiklan (Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmien soveltaminen) 10 kappale;
e) 6 artiklan (Soveltamisalan verosopimuksen tarkoitus) 5 ja 6 kappale;
f) 7 artiklan (Sopimusten väärinkäytön estäminen) 17 kappale;
g) 8 artiklan (Osingonsiirtotransaktiot) 4 kappale;
h) 9 artiklan (Voitto yksiköiden sellaisten osakkeiden tai intressien luovutuksesta, jotka saavat arvonsa pääasiallisesti kiinteästä omaisuudesta) 7 ja 8 kappale;
i) 10 artiklan (Väärinkäytösten estämistä koskeva sääntö kolmansilla lainkäyttöalueilla sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja varten) 6 kappale;
j) 11 artiklan (Verosopimusten soveltaminen rajoittamaan osapuolen oikeutta verottaa tässä osapuolessa asuvia henkilöitä) 4 kappale;
k) 12 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen komissionäärijärjestelyjen ja vastaavien strategioiden avulla) 5 ja 6 kappale;
l) 13 artiklan (Kiinteän toimipaikan aseman keinotekoinen välttäminen erityisten toimintaa koskevien poikkeusten avulla) 7 ja 8 kappale;
m) 14 artiklan (Sopimusten osiinjakaminen) 4 kappale;
n) 16 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) 6 kappale;
o) 17 artiklan (Vastaoikaisut) 4 kappale;
p) 18 artikla (Päätös VI osan soveltamisesta);
q) 23 artiklan (Välimiesmenettelyn laji) 4 kappale;
r) 24 artiklan (Sopimus erilaisesta ratkaisusta) 1 kappale;
s) 26 artiklan (Yhteensopivuus) 1 kappale; ja
t) 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 1, 2, 3, 5 ja 7 kappale.
2. Ilmoitukset niiden soveltamisalan verosopimusten osalta, jotka on tehnyt sellainen lainkäyttöalue tai alue, jonka kansainvälisistä suhteista osapuoli vastaa, tai jotka on tehty niiden puolesta, jos tämä lainkäyttöalue tai alue ei ole yleissopimuksen osapuoli 27 artiklan (Allekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen) 1 kappaleen b tai c kohdan mukaisesti, tekee kyseinen vastaava osapuoli, ja ne voivat olla erilaisia kuin tämän osapuolen omien soveltamisalan verosopimustensa osalta tekemät ilmoitukset.
3. Jos ilmoitukset tehdään allekirjoitusajankohtana, ne on vahvistettava ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa talletettaessa, paitsi jos ilmoitukset sisältävässä asiakirjassa nimenomaisesti mainitaan, että sitä on pidettävä lopullisena, jollei tämän artiklan 5 ja 6 kappaleen ja 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleen määräyksistä muuta johdu.
4. Jos ilmoituksia ei tehdä allekirjoitusajankohtana, tallettajalle on kyseisenä ajankohtana annettava väliaikainen luettelo odotettavissa olevista ilmoituksista.
5. Osapuoli voi milloin tahansa laajentaa luetteloa niistä sopimuksista, jotka on ilmoitettu 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaisesti tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Osapuolen on mainittava tässä ilmoituksessa, kuuluuko sopimus osapuolen tekemien 28 artiklan (Varaumat) 8 kappaleessa lueteltujen varaumien soveltamisalaan. Osapuoli voi myös tehdä uuden 28 artiklan (Varaumat) 8 kappaleessa kuvatun varauman, jos lisäsopimus olisi ensimmäinen, joka kuuluu tällaisen varauman soveltamisalaan. Osapuolen on myös mainittava lisäilmoitukset, joita voidaan tarvita 1 kappaleen b—s kohdan mukaan kuvaamaan lisäsopimusten sisällyttämistä yleissopimuksen soveltamisalaan. Jos laajentaminen johtaa ensimmäisen kerran sellaisen verosopimuksen sisällyttämiseen, jonka on tehnyt sellainen lainkäyttöalue tai alue, jonka kansainvälisistä suhteista osapuoli vastaa, tai joka on tehty niiden puolesta, osapuolen on lisäksi mainittava ne varaumat (28 artiklan (Varaumat) 4 kappaleen mukaisesti) tai ilmoitukset (tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti), joita sovelletaan tämän lainkäyttöalueen tai alueen tekemiin tai sen puolesta tehtyihin soveltamisalan verosopimuksiin. Sinä päivänä, jona 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaisesti ilmoitetuista lisätyistä sopimuksista tulee soveltamisalan verosopimuksia, päivä, jona soveltamisalan verosopimuksen mukautukset tulevat sovellettaviksi, määräytyy 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) määräysten mukaisesti.
6. Osapuoli voi tehdä 1 kappaleen b—s kohdan mukaisesti lisäilmoituksia tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Nämä ilmoitukset tulevat sovellettaviksi:
a) ainoastaan sellaisten valtioiden tai lainkäyttöalueiden kanssa tehtyjen soveltamisalan verosopimusten osalta, jotka ovat yleissopimuksen osapuolina, kun tallettaja vastaanottaa lisäilmoituksen:
i) niiden ilmoitusten osalta, jotka liittyvät lähteellä pidätettäviä veroja koskeviin määräyksiin, jos tällaiset verot aiheuttava tapahtuma tapahtuu aikaisintaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kalenterikuukautta päivästä, jona tallettaja on antanut lisäilmoituksen tiedoksi; ja
ii) kaikkiin muihin määräyksiin liittyvien ilmoitusten osalta niiden verojen suhteen, jotka on kannettu verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kalenterikuukautta päivästä, jona tallettaja on antanut lisäilmoituksen tiedoksi; ja
b) sellaisen soveltamisalan verosopimuksen osalta, jonka yksi tai useampi verosopimusosapuoli tulee tämän yleissopimuksen osapuoleksi sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut lisäilmoituksen: viimeisenä niistä päivistä, joina yleissopimus tulee voimaan näiden verosopimusosapuolten osalta.
30 artiklaSoveltamisalan verosopimusten myöhemmät mukautukset
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta niihin soveltamisalan verosopimuksen myöhempiin mukautuksiin, joista voidaan sopia verosopimusosapuolten välillä.
31 artiklaOsapuolten kokous
1. Osapuolet voivat kutsua koolle osapuolten kokouksen sellaisten päätösten tekemistä tai sellaisten tehtävien suorittamista varten, joita voidaan tarvita tai jotka voivat olla asianmukaisia tämän yleissopimuksen määräysten perusteella.
2. Tallettaja avustaa osapuolten kokousta.
3. Osapuoli voi pyytää osapuolten kokousta ilmoittamalla pyynnön tallettajalle. Tallettaja antaa pyynnön tiedoksi kaikille osapuolille. Sen jälkeen tallettaja kutsuu koolle osapuolten kokouksen, jos pyyntöä kannattaa yksi kolmasosa osapuolista kuuden kalenterikuukauden kuluessa siitä, kun tallettaja on antanut pyynnön tiedoksi.
32 artiklaTulkinta ja täytäntöönpano
1. Kysymykset, jotka syntyvät soveltamisalan verosopimuksen määräysten, sellaisina kuin ne ovat mukautettuina tällä yleissopimuksella, tulkinnasta tai täytäntöönpanosta, ratkaistaan soveltamisalan verosopimuksen yhden tai useamman sellaisen määräyksen mukaisesti, joka koskee soveltamisalan verosopimuksen tulkinta- tai täytäntöönpanokysymysten ratkaisemista keskinäisellä sopimuksella (sellaisina kuin nämä määräykset voivat olla mukautettuina tällä yleissopimuksella).
2. Yleissopimuksen 31 artiklan (Osapuolten kokous) 3 kappaleen mukaisesti koolle kutsuttu osapuolten kokous voi käsitellä tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta syntyviä kysymyksiä.
33 artiklaMuuttaminen
1. Osapuoli voi ehdottaa muutosta tähän yleissopimukseen jättämällä muutosehdotuksen tallettajalle.
2. Osapuolten kokous voidaan kutsua koolle käsittelemään muutosehdotusta 31 artiklan (Osapuolten kokous) 3 kappaleen mukaisesti.
34 artiklaVoimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kalenterikuukautta päivästä, jona viides ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.
2. Jokaisen tämän yleissopimuksen allekirjoittajan osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen viidennen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kalenterikuukautta päivästä, jona tämä allekirjoittaja on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.
35 artiklaSoveltamisen alkaminen
1. Tämän yleissopimuksen määräykset tulevat kussakin verosopimusosapuolessa sovellettaviksi soveltamisalan verosopimuksen osalta:
a) lähteellä pidätettävien verojen suhteen määriin, jotka maksetaan tai hyvitetään verosopimusosapuolen ulkopuolella asuville, jos tällaiset verot aiheuttava tapahtuma tapahtuu aikaisintaan ensimmäisenä päivänä seuraavana kalenterivuonna, joka alkaa aikaisintaan viimeisenä niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta; ja
b) kaikkien muiden tämän verosopimusosapuolen kantamien verojen suhteen veroihin, jotka kannetaan verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan kuuden kalenterikuukauden kuluttua (tai lyhemmän ajanjakson kuluttua, jos kaikki verosopimusosapuolet ilmoittavat tallettajalle aikovansa soveltaa tällaista lyhempää ajanjaksoa) viimeisestä niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta.
2. Osapuoli voi, mutta vain kun se soveltaa yksipuolisesti 1 kappaleen a kohtaa ja 5 kappaleen a kohtaa, päättää korvata "kalenterivuoden" "verokaudella", ja sen on tällöin ilmoitettava tästä tallettajalle.
3. Osapuoli voi, mutta vain kun se soveltaa yksipuolisesti 1 kappaleen b kohtaa ja 5 kappaleen b kohtaa, päättää korvata viittauksen "verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan … kalenterikuukauden kuluttua” viittauksella "verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta seuraavana vuonna, joka alkaa aikaisintaan … kalenterikuukauden kuluttua ", ja sen on tällöin ilmoitettava tästä tallettajalle.
4. Edellä olevien tämän artiklan määräysten estämättä sovelletaan 16 artiklaa (Keskinäinen sopimusmenettely) soveltamisalan verosopimuksen osalta sellaiseen asiaan, joka on saatettu verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi aikaisintaan viimeisenä niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta, lukuun ottamatta asioita, joita ei kyseisenä ajankohtana ole voitu saattaa käsiteltäväksi soveltamisalan verosopimuksen mukaisesti ennen sen mukauttamista yleissopimuksella, ottamatta huomioon sitä verokautta, jota asia koskee.
5. Sellaisen uuden verosopimuksen osalta, johon tämä yleissopimus tulee sovellettavaksi 29 artiklan (Ilmoitukset) 5 kappaleen mukaisen, 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaisesti ilmoitetun sopimusluettelon laajentamisen johdosta, tämän yleissopimuksen määräykset tulevat sovellettaviksi kussakin verosopimusosapuolessa:
a) lähteellä pidätettävien verojen osalta määriin, jotka maksetaan tai hyvitetään verosopimusosapuolen ulkopuolella asuville, jos tällaiset verot aiheuttava tapahtuma tapahtuu aikaisintaan ensimmäisenä päivänä seuraavana kalenterivuonna, joka alkaa aikaisintaan 30 päivän kuluttua päivästä, jona tallettaja on antanut sopimusten luettelon laajentamista koskevan ilmoituksen tiedoksi; ja
b) kaikkien muiden tämän verosopimusosapuolen kantamien verojen osalta veroihin, jotka kannetaan verokausilta, jotka alkavat aikaisintaan yhdeksän kalenterikuukauden kuluttua (tai lyhemmän ajanjakson kuluttua, jos kaikki verosopimusosapuolet ilmoittavat tallettajalle aikovansa soveltaa tällaista lyhempää ajanjaksoa) päivästä, jona tallettaja on antanut sopimusten luettelon laajentamista koskevan ilmoituksen tiedoksi.
6. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden siihen, että 4 kappaletta ei sovelleta sen soveltamisalan verosopimusten osalta.
7. a) Osapuoli voi varata itselleen oikeuden korvata:
i) 1 ja 4 kappaleessa olevat viittaukset "viimeisenä/viimeisestä niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta"; ja
ii) 5 kappaleessa olevat viittaukset "päivästä, jona tallettaja on antanut sopimusten luettelon laajentamista koskevan ilmoituksen tiedoksi";
viittauksella "30:nnestä päivästä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen, jolla kukin 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleessa kuvatun varauman tekevä verosopimusosapuoli ilmoittaa, että se on saattanut loppuun sisäiset menettelynsä tämän yleissopimuksen määräysten sovellettaviksi tulemiseksi kyseisen soveltamisalan verosopimuksen osalta";
iii) 28 artiklan (Varaumat) 9 kappaleen a kohdan viittaukset "päivästä, jona tallettaja on antanut varauman peruuttamista tai korvaamista koskevan ilmoituksen tiedoksi"; ja
iv) 28 artiklan (Varaumat) 9 kappaleen b kohdan viittauksen "viimeisenä niistä päivistä, joina yleissopimus tulee voimaan näiden verosopimusosapuolten osalta";
viittauksella "30:nnestä päivästä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen, jolla kukin 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleessa kuvatun varauman tekevä verosopimusosapuoli ilmoittaa, että se on saattanut loppuun sisäiset menettelynsä varauman peruuttamisen tai korvaamisen sovellettaviksi tulemiseksi kyseisen verosopimuksen osalta";
v) 29 artiklan (Ilmoitukset) 6 kappaleen a kohdan viittaukset "päivästä, jona tallettaja on antanut lisäilmoituksen tiedoksi"; ja
vi) 29 artiklan (Ilmoitukset) 6 kappaleen b kohdan viittauksen "viimeisenä niistä päivistä, joina yleissopimus tulee voimaan näiden verosopimusosapuolten osalta";
viittauksella "30:nnestä päivästä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen, jolla kukin 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleessa kuvatun varauman tekevä verosopimusosapuoli ilmoittaa, että se on saattanut loppuun sisäiset menettelynsä lisäilmoituksen sovellettavaksi tulemiseksi kyseisen soveltamisalan verosopimuksen osalta";
vii) 36 artiklan (VI osan soveltamisen alkaminen) 1 ja 2 kappaleen viittaukset "myöhempänä/ennen myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta;
viittauksella "30:ntenä päivänä/ennen 30:ttä päivää sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen, jolla kukin 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleessa kuvatun varauman tekevä verosopimusosapuoli ilmoittaa, että se on saattanut loppuun sisäiset menettelynsä tämän yleissopimuksen määräysten sovellettaviksi tulemiseksi kyseisen soveltamisalan verosopimuksen osalta"; ja
viii) 36 artiklan (VI osan soveltamisen alkaminen) 3 kappaleen viittauksen "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa sopimusten luettelon laajentamista koskevan ilmoituksen tiedoksi";
ix) 36 artiklan (VI osan soveltamisen alkaminen) 4 kappaleen viittaukset "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varauman peruuttamista koskevan ilmoituksen tiedoksi", "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varauman korvaamista koskevan ilmoituksen tiedoksi" ja "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varaumaa koskevan vastalauseen peruuttamista koskevan ilmoituksen tiedoksi"; ja
x) 36 artiklan (VI osan soveltamisen alkaminen) 5 kappaleen viittauksen "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa lisäilmoituksen tiedoksi";
viittauksilla "30. päivänä/30 päivää sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen, jolla kukin 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 7 kappaleessa kuvatun varauman tekevä verosopimusosapuoli ilmoittaa, että se on saattanut loppuun sisäiset menettelynsä VI osan (Välimiesmenettely) määräysten sovellettaviksi tulemiseksi kyseisen soveltamisalan verosopimuksen osalta".
b) Varauman a kohdan mukaisesti tekevän osapuolen on ilmoitettava vahvistus sisäisten menettelyjensä loppuun saattamisesta samanaikaisesti tallettajalle ja muille verosopimusosapuolille.
c) Jos yksi tai useampi verosopimusosapuoli tekee tämän kappaleen mukaisen varauman, yleissopimuksen määräysten, varauman peruuttamisen tai korvaamisen, tätä soveltamisalan verosopimusta koskevan lisäilmoituksen tai VI osan (Välimiesmenettely) soveltamisen alkamispäivä määräytyy kaikkien verosopimusosapuolten osalta tämän kappaleen mukaisesti.
36 artiklaVI osan soveltamisen alkaminen
1. Yleissopimuksen 28 artiklan (Varaumat) 9 kappaleen, 29 artiklan (Ilmoitukset) 6 kappaleen ja 35 artiklan (Soveltamisen alkaminen) 1–6 kappaleen estämättä sovelletaan VI osan (Välimiesmenettely) määräyksiä soveltamisalan kahden verosopimusosapuolen osalta:
a) niiden asioiden suhteen, jotka saatetaan verosopimusosapuolen (sellaisena kuin se kuvataan 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 1 kappaleen a kohdassa) toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi aikaisintaan myöhempänä niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta; ja
b) niiden asioiden suhteen, jotka saatetaan verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi ennen myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin verosopimusosapuolen osalta, päivästä, jona molemmat verosopimusosapuolet ovat ilmoittaneet tallettajalle keskinäiseen sopimukseen pääsemisestä 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 10 kappaleen mukaisesti ja antaneet tiedon siitä yhdestä tai useammasta päivästä, jona nämä asiat katsotaan saatetuksi verosopimusosapuolen (sellaisena kuin se kuvataan 19 artiklan (Pakollinen sitova välimiesmenettely) 1 kappaleen a kohdassa) toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi tämän keskinäisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.
2. Osapuoli voi varata itselleen oikeuden soveltaa VI osaa (Välimiesmenettely) asiaan, joka saatetaan verosopimusosapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi ennen myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta, vain siltä osin kuin kummankin verosopimusosapuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että sitä sovelletaan kyseiseen asiaan.
3. Sellaisen uuden soveltamisalan verosopimuksen osalta, johon yleissopimus tulee sovellettavaksi, kun 2 artiklan (Ilmaisujen tulkinta) 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaisesti ilmoitettujen sopimusten luetteloa on laajennettu 29 artiklan (Ilmoitukset) 5 kappaleen mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen viittaukset "myöhempänä/myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin verosopimusosapuolen osalta" korvataan viittauksella "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa sopimusten luettelon laajentamista koskevan ilmoituksen tiedoksi".
4. Yleissopimuksen 26 artiklan (Yhteensopivuus) 4 kappaleen mukaisesti tehdyn varauman peruuttaminen tai korvaaminen 28 artiklan (Varaumat) 9 kappaleen mukaisesti tai 28 artiklan (Varaumat) 2 kappaleen mukaisesti tehtyä varaumaa koskevan vastalauseen peruuttaminen, joka johtaa VI osan (Välimiesmenettely) soveltamiseen kahden verosopimusosapuolen välillä, tulee sovellettavaksi tämän artiklan 1 kappaleen a ja b kohdan mukaisesti, paitsi että viittaukset "myöhempänä/myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan soveltamisalan verosopimuksen kunkin verosopimusosapuolen osalta" korvataan vastaavasti viittauksella "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varauman peruuttamista koskevan ilmoituksen tiedoksi", "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varauman korvaamista koskevan ilmoituksen tiedoksi" tai "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa varaumaa koskevan vastalauseen peruuttamista koskevan ilmoituksen tiedoksi".
5. Yleissopimuksen 29 artiklan (Ilmoitukset) 1 kappaleen p kohdan mukaisesti tehty lisäilmoitus tulee sovellettavaksi 1 kappaleen a ja b kohdan mukaisesti, paitsi että tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen viittaukset "myöhempänä/myöhempää niistä päivistä, joina tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin verosopimusosapuolen osalta" korvataan viittauksilla "päivänä/päivää, jona tallettaja antaa lisäilmoituksen tiedoksi".
37 artiklaIrtisanominen
1. Osapuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen tallettajalle osoitetulla ilmoituksella.
2. Irtisanominen 1 kappaleen mukaisesti tulee voimaan sinä päivänä, jona tallettaja vastaanottaa ilmoituksen. Jos tämä yleissopimus on tullut voimaan soveltamisalan verosopimuksen kaikkien verosopimusosapuolten osalta ennen sitä päivää, jona osapuolen irtisanominen tulee voimaan, kyseinen soveltamisalan verosopimus pysyy sellaisena kuin se on mukautettuna tällä yleissopimuksella.
38 artiklaSuhde pöytäkirjoihin
1. Tätä yleissopimusta voidaan täydentää yhdellä tai useammalla pöytäkirjalla.
2. Valtion tai lainkäyttöalueen on oltava myös tämän yleissopimuksen osapuoli, jotta siitä tulisi pöytäkirjan osapuoli.
3. Pöytäkirja ei sido tämän yleissopimuksen osapuolta, jos siitä ei tule pöytäkirjan osapuolta sen määräysten mukaisesti.
39 artiklaTallettaja
1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteeri on tämän yleissopimuksen ja 38 artiklan (Suhde pöytäkirjoihin) mukaisten pöytäkirjojen tallettaja.
2. Tallettaja ilmoittaa osapuolille ja allekirjoittajille yhden kalenterikuukauden kuluessa:
a) kaikista 27 artiklan (Allekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen) mukaisista allekirjoittamisista;
b) kaikista 27 artiklan (Allekirjoitus ja ratifiointi, hyväksyminen) mukaisista ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisista;
c) kaikista 28 artiklan (Varaumat) mukaisista varaumista tai niiden peruuttamisista tai korvaamisista;
d) kaikista 29 artiklan (Ilmoitukset) mukaisista ilmoituksista tai lisäilmoituksista;
e) kaikista 33 artiklan (Muuttaminen) mukaisesti ehdotetuista tämän yleissopimuksen muutoksista;
f) kaikista 37 artiklan (Irtisanominen) mukaisista tämän yleissopimuksen irtisanomisista; ja
g) muusta tähän yleissopimukseen liittyvästä yhteydenpidosta.
3. Tallettaja pitää julkisesti saatavilla olevia luetteloita:
a) soveltamisalan verosopimuksista;
b) osapuolten tekemistä varaumista; ja
c) osapuolten tekemistä ilmoituksista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Pariisissa 24 päivänä marraskuuta 2016 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön arkistoon.