Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain voimaantulosta
- Date of publication
- Date of signature
- Electronic collection of treaties
- Sopimusteksti
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) 18 §:n 1 momentin nojalla:
1 §
Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2016 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 22 päivänä maaliskuuta 2017 ja tasavallan presidentti 24 päivänä maaliskuuta 2017. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 31 päivänä maaliskuuta 2017.
2 §
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annettu laki (176/2017) tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.
SUOMEN JA NORJAN VÄLINEN SOPIMUS KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ
Suomen tasavallan hallitus ja Norjan kuningaskunnan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka
haluavat korvata Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä 1. maaliskuuta 1989 tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön uudella sopimuksella,
painottavat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa vastuutaan sekä tarvetta suojella ja turvata Tenojoen vesistön kalakannat tarkoituksenmukaisella ja varovaisuusperiaatteeseen perustuvalla kalastuksen säätelyllä,
tunnustavat luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen merkityksen,
tunnustavat saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet ja paikallisväestön oikeudet ja luonnonvarojen merkityksen saamelaisille alkuperäiskansana kulttuurinsa ylläpitämiseksi, sekä muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeudet,
painottavat tietojenvaihdon ja yhteistyön merkitystä yhteisten luonnonvarojen käytössä ja hoidossa sekä paikallisten kalastusoikeuden haltijoiden ja muiden paikallisten tahojen laajoja vaikuttamismahdollisuuksia kalastuksenhoitoon,
viittaavat 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 66 artiklaan, 22 päivänä toukokuuta 1992 tehtyyn biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja Pohjois-Atlantin lohensuojelusta 2 päivänä maaliskuuta 1982 tehtyyn yleissopimukseen ja sen nojalla hyväksyttyihin lohen kalastuksen säätelyn ja hoidon suuntaviivoihin, 16 päivänä joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien 13 päivänä syyskuuta 2007 hyväksymään alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan julistukseen,
ovat tehneet seuraavan sopimuksen:
1 Luku
Tarkoitus ja soveltamisalue
1 ArtiklaTavoite
1. Sopimuksen tavoitteena on edistää Tenojoen vesistön kalakantojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä ja hoitoa perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon, mukaan lukien perinteinen tietämys, siten että vesistön lohentuotantokykyä hyödynnetään ja kalakantojen moninaisuus turvataan.
2. Kalakantojen suojelussa, hoidossa ja käytössä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin osallisena oleviin kalastusetuihin ja erityisesti kalastukseen, joka perustuu paikallisiin kulttuuriperinteisiin.
3. Lohen kalastuksen säätelyn lähtökohtana on hoitosuunnitelma. Suunnitelma pohjautuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kantojen koosta, koostumuksesta ja arvioidusta kehityksestä sekä ennalta varautumisen periaatteen soveltamiseen.
4. Säätely on toteutettava siten, että eri lohikantojen hoitotavoitteet saavutetaan ja niitä ylläpidetään pitkällä aikavälillä hoitosuunnitelman mukaisesti.
2 ArtiklaMaantieteellinen soveltamisalue
1. Sopimusta ja sen liitteenä 2 olevaa kalastussääntöä sovelletaan Tenojoen, Inarinjoen ja Kietsimäjoen niillä alueilla, joissa Suomen ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee ( rajajokiosuus ).
2. Sopimuksen 3 artiklan 1 kohtaa, 4 artiklaa sekä 11 artiklan 2 kohtaa sovelletaan vesistön lohennousualueella. Artiklaa 15 sovelletaan vesistön koko valuma-alueella.
3. Artiklan kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut soveltamisalueet on merkitty liitteessä 1 oleviin karttoihin.
3 ArtiklaSivuvesistöt, vesistön alempi Norjan puoleinen osuus ja Finnmarkin läänin merialueet
1. Osapuolet sitoutuvat Tenojoen vesistön sivuvesistöjen ja alemman Norjan puoleisen osuuden lohennousualueiden osalta antamaan kansallisia säännöksiä ja määräyksiä kalakantojen suojelun ja kestävän käytön turvaamiseksi. Norjalle kuuluvalla Tenojoen vesistön jokisuun ja rajajokiosuuden välisellä osalla sovellettavat kalastusmääräykset eivät voi olla lievempiä kuin rajajokiosuudella voimassa olevat määräykset. Kansallisten säännösten ja määräysten laadinnassa voidaan ottaa lähtökohdaksi 4 artiklassa tarkoitettu hoitosuunnitelma. Toisen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle on varattava tilaisuus antaa lausunto ennen säännösten vahvistamista.
2. Finnmarkin merilohen kalastuksen sääntelyä koskevista muutosesityksistä on pyydettävä lausunto Suomen toimivaltaiselta viranomaiselta ennen päätösten tekemistä.
2 Luku
Kalastuksen säätely
4 ArtiklaHoitosuunnitelma
1. Osapuolet laativat yhteistyössä Tenojoen lohikantojen hoitosuunnitelman, jolla turvataan biologinen monimuotoisuus sekä kantojen kestävä käyttö.
2. Suunnitelman on oltava joustava, tietoon perustuva ja lohikantakohtainen ja se on lähtökohtana laadittaessa mahdollisia sovittuja määräyksiä yhteisestä kalastussäännöstä poikkeamiseksi. Kalastusoikeuden haltijat osallistuvat suunnitelman laatimiseen.
3. Suunnitelman on sisällettävä:
i) tiedot kalakantojen ja niiden elinympäristöjen tilasta;
ii) tiedot kalastuksesta;
iii) lohikantojen kantakohtaiset hoitotavoitteet;
iv) ehdotus kalakantojen hoitotoimenpiteiksi;
v) hoitotavoitteet alittavien kantojen osalta ehdotus tarpeellisiksi elvytystoimenpiteiksi.
4. Jos yksi tai useampi lohikanta on hoitotavoitteen alittavalla tasolla, tulee näitä kantoja koskeva elvytyssuunnitelma sisällyttää hoitosuunnitelmaan.
5. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkennetaan tarvittaessa. Osapuolten on yhteistyössä muutettava suunnitelmaa, jos lohikantojen kehityksen tilanne poikkeaa olennaisesti hoitosuunnitelmaan sisältyvistä odotuksista. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen muutoksiin.
5 ArtiklaYhteinen kalastussääntö
1. Osapuolilla on yhteinen kalastussääntö rajajokiosuudella. Kalastussääntö on sopimuksen liitteenä 2, ja se on olennainen osa sopimusta.
2. Kalastussääntö on voimassa viisi vuotta sopimuksen voimaantulosta. Kalastussäännön voimassaolo jatkuu siitä eteenpäin aina seitsemän vuotta kerrallaan, paitsi jos toinen osapuolista aiemmin esittää sen muuttamista. Kalastussäännön muuttamista koskeva pyyntö on esitettävä vähintään kaksi vuotta ennen kalastussäännön voimassaolon päättymistä.
3. Kalastussääntö sisältää ennalta sovittuja säätelytoimenpiteitä, jotka saatetaan voimaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti kalastussäännössä määriteltyjen edellytysten täytyttyä. Ennalta sovittujen toimenpiteiden käyttöä koskevien edellytysten olemassaoloa arvioidaan vuosittain 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä. Arviointi kirjataan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun pöytäkirjaan.
6 ArtiklaMahdollisuus poiketa kalastussäännöstä
1. Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset voivat tämän sopimuksen 1 artiklassa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi ja kummankin osapuolen kansallisen lainsäädännön puitteissa sopia kalastussäännöstä poikkeavista määräyksistä, jos se on välttämätöntä kalakantojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi, heikentyneiden tai heikentymisvaarassa olevien kalakantojen suojelemiseksi tai elvyttämiseksi taikka jos kalakantojen tila sen sallii.
2. Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset voivat koskea:
1) kieltoa tai rajoitusta kalastaa tietyllä pyydyksellä tai kalastustavalla;
2) kieltoa tai rajoitusta kalastaa tiettynä ajankohtana tai tietyllä alueella;
3) käytettävien pyydysten määrällistä rajoitusta;
4) saaliskiintiötä;
5) lupamääriä;
6) rajajokiosuuden kalastusvyöhykejakoa;
7) kieltoa ottaa tiettyä sukupuolta tai kokoluokkaa olevia kaloja;
8) pyydysten rakennetta; tai
9) muita edellä 1–8 kohtiin rinnastuvia kalastussäännön täytäntöönpanoon liittyviä säätelytoimia.
3. Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset voidaan rajata koskemaan sopimusalueen osaa, erikseen määritettyä kalastuskauden jaksoa tai yksittäistä kalastustapaa. Määräykset annetaan määräajaksi enintään kolmeksi kalastuskaudeksi kerrallaan.
7 ArtiklaKalastussäännön vaikutusten arviointi ja poikkeavia määräyksiä koskeva menettelytapa
1. Osapuolten yhteinen seuranta- ja tutkimusryhmä sekä toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kalastussäännön ja siihen mahdollisesti tehtyjen poikkeavien määräysten vaikutuksia parhaan lohikantojen tilasta ja kehityssuunnista käytettävissä olevan tiedon perusteella vuosittain. Kalastusoikeuden haltijat otetaan mukaan arviointityöhön.
2. Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset arvioivat vuosittain tarvetta sopia kalastussäännöstä poikkeavista määräyksistä 6 artiklan mukaisesti.
3. Tarvetta toteuttaa kalastussäännöstä poikkeavia määräyksiä on arvioitava sellaisena ajankohtana, että tutkijoilla ja keskeisillä paikallisilla sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa arviointiin ja että kansalliset säännökset voivat tulla voimaan viimeistään sen vuoden huhtikuun 1 päivänä, jolloin poikkeavat määräykset tulevat voimaan.
4. Hallitusten tai niiden määräämien viranomaisten välinen sopimus kalastussäännöstä poikkeavista määräyksistä kirjataan erilliseen pöytäkirjaan.
3 Luku
Kalastuksen järjestäminen
8 ArtiklaKalastonhoitomaksut
Kalastettaessa rajajokiosuudella sovelletaan kalastonhoitomaksuvelvollisuuteen sen osapuolen lainsäädäntöä, jonka alueelta 10 artiklassa tarkoitettu kalastuslupa lunastetaan.
9 ArtiklaRajajokiosuuden jakaminen kalastusvyöhykkeisiin
1. Veneestä tapahtuvan matkailukalastuksen järjestämiseksi määritellään yhteiset kalastusvyöhykkeet. Kalastuslupien sallittu enimmäismäärä sekä kalastuslupien hinnat voivat vaihdella vyöhykkeittäin ja kalastuskauden aikana.
2. Kumpikin osapuoli voi perustaa kalastusvyöhykkeitä matkailukalastuksen järjestämiseksi rannalta kuultuaan toista osapuolta.
10 ArtiklaKalastusluvat
1. Kalastussäännössä määritellään matkailukalastukseen myytävien kalastuslupien enimmäismäärä. Määrä jaetaan puoliksi osapuolten välillä.
2. Rajajokiosuudella kalastavan on lunastettava kalastuslupa ennen kalastuksen aloittamista. Osapuolet vastaavat lupien myynnin järjestämisestä.
3. Rantakalastuslupa ostetaan siinä valtiossa, jossa kalastetaan. Venekalastuslupa oikeuttaa kalastamaan ilmoitetulla vyöhykkeellä molempien osapuolten alueella.
4. Kumpikin osapuoli määrittää kansallisen lainsäädännön mukaisesti kalastusluvan hinnan kuultuaan asiasta toista osapuolta. Kalastusluvan muut ehdot määritellään kalastussäännössä.
5. Kumpikin osapuoli päättää kalastuslupien myynnistä saatujen tulojen käytöstä. Valvonta, seuranta ja kalatutkimus asetetaan etusijalle.
11 ArtiklaKalastuksenvalvonta
1. Osapuolten on huolehdittava riittävästä kalastuksenvalvonnasta. Kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaiset kalastuksenvalvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat valvovat kalastussäännön noudattamista.
2. Kalastusta saavat lisäksi valvoa yhteiset suomalais-norjalaiset valvontapartiot. Tällaisessa valvonnassa toisen osapuolen valvojat ovat tarkkailijan asemassa.
3. Osapuolet voivat sopia yhteisestä kalastuksenvalvontasuunnitelmasta.
4. Jos jommallakummalla osapuolella on syytä epäillä kalastuksen tapahtuneen tai tapahtuvan voimassa olevien määräysten vastaisesti toisen osapuolen alueella, on kalastuksenvalvontaviranomaisen tai kalastuksenvalvojan ilmoitettava tästä välittömästi toisen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.
4 Luku
Seuranta, tutkimus, saalisraportointi ja saalistilastot
12 ArtiklaSeuranta ja tutkimus
1. Osapuolet seuraavat ja tutkivat Tenojoen vesistön kalakantoja yhteistyössä. Tavoitteena on erityisesti luoda perustaa 4 artiklassa tarkoitetun hoitosuunnitelman laatimiselle ja arvioinnille ja arvioida kalastussäännöksiä 7 artiklan mukaisesti.
2. Työtä toteuttaa osapuolten yhteinen seuranta- ja tutkimusryhmä, jossa kummallakin osapuolella on kaksi edustajaa. Paikalliset kalastusoikeuden haltijat osallistuvat työhön. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset sopivat ryhmän toimeksiannosta.
13 ArtiklaSaalisrekisteri ja saalisilmoitukset
1. Osapuolilla on yhteinen sähköinen saalisrekisteri, johon kalastaja on velvollinen ilmoittamaan harjoittamaansa kalastusta ja saaliita koskevat tiedot siten kuin kalastussäännössä määritetään.
2. Rekisteriin tallennettuja tietoja käytetään saalistilastointiin, kalavarojen hoidon suunnitteluun, valvontaan ja kalatutkimuksiin sekä kalakantoja ja kalastuksen harjoittamista koskevaan tutkimukseen.
5 Luku
Kalakantojen suojelu
14 ArtiklaRakentaminen ja saastuttaminen
1. Osapuolten on asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa huolehdittava siitä, että laitosten, rakennusten tai rakenteiden sijoittaminen ja rakentaminen tai muu vastaava toiminta tai vesivarojen hyödyntäminen ei aiheuta vahinkoa tai sen vaaraa kalakannoille tai kalastukselle.
2. Osapuolten on kummankin tahollaan ja yhteistyössä toistensa kanssa toteutettava toimenpiteitä, joita tarvitaan vesistön vedenlaadun seuraamiseksi, ylläpitämiseksi ja tarpeen vaatiessa kohentamiseksi.
15 ArtiklaBiologiset vaikutukset
1. Osapuolten on käynnistettävä tarpeelliset toimet kalakantojen suojelemiseksi tarttuvilta kalasairauksilta sekä vieraslajeilta ja -kannoilta.
2. Osapuolten on pienennettävä käynnissä olevien toimintojen aiheuttamaa uhkaa ja estettävä uusia uhkia aiheuttavia toimintoja vesistön valuma-alueella ja lähellä sijaitsevilla maa- ja merialueilla. Näihin kuuluvat kalankasvatuksesta aiheutuvat vahingolliset vaikutukset ja sairauksien tartunnanuhka sekä vaikutukset, joita karanneet tai istutetut kalat aiheuttavat.
3. Tenojoen vesistön valuma-alueella ei saa harjoittaa anadromisten lohikalojen kasvatusta ja viljelyä. Tenojoen vesistön valuma-alueelle ei saa istuttaa vesistön valuma-alueen ulkopuolelta tuotuja kaloja.
4. Eläviä kaloja tai gameettia (mätiä ja maitia) ei saa siirtää muista vesistöistä Tenojoen vesistön valuma-alueelle.
5. Vesiviljelyeläinten ja niiden gameettien siirtämisen on tapahduttava Euroopan unionin kalaterveysmääräysten mukaisesti.
6. Muista vesistöistä peräisin olevaa vettä ei saa päästää eikä niistä pyydystettyjä kaloja saa puhdistaa vesistön valuma-alueella luonnonvesien välittömässä läheisyydessä. Muissa vesistöissä käytettyjen kalastusvälineiden, muiden varusteiden kuten myös veneiden ja muiden kulkuvälineiden on oltava kuivia tai desinfioituja ennen kuin niitä saa käyttää valuma-alueella. Desinfioinnin ja kuivatuksen suorittamiselle laaditaan yhteinen ohjeistus. Osapuolet huolehtivat siitä, että velvoitteesta tiedotetaan yleisölle.
7. Osapuolten on välittömästi varoitettava toisiaan, jos on aihetta epäillä, että valuma-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevilla maa- ja merialueilla esiintyy lohiloista Gyrodactylus salarista tai muita tarttuvia vakavia kalasairauksia tai jos tartunta on todettu. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat laatia yhteisen suunnitelman, jossa määritellään varoitusvelvollisuutta koskevat käytännöt, valmius mahdollisen Gyrodactylus salariksen leviämisen varalta, kalatautien todentamismenetelmät ja toimenpiteet epäiltäessä kyseisiä sairauksia tai kun esiintyminen on todettu.
16 ArtiklaToimet erityistilanteissa
1. Toimivaltaisten viranomaisten on erikseen tai yhdessä käynnistettävä välttämättöminä pidettäviä toimenpiteitä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, rajoittamiseksi tai estämiseksi siinä tapauksessa, että kalakantoja uhkaavat saastuminen tai muut ympäristövaikutukset.
2. Osapuolten on välittömästi rajoitettava kalastusta tai lopetettava se kokonaan veden virtaaman tai muiden erityisolosuhteiden, kuten lohennousun olennaisen vähenemisen niin vaatiessa. Kalastusta rajoitetaan tai se lopetetaan ainoastaan siinä laajuudessa ja sillä alueella, jolla se on välttämätöntä kalakantojen turvaamiseksi. Paikallisia tahoja ja oikeudenhaltijoita on kuultava asiasta siinä määrin kuin tilanteen kiireellisyys sen sallii.
3. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset laativat yhdessä menettelytavat tämän artiklan määräysten toimeenpanemiselle. Toimenpiteiden välttämättömyyttä arvioitaessa on ennalta varautumisen periaatteelle annettava suuri painoarvo.
6 Luku
Loppumääräykset
17 ArtiklaYhteistyö, sopimuksen seuranta ja muutokset
1. Osapuolten toimivaltaisten viranomaisten tulee toimia yhteistyössä kaikissa Tenon vesistön kalakantoja ja vesiympäristöä koskevissa kysymyksissä.
2. Osapuolet kokoontuvat tarpeen mukaan arvioidakseen sopimuksen soveltamista. Tapaamiset tulee järjestää viimeistään kahden kuukauden kuluessa toisen osapuolen esittämästä pyynnöstä.
3. Tätä sopimusta ja sen liitteitä voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Muutokset tulevat voimaan 22 artiklassa määrätyllä tavalla.
18 ArtiklaErimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyvät erimielisyydet on ratkaistava yhteisymmärryksessä toimivaltaisten viranomaisten välisin neuvotteluin niin nopeasti kuin mahdollista.
2. Neuvottelut tulee käynnistää viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osapuoli esittää toiselle osapuolelle neuvottelupyynnön diplomaattista tietä.
3. Mikäli asiassa ei saada ratkaisua kolmen kuukauden kuluessa, osoitetaan erimielisyydet ad hoc Tenojoen vesistön rajajokikomission ratkaistavaksi. Kumpikin osapuoli nimeää komissioon kolme jäsentä sekä kolme varajäsentä. Lisäksi kumpikin osapuoli asettaa komission käytettäväksi sihteerin ja tarvittavat asiantuntijat. Komission on pyrittävä löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
4. Mikäli asiaa ei saada ratkaistua komissiossa viiden kuukauden kuluessa, ratkaistaan erimielisyydet diplomaattista tietä.
19 ArtiklaIrtisanominen
Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen toiselle osapuolelle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu.
20 ArtiklaRikosoikeudelliset seuraamukset
Rangaistuksista, takavarikoista, menettämisseuraamuksista ja muista rikosoikeudellisista seuraamuksista säädetään kansallisessa lainsäädännössä.
21 ArtiklaNykyisen sopimuksen kumoutuminen
Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaavat Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä 1 päivänä maaliskuuta 1989 tehty sopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö olemasta voimassa.
22 ArtiklaVoimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse sopimuksen voimaantulolle valtiosäännön mukaan asetettujen vaatimusten täyttymisestä.
Tämän vakuudeksi ovat molemmat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Helsingissä 30 päivänä syyskuuta, kahtena suomen- ja norjankielisenä kappaleena. Molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta:
Jaana Husu-Kallio
Norjan kuningaskunnan hallituksen puolesta:
Åge B. Grutle
Liite 1.
Sopimuksen maantieteellistä soveltamisaluetta kuvaava kartta
Liite 2.
Tenojoen vesistön kalastussääntö