Tasavallan presidentin asetus lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Date of publication
- Date of signature
- Electronic collection of treaties
- Sopimusteksti
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Lasten oikeuksien käyttöä koskeva, Strasbourgissa 25 päivänä tammikuuta 1996 tehty eurooppalainen yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt yleissopimuksen 21 päivänä syyskuuta 2010 ja tasavallan presidentti 29 päivänä lokakuuta 2010. Hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 29 päivänä marraskuuta 2010.
2 §
Lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (906/2010) tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
3 §
Suomi on hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä antanut seuraavan selityksen:
Yleissopimuksen 1 artiklan 4 kappaleen mukaisiksi oikeusviranomaisessa käsiteltäviksi perheoikeudellisten asioiden ryhmiksi Suomi nimeää isyyden vahvistamista, lapseksiottamista ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt.
4 §
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
LASTEN OIKEUKSIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA EUROOPPALAINEN YLEISSOPIMUS
Johdanto
Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja tämän asiakirjan muut allekirjoittajavaltiot, jotka
katsovat, että Euroopan neuvoston päämääränä on saavuttaa suurempi yhtenäisyys jäsentensä kesken,
ottavat huomioon Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, jossa sopimusvaltioiden edellytetään ryhtyvän kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin mainitussa yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi,
panevat merkille parlamentaarisen edustajakokouksen suosituksen 1121 (1990) sisällön lapsen oikeuksista,
ovat vakuuttuneita siitä, että lasten oikeuksia ja etuja tulisi edistää ja tässä tarkoituksessa lapsilla tulisi olla tilaisuus käyttää oikeuksiaan erityisesti heitä koskevissa perheoikeudellisissa oikeudenkäynneissä,
tunnustavat, että lapsille tulisi antaa asianmukaista tietoa, jotta näitä oikeuksia ja etuja voitaisiin edistää ja että lasten näkemyksille tulisi antaa niille kuuluva painoarvo, ja
tunnustavat vanhempien merkityksen lasten oikeuksien ja etujen suojelijoina ja edistäjinä ja katsovat, että valtioiden tulisi tarpeen mukaan myös osallistua tähän suojeluun ja edistämiseen, mutta
katsovat kuitenkin, että ristiriitatilanteissa on toivottavaa, että perheet pyrkivät pääsemään sopimukseen ennen kuin asia tuodaan oikeuskäsittelyyn,
ovat sopineet seuraavasta:
I LUKU
Yleissopimuksen soveltamisala ja tarkoitus sekä määritelmät
1 artiklaYleissopimuksen soveltamisala ja tarkoitus
1 Tätä yleissopimusta sovelletaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin.
2 Tämän yleissopimuksen tavoitteena on lasten etujen mukaisesti edistää heidän oikeuksiaan, turvata heille menettelyllisiä oikeuksia ja helpottaa näiden oikeuksien käyttöä varmistamalla, että lapset saavat joko itse tai toisten henkilöiden tai toimielinten kautta tietoja ja että he saavat osallistua oikeusviranomaisessa heitä koskevien asioiden käsittelyyn.
3 Tässä yleissopimuksessa lapsia koskevien asioiden käsittelyä oikeusviranomaisessa ovat perheeseen liittyvät, erityisesti vanhempainvastuun toteuttamista, kuten lasten asumista ja tapaamisoikeutta koskevat oikeudenkäynnit.
4 Allekirjoittaessaan tai tallettaessaan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa kunkin valtion tulee nimetä Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetussa selityksessä vähintään kolme oikeusviranomaisessa käsiteltävää perheoikeudellisten asioiden ryhmää, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.
5 Kukin sopimuspuoli voi uudella selityksellä nimetä muita perheoikeudellisten asioiden ryhmiä, joihin tätä yleissopimusta tulee soveltaa tai antaa tietoja 5 artiklan, 9 artiklan 2 kappaleen, 10 artiklan 2 kappaleen ja 11 artiklan soveltamisesta.
6 Mikään tässä yleissopimuksessa ei estä sopimuspuolia soveltamasta sääntöjä, jotka ovat lasten oikeuksien käytön ja edistämisen kannalta edullisempia.
2 artiklaMääritelmät
Tässä yleissopimuksessa:
a "oikeusviranomaisella" tarkoitetaan tuomioistuinta tai hallinnollista viranomaista, jolla on vastaavat valtuudet,
b "vanhempainvastuunkantaja" tarkoittaa lapsen vanhempia ja muita henkilöitä tai toimielimiä, joilla on oikeus huolehtia joistakin tai kaikista vanhemmille kuuluvista velvollisuuksista,
c "edustaja" tarkoittaa henkilöä kuten lakimiestä tai toimielintä, joka on nimetty toimimaan oikeusviranomaisessa lapsen puolesta,
d "asianmukaiset tiedot" tarkoittaa tietoja, jotka ovat lapsen ikään ja arviointikykyyn nähden sopivia ja joita annetaan lapselle, jotta tämä kykenisi käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti, ellei tällaisten tietojen antaminen ole ristiriidassa lapsen hyvinvoinnin kanssa.
II LUKU
Lasten oikeuksien käyttämistä edistävät menettelytavat
A. Lapsen menettelylliset oikeudet
3 artiklaOikeus saada tietoja ja ilmaista omat näkemyksensä oikeudenkäynnissä
Lapselle, jolla katsotaan kansallisen lainsäädännön nojalla olevan riittävä arviointikyky, tulee häntä koskevien oikeusviranomaisessa käsiteltävien asioiden yhteydessä turvata seuraavat oikeudet ja hänellä tulee olla oikeus pyytää näitä oikeuksia:
a oikeus saada kaikki asiaan liittyvät tiedot,
b oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista omat näkemyksensä,
c oikeus saada tieto näiden näkemysten noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvista seurauksista ja minkä tahansa päätöksen mahdollisista seurauksista.
4 artiklaOikeus pyytää erityisedustajan määräämistä
1 Ellei 9 artiklasta muuta johdu, lapsella tulee olla oikeus pyytää joko itse tai toisten henkilöiden tai toimielinten välityksellä erityisedustajaa itseään koskevien asioiden oikeuskäsittelyyn, milloin kansallinen laki estää vanhempainvastuunkantajia edustamasta lasta vanhempien ja lapsen eturistiriitojen vuoksi.
2 Valtiot voivat rajoittaa 1 kappaleen oikeuden lapsiin, joilla kansallisen lainsäädännön mukaan katsotaan olevan riittävä arviointikyky.
5 artiklaMuut mahdolliset menettelylliset oikeudet
Sopimuspuolten tulee harkita muiden menettelyllisten oikeuksien myöntämistä lapsille heitä koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä, erityisesti:
a oikeus hakea avustajakseen valitsemaansa sopivaa henkilöä avustamaan omien näkemystensä ilmaisussa,
b oikeus hakea itse tai toisten henkilöiden tai toimielinten avulla erillisen edustajan, asianmukaisissa tapauksissa lakimiehen, määräämistä,
c oikeus nimittää oma edustajansa,
d oikeus käyttää joitakin tai kaikkia tällaisten oikeudenkäyntien osapuolten oikeuksia.
B. Oikeusviranomaisten asema
6 artiklaPäätöksentekomenettely
Lasta koskevassa oikeudenkäynnissä oikeusviranomaisen tulee ennen päätöksentekoa:
a harkita, onko sillä käytettävissään riittävät tiedot päätöksentekoon lapsen etujen mukaisesti ja tarpeen mukaan hankkia lisätietoja erityisesti vanhempainvastuunkantajilta;
b silloin kun lapsella katsotaan kansallisen lainsäädännön mukaan olevan riittävä arviointikyky:
- varmistaa, että lapsi on saanut kaikki asiaan liittyvät tiedot,
- henkilökohtaisesti kuulla lasta asianmukaisissa tapauksissa, tarvittaessa yksityisesti, joko itse tai joidenkin henkilöiden tai toimielinten kautta lapsen arviointikyvylle sopivalla tavalla, ellei tämä ole ilmeisessä ristiriidassa lapsen etujen kanssa,
- antaa lapsen ilmaista omat näkemyksensä;
c antaa asianmukainen painoarvo lapsen ilmaisemille näkemyksille.
7 artiklaVelvollisuus toimia nopeasti
Lasta koskevassa oikeudenkäynnissä oikeusviranomaisen tulee toimia nopeasti tarpeettomien viiveiden välttämiseksi ja käytettävissä tulee olla menettelytavat, jotka takaavat oikeusviranomaisen päätösten nopean toimeenpanon. Kiireellisissä tapauksissa oikeusviranomaisella tulee olla oikeus, milloin tarkoituksenmukaista, tehdä päätöksiä, jotka voidaan saattaa välittömästi voimaan.
8 artiklaToimiminen omasta aloitteesta
Lasta koskevassa oikeudenkäynnissä oikeusviranomaisella tulee olla valta toimia omasta aloitteestaan kansallisen lain määrittelemissä tapauksissa, milloin lapsen hyvinvointi on vakavassa vaarassa.
9 artiklaEdustajan määrääminen
1 Lasta koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa kansallisen lainsäädännön mukaan vanhempainvastuunkantajat ovat estyneitä edustamaan lasta heidän ja lapsen välisten eturistiriitojen vuoksi, oikeusviranomaisella tulee olla valta määrätä erityisedustaja lapselle tällaiseen oikeudenkäyntiin.
2 Sopimuspuolten tulee harkita järjestelyjä, joiden avulla lasta koskevissa oikeudenkäynneissä oikeusviranomaisella on valta määrätä lapselle erillinen edustaja, sopivissa tapauksissa lakimies, edustamaan lasta.
C. Edustajien asema
10 artikla
1 Lasta koskevissa oikeudenkäynneissä edustajan tulee, jollei tämä ole ilmeisessä ristiriidassa lapsen etujen kanssa:
a antaa lapselle kaikki asiaan liittyvät tiedot, mikäli hänellä katsotaan kansallisen lainsäädännön mukaan olevan riittävä arviointikyky,
b esittää lapselle selvityksiä, mikäli lapsella katsotaan kansallisen lainsäädännön mukaan olevan riittävä arviointikyky, koskien hänen näkemystensä noudattamisesta aiheutuvia mahdollisia seurauksia ja edustajan toimien mahdollisia seurauksia,
c määritellä lapsen näkökannat ja esittää ne oikeusviranomaiselle.
2 Sopimuspuolten tulee harkita 1 kappaleen määräysten laajentamista koskemaan vanhempainvastuunkantajia.
D. Tiettyjen määräysten laajentaminen
11 artikla
Sopimuspuolten tulee harkita 3, 4 ja 9 artiklojen määräysten laajentamista lasta koskeviin menettelyihin muissa toimielimissä ja lapsia koskeviin asioihin, jotka eivät ole oikeuskäsittelyn kohteena.
E. Kansalliset toimielimet
12 artikla
1 Sopimuspuolten tulee kannustaa lasten oikeuksien edistämistä ja käyttöä toimielinten välityksellä, joilla on muun muassa 2 kappaleessa esitettyjä tehtäviä.
2 Tehtäviin kuuluu:
a tehdä ehdotuksia lasten oikeuksien käyttöön liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi,
b antaa lausuntoja lasten oikeuksien käyttöön liittyvistä lakiehdotuksista,
c antaa lasten oikeuksien käyttöön liittyvää yleistietoa tiedotusvälineille, yleisölle ja henkilöille ja toimielimille, jotka käsittelevät lapsia koskevia kysymyksiä,
d ottaa selvää lasten näkemyksistä ja antaa heille asiaan kuuluvaa tietoa.
F. Muut asiat
13 artiklaSovittelu tai muut riidanratkaisumenettelyt
Riitojen estämiseksi tai ratkaisemiseksi tai lasta koskevien oikeudenkäyntien välttämiseksi sopimuspuolten tulee suosia sovittelua tai muita riidanratkaisumenettelyjä ja niiden käyttöä sovintoon pääsemiseksi sopimuspuolten määrittelemissä sopivissa tapauksissa.
14 artiklaOikeudellinen apu ja neuvonta
Milloin kansallisessa lainsäädännössä säädetään lapsen edustamiseen liittyvästä oikeudellisesta avusta tai neuvonnasta lapsia koskevissa oikeudenkäynneissä, tällaisia säädöksiä tulee soveltaa 4 ja 9 artiklojen kattamiin asioihin.
15 artiklaSuhteet muihin kansainvälisiin sopimuksiin
Tämä yleissopimus ei rajoita minkään muun sellaisen kansainvälisen sopimuksen soveltamista, jossa käsitellään lasten ja perheiden suojelun yhteydessä esiin tulevia erityiskysymyksiä, jonka sopimuspuoli tämän yleissopimuksen sopimuspuoli on tai tulee olemaan.
III LUKU
Pysyvä komitea
16 artiklaPysyvän komitean perustaminen ja tehtävät
1 Tätä yleissopimusta varten perustetaan pysyvä komitea.
2 Pysyvän komitean tulee tarkastella tähän yleissopimukseen liittyviä ongelmia. Se voi erityisesti:
a tarkastella kaikkia asiaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät yleissopimuksen tulkintaan tai täytäntöönpanoon. Pysyvän komitean yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevat johtopäätökset voidaan esittää suosituksina; suositukset tulee hyväksyä kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä,
b ehdottaa muutoksia yleissopimukseen ja tutkia 20 artiklan mukaisesti ehdotettuja muutoksia,
c antaa neuvoja ja apua sellaisille kansallisille toimielimille, joilla on 12 artiklan 2 kappaleessa esitettyjä tehtäviä ja edistää niiden välistä kansainvälistä yhteistyötä.
17 artiklaKokoonpano
1 Jokaisella sopimuspuolella voi olla pysyvässä komiteassa yksi tai useampi edustaja. Jokaisella sopimuspuolella on yksi ääni.
2 Jokaisella 21 artiklassa mainitulla valtiolla, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, voi olla tarkkailija pysyvässä komiteassa. Sama koskee kaikkia muita valtioita tai Euroopan yhteisöä sen jälkeen, kun ne on kutsuttu liittymään yleissopimukseen 22 artiklan määräysten mukaisesti.
3 Jollei sopimuspuoli ole vähintään yhtä kuukautta ennen kokousta ilmoittanut pääsihteerille vastalauseestaan, pysyvä komitea voi kutsua seuraavat tarkkailijoina osallistumaan kaikkiin sen kokouksiin tai yhteen kokoukseen tai osaan kokousta:
- minkä tahansa valtion, johon ei viitata edellä 2 kappaleessa,
- Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitean,
- Euroopan yhteisön,
- minkä tahansa kansainvälisen hallitusten välisen toimielimen,
- minkä tahansa kansainvälisen yksityisen toimielimen, jolla on yksi tai useampia 12 artiklan 2 kappaleessa mainittuja tehtäviä,
- minkä tahansa kansallisen, julkisen tai yksityisen toimielimen, jolla on yksi tai useampi 12 artiklan 2 kappaleessa mainituista tehtävistä.
4 Pysyvä komitea voi vaihtaa tietoja sellaisten järjestöjen kanssa, jotka käsittelevät lasten oikeuksien käyttöä.
18 artiklaKokoukset
1 Kun kolme vuotta on kulunut tämän yleissopimuksen voimaantulopäivämäärästä lukien, ja Euroopan neuvoston pääsihteerin aloitteesta milloin tahansa tämän päivämäärän jälkeen, pääsihteeri kutsuu pysyvän komitean koolle.
2 Pysyvä komitea voi tehdä päätöksiä vain jos vähintään puolet sopimuspuolista on läsnä.
3 Jollei 16 ja 20 artiklasta muuta johdu, pysyvä komitea tekee päätökset läsnä olevien jäsenten enemmistöllä.
4 Jollei tämän yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu, pysyvä komitea laatii itse omat menettelytapasääntönsä ja kaikkien tähän yleissopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi mahdollisesti asettamiensa työryhmien menettelytapasäännöt.
19 artiklaPysyvän komitean raportit
Jokaisen kokouksensa jälkeen pysyvä komitea toimittaa sopimuspuolille ja Euroopan neuvoston ministerikomitealle raportin keskusteluistaan ja kaikista tekemistään päätöksistä.
IV LUKU
Muutokset yleissopimukseen
20 artikla
1 Sopimuspuolen tai pysyvän komitean ehdottamista muutoksista tämän yleissopimuksen artikloihin tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille ja tämän tulee toimittaa tiedot niistä vähintään kaksi kuukautta ennen pysyvän komitean seuraavaa kokousta Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, kaikille allekirjoittajille, kaikille sopimuspuolille, kaikille valtioille, joita on pyydetty allekirjoittamaan tämä yleissopimus 21 artiklan määräysten mukaisesti ja kaikille sellaisille valtioille tai Euroopan yhteisölle, joita on pyydetty liittymään siihen 22 artiklan määräysten mukaisesti.
2 Pysyvä komitea tutkii edellä olevan kappaleen määräysten mukaisesti ehdotetut muutokset ja alistaa kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä hyväksytyn tekstin ministerikomitealle hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen teksti toimitetaan sopimuspuolten hyväksyttäväksi.
3 Muutos tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa yhden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille, että ne ovat hyväksyneet muutoksen.
V LUKU
Loppumääräykset
21 artiklaAllekirjoittaminen, ratifiointi ja voimaantulo
1 Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja niille ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet sen laatimiseen.
2 Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
3 Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin kolme valtiota, joista ainakin kaksi on Euroopan neuvoston jäsenvaltiota, on ilmaissut suostumuksensa noudattaa yleissopimusta edellä olevan kappaleen määräysten mukaisesti.
4 Allekirjoittajan osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa noudattaa yleissopimusta, sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjat on talletettu.
22 artiklaUlkopuoliset valtiot ja Euroopan yhteisö
1 Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi, joko omasta aloitteestaan tai pysyvän komitean ehdotuksesta ja neuvoteltuaan sopimuspuolten kanssa, pyytää Euroopan neuvoston ulkopuolista valtiota, joka ei ole osallistunut yleissopimuksen laadintaan, sekä Euroopan yhteisöä, liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston perustamissopimuksen 20 artiklan d kohdassa esitetyllä enemmistöpäätöksellä ja niiden sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä, jotka ovat oikeutettuja istumaan ministerikomiteassa.
2 Jokaisen liittyvän valtion tai Euroopan yhteisön osalta yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin sen liittymiskirjat on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
23 artiklaAlueellinen soveltaminen
1 Valtio voi allekirjoittaessaan tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joissa tätä yleissopimusta sovelletaan.
2 Sopimuspuoli voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisen jollekin muulle alueelle, joka täsmennetään selityksessä ja jonka kansainvälisistä suhteista se on vastuussa tai jonka puolesta sillä on valtuudet tehdä sitoumuksia. Sellaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut tällaisen selityksen.
3 Kahden edellä olevan kappaleen nojalla tehdyt selitykset voidaan kyseisessä selityksessä määritellyn alueen osalta sanoa irti pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut tällaisen ilmoituksen.
24 artiklaVaraumat
Yleissopimukseen ei saa tehdä varaumia.
25 artiklaIrtisanominen
1 Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.
2 Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
26 artiklaIlmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, kaikille allekirjoittajille, kaikille sopimuspuolille ja kaikille muille valtioille tai Euroopan yhteisölle, jota on pyydetty liittymään tähän yleissopimukseen:
a allekirjoittamisista,
b ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista,
c tämän yleissopimuksen 21 tai 22 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä,
d 20 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista ja päivästä, jolloin tällainen muutos tulee voimaan,
e 1 ja 23 artiklojen määräysten nojalla tehdyistä selityksistä,
f 25 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä irtisanomisista,
g muista toimista, ilmoituksista tai tiedonannoista, jotka liittyvät tähän yleissopimukseen.
Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Strasbourgissa 25 päivänä tammikuuta 1996 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molempien tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet tämän yleissopimuksen laatimiseen, Euroopan yhteisölle ja kaikille valtioille, joita on pyydetty liittymään tähän yleissopimukseen.