Go to front page
Collection of treaties

5/1998

Collection of treaties

Treaties, acts bringing treaties into force, ministry announcements, and the digital Finnish Treaty Series from 1999 onward

Asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan ja sen I-IV liitteiden voimaansaattamisesta

Date of signature

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Madridissa 4 päivänä lokakuuta 1991 tehty Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvä ympäristönsuojelupöytäkirja ja sen I-IV liitteet, jotka eduskunta on hyväksynyt 8 päivänä lokakuuta 1996 ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä lokakuuta 1996 ja joita koskeva hyväksymiskirja on talletettu Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan 1 päivänä marraskuuta 1996, ovat voimassa 14 päivästä tammikuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 1998.

ETELÄMANNERTA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUPÖYTÄKIRJA

JOHDANTO

Tämän Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan sopimusvaltiot, jäljempänä sopimuspuolet, jotka

ovat vakuuttuneita siitä, että Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojaa tulee parantaa,

ovat vakuuttuneita siitä, että Etelämannerta koskevaa sopimusjärjestelmää tulee vahvistaa sen varmistamiseksi, että Etelämannerta käytetään ikuisesti vain rauhanomaisiin tarkoituksiin ja että se ei joudu kansainvälisten ristiriitojen näyttämöksi tai kohteeksi,

pitävät mielessä Etelämantereen oikeudellisen ja poliittisen erityisaseman sekä Etelämannersopimuksen konsultatiivisten osapuolten erityisen vastuun varmistaa, että kaikki Etelämantereella tapahtuva toiminta on Etelämannerta koskevan sopimuksen päämäärien ja periaatteiden mukaista,

pitävät mielessä Etelämantereen aseman erityisenä suojelualueena ja muut toimenpiteet, joihin Etelämannerta koskevan sopimusjärjestelmän nojalla on ryhdytty Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelemiseksi,

toteavat lisäksi, että Etelämanner tarjoaa ainutlaatuisia tilaisuuksia maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tärkeiden kehityskulkujen tieteelliseen seurantaan ja tutkimukseen,

vahvistavat Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen säilyttämisperiaatteet,

ovat vakuuttuneita siitä, että kokonaisvaltaisen järjestelmän kehittäminen Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelemiseksi on koko ihmiskunnan edun mukaista, ja

haluavat sen mukaisesti täydentää Etelämannerta koskevaa sopimusta,

ovat sopineet seuraavasta:

1 ARTIKLAMÄÄRITELMÄT

Tässä pöytäkirjassa

a) "Etelämannersopimus" tarkoittaa Washingtonissa 1 päivänä joulukuuta 1959 tehtyä Etelämannerta koskevaa sopimusta;

b) "Etelämannersopimuksen soveltamisalue" tarkoittaa aluetta, johon Etelämannersopimusta sen VI artiklan mukaisesti sovelletaan;

c) "Etelämannersopimuksen konsultatiiviset kokoukset" tarkoittaa Etelämannersopimuksen IX artiklassa tarkoitettuja kokouksia;

d) "Etelämannersopimuksen konsultatiiviset osapuolet" tarkoittaa niitä Etelämannersopimuksen sopimuspuolia, joilla on oikeus nimittää edustajia sopimuksen IX artiklassa tarkoitettuihin kokouksiin;

e) "Etelämannerta koskeva sopimusjärjestelmä" tarkoittaa Etelämannersopimusta, sen nojalla sovellettavia toimenpiteitä, siihen liittyviä voimassa olevia erillisiä kansainvälisiä asiakirjoja sekä niiden nojalla sovellettavia toimenpiteitä;

f) "välimiesoikeus" tarkoittaa tämän pöytäkirjan erottamattoman osan muodostavan liitteen mukaisesti perustettavaa välimiesoikeutta;

g) "komitea" tarkoittaa 11 artiklan mukaisesti perustettavaa ympäristönsuojelukomiteaa.

2 ARTIKLATAVOITE JA NIMEÄMINEN

Sopimuspuolet sitoutuvat suojelemaan kokonaisvaltaisesti Etelämantereen ympäristöä sekä siitä riippuvia ja siihen liittyviä ekosysteemejä ja nimeävät täten Etelämantereen rauhalle ja tieteelle omistetuksi luonnonsuojelualueeksi.

3 ARTIKLAYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

1. Etelämannersopimuksen soveltamisalueella tapahtuvan kaiken toiminnan suunnittelussa ja toimeenpanossa otetaan huomioon perustavaa laatua olevina seikkoina Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelu ja Etelämantereen todellinen arvo, mukaan lukien sen arvo koskemattomana alueena, sen esteettinen arvo sekä sen arvo tieteellisenä tutkimusalueena erityisesti koko maapallon ympäristön ymmärtämisen kannalta olennaista tutkimusta varten.

2. Tätä varten

a) toiminta Etelämannersopimuksen soveltamisalueella on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan Etelämantereen ympäristöön sekä siitä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia;

b) toiminta Etelämannersopimuksen soveltamisalueella on suunniteltava ja toteutettava siten, että vältytään seuraavilta vaikutuksilta:

i) haitalliset vaikutukset ilmastoon tai sääoloihin;

ii) merkittävät haitalliset vaikutukset ilman ja veden laatuun;

iii) merkittävät muutokset ilmakehässä, maa- (ja vesi-), jää- tai meriympäristössä;

iv) haitalliset muutokset kasvi- ja eläinlajien tai niiden populaatioiden levinneisyydessä, runsaudessa tai tuottavuudessa;

v) lisävaarat uhanalaisille lajeille tai niiden populaatioille; tai

vi) biologisesti, tieteellisesti, historiallisesti, esteettisesti tai koskemattomuutensa johdosta merkittävien alueiden huonontuminen tai huomattava altistuminen;

c) toiminta Etelämannersopimuksen soveltamisalueella on suunniteltava ja toteutettava riittävien tietojen perusteella, jotka mahdollistavat etukäteisarvioiden ja asiantuntevien arvioiden tekemisen toiminnan oletettavista vaikutuksista Etelämantereen ympäristöön sekä siitä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin sekä Etelämantereen arvoon tieteellisen tutkimuksen kohteena; arvioissa on otettava huomioon

i) toiminnan laajuus, mukaan lukien sen alue, kesto ja intensiivisyys;

ii) toiminnan kasautuvat vaikutukset sekä yksin että yhdistettynä muihin toimiin Etelämannersopimuksen soveltamisalueella;

iii) vaikuttaisiko toiminta haitallisesti muihin toimiin Etelämannersopimuksen soveltamisalueella;

iv) ovatko käytettävissä oleva tekniikka ja menettelytavat ympäristön kannalta turvallisia;

v) kyetäänkö seuraamaan olennaisimpia ympäristön muuttujia ja ekosysteemien osia siten, että voidaan ajoissa todeta haitalliset vaikutukset ja varoittaa niistä sekä muuttaa menettelytapoja tarpeen mukaan seurannan tulosten tai Etelämantereen ympäristöstä sekä siitä riippuvista ja siihen liittyvistä ekosysteemeistä saatujen lisätietojen perusteella; ja

vi) kyetäänkö ryhtymään onnettomuuksien sattuessa nopeasti ja tehokkaasti toimiin, erityisesti, jos onnettomuuksilla saattaa olla vaikutuksia ympäristöön;

d) on harjoitettava säännöllistä ja tehokasta seurantaa niin, että aloitettujen toimien vaikutukset voidaan arvioida ja oletetut vaikutukset todeta;

e) on harjoitettava säännöllistä ja tehokasta seurantaa niin, että voidaan todeta varhaisessa vaiheessa sekä Etelämannersopimuksen soveltamisalueella että sen ulkopuolella toteutettavien toimien mahdolliset ennakoimattomat vaikutukset Etelämantereen ympäristöön sekä siitä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin.

3. Toimet on suunniteltava ja toteutettava Etelämannersopimuksen soveltamisalueella siten, että tieteelliselle tutkimukselle annetaan etusija ja että Etelämantereen arvo tällaisen tutkimuksen alueena säilyy, mihin kuuluu sellainen tutkimus, joka on olennaista maapallon ympäristön ymmärtämisen kannalta.

4. Etelämannersopimuksen soveltamisalueella toteutettavat tieteellisten tutkimusohjelmien mukaiset toimet, matkailu ja kaikki muu sellainen valtion ja valtioista riippumaton toiminta Etelämannersopimuksen soveltamisalueella, josta on Etelämannersopimuksen VII artiklan 5 kappaleen mukaan ilmoitettava etukäteen, toimintaan liittyvät logistiset tukitoimet mukaan lukien, on

a) toteutettava tässä artiklassa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti; ja

b) muunnettava, keskeytettävä tai peruutettava, jos niistä seuraa tai uhkaa seurata edellä mainittujen periaatteiden kanssa ristiriidassa olevia vaikutuksia Etelämantereen ympäristöön tai siitä riippuviin tai siihen liittyviin ekosysteemeihin.

4 ARTIKLASUHDE MUIHIN ETELÄMANNERTA KOSKEVAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN OSATEKIJÖIHIN

1. Tämä pöytäkirja täydentää Etelämannersopimusta eikä muuta sitä millään tavoin.

2. Mikään tämän pöytäkirjan määräys ei vapauta sen sopimuspuolia mistään oikeuksista tai velvollisuuksista, jotka johtuvat Etelämannerta koskevan sopimusjärjestelmän muista voimassa olevista kansainvälisistä asiakirjoista.

5 ARTIKLAYHTENEVÄISYYS MUIDEN ETELÄ- MANNERTA KOSKEVAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄN OSATEKIJÖIDEN KANSSA

Sopimuspuolet neuvottelevat ja toimivat yhteistyössä Etelämannerta koskevan sopimusjärjestelmän muiden voimassa olevien kansainvälisten asiakirjojen sopimuspuolten ja niihin liittyvien instituutioiden kanssa tämän pöytäkirjan tavoitteiden ja periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi ja välttääkseen häiritsemästä mainittujen muiden asiakirjojen tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista sekä mahdollisia ristiriitoja mainittujen asiakirjojen ja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon välillä.

6 ARTIKLAYHTEISTYÖ

1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä suunniteltaessa ja tehtäessä toimenpiteitä Etelämannersopimuksen soveltamisalueella. Tässä tarkoituksessa kukin sopimuspuoli pyrkii

a) kannustamaan Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelua koskeviin yhteistyöohjelmiin, joilla on tieteellistä, teknistä ja opetuksellista arvoa;

b) antamaan asianmukaista apua muille sopimuspuolille ympäristövaikutuksien arviointia valmisteltaessa;

c) antamaan pyynnöstä muille sopimuspuolille tietoja mahdollisista ympäristöriskeistä sekä apua sellaisten onnettomuuksien vaikutusten pitämiseksi mahdollisimman pieninä, jotka saattaisivat vahingoittaa Etelämantereen ympäristöä tai siitä riippuvia tai siihen liittyviä ekosysteemejä;

d) neuvottelemaan muiden sopimuspuolten kanssa suunniteltujen asemien ja muiden toimintapaikkojen paikanvalinnasta kasautumisvaikutusten välttämiseksi, joita liika keskittyminen jollekin alueelle saattaisi aiheuttaa;

e) tarvittaessa lähettämään yhteisiä retkikuntia sekä käyttämään yhteisiä asemia ja muita toimintapaikkoja; ja

f) toteuttamaan toimenpiteet, joista Etelämannersopimuksen konsultatiivisissa kokouksissa päätetään.

2. Kukin sopimuspuoli sitoutuu mahdollisuuksien mukaan antamaan toisille sopimuspuolille sellaiset tiedot, joista saattaa olla apua näiden suunnitellessa tai toteuttaessa toimintaansa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella tarkoituksenaan suojella Etelämantereen ympäristöä ja siitä riippuvia tai siihen liittyviä ekosysteemejä.

3. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä niiden sopimuspuolten kanssa, joilla on lainkäyttövalta Etelämannersopimuksen soveltamisalueeseen rajoittuvilla alueilla, tarkoituksenaan varmistaa, ettei Etelämannersopimuksen soveltamisalueella harjoitetulla toiminnalla ole haitallisia ympäristövaikutuksia näihin alueisiin.

7 ARTIKLAMINERAALIVAROIHIN KOHDISTUVAN TOIMINNAN KIELTO

Kaikki mineraalivaroihin kohdistuva toiminta, joka ei ole tieteellistä tutkimusta, on kielletty.

8 ARTIKLAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1. Jäljempänä 2 kappaleessa tarkoitetut toimintaehdotukset on käsiteltävä I liitteessä määrätyssä menettelyssä, jotta voitaisiin arvioida ennakolta niiden vaikutus Etelämantereen ympäristöön tai siitä riippuviin tai siihen liittyviin ekosysteemeihin sen mukaan, katsotaanko mainituilla toiminnoilla olevan

a) vähäistä tai väliaikaista pienempi vaikutus;

b) vähäinen tai väliaikainen vaikutus; tai

c) vähäistä tai väliaikaista suurempi vaikutus.

2. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että I liitteessä määrättyjä arviointimenettelyjä sovelletaan valmisteltaessa päätöksiä, jotka koskevat Etelämannersopimuksen soveltamisalueella aloitettavia tieteellisten tutkimusohjelmien mukaisia toimia, matkailua tai muuta sellaista valtion tai valtioista riippumatonta toimintaa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella, josta on Etelämannersopimuksen VII artiklan 5 kappaleen mukaan ilmoitettava etukäteen, toimintaan liittyvät logistiset tukitoimet mukaan lukien.

3. Jäljempänä I liitteessä määrätyt arviointimenettelyt koskevat kaikkia muutoksia toiminnassa siitä riippumatta, merkitseekö muutos alkaneen toiminnan tehokkuuden vähentämistä vai lisäämistä tai uuden toiminnan aloittamista tahi toimintapaikan poistamista käytöstä taikka mitä tahansa muuta muutosta.

4. Milloin toimintaa suunnittelee yhdessä vähintään kaksi sopimuspuolta, nämä nimeävät yhden sopimuspuolen koordinoimaan I liitteessä tarkoitettujen ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen täytäntöön panemista.

9 ARTIKLALIITTEET

1. Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.

2. Tämän pöytäkirjan I-IV liitteen lisäksi voidaan hyväksyä ja saattaa voimaan muita liitteitä Etelämannersopimuksen IX artiklan mukaisesti.

3. Liitteiden muutokset voidaan hyväksyä ja saattaa voimaan Etelämannersopimuksen IX artiklan mukaisesti. Liitteessä itsessään voi kuitenkin olla määräys, joka sallii muutosten voimaantulon nopeutetusti.

4. Sellaisen Etelämannersopimuksen sopimuspuolen osalta, joka ei ole Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli tai joka hyväksymisajankohtana ei ollut Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli, edellä 2 ja 3 kappaleen mukaisesti voimaan tulleet liitteet ja niiden muutokset tulevat voimaan, ellei itse liitteessä toisin määrätä, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

5. Liitteissä tarkoitettuja asioita koskevien riitojen ratkaisu tapahtuu 18 - 20 artiklan määräysten mukaisesti, ellei jossain liitteessä nimenomaan toisin määrätä.

10 ARTIKLAETELÄMANNERSOPIMUKSEN KONSULTATIIVISET KOKOUKSET

1. Tukeutuen parhaaseen saatavana olevaan tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen Etelämannersopimuksen konsultatiiviset kokoukset

a) määrittävät tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti yleiset suuntaviivat Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien kokonaisvaltaiseksi suojelemiseksi sekä

b) hyväksyvät Etelämannersopimuksen IX artiklan mukaisia toimenpiteitä tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi.

2. Etelämannersopimuksen konsultatiiviset kokoukset tarkistavat komitean työn ja tukeutuvat täysin sen neuvoihin ja suosituksiin sekä Etelämannerta tutkivan tieteellisen komitean neuvoihin täyttäessään edellä 1 kappaleessa tarkoitettuja tehtäviä.

11 ARTIKLAYMPÄRISTÖNSUOJELUKOMITEA

1. Täten perustetaan ympäristönsuojelukomitea.

2. Jokaisella sopimuspuolella on oikeus olla komitean jäsen ja nimittää siihen edustaja, jolla voi olla mukanaan neuvonantajia ja asiantuntijoita.

3. Komitean tarkkailijaksi voi tulla Etelämannersopimuksen sopimuspuoli, joka ei ole tämän pöytäkirjan sopimuspuoli.

4. Komitea kutsuu Etelämannerta tutkivan tieteellisen komitean puheenjohtajan ja Etelämantereen elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi perustetun tieteellisen komitean puheenjohtajan osallistumaan istuntoihinsa tarkkailijoina. Komitea voi Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen suostumuksella kutsua osallistumaan istuntoihinsa tarkkailijoina myös muita tieteellisiä, ympäristönsuojelu- ja teknisiä järjestöjä, jotka voivat edistää komitean työtä.

5. Komitea esittää kertomuksen kaikista istunnoistaan Etelämannersopimuksen konsultatiiviselle kokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää kaikki istunnossa käsitellyt asiat ja heijastaa esitettyjä näkemyksiä. Kertomus toimitetaan kaikille sopimuspuolille ja istuntoon osallistuville tarkkailijoille, minkä jälkeen se julkistetaan.

6. Komitea laatii menettelytapasääntönsä, jotka annetaan Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen hyväksyttäväksi.

12 ARTIKLAKOMITEAN TEHTÄVÄT

1. Komitean tehtävänä on antaa neuvoja ja laatia suosituksia sopimuspuolille tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, sen liitteet mukaan lukien, niiden käsittelemiseksi Etelämannersopimuksen konsultatiivisissa kokouksissa, sekä täyttää muut Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen sille antamat tehtävät. Sen tulee antaa neuvoja etenkin seuraavissa asioissa:

a) tämän pöytäkirjan mukaan toteutettujen toimenpiteiden tehokkuus;

b) näiden toimenpiteiden ajantasaistamisen, tehostamisen tai muun parannuksen tarve;

c) lisätoimenpiteiden tarve, mihin sisältyy soveltuvin osin uusien liitteiden tarve;

d) 8 artiklassa ja I liitteessä tarkoitettujen ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen soveltaminen ja täytäntöönpano;

e) toiminnasta Etelämannersopimuksen soveltamisalueella aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämis- tai lieventämiskeinot;

f) menettelyt kiireellisiä toimia vaativien tilanteiden varalta, mukaan lukien torjuntatoimet ympäristöonnettomuuksissa;

g) Etelämantereen suojelualuejärjestelmän toiminta ja kehittäminen;

h) tarkastusmenettelyt, joihin luetaan myös tarkastuskertomuslomakkeet ja muistilistat tarkastusten tekemistä varten;

i) ympäristönsuojeluun liittyvien tietojen kerääminen, arkistointi, vaihto ja arviointi;

j) Etelämantereen ympäristön tila; sekä

k) tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvän tieteellisen tutkimuksen tarve, ympäristön seuranta mukaan lukien.

2. Täyttäessään tehtäviään komitea neuvottelee tarvittaessa Etelämannerta tutkivan tieteellisen komitean, Etelämantereen elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi perustetun tieteellisen komitean sekä muiden tieteellisten, ympäristönsuojelu- ja teknisten järjestöjen kanssa.

13 ARTIKLATÄMÄN PÖYTÄKIRJAN NOUDATTAMINEN

1. Kunkin sopimuspuolen on tämän pöytäkirjan noudattamisen varmistamiseksi ryhdyttävä tarvittaviin toimivaltaansa kuuluviin toimenpiteisiin, mukaan lukien uusien lakien ja säännöksien antaminen sekä hallinnolliset ja täytäntöönpanotoimet.

2. Kunkin sopimuspuolen on pyrittävä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisin soveltuvin keinoin varmistamaan, että tämän pöytäkirjan vastaista toimintaa ei harjoiteta.

3. Kunkin sopimuspuolen on ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille toimista, joihin se on ryhtynyt tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen perusteella.

4. Kunkin sopimuspuolen on kiinnitettävä muiden sopimuspuolten huomio sellaiseen toimintaan, jonka se katsoo vaikuttavan tämän pöytäkirjan tavoitteiden ja periaatteiden toteutumiseen.

5. Etelämannersopimuksen konsultatiiviset kokoukset kiinnittävät sellaisen valtion huomion, joka ei ole tämän pöytäkirjan sopimuspuoli, asianomaisen valtion sekä sen toimivallan alaisten elinten, avustajien, luonnollisten tai oikeushenkilöiden, alusten, ilma-alusten tai muiden kulkuneuvojen toimintaan, joka vaikuttaa tämän pöytäkirjan tavoitteiden ja periaatteiden toteutumiseen.

14 ARTIKLATARKASTAMINEN

1. Edistääkseen Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelua ja varmistaakseen tämän pöytäkirjan noudattamisen, Etelämannersopimuksen konsultatiiviset osapuolet järjestävät yhdessä tai erikseen tarkkailijoiden tekemiä tarkastuksia, jotka on tehtävä Etelämannersopimuksen VII artiklan mukaisesti.

2. Tarkkailijoita ovat

a) Etelämannersopimuksen konsultatiivisten osapuolten nimeämät tarkkailijat, jotka ovat asianomaisen sopimuspuolen kansalaisia; ja

b) Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen nimeämät tarkkailijat, joille on annettu tehtäväksi tehdä tarkastuksia Etelämannersopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa määrättävän menettelyn mukaisesti.

3. Sopimuspuolet toimivat täydessä yhteistyössä tarkastuksia tekevien tarkkailijoiden kanssa ja varmistavat, että tarkkailijat tarkastusten aikana pääsevät Etelämannersopimuksen VII artiklan 3 kappaleen mukaisesti vapaasti tarkastettavissa olevien asemien, laitosten ja varusteiden, alusten ja ilma-alusten kaikkiin osiin ja että he pääsevät käsiksi kaikkiin sellaisiin näitä koskeviin asiakirjoihin, joita tämän pöytäkirjan mukaan tulee pitää.

4. Tarkastuskertomukset lähetetään niille sopimuspuolille, joiden asemia, laitoksia, varusteita, aluksia tai ilma-aluksia kertomuksissa käsitellään. Sen jälkeen kun näillä sopimuspuolilla on ollut tilaisuus tehdä huomautuksia kertomuksiin, tarkastuskertomukset ja niitä koskevat huomautukset toimitetaan kaikille sopimuspuolille ja komitealle ja käsitellään seuraavassa Etelämannersopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa. Sen jälkeen ne on julkistettava.

15 ARTIKLATORJUNTATOIMET YMPÄRISTÖ- ONNETTOMUUKSISSA

1. Voidakseen toimia ympäristöonnettomuuden sattuessa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella kukin sopimuspuoli sitoutuu:

a) torjumaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuuksia, joita voisi sattua toteutettaessa tieteellistä tutkimusohjelmaa taikka matkailussa tahi sellaisessa valtion tai valtiosta riippumattomassa muussa toiminnassa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella, josta Etelämannersopimuksen VII artiklan 5 kappaleen mukaan on ilmoitettava etukäteen, toimintaan liittyvät logistiset tukitoimet mukaan lukien, ja

b) varautumaan torjuntavalmiuteen sellaisten tapahtumien varalta, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia Etelämantereen ympäristöön tai siitä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin.

2. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolet:

a) toimivat yhteistyössä torjuntavalmiuden suunnittelemisessa ja täytäntöönpanossa ja

b) laativat menettelytapoja välitöntä ilmoittamista ja yhteisiä torjuntatoimia varten ympäristöonnettomuuksien varalta.

3. Tämän artiklan panemiseksi täytäntöön sopimuspuolet tukeutuvat asianmukaisilta kansainvälisilta järjestöiltä saamiinsa neuvoihin.

16 ARTIKLAVASTUU

Etelämantereen ympäristön sekä siitä riippuvien ja siihen liittyvien ekosysteemien kokonaisvaltaiseksi suojelemiseksi tämän pöytäkirjan tavoitteiden mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat laatimaan säännöt ja menettelytavat vastuun määrittämistä varten sellaisesta vahingosta, joka tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvasta toiminnasta syntyy Etelämannersopimuksen soveltamisalueella. Nämä säännöt ja menettelytavat sisällytetään liitteeseen tai liitteisiin, jotka on hyväksyttävä 9 artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

17 ARTIKLASOPIMUSPUOLTEN VUOSIKERTOMUKSET

1. Kukin sopimuspuoli laatii vuosittain kertomuksen tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi tehdyistä toimista. Kertomukseen tulee sisältyä 13 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetut ilmoitukset, 15 artiklassa tarkoitettu torjuntavalmius ja muut tämän pöytäkirjan mukaisesti annettavat ilmoitukset ja tiedot, joiden jakelusta ja vaihdosta ei ole muita määräyksiä.

2. Edellä 1 kappaleen mukaisesti laadittavat kertomukset tulee toimittaa kaikille sopimuspuolille sekä komitealle. Ne käsitellään seuraavassa Etelämannersopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa ja julkistetaan.

18 ARTIKLARIITOJEN RATKAISU

Jos tämän pöytäkirjan tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy riita, riidan osapuolten on neuvoteltava mahdollisimman pian keskenään kenen tahansa riidan osapuolen pyynnöstä saadakseen riidan ratkaistuksi neuvottelulla, tutkimusmenettelyllä, välityksellä, sovittelulla, välitysoikeudellisella menettelyllä, tuomioistuinmenettelyllä tai muulla rauhanomaisella tavalla, josta riidan osapuolet sopivat.

19 ARTIKLARIITOJEN RATKAISUMENETTELYN VALINTA

1. Jokainen sopimuspuoli voi, kun se allekirjoittaa, ratifioi tai hyväksyy tämän pöytäkirjan taikka liittyy siihen tai koska tahansa sen jälkeen, ilmoittaa kirjallisesti valitsevansa toisen tai molemmat seuraavista ratkaisutavoista niiden riitojen ratkaisemiseksi, joita voi syntyä 7, 8 ja 15 artiklan sekä liitteiden, ellei jossakin liitteessä toisin määrätä, ja, jos asia koskee näitä artikloja ja liitteiden määräyksiä, 13 artiklan tulkinnasta tai soveltamisesta:

a) Kansainvälinen tuomioistuin;

b) välimiesoikeus.

2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu ilmoitus ei vaikuta 18 artiklan ja 20 artiklan 2 kappaleen soveltamiseen.

3. Sopimuspuolen, joka ei ole antanut edellä 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusta tai jonka osalta ilmoitus ei enää ole voimassa, katsotaan hyväksyneen välimiesoikeuden toimivallan.

4. Jos riidan osapuolet ovat hyväksyneet saman menettelytavan riidan ratkaisemiseksi, riita voidaan ratkaista vain tätä menettelyä noudattaen, jolleivät osapuolet toisin päätä.

5. Jos riidan osapuolet eivät ole hyväksyneet samaa menettelytapaa riidan ratkaisemiseksi, tai jos molemmat osapuolet ovat hyväksyneet molemmat menettelytavat, riita voidaan alistaa vain välimiesoikeudelle, jolleivat osapuolet toisin päätä.

6. Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu ilmoitus on voimassa, kunnes siinä mainittu voimassaoloaika on mennyt umpeen tai kunnes kolme kuukautta on kulunut siitä, kun ilmoitusta koskeva peruutus on talletettu tallettajan huostaan.

7. Uusi ilmoitus, peruutus tai ilmoituksen voimassaoloajan päättyminen eivät vaikuta Kansainvälisessä tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa vireillä olevan riita-asian käsittelemiseen, jolleivät riidan osapuolet toisin päätä.

8. Tässä artiklassa mainitut ilmoitukset ja peruutukset talletetaan tallettajan huostaan, joka toimittaa niistä jäljennökset kaikille sopimuspuolille.

20 ARTIKLARIITOJEN RATKAISUMENETTELY

1. Jos 7, 8 tai 15 artiklan taikka liitteiden, ellei jossakin liitteessä toisin määrätä, tai, jos asia koskee näitä artikloja ja liitteiden määräyksiä, 13 artiklan tulkinnasta tai soveltamisesta syntyneen riidan osapuolet eivät ole sopineet ratkaisumenettelystä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun 18 artiklan mukainen neuvottelupyyntö on esitetty, riita alistetaan sen jonkin osapuolen pyynnöstä ratkaistavaksi 19 artiklan 4 ja 5 kappaleessa määrätyllä menettelyllä.

2. Välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa antaa päätöstä Etelämannersopimuksen IV artiklan soveltamisalaan kuuluvassa asiassa. Lisäksi tämän pöytäkirjan määräysten ei saa tulkita antavan toimivaltaa tai tuomiovaltaa Kansainväliselle tuomioistuimelle tai muulle sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisua varten perustetulle tuomioistuimelle asiassa, joka kuuluu Etelämannersopimuksen IV artiklan soveltamisalaan.

21 ARTIKLAALLEKIRJOITTAMINEN

Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Madridissa 4 päivänä lokakuuta 1991 ja sen jälkeen Washingtonissa 3 päivään lokakuuta 1992 asti jokaiselle valtiolle, joka on Etelämannersopimuksen sopimuspuoli.

22 ARTIKLARATIFIOIMINEN, HYVÄKSYMINEN JA LIITTYMINEN

1. Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä pöytäkirja.

2. Tähän pöytäkirjaan voivat 3 päivän lokakuuta 1992 jälkeen liittyä kaikki valtiot, jotka ovat Etelämannersopimuksen sopimuspuolia.

3. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka täten nimetään tallettajaksi.

4. Sen jälkeen, kun tämä pöytäkirja on tullut voimaan, Etelämannersopimuksen konsultatiiviset osapuolet eivät ryhdy toimiin sellaisen ilmoituksen johdosta, joka koskee Etelämannersopimuksen IX artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua sopimuspuolen oikeutta nimittää edustajia osallistumaan Etelämannersopimuksen konsultatiivisiin kokouksiin, ellei asianomainen sopimuspuoli ole ensin ratifioinut tai hyväksynyt tätä pöytäkirjaa tai liittynyt siihen.

23 ARTIKLAVOIMAANTULO

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikkien tämän pöytäkirjan hyväksymispäivänä Etelämannersopimuksen konsultatiivisina osapuolina olevien valtioiden ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat on talletettu.

2. Kunkin Etelämannersopimuksen sopimuspuolen osalta, joka tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä tallettamisen jälkeen.

24 ARTIKLAVARAUMAT

Tähän pöytäkirjaan ei saa tehdä varaumia.

25 ARTIKLAMUUTOKSET

1. Tätä pöytäkirjaa voidaan muuttaa koska tahansa Etelämannersopimuksen XII artiklan 1 kappaleen a) ja b) kohdassa annettua menettelytapaa noudattaen, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan määräysten soveltamista.

2. Jos jokin Etelämannersopimuksen konsultatiivisista osapuolista 50 vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta tallettajalle osoitetulla tiedoksiannolla sitä pyytää, pidetään konferenssi tämän pöytäkirjan toimivuudesta niin pian kuin se käytännössä pystytään järjestämään.

3. Edellä 2 kappaleen nojalla koolle kutsutussa tarkistuskonferenssissa ehdotettu muutos hyväksytään sopimuspuolten äänten enemmistöllä, johon kuuluu kolme neljäsosaa valtioista, jotka ovat Etelämannersopimuksen konsultatiivisia osapuolia tämän pöytäkirjan tullessa hyväksytyksi.

4. Muutos, joka hyväksytään tämän artiklan 3 kappaleen nojalla, tulee voimaan, kun sen on ratifioinut tai hyväksynyt tai kun siihen on liittynyt kolme neljäsosaa kaikista Etelämannersopimuksen konsultatiivisista osapuolista; tähän tulee sisältyä kaikkien Etelämannersopimuksen konsultatiivisina osapuolina tätä pöytäkirjaa hyväksyttäessä olevien valtioiden ratifiointi, hyväksyminen tai liittyminen.

5. a) 7 artiklan osalta kaiken Etelämantereella sijaitseviin mineraalivaroihin kohdistuvan toiminnan kielto jatkuu ilman voimassa olevaa ja sitovaa Etelämantereen mineraalivaroihin kohdistuvaa toimintaa koskevaa oikeusjärjestystä, johon kuuluu sopimus siitä, voidaanko ja missä oloissa tällainen toiminta hyväksyä. Mainitun oikeusjärjestyksen on turvattava kaikkien Etelämannersopimuksen IV artiklassa tarkoitettujen valtioiden edut ja noudatettava sen periaatteita. Jos siis edellä 2 kappaleessa tarkoitetussa tarkistuskonferenssissa ehdotetaan muutettavaksi 7 artiklaa, muutokseen tulee sisältyä mainitunlainen sitova oikeusjärjestys.

b) Jos jokin edellä tarkoitettu muutos ei ole tullut voimaan kolmen vuoden kuluessa sen hyväksymisestä, mikä tahansa sopimuspuolista voi koska tahansa ilmoittaa tallettajalle sanoutuvansa irti tästä pöytäkirjasta, jolloin irtisanominen tulee voimaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

26 ARTIKLATALLETTAJAN ILMOITUKSET

Tallettaja ilmoittaa kaikille Etelämannersopimuksen sopimuspuolille:

a) tämän pöytäkirjan allekirjoittamisista sekä ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

b) tämän pöytäkirjan ja mahdollisten täydentävien liitteiden voimaantulopäivistä;

c) tähän pöytäkirjaan tehtävien muutosten voimaantulopäivistä;

d) edellä 19 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten ja peruutusten tallettamisista; sekä

e) edellä 25 artiklan 5 kappaleen b) kohdan mukaisesti saaduista ilmoituksista.

27 ARTIKLATODISTUSVOIMAISET TEKSTIT JA REKISTERÖINTI YHDISTYNEISSÄ KANSAKUNNISSA

1. Tämä pöytäkirja, joka on tehty englannin, espanjan, ranskan ja venäjän kielellä ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon; hallitus lähettää pöytäkirjasta asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille Etelämannersopimuksen sopimuspuolille.

2. Tallettaja rekisteröi tämän pöytäkirjan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

PÖYTÄKIRJAN LIITE VÄLIMIESMENETTELY

1 artikla

1. Välimiesoikeus muodostetaan ja se toimii pöytäkirjan ja tämän liitteen mukaisesti.

2. Tässä liitteessä mainittu sihteeri tarkoittaa Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä.

2 artikla

1. Kullakin sopimuspuolella on oikeus nimetä enintään kolme välimiestä, joista ainakin yksi on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pöytäkirja on kyseisen sopimuspuolen osalta tullut voimaan. Kullakin välimiehellä on oltava kokemusta Etelämannerta koskevista asioista ja perusteellinen kansainvälisen oikeuden tuntemus ja hänen on nautittava korkeata arvonantoa pätevänä, luotettavana ja oikeudenmukaisena henkilönä. Täten nimettyjen henkilöiden nimet muodostavat välimiesluettelon. Kukin sopimuspuoli huolehtii siitä, että sillä on aina vähintään yksi välimies mainitussa luettelossa.

2. Jollei jäljempänä 3 kappaleesta muuta johdu, sopimuspuolen nimeämä välimies on luettelossa viisi vuotta ja sama sopimuspuoli voi nimetä hänet uudelleen viideksi vuodeksi kerrallaan.

3. Välimiehen nimennyt sopimuspuoli voi poistaa tämän välimiehen nimen luettelosta. Jos välimies kuolee tai jos sopimuspuoli muusta syystä poistaa nimeämänsä välimiehen nimen luettelosta, asianomaisen sopimuspuolen tulee viipymättä ilmoittaa asiasta sihteerille. Välimies, jonka nimi poistetaan luettelosta, jatkaa välimiehenä sellaisessa välimiesoikeudessa, johon hänet on nimitetty, kunnes asianomainen välimieskäsittely on päättynyt.

4. Sihteeri varmistaa, että tämän artiklan mukaisesti nimetyistä välimiehistä pidetään ajan tasalla olevaa luetteloa.

3 artikla

1. Välimiesoikeuteen kuuluu kolme välimiestä, jotka nimitetään seuraavasti:

a) Riidan osapuolista se, joka on pyytänyt asian alistamista välimiesoikeudelle, nimittää 2 artiklassa mainitusta luettelosta yhden välimiehen, joka voi olla asianomaisen sopimuspuolen kansalainen. Nimitys on sisällytettävä 4 artiklassa mainittuun ilmoitukseen.

b) Riidan toinen osapuoli nimittää 2 artiklassa mainitusta luettelosta toisen välimiehen 40 päivän kuluessa siitä, kun mainittu ilmoitus on vastaanotettu; toinen välimies voi olla tämän toisen sopimuspuolen kansalainen.

c) Riidan osapuolet nimittävät yhdessä kolmannen välimiehen 2 artiklassa mainitusta luettelosta 60 päivän kuluessa siitä, kun toinen välimies on nimitetty. Kolmas välimies ei saa olla kummankaan riidan osapuolen kansalainen eikä kummankaan näiden luetteloon nimeämä, eikä hän saa olla samaa kansalaisuutta kuin kumpikaan ensin nimitetyistä välimiehistä. Kolmas välimies on välimiesoikeuden puheenjohtaja.

d) Jos toista välimiestä ei ole määräajan kuluessa nimitetty tai jos riidan osapuolet eivät ole määräajan kuluessa päässeet sopimukseen kolmannen välimiehen nimittämisestä, välimiehen tai välimiehet nimittää jonkun riidan osapuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja 2 artiklassa mainitusta luettelosta 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja edellä b) ja c) kohdan määräyksiä noudattaen. Täyttäessään tässä kohdassa tarkoitettua tehtäväänsä Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti neuvottelee riidan osapuolten kanssa.

e) Jos Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja on estynyt täyttämästä hänelle edellä d) kohdan perusteella määrättyä tehtävää tai on riidan osapuolen kansalainen, tehtävän täyttää Kansainvälisen tuomioistuimen varapuheenjohtaja, paitsi jos hän on estynyt tai riidan osapuolen kansalainen, jolloin tehtävän suorittaa se seuraavaksi virkaiältään vanhin Kansainvälisen tuomioistuimen jäsen, joka ei ole estynyt eikä minkään riidan osapuolen kansalainen.

2. Vapautuva välimiehen paikka täytetään samaa menettelyä noudattaen kuin ensimmäinen nimitys.

3. Jos riidassa on enemmän kuin kaksi osapuolta, ne osapuolet, jotka ajavat samaa asiaa, sopivat yhden välimiehen nimittämisestä edellä 1 kappaleen b) kohdassa annetun määräajan kuluessa.

4 artikla

Riidan osapuoli, joka tahtoo alistaa riidan välimiesoikeudelle, ilmoittaa asiasta kirjallisesti riidan toiselle osapuolelle tai osapuolille sekä sihteerille. Ilmoitukseen on sisällyttävä kanne ja sen perusteet. Sihteeri toimittaa ilmoituksen kaikille sopimuspuolille.

5 artikla

1. Elleivät riidan osapuolet toisin päätä, välimiesmenettely tapahtuu Haagissa, jossa välimiesoikeuden asiakirjat säilytetään. Välimiesoikeus hyväksyy omat menettelytapasääntönsä. Näissä säännöissä on varmistettava, että kullakin riidan osapuolella on täysi mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää kantansa ja että välimieskäsittely sujuu viivytyksittä.

2. Välimiesoikeus voi kuulla riidasta syntyviä vastakanteita ja tehdä niistä päätöksiä.

6 artikla

1. Jos välimiesoikeus katsoo, että sillä pöytäkirjan nojalla lähtökohtaisesti on tuomiovalta, se voi:

a) riidan osapuolen pyynnöstä ilmoittaa, mitkä väliaikaiset toimet se katsoo välttämättömiksi riidan osapuolten oikeuksien turvaamiseksi;

b) olojen ja harkintansa mukaan määrätä väliaikaisia toimia Etelämantereen ympäristöä tai siitä riippuvia tai siihen liittyviä ekosysteemejä uhkaavan vakavan vahingon estämiseksi.

2. Riidan osapuolten on viipymättä noudatettava edellä 1 kappaleen b) kohdassa tarkoitettuja määräyksiä väliaikaisista toimista, kunnes 10 artiklassa tarkoitettu päätös on tehty.

3. Sen estämättä, mitä pöytäkirjan 20 artiklassa määrätään, riidan osapuoli voi koska tahansa 4 artiklan mukaisesti toiselle osapuolelle tai osapuolille ja sihteerille osoitetulla ilmoituksella pyytää välimiesoikeuden muodostamista poikkeuksellisen kiireellisesti, jotta se ilmoittaisi tai määräisi tämän artiklan mukaiset kiireelliset väliaikaiset toimet. Mainitussa tapauksessa välimiesoikeus muodostetaan mahdollisimman pian 3 artiklan mukaisesti, paitsi että 3 artiklan 1 kappaleen b), c) ja d) kohdassa annetut määräajat supistetaan 14 päiväksi kukin. Välimiesoikeus tekee päätöksen kiireellisiä väliaikaisia toimia koskevan pyynnön osalta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun välimiesoikeuden puheenjohtaja on nimitetty.

4. Sen jälkeen, kun välimiesoikeus on tehnyt edellä 3 kappaleen mukaisesti päätöksen kiireellisiä väliaikaisia toimia koskevan pyynnön osalta, riidan ratkaisussa edetään pöytäkirjan 18, 19 ja 20 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Sopimuspuoli, jonka mielestä välimiesoikeuden päätöksellä saattaa olla huomattava vaikutus sen yleiseen tai yksilölliseen oikeudelliseen etuun, voi esiintyä väliintulevana asianosaisena, ellei välimiesoikeus toisin päätä.

8 artikla

Riidan osapuolten tulee helpottaa välimiesoikeuden työtä ja erityisesti antaa sille asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat lainsäädäntönsä mukaisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin sekä tarvittaessa auttaa sitä todistajien ja asiantuntijoiden kutsumisessa ja kuulemisessa.

9 artikla

Jos jokin riidan osapuolista ei tule välimiesoikeuteen tai ei aja asiaansa, riidan toinen osapuoli voi pyytää välimiesoikeutta jatkamaan käsittelyä ja tekemään päätöksen asiassa.

10 artikla

1. Välimiesoikeus tekee päätöksen sille alistetuissa asioissa pöytäkirjan määräysten ja muiden kansainvälisen oikeuden soveltuvien sääntöjen ja periaatteiden perusteella, jotka eivät ole ristiriidassa pöytäkirjan määräysten kanssa.

2. Välimiesoikeus voi tehdä sille alistettua riitaa koskevan päätöksen ex aequo et bono, jos riidan osapuolet niin sopivat.

11 artikla

1. Ennen päätöksen tekemistä välimiesoikeuden on varmistettava, että sillä on toimivalta asianomaiseen riitaan nähden ja että kanne ja vastakanne ovat oikeudellisesti ja sisällöllisesti perusteltuja.

2. Päätökseen tulee liittää perustelut, ja se ilmoitetaan sihteerille, joka toimittaa siitä tiedon kaikille sopimuspuolille.

3. Päätös on lopullinen ja riidan osapuolia sekä väliintulijoina esiintyneitä sopimuspuolia sitova. Päätöstä on noudatettava viipymättä. Välimiesoikeuden tulee riidan osapuolen tai väliintulijana käsittelyyn osallistuneen sopimuspuolen pyynnöstä antaa tulkinta päätöksestään.

4. Päätös on sitova vain sen tapauksen osalta, jota päätös koskee.

5. Jollei välimiesoikeus toisin päätä, välimiesoikeuden kulut, mukaan lukien välimiesten palkkiot, jaetaan tasan riidan osapuolten välillä.

12 artikla

Kaikki välimiesoikeuden päätökset, myös 5, 6 ja 11 artiklassa mainitut päätökset, tehdään välimiesten äänten enemmistöllä; välimiehet eivät saa pidättyä äänestyksestä.

13 artikla

1. Tätä liitettä voidaan muuttaa Etelämannersopimuksen IX artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytyllä toimenpiteellä. Ellei siinä toisin määrätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan vuoden kuluttua sen Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen päättymisestä, jossa muutos hyväksyttiin, jollei vähintään yksi Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli mainitun määräajan kuluessa ilmoita tallettajalle, että se haluaa pitemmän määräajan tai että se ei voi hyväksyä toimenpidettä.

2. Edellä 1 kappaleen mukaan voimaan tuleva tämän liitteen muutos tulee sen jälkeen voimaan muiden sopimuspuolten osalta, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

TEHTY Madridissa 4 päivänä lokakuuta 1991.

ETELÄMANNERTA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUPÖYTÄKIRJAN I LIITE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1 ARTIKLAVALMISTAVA VAIHE

1. Pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettujen toimintaehdotusten ympäristövaikutuksia on ennen ehdotettujen toimien aloittamista tarkasteltava asianomaisessa maassa noudatettavien, tarkoitukseen soveltuvien menettelyjen mukaisesti.

2. Jos todetaan, että toimella on vähäistä tai väliaikaista pienempi vaikutus, toimi voidaan toteuttaa välittömästi.

2 ARTIKLAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ALUSTAVA ARVIOINTI

1. Jollei ole todettu, että toimella on vähäistä tai väliaikaista pienempi vaikutus, tai jollei ympäristövaikutusten kokonaisarviointi ole valmisteilla 3 artiklan mukaisesti, laaditaan ympäristövaikutusten alustava arvio. Siinä on oltava riittävästi yksityiskohtaisia tietoja sen arvioimiseksi, onko ehdotetulla toimella vähäistä tai väliaikaista suurempi vaikutus, ja siihen tulee sisältyä

a) ehdotetun toimen kuvaus, joka käsittää toimen tarkoituksen, paikan, keston ja intensiivisyyden sekä

b) ehdotetun toimen vaihtoehtojen sekä toimen mahdollisten vaikutusten tarkastelu, johon kuuluu kasautuvien vaikutusten tarkastelu olemassa olevien ja tunnettujen suunniteltujen toimien valossa.

2. Jos ympäristövaikutusten alustava arviointi osoittaa, että ehdotetulla toimella on todennäköisesti korkeintaan vähäinen tai väliaikainen vaikutus, toimeen voidaan ryhtyä, edellyttäen, että toimen vaikutuksen arvioimiseksi ja tarkistamiseksi otetaan käyttöön soveltuvia menettelyjä, esimerkiksi valvonta.

3 ARTIKLAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI

1. Jos ympäristövaikutusten alustava arviointi osoittaa tai jos muutoin todetaan, että ehdotetulla toimella on todennäköisesti suurempi kuin vähäinen tai väliaikainen vaikutus, laaditaan ympäristövaikutusten kokonaisarviointi.

2. Ympäristövaikutusten kokonaisarviointiin on sisällyttävä

a) ehdotetun toimen kuvaus, joka käsittää toimen tarkoituksen, paikan, keston ja intensiivisyyden, sekä toimen mahdolliset vaihtoehdot, joihin kuuluu myös vaihtoehto olla toteuttamatta tointa, ja kyseisten vaihtoehtojen seuraukset;

b) kuvaus ympäristön alkuperäisestä vertailutilasta, johon ennustettuja muutoksia verrataan, ja ennuste tulevasta ympäristön vertailutilasta, jos ehdotettua tointa ei toteuteta;

c) kuvaus ehdotetun toimen vaikutusten ennustamisessa käytettävistä menetelmistä ja tiedoista;

d) arvio ehdotetun toimen todennäköisten suorien vaikutusten luonteesta, laajuudesta, kestosta ja voimakkuudesta;

e) ehdotetun toimen mahdollisten epäsuorien tai toisen asteen vaikutusten tarkastelu;

f) ehdotetun toimen kasautuvien vaikutusten tarkastelu olemassa olevien ja muiden tunnettujen suunniteltujen toimien valossa;

g) erittely sellaisista toimenpiteistä, valvontaohjelmat mukaan lukien, joita voitaisiin toteuttaa ehdotetun toimen vaikutusten vähentämiseksi mahdollisimman paljon tai lieventämiseksi ja odottamattomien vaikutusten havaitsemiseksi ja jotka voisivat varoittaa varhaisessa vaiheessa toimen mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja joiden avulla voitaisiin toimia nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa;

h) ehdotetun toimen väistämättömien vaikutusten erittely;

i) tarkastelu ehdotetun toimen vaikutuksista tieteellisen tutkimuksen harjoittamiseen ja muihin olemassa oleviin käyttötarkoituksiin ja arvoihin;

j) tässä kappaleessa vaadittuja tietoja koottaessa havaitut tiedonpuutteet ja epäselvyydet;

k) vapaamuotoinen tiivistelmä tämän kappaleen mukaisesti annettavista tiedoista; ja

l) ympäristövaikutusten kokonaisarvion laatineen henkilön tai järjestön nimi ja osoite sekä osoite, johon arviota koskevat huomautukset olisi lähetettävä.

3. Ympäristövaikutusten kokonaisarvion luonnos on julkistettava ja se on jaettava huomautuksia varten kaikille sopimuspuolille, joiden on myös julkistettava se. Huomautusten vastaanottamiselle myönnetään 90 päivän määräaika.

4. Ympäristövaikutusten kokonaisarvion luonnos on toimitettava komitealle soveltuvin osin tarkasteltavaksi samanaikaisesti, kun se jaetaan sopimuspuolille, kuitenkin viimeistään 120 päivää ennen seuraavaa Etelämannersopimuksen konsultatiivista kokousta.

5. Lopullista päätöstä ehdotetun toimen toteuttamiseksi Etelämannersopimuksen soveltamisalueella ei tehdä, jollei Etelämannersopimuksen konsultatiivisella kokouksella ole ollut tilaisuutta tarkastella ympäristövaikutusten kokonaisarvion luonnosta komitean lausunnon perusteella; tämän edellytyksenä on, että päätöstä ehdotetun toimen toteuttamisesta ei viivytetä tämän kappaleen soveltamisen takia kauempaa kuin viisitoista kuukautta ympäristövaikutusten kokonaisarvion luonnoksen jakelupäivästä.

6. Lopullisessa ympäristövaikutusten kokonaisarviossa käsitellään ja se sisältää ympäristövaikutusten kokonaisarvion luonnoksesta saadut huomautukset tai niiden tiivistelmän. Lopullinen ympäristövaikutusten kokonaisarvio, ilmoitus mahdollisista siihen liittyvistä päätöksistä ja arvio ennakoitujen vaikutusten merkityksestä suhteessa ehdotetun toimen etuihin on jaettava kaikille sopimuspuolille, joiden on myös julkistettava ne, viimeistään 60 päivää ennen kuin ehdotettu toiminta aloitetaan Etelämannersopimuksen soveltamisalueella.

4 ARTIKLAPÄÄTÖKSET, JOIDEN ON PERUS- TUTTAVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOIHIN

Päätettäessä, olisiko ehdotettu toimi, johon sovelletaan 3 artiklaa, toteutettava, ja toteutetaanko se siinä tapauksessa alkuperäisenä vai muutettuna, perusteena on käytettävä ympäristövaikutusten kokonaisarviota sekä muita asiaa koskevia tarkasteluja.

5 ARTIKLAVALVONTA

1. Ympäristövaikutusten kokonaisarvion loppuunsaattamista seuraavan toimen vaikutuksen arvioimiseksi ja tarkistamiseksi on otettava käyttöön menettelyjä, joihin kuuluu myös olennaisimpien ympäristöindikaattorien asianmukainen valvonta.

2. Edellä 1 kappaleessa ja 2 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut menettelyt suunnitellaan siten, että ne tarjoavat säännöllisen ja varmistettavissa olevan aineiston toimen vaikutuksista, jotta olisi muun muassa

a) mahdollista tehdä arvioita siitä, missä määrin kyseiset vaikutukset ovat pöytäkirjan mukaisia ja

b) käytettävissä tarpeellisia tietoja vaikutusten vähentämiseksi mahdollisimman paljon tai lieventämiseksi ja tarvittaessa tietoa toimen keskeyttämis-, peruuttamis- tai muuttamistarpeesta.

6 ARTIKLATIEDONKULKU

1. Seuraavat tiedot on jaettava sopimuspuolille ja komitealle sekä julkistettava:

a) kuvaus 1 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä;

b) vuosittainen luettelo 2 artiklan mukaisesti laadituista ympäristövaikutusten alustavista arvioista ja kaikista niiden seurauksena tehdyistä päätöksistä;

c) 2 artiklan 2 kappaleen ja 5 artiklan mukaisesti käyttöön otetuista menettelyistä saadut merkittävät tiedot ja kaikki niiden seurauksena toteutetut toimet; ja

d) 3 artiklan 6 kappaleessa tarkoitetut tiedot.

2. Edellä 2 artiklan mukaisesti laadittu ympäristövaikutusten alustava arvio on pyynnöstä saatettava pyytäjän käyttöön.

7 ARTIKLAHÄTÄTILANTEET

1. Tätä liitettä ei sovelleta hätätilanteissa, joissa on kysymys ihmishengen tahi alusten, ilma-alusten tai arvokkaiden laitteiden ja toimintapaikkojen turvallisuudesta taikka ympäristönsuojelusta ja jotka edellyttävät, että toimet toteutetaan saattamatta loppuun tässä liitteessä määrättyjä menettelyjä.

2. Ilmoitus hätätilanteissa toteutetuista toimista, jotka muuten olisivat edellyttäneet ympäristövaikutusten kokonaisarvion laatimista, on välittömästi jaettava kaikille sopimuspuolille ja komitealle; toteutetuista toimista on toimitettava täydellinen selostus 90 päivän kuluessa tällaisista toimista.

8 ARTIKLAMUUTTAMINEN

1. Tätä liitettä voidaan muuttaa Etelämannersopimuksen IX artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytyllä toimenpiteellä. Ellei siinä toisin määrätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan vuoden kuluttua sen Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen päättymisestä, jossa muutos hyväksyttiin, jollei vähintään yksi Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli edellä mainitun määräajan kuluessa ilmoita tallettajalle, että se haluaa pitemmän määräajan tai että se ei voi hyväksyä toimenpidettä.

2. Edellä 1 kappaleen mukaan voimaan tuleva tämän liitteen muutos tulee sen jälkeen voimaan muiden sopimuspuolten osalta, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

ETELÄMANNERTA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUPÖYTÄKIRJAN II LIITE ETELÄMANTEREEN ELÄIMISTÖN JA KASVISTON SUOJELU

1 ARTIKLAMÄÄRITELMÄT

Tässä liitteessä

a) "alkuperäisnisäkäs" tarkoittaa nisäkkäisiin kuuluvan sellaisen lajin yksilöä, joka on kotoisin Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta tai jota esiintyy siellä kausittain luontaisilla vaelluksillaan;

b) "alkuperäislintu" tarkoittaa missä tahansa kehitysvaiheessa (myös munana) olevaa, lintuihin kuuluvan sellaisen lajin yksilöä, joka on kotoisin Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta tai jota esiintyy siellä kausittain luontaisilla vaelluksillaan;

c) "alkuperäiskasvi" tarkoittaa Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta kotoisin olevaa, maalla tai suolattomassa vedessä kasvavaa kasvillisuutta, mihin kuuluvat myös sammalet, jäkälät, sienet ja levät, missä tahansa kehitysvaiheessaan (myös siemeninä ja muina lisääntymiskelpoisina kasvinosina);

d) "alkuperäisselkärangaton" tarkoittaa Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta kotoisin olevia, maalla tai suolattomassa vedessä eläviä selkärangattomia missä tahansa kehitysvaiheessaan;

e) "asianomainen viranomainen" tarkoittaa mitä tahansa henkilöä tai toimielintä, jonka sopimuspuoli on valtuuttanut antamaan lupia tämän liitteen mukaisesti;

f) "lupa" tarkoittaa muodollista kirjallista lupaa, jonka on antanut asianomainen viranomainen;

g) "ottaa" tai "ottaminen" tarkoittaa alkuperäisnisäkkään tai -linnun tappamista, vahingoittamista, pyydystämistä, käsittelemistä tai hätyyttämistä tai alkuperäiskasvin siirtämistä tai vahingoittamista sellaisessa määrin, että niiden paikallinen levinneisyys tai runsaus kärsisi merkittävästi;

h) "vahingollinen häiritseminen" tarkoittaa:

i) helikopterien tai muiden ilma-alusten lentämistä tai laskeutumista siten, että se häiritsee lintu- ja hyljeparvia;

ii) ajoneuvojen tai alusten, ilmatyynyalukset ja pienalukset mukaan lukien, käyttämistä siten, että se häiritsee lintu- ja hyljeparvia;

iii) räjähteiden tai tuliaseiden käyttämistä siten, että se häiritsee lintu- ja hyljeparvia;

iv) jalan liikkuvien henkilöiden aiheuttamaa pesivien tai sulkasadossa olevien lintujen tai lintuparvien ja hylkeiden tahallista häiritsemistä;

v) maalla kasvavien alkuperäiskasvien esiintymien merkittävää vahingoittamista ilma-aluksella laskeutumalla, ajoneuvoja ajamalla tai niiden päälle kävelemällä tai muilla keinoilla; ja

vi) kaikkea toimintaa, joka johtaa alkuperäisnisäkkään, -linnun, -kasvin tai -selkärangattoman minkä tahansa lajin tai populaation elinympäristön merkittävään haitalliseen muutokseen.

i) "valaanpyynnin säätelyä koskeva kansainvälinen yleissopimus" tarkoittaa Washingtonissa 2 päivänä joulukuuta 1946 tehtyä yleissopimusta.

2 ARTIKLAHÄTÄTILANTEET

1. Tätä liitettä ei sovelleta hätätilanteissa, joissa on kysymys ihmishengen tahi alusten, ilma-alusten tai arvokkaiden laitteiden ja toimintapaikkojen turvallisuudesta taikka ympäristönsuojelusta.

2. Ilmoitus hätätilanteissa toteutetuista toimista on jaettava välittömästi kaikille sopimuspuolille ja komitealle.

3 ARTIKLAALKUPERÄISELÄIMISTÖN JA KASVISTON SUOJELU

1. Ottaminen tai vahingollinen häiritseminen on kielletty, paitsi jos siihen saadaan lupa.

2. Näissä luvissa on yksilöitävä, mitä varten lupa annetaan sekä milloin ja missä toimintaa harjoitetaan ja kuka sitä harjoittaa; lupa myönnetään ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

a) tieteelliseen tutkimukseen tai tiedonhankintaan tarvittavien näytteiden ottamiseksi;

b) näytteiden hankkimiseksi museoita, herbaarioita, eläintieteellisiä ja kasvitieteellisiä puutarhoja taikka muita kasvatus- tai kulttuurilaitoksia tai -tarkoituksia varten; ja

c) sellaisiin tieteellisestä toiminnasta aiheutuviin väistämättömiin seurauksiin, joita ei muutoin edellä olevan a) tai b) kohdan mukaan sallittaisi, taikka tieteellisen toiminnan apulaitteiden rakentamisesta tai käytöstä aiheutuviin väistämättömiin seurauksiin varautumiseksi.

3. Näiden lupien antamista rajoitetaan sen varmistamiseksi, että

a) alkuperäisnisäkkäitä, -lintuja tai -kasveja otetaan ainoastaan siinä määrin kuin on ehdottomasti tarpeellista edellä 2 kappaleessa määrättyjen tarkoitusten täyttämiseksi;

b) ainoastaan pieniä määriä alkuperäisnisäkkäitä tai -lintuja tapetaan eikä paikallisista yhdyskunnista missään tapauksessa tapeta enempää alkuperäisnisäkkäitä tai -lintuja kuin niitä, kun muukin sallittu ottaminen otetaan huomioon, korvautuu seuraavana luontaisena lisääntymiskautena; ja

c) lajien moninaisuus sekä niiden olemassaololle välttämättömät elinympäristöt sekä Etelämannersopimuksen soveltamisalueen ekosysteemien tasapaino säilyvät.

4. Kaikki tämän liitteen A lisäyksessä luetellut alkuperäisnisäkkäiden, -lintujen ja -kasvien lajit nimetään "erityisesti suojeltaviksi lajeiksi". Sopimuspuolten on turvattava, että niitä erityisesti suojellaan.

5. Erityisesti suojeltavien lajien ottamiseen myönnetään lupa ainoastaan, jos ottaminen

a) on välttämätöntä tieteellistä tarkoitusta varten;

b) ei vaaranna asianomaisen lajin tai paikallisen populaation eloonjäämistä tai elpymistä; ja

c) tehdään muilla kuin kuoleman aiheuttavilla keinoilla silloin, kun se on asianmukaista.

6. Alkuperäisnisäkkäät ja -linnut on otettava siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä.

4 ARTIKLAMUIDEN KUIN ALKUPERÄISTEN LAJIEN, LOISTEN JA TAUTIEN TUOMINEN

1. Etelämannersopimuksen soveltamisalueella ei maalle, jäätiköille tai veteen saa tuoda mitään eläin- tai kasvilajia, joka ei ole kotoisin Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta, paitsi jos siihen saadaan lupa.

2. Maalle tai jäätiköille ei saa tuoda koiria ja näillä alueilla nyt olevat koirat on siirrettävä pois 1 päivään huhtikuuta 1994 mennessä.

3. Edellä 1 kappaleen mukaisia lupia annetaan ainoastaan tämän liitteen B lisäyksessä lueteltujen eläinten ja kasvien tuonnin sallimiseksi. Näissä luvissa on yksilöitävä lajit, lukumäärät ja tarvittaessa ikä ja sukupuoli sekä varotoimet, joihin on ryhdyttävä karkaamisen tai sen välttämiseksi, että tuodut eläimet ja kasvit joutuvat kosketuksiin alkuperäiseläimistön ja -kasviston kanssa.

4. Jokainen kasvi tai eläin, jota varten on annettu lupa edellä 1 ja 3 kappaleen mukaisesti, on ennen luvan päättymistä siirrettävä pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta tai hävitettävä polttamalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla, joka poistaa alkuperäiseläimistöön tai -kasvistoon kohdistuvan vaaran. Tämä velvoite on täsmennettävä luvassa. Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle tuodut kaikki muut kasvit tai eläimet, jotka eivät ole siltä alueelta kotoisin, ja niiden jälkeläiset on siirrettävä pois tai hävitettävä polttamalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla niiden steriloimiseksi, ellei todeta, että ne eivät aiheuta vaaraa alkuperäiseläimistölle ja -kasvistolle.

5. Mitään tässä artiklassa ei sovelleta ruoan tuontiin Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle, jollei tätä tarkoitusta varten tuoda eläviä eläimiä ja jos kaikki kasvit ja eläinten osat sekä niistä valmistetut tuotteet säilytetään huolellisesti valvotuissa oloissa ja jos ne hävitetään pöytäkirjan III liitteen ja tämän liitteen C lisäyksen määräysten mukaisesti.

6. Kunkin sopimuspuolen on vaadittava, että varotoimiin, tämän liitteen C lisäyksessä luetellut toimet mukaan lukien, ryhdytään alkuperäiseläimistöön ja -kasvistoon kuulumattomien pieneliöiden (kuten virusten, bakteerien, loisten, hiivojen ja sienten) alueelle tulon estämiseksi.

5 ARTIKLATIEDOTTAMINEN

Kukin sopimuspuoli laatii ja antaa käytettäväksi tietoja sekä ilmoittaa erityisesti kielletyt toimet ja toimittaa luettelot erityisesti suojeltavista lajeista ja asianomaisista suojelualueista kaikille henkilöille, jotka ovat Etelämannersopimuksen soveltamisalueella tai aikovat mennä sinne, varmistaakseen, että he ymmärtävät tämän liitteen määräykset ja noudattavat niitä.

6 ARTIKLATIETOJENVAIHTO

1. Sopimuspuolet tekevät järjestelyjä

a) kerätäkseen ja vaihtaakseen keskenään aineistoja (luparekisterit mukaan lukien) ja tilastoja Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta vuosittain otettujen alkuperäisnisäkkäiden, -lintujen tai -kasvien kunkin lajin lukumääristä;

b) hankkiakseen ja vaihtaakseen keskenään tietoja Etelämannersopimuksen soveltamisalueella olevien alkuperäisnisäkkäiden, -lintujen, -kasvien ja -selkärangattomien tilanteesta sekä siitä, missä määrin laji tai populaatio tarvitsee suojelua;

c) vahvistaakseen sen, missä muodossa sopimuspuolet toimittavat nämä tiedot jäljempänä 2 kappaleen mukaisesti.

2. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa toisille sopimuspuolille sekä komitealle ennen kunkin vuoden marraskuun loppua kaikista edellä 1 kappaleen mukaisista toimista ja tämän liitteen mukaisesti edeltävällä 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän kesäkuuta välisellä jaksolla annettujen lupien määrästä ja luonteesta.

7 ARTIKLASUHDE MUIHIN ETELÄMANNERTA KOSKEVAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN ULKOPUOLISIIN SOPIMUKSIIN

Mikään tässä liitteessä ei rajoita sopimuspuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka aiheutuvat valaanpyynnin säätelyä koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta.

8 ARTIKLATARKISTAMINEN

Sopimuspuolet tarkistavat jatkuvasti Etelämantereen eläimistön ja kasviston säilyttämiseksi toteutettavia toimia ottaen huomioon mahdolliset komitean suositukset.

9 ARTIKLAMUUTTAMINEN

1. Tätä liitettä voidaan muuttaa Etelämannersopimuksen IX artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytyllä toimenpiteellä. Ellei siinä toisin määrätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan vuoden kuluttua sen Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen päättymisestä, jossa muutos hyväksyttiin, jollei vähintään yksi Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli edellä mainitun määräajan kuluessa ilmoita tallettajalle, että se haluaa pitemmän määräajan tai että se ei voi hyväksyä toimenpidettä.

2. Edellä 1 kappaleen mukaan voimaan tuleva tämän liitteen muutos tulee sen jälkeen voimaan muiden sopimuspuolten osalta, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

LIITTEEN LISÄYKSET

A LISÄYS:

ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT

Kaikki Arctocephalus-suvun lajit eli turkishylkeet. Ommatophoca rossii eli rossinhylje.

B LISÄYS:

ELÄINTEN JA KASVIEN TUONTI

Seuraavia eläimiä ja kasveja voidaan tuoda Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle tämän liitteen 4 artiklan mukaan annettujen lupien nojalla:

a) kotitalouskasvit ja

b) laboratorioeläimet ja -kasvit, mukaan lukien virukset, bakteerit, hiivat ja sienet.

C LISÄYS:

VAROTOIMET PIENELIÖIDEN ALUEELLE TULON ESTÄMISEKSI

1. Siipikarja. Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle ei saa tuoda elävää siipikarjaa eikä muita eläviä lintuja. Ennen kuin perattu siipikarja pakataan sen laivaamiseksi Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle, se on tutkittava tautien, kuten Newcastlen taudin, tuberkuloosin ja hiivatartunnan, toteamiseksi. Kaikki siipikarja tai sen osat, joita ei ole käytetty, on siirrettävä pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta tai hävitettävä polttamalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla, joka poistaa alkuperäiseläimistöön tai -kasvistoon kohdistuvan vaaran.

2. Epästeriilin maan tuontia on mahdollisimman paljon vältettävä.

ETELÄMANNERTA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUPÖYTÄKIRJAN III LIITE JÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN JA JÄTEHUOLTO

1 ARTIKLAYLEISET VELVOLLISUUDET

1. Tätä liitettä sovelletaan Etelämannersopimuksen soveltamisalueella toteutettaviin tieteellisten tutkimusohjelmien mukaisiin toimiin, matkailuun ja kaikkeen muuhun sellaiseen valtion ja valtioista riippumattomaan toimintaan Etelämannersopimuksen soveltamisalueella, josta Etelämannersopimuksen VII artiklan 5 kappaleen mukaan on ilmoitettava etukäteen, toimintaan liittyvät logistiset tukitoimet mukaan lukien.

2. Etelämannersopimuksen soveltamisalueella tuotettavien tai hävitettävien jätteiden määrää on vähennettävä mahdollisimman paljon niin, että niiden vaikutus Etelämantereen ympäristöön ja niiden aiheuttama haitta Etelämantereen luonnonarvoille, tieteelliselle tutkimukselle ja muille Etelämannersopimuksen mukaisille Etelämantereen käyttötarkoituksille ovat mahdollisimman vähäisiä.

3. Jätteiden varastointi, hävittäminen ja siirtäminen pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta sekä kierrätys ja jätelähteiden vähentäminen ovat olennaisia seikkoja Etelämannersopimuksen soveltamisalueella toteutettavien toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

4. Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta pois siirretyt jätteet on mahdollisimman suuressa määrin palautettava siihen maahan, josta käsin jätteen tuottaneet toimet järjestettiin, tai johonkin muuhun maahan, jossa on asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti tehty järjestelyjä näiden jätteiden hävittämiseksi.

5. Entiset ja nykyiset maalla olevat jätteidenhävityspaikat sekä hylätyt Etelämannerta koskevien toimien työmaat on puhdistettava näiden jätteiden tuottajan ja tällaisten työmaiden käyttäjän toimin. Tätä velvollisuutta ei tule tulkita niin, että se vaatisi:

a) historialliseksi paikaksi tai muistomerkiksi nimetyn rakennelman siirtämistä pois tai

b) rakennelman tai jäteaineen siirtämistä pois oloissa, joissa siirtäminen mitä tahansa käytännön vaihtoehtoa sovellettaessa vaikuttaisi ympäristöön haitallisemmin kuin rakennelman tai jäteaineen jättäminen sen entiseen paikkaan.

2 ARTIKLAJÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN SIIRTÄMÄLLÄ NE POIS ETELÄMANNERSOPIMUKSEN SOVELTAMISALUEELTA

1. Jätteiden tuottajan on poistettava seuraavat jätteet Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta, jos ne on tuotettu tämän liitteen voimaantulon jälkeen:

a) radioaktiiviset aineet;

b) sähköparistot;

c) polttoaineet, sekä kiinteät että nestemäiset;

d) haitallisessa määrin raskasmetalleja tai äkillisesti myrkyllisiä tahi haitallisia pysyviä yhdisteitä sisältävät jätteet;

e) polyvinyylikloridi (PVC), polyuretaanivaahto, polystyreenivaahto, kumi ja voiteluöljyt, käsitelty puutavara ja muut tuotteet, jotka sisältävät lisäaineita, jotka voisivat poltettaessa aiheuttaa haitallisia päästöjä;

f) kaikki muut muovijätteet, paitsi pientiheyspolyeteenisäiliöt (kuten jätesäkit), edellyttäen, että kyseiset säiliöt poltetaan 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti;

g) polttoainetynnyrit; ja

h) muut kiinteät, palamattomat jätteet

edellyttäen, että velvollisuutta siirtää pois edellä g ja h kohdassa tarkoitetut tynnyrit ja kiinteät palamattomat jätteet ei sovelleta oloissa, joissa siirtäminen mitä tahansa käytännön vaihtoehtoa sovellettaessa vaikuttaisi ympäristöön haitallisemmin kuin näiden jätteiden jättäminen entiseen paikkaansa.

2. Jätteen tuottajan on mahdollisimman suurelta osin siirrettävä sellainen nestemäinen jäte, jota ei tarkoiteta edellä 1 kappaleessa, sekä käymälä- ja talousjätevesi pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta.

3. Jätteen tuottajan on siirrettävä pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta seuraavat jätteet, ellei niitä polteta, käsitellä autoklaavissa tai steriloida muulla tavoin:

a) tuotujen eläinruhojen jäännökset;

b) pieneliöiden ja kasvitauteja aiheuttavien eliöiden laboratorioviljelmät; ja

c) alueelle tuodut siipikarjatuotteet.

3 ARTIKLAJÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN POLTTAMALLA

1. Jollei 2 kappaleesta muuta johdu, muut kuin 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut palavat jätteet, joita ei siirretä pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta, on poltettava polttouuneissa, jotka vähentävät haitalliset päästöt mahdollisimman pieniksi. On otettava huomioon mahdolliset päästönormit ja laiteohjeet, joita muun muassa komitea ja Etelämannerta tutkiva tieteellinen komitea voivat suositella. Tällaisesta polttamisesta syntyvä kiinteä jäte on siirrettävä pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta.

2. Kaikki jätteiden avotulella polttaminen on lopetettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kauden 1998/1999 lopussa. Siihen asti kun tällainen polttaminen on lopetettu ja kun on välttämätöntä hävittää jätteitä avotulella polttamalla, on jätteitä poltettaessa otettava huomioon tuulen suunta ja nopeus sekä se, millaisia jätteitä poltetaan, jotta hiukkaslaskeumaa voitaisiin rajoittaa ja välttää sitä alueilla, joilla on erityistä biologista, tieteellistä, historiallista, esteettistä tai koskemattoman alueen arvoa. Tällöin on erityisesti otettava huomioon alueet, joita suojellaan Etelämannersopimuksen mukaisesti.

4 ARTIKLAMUU JÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN MAALLA

1. Jätteitä, joita ei ole siirretty pois tai hävitetty 2 ja 3 artiklan mukaisesti, ei saa laskea jäättömille alueille tai makeanveden järjestelmiin.

2. Käymäläjäteveden, talousjäteveden ja muiden nestemäisten jätteiden, joita ei ole siirretty pois Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta 2 artiklan mukaisesti, laskeminen merijäälle, jäätikölle tai mannerjäälle on mahdollisimman suuressa määrin kielletty sillä ehdolla, että jäätiköllä tai mannerjäällä olevien asemien tuottamat tällaiset jätteet voidaan sijoittaa syviin jääkuoppiin, jos tällainen hävittäminen on käytännössä ainoa vaihtoehto. Tällaisia kuoppia ei saa sijoittaa tunnetuille jään virtausreiteille, jotka päättyvät jäättömille alueille tai alueille, joissa jää sulaa nopeasti.

3. Jätteiden tuottajan on mahdollisimman suuressa määrin siirrettävä kenttäleireillä tuotetut jätteet tukiasemille tai aluksiin, jotta ne voitaisiin hävittää tämän liitteen määräysten mukaisesti.

5 ARTIKLAJÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN MEREEN

1. Käymäläjätevesi ja talousjätevesi voidaan laskea suoraan mereen, jos otetaan huomioon vastaanottavan meriympäristön yhteyttämiskyky ja jos

a) jätteet lasketaan mahdollisuuksien mukaan alueelle, jossa on edellytykset siihen, että ne laimenevat ja hajoavat nopeasti ja

b) suuret määrät näitä jätteitä - jotka tuotetaan asemalla, jossa miehitys etelänkesän aikana on viikoittain keskimäärin vähintään noin 30 henkeä - käsitellään ainakin mädättämössä.

2. Sivutuotteet, jotka ovat syntyneet käymäläjäteveden käsittelyssä biologisella rotaatiokontakterimenetelmällä (Rotary Biological Contacter process) tai siihen rinnastettavilla menetelmillä, voidaan laskea mereen, jos laskeminen ei vaikuta haitallisesti paikalliseen ympäristöön ja jos se tehdään pöytäkirjan IV liitteen mukaisesti.

6 ARTIKLAJÄTTEEN VARASTOINTI

Kaikki Etelämannersopimuksen soveltamisalueelta pois siirrettävät tai muutoin hävitettävät jätteet on varastoitava siten, että niiden leviäminen ympäristöön estetään.

7 ARTIKLAKIELLETYT TUOTTEET

Polykloorattuja bifenyylejä (PCB), epästeriiliä maata, polystyreenihelmiä, -lastuja tai niihin rinnastettavia pakkausaineita taikka (muita kuin tieteelliseen tai lääketieteelliseen tarkoitukseen tahi terveydenhoitoon tarpeellisia) torjunta-aineita ei saa tuoda Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle maihin, jäätikölle tai veteen.

8 ARTIKLAJÄTEHUOLLON SUUNNITTELU

1. Kukin sopimuspuoli, joka itse harjoittaa toimintaa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella, laatii tällaisia toimia varten jätteiden hävittämistä koskevan luokitusjärjestelmän perustaksi jätteitä koskevaa kirjanpitoa varten ja helpottaakseen tutkimuksia, joiden tarkoituksena on arvioida tieteellisen toiminnan ja siihen liittyvien logististen tukitoimien ympäristövaikutuksia. Tuotetut jätteet on tässä tarkoituksessa luokitettava

a) käymäläjätevesiksi ja talousjätevesiksi (ryhmä 1);

b) muiksi nestemäisiksi jätteiksi ja kemikaaleiksi, joihin kuuluvat myös poltto- ja voiteluaineet (ryhmä 2);

c) poltettaviksi kiintoaineiksi (ryhmä 3);

d) muiksi kiinteiksi jätteiksi (ryhmä 4); ja

e) radioaktiiviseksi aineeksi (ryhmä 5).

2. Vähentääkseen edelleen jätteiden vaikutusta Etelämantereen ympäristöön on kunkin asianomaisen sopimuspuolen laadittava sekä vuosittain tarkistettava ja ajantasaistettava jätehuoltosuunnitelmansa (jotka sisältävät jätteiden vähentämisen, varastoinnin ja hävittämisen) ja yksilöitävä jokaisen kiinteän työmaan osalta, kenttäleirien osalta yleisesti, ja jokaisen aluksen (paitsi sellaisten pienveneiden, jotka ovat osa kiinteiden työmaiden tai alusten toimintaa ja ottaen huomioon alusten olemassa olevat jätehuoltosuunnitelmat) osalta:

a) ohjelmat olemassa olevien jätteenhävityspaikkojen ja hylättyjen työmaiden puhdistamiseksi;

b) tällöiset ja suunnitellut jätehuoltojärjestelyt, joihin sisältyy lopullinen hävittäminen;

c) tällöiset ja suunnitellut järjestelyt jätteen ja jätehuollon ympäristövaikutusten tutkimiseksi; ja

d) muut pyrkimykset jätteiden ja jätehuollon mahdollisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi mahdollisimman vähiin.

3. Jokaisen asianomaisen sopimuspuolen on mahdollisuuksien mukaan myös laadittava luettelo paikoista, joissa on aiemmin harjoitettu toimintaa (kuten kulkureiteistä, polttoainevarastoista, kenttätukikohdista, maahan pudonneista ilma-aluksista), ennen kuin tieto häviää, jotta tällaiset paikat voitaisiin ottaa huomioon suunniteltaessa tulevia tieteellisiä (kuten lumikemiallisia sekä jäkälissä olevia saasteita ja mannerjään kairausta koskevia) ohjelmia.

9 ARTIKLAJÄTEHUOLTOSUUNNITELMIEN JAKELU JA TARKISTUS

1. Edellä 8 artiklan mukaisesti laaditut jätehuoltosuunnitelmat, niiden täytäntöönpanoa koskevat kertomukset ja 8 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetut luettelot on sisällytettävä vuosittaiseen tietojenvaihtoon Etelämannersopimuksen III ja VII artiklan ja Etelämannersopimuksen IX artiklan mukaisten asiaa koskevien suositusten mukaisesti.

2. Kukin sopimuspuoli lähettää komitealle jätehuoltosuunnitelmiensa jäljennökset sekä niiden täytäntöönpanemista ja tarkistusta koskevat kertomukset.

3. Komitea voi tarkistaa jätehuoltosuunnitelmat ja niitä koskevat kertomukset ja tehdä sopimuspuolien harkittavaksi huomautuksia, esimerkiksi ehdotuksia vaikutusten ja muutosten pitämiseksi mahdollisimman pieninä ja suunnitelmien parantamiseksi.

4. Sopimuspuolet voivat vaihtaa tietoja ja antaa neuvoja muun muassa vähän jätteitä tuottavista keinoista, olemassa olevien laitteiden uudistamisesta, käymäläjätteitä koskevista erityisvaatimuksista sekä asianmukaisista hävittämis- ja tyhjentämismenetelmistä.

10 ARTIKLAHUOLTOKÄYTÄNNÖT

Kukin sopimuspuoli

a) nimeää jätehuollosta vastaavan kehittämään ja valvomaan jätehuoltosuunnitelmia; tämä vastuu annetaan kenttätyössä kullakin työmaalla sopivalle henkilölle;

b) varmistaa, että sen tutkimusretkikuntien jäsenet saavat koulutusta, jonka tarkoitus on rajoittaa sen toimien vaikutusta Etelämantereen ympäristöön ja antaa heille tietoja tämän liitteen vaatimuksista; ja

c) yrittää rajoittaa polyvinyylikloridituotteiden (PVC) käyttöä ja varmistaa, että sen Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle menevät tutkimusretkikunnat tietävät mahdollisesti alueelle tuomistaan PVC-tuotteista, jotta tällaiset tuotteet voitaisiin jälkeenpäin siirtää pois tämän liitteen edellyttämällä tavalla.

11 ARTIKLATARKISTUS

Tämä liite on tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että se on saatettu ajan tasalle heijastamaan jätteidenhävitysteknologian ja -menetelmien kehitystä ja että se siten varmistaa Etelämantereen ympäristön mahdollisimman tehokkaan suojelun.

12 ARTIKLAHÄTÄTILANTEET

1. Tätä liitettä ei sovelleta hätätilanteissa, joissa on kysymys ihmishengen taikka alusten, ilma-alusten tai arvokkaiden laitteiden ja toimintapaikkojen turvallisuudesta tahi ympäristönsuojelusta.

2. Ilmoitus hätätilanteissa toteutetuista toimista on välittömästi jaettava kaikille sopimuspuolille ja komitealle.

13 ARTIKLAMUUTTAMINEN

1. Tätä liitettä voidaan muuttaa Etelämannersopimuksen IX artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytyllä toimenpiteellä. Ellei siinä toisin määrätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan vuoden kuluttua sen Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen päättymisestä, jossa muutos hyväksyttiin, jollei vähintään yksi Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli edellä mainitun määräajan kuluessa ilmoita tallettajalle, että se haluaa pitemmän määräajan tai että se ei voi hyväksyä muutosta.

2. Edellä 1 kappaleen mukaan voimaan tuleva tämän liitteen muutos tulee sen jälkeen voimaan muiden sopimuspuolten osalta, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

ETELÄMANNERTA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUPÖYTÄKIRJAN IV LIITE MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMINEN

1 ARTIKLAMÄÄRITELMÄT

Tässä liitteessä

a) "päästäminen" tarkoittaa mitä tahansa päästöä aluksesta päästön syystä riippumatta ja käsittää kaikenlaisen vuotamisen, hävittämisen, kaatamisen, valumisen, pumppuamisen, levittämisen tai tyhjentymisen;

b) "kiinteä jäte" tarkoittaa kaikkea sellaista ruoka- ja kotitalousjätettä sekä muun toiminnan jätettä, lukuun ottamatta tuoreita kaloja ja niiden osia, joita syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana, lukuun ottamatta aineita, joihin sovelletaan 3 ja 4 artiklaa;

c) "MARPOL 73/78" tarkoittaa alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1978 tehdyllä sitä koskevalla pöytäkirjalla ja muilla sen jälkeen tehdyillä voimassa olevilla muutoksilla;

d) "vaarallinen nestemäinen aine" tarkoittaa kaikkia MARPOL 73/78:n II liitteessä määriteltyjä haitallisia nestemäisiä aineita;

e) "öljy" tarkoittaa kivennäisöljyä sen kaikissa muodoissa, mukaan luettuina raakaöljy, polttoöljy, liete, jäteöljy sekä jalostetut öljytuotteet (muut kuin kivennäisöljyyn pohjautuvat kemikaalit, joita koskevat 4 artiklan määräykset);

f) "öljypitoinen seos" tarkoittaa öljyä sisältävää seosta sen öljypitoisuudesta riippumatta; ja

g) "alus" tarkoittaa jokaista meriympäristössä toimivaa vesikulkuneuvoa ja aluksiin kuuluvat myös kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, veden alla käytettävät alukset, kelluvat alukset ja kiinteät tai kelluvat alustat.

2 ARTIKLASOVELTAMINEN

Tätä liitettä sovelletaan kunkin sopimuspuolen osalta aluksiin, joilla on oikeus purjehtia sen lipun alla, ja kaikkiin muihin aluksiin, jotka osallistuvat sen Etelämantereeseen liittyviin toimiin tai avustavat näissä toimissa, silloin kun ne toimivat Etelämannersopimuksen soveltamisalueella.

3 ARTIKLAÖLJYN PÄÄSTÄMINEN

1. Öljyn tai öljypitoisen seoksen päästäminen mereen on kielletty, lukuun ottamatta MARPOL 73/78:n I liitteessä hyväksyttyjä tapauksia. Toimiessaan Etelämannersopimuksen soveltamisalueella alusten on säilytettävä aluksella kaikki liete, likainen painolasti, säiliöiden pesuvesi ja muut öljypitoiset jäännökset ja seokset, joita ei saa tyhjentää mereen. Alukset saavat tyhjentää nämä jätteet ainoastaan Etelämannersopimuksen soveltamisalueen ulkopuolella vastaanottolaitteisiin tai muulla MARPOL 73/78:n I liitteessä sallitulla tavalla.

2. Tätä artiklaa ei sovelleta

a) aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta johtuvaan öljyn tai öljypitoisen seoksen päästämiseen mereen:

i) jos vaurion tapahtumisen tai päästämisen havaitsemisen jälkeen on ryhdytty kaikkiin kohtuullisiin varotoimiin päästöjen estämiseksi tai pienentämiseksi;

ii) paitsi, jos aluksen omistaja tai päällikkö on joko toiminut aiheuttaakseen vaurion tahallisesti tai menetellyt huolimattomasti samalla tietäen, että vaurio todennäköisesti seuraisi, tai

b) öljyä sisältävien aineiden päästämiseen mereen, kun niitä käytetään tietyn pilaantumistapahtuman torjumisessa pilaantumisen aiheuttaman vahingon pienentämiseksi.

4 ARTIKLAVAARALLISTEN NESTEMÄISTEN AINEIDEN PÄÄSTÄMINEN

Kaikenlaisten vaarallisten nestemäisten aineiden sekä kaikkien muiden kemiallisten tai muiden aineiden meriympäristölle haitallisten määrien tai pitoisuuksien päästäminen mereen on kielletty.

5 ARTIKLAKIINTEIDEN JÄTTEIDEN HÄVITTÄMINEN

1. Kaikkien muovien, mukaan luettuina myös tekoaineista valmistetut köydet ja kalaverkot sekä muoviset jätesäkit, hävittäminen mereen on kielletty.

2. Kaikkien muiden kiinteiden jätteiden, mukaan luettuina paperituotteet, rievut, lasi, metalli, pullot, taloustarvikkeet, jätetuhka, sälytyspuut, eristys- ja pakkausaineet, hävittäminen mereen on kielletty.

3. Ruoantähteiden hävittäminen mereen voidaan sallia, kun ne on jauhettu hienontimella tai rouhimella, sillä ehdolla, että mereen hävittäminen tehdään, lukuun ottamatta MARPOL 73/78:n V liitteessä sallittuja tapauksia, niin etäällä maasta ja jäätiköstä kuin se on käytännössä mahdollista ja joka tapauksessa vähintään 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta tai jäätiköstä. Tällaisten hienonnettujen tai rouhittujen ruoantähteiden on pystyttävä läpäisemään verkko, jonka silmien läpimitta on enintään 25 millimetriä.

4. Jos tämän artiklan soveltamisalaan kuuluva aine sekoitetaan tyhjentämistä tai hävittämistä varten toiseen sellaiseen aineeseen, jolla on erilaiset hävitys- tai tyhjennysvaatimukset, on noudatettava niitä hävitys- tai tyhjennysvaatimuksia, jotka ovat ankarimpia.

5. Edellä 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta

a) aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta johtuvaan kiinteiden jätteiden mereen pääsemiseen, jos ennen kuin vaurio tapahtui ja sen jälkeen on ryhdytty kaikkiin kohtuullisiin varotoimiin, jotta päästöt mereen voitaisiin estää tai vähentää niitä;

b) tekoaineista valmistettujen kalaverkkojen putoamiseen mereen vahingossa, jos tällaisen putoamisen estämiseksi on ryhdytty kaikkiin kohtuullisiin varotoimiin.

6. Sopimuspuolet vaativat tarvittaessa päiväkirjan pitämistä kiinteistä jätteistä.

6 ARTIKLAKÄYMÄLÄJÄTEVEDEN PÄÄSTÄMINEN

1. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa se haittaisi kohtuuttomasti Etelämantereeseen liittyviä toimia,

a) kukin sopimuspuoli lopettaa kaiken käsittelemättömän käymäläjäteveden ("käymäläjätevesi" sellaisena, kuin se on määritelty MARPOL 73/78:n IV liitteessä) päästämisen mereen 12 meripeninkulman säteellä maasta tai jäätiköstä;

b) tätä etäisyyttä kauempana ei varastosäiliössä pidettyä käymäläjätevettä saa tyhjentää äkkiä, vaan kohtuullisella nopeudella ja mahdollisuuksien mukaan silloin, kun alus kulkee reitillään vähintään 4 solmun nopeudella.

Tätä kappaletta ei sovelleta aluksiin, joilla on lupa kuljettaa enintään 10 henkeä.

2. Sopimuspuolet vaativat tarvittaessa päiväkirjan pitämistä käymäläjätevedestä.

7 ARTIKLAHÄTÄTILANTEET

1. Tämän liitteen 3, 4, 5 ja 6 artiklaa ei sovelleta hätätilanteissa, joissa on kysymys aluksen tai aluksella olevien turvallisuudesta tai ihmishengen pelastamisesta merellä.

2. Ilmoitus hätätilanteissa toteutetuista toimista on jaettava välittömästi kaikille sopimuspuolille ja komitealle.

8 ARTIKLAVAIKUTUS YMPÄRISTÖSTÄ RIIPPUVIIN JA SIIHEN LIITTYVIIN EKOSYSTEEMEIHIN

Pantaessa täytäntöön tämän liitteen määräyksiä on otettava huomioon tarve välttää haitallisia vaikutuksia ympäristöstä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin Etelämannersopimuksen soveltamisalueen ulkopuolella.

9 ARTIKLAALUKSEN SÄILYTYSTILAVUUS JA VASTAANOTTOLAITTEISTOT

1. Kukin sopimuspuoli ottaa vastatakseen siitä, että kaikissa sen lipun alla purjehtimaan oikeutetuissa aluksissa ja muissa aluksissa, jotka osallistuvat sen Etelämannerta koskeviin toimiin tai avustavat niissä, on jo ennen kuin ne saapuvat Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle säiliö tai säiliöitä, joiden tilavuus riittää kaiken lietteen, likaisen painolastin, säiliöiden pesuveden sekä muiden öljypitoisten jätteiden ja seosten sekä kiinteiden jätteiden säilyttämiseen aluksessa silloin, kun alus toimii Etelämannersopimuksen soveltamisalueella. Kukin sopimuspuoli ottaa lisäksi vastatakseen siitä, että nämä alukset ovat tehneet järjestelyjä tällaisten öljypitoisten ja kiinteiden jätteiden luovuttamiseksi vastaanottolaitteisiin, kun ne ovat poistuneet sopimuksen soveltamisalueelta. Aluksissa on myös oltava riittävät tilat vaarallisten nestemäisten aineiden aluksessa säilyttämistä varten.

2. Kukin sopimuspuoli, jonka satamista alukset lähtevät reitilleen Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle tai jonka satamiin ne saapuvat sieltä, ottaa vastatakseen siitä, että sen satamissa on mahdollisimman pian soveltuvat laitteet kaiken lietteen, likaisen painolastin, säiliöiden puhdistusveden, muiden öljypitoisten jäännösten ja seosten sekä kiinteiden jätteiden ottamiseksi vastaan aluksista aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä ja niitä käyttävien alusten tarpeet huomioon ottaen.

3. Sopimuspuolet, joiden alukset lähtevät Etelämannersopimuksen soveltamisalueelle toisten sopimuspuolten satamista tai saapuvat sieltä toisten sopimuspuolten satamiin, neuvottelevat tällaisten sopimuspuolten kanssa varmistaakseen, että vastaanottolaitteiden asentaminen satamaan ei aiheuta kohtuutonta rasitusta Etelämannersopimuksen soveltamisalueen lähellä sijaitseville sopimuspuolille.

10 ARTIKLAALUSTEN SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN, MIEHITTÄMINEN JA VARUSTELU

Etelämannerta koskeviin toimiin osallistuvien tai niissä avustavien alusten suunnittelussa, rakentamisessa, miehittämisessä ja varustelussa kukin sopimuspuoli ottaa huomioon tämän liitteen tavoitteet.

11 ARTIKLATÄYSIVALTAINEN KOSKEMATTOMUUS

1. Tätä liitettä ei sovelleta sota-aluksiin, sotalaivaston apualuksiin tai muihin aluksiin, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita asianomaisena ajankohtana käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Jokaisen sopimuspuolen tulee kuitenkin varmistaa ryhtymällä asianmukaisiin toimiin, jotka eivät vaikeuta tai huononna sen omistuksessa tai käytössä olevien alusten toimintaa tai toimintakykyä, että sellaiset alukset toimivat, mikäli kohtuullista ja mahdollista, tämän liitteen edellyttämällä tavalla.

2. Edellä 1 kappaletta soveltaessaan kukin sopimuspuoli ottaa huomioon Etelämantereen ympäristön suojelun tärkeyden.

3. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa toisille sopimuspuolille siitä, kuinka se panee tämän määräyksen täytäntöön.

4. Pöytäkirjan 18-20 artiklassa määrättyä riitojen ratkaisumenettelyä ei sovelleta tähän artiklaan.

12 ARTIKLAVAROTOIMET SEKÄ TORJUNTAVALMIUS JA -TOIMET ONNETTOMUUKSISSA

1. Toimiakseen tehokkaammin meren pilaantumisonnettomuuksissa tai niiden uhatessa Etelämannersopimuksen soveltamisalueella sopimuspuolet kehittävät pöytäkirjan 15 artiklan mukaisesti torjuntavalmiussuunnitelmia Etelämannersopimuksen soveltamisalueella sattuvia meren pilaantumisonnettomuuksia varten; näihin sisältyvät torjuntavalmiussuunnitelmat Etelämannersopimuksen soveltamisalueella toimivia aluksia (paitsi pienaluksia, jotka ovat osa kiinteiden työmaiden tai alusten toimia) varten, etenkin lastinaan öljyä kuljettavia aluksia varten, ja rannikolla sijaitsevista laitoksista peräisin olevien, meriympäristöön tulevien öljypäästöjen varalta. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot

a) toimivat yhteistyössä laatiessaan ja toteuttaessaan näitä suunnitelmiaan ja

b) tukeutuvat komitealta, Kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä saamiinsa neuvoihin.

2. Sopimuspuolet laativat myös menettelyjä toimiakseen yhteistyössä pilaantumisonnettomuuksissa ja toteuttavat soveltuvia torjuntatoimia näiden menettelyjen mukaisesti.

13 ARTIKLATARKISTAMINEN

Tämän liitteen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet tarkistavat jatkuvasti tämän liitteen määräyksiä ja muita Etelämantereen meriympäristön pilaantumisen estämiseen, vähentämiseen ja torjumiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, mukaan luettuina kaikki mahdolliset muutokset ja uudet säännöt, jotka on hyväksytty MARPOL 73/78:n perusteella.

14 ARTIKLASUHDE MARPOL 73/78:AAN

Mikään tässä liitteessä ei vapauta niitä sopimuspuolia, jotka ovat myös MARPOL 73/78:n sopimuspuolia, mistään MARPOL 73/78:n mukaisista erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

15 ARTIKLAMUUTTAMINEN

1. Tätä liitettä voidaan muuttaa Etelämannersopimuksen IX artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytyllä toimenpiteellä. Ellei siinä toisin määrätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan vuoden kuluttua sen Etelämannersopimuksen konsultatiivisen kokouksen päättymisestä, jossa muutos hyväksyttiin, jollei vähintään yksi Etelämannersopimuksen konsultatiivinen osapuoli edellä mainitun määräajan kuluessa ilmoita tallettajalle, että se haluaa pitemmän määräajan tai että se ei voi hyväksyä toimenpidettä.

2. Edellä 1 kappaleen mukaan voimaan tuleva tämän liitteen muutos tulee sen jälkeen voimaan muiden sopimuspuolten osalta, kun tallettaja on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen asianomaiselta sopimuspuolelta.

Top of page