23/1998

Strasbourgissa 5 päivänä marraskuuta 1992 tehty alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 21 päivänä lokakuuta 1994 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 9 päivänä marraskuuta 1994, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu.

Peruskirjan hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on antanut seuraavat selitykset:

1. Suomi sitoutuu peruskirjan 2 artiklan 2 kappaleen ja 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti soveltamaan seuraavia peruskirjan kohtia saamen kieleen, joka on Suomen alueella alueellinen vähemmistökieli:

8 artikla (koulutus)

1.a(i), 1.b(i), 1.c(i), 1.d(ii), 1.e(ii), 1.f(ii),1.g, 1.h, 1.i, 2

9 artikla (oikeusviranomaiset)

1.a(ii), 1.a(iii), 1.a(iv), 1.b(ii), 1.b(iii),1.c(ii), 1.c(iii), 1.d, 2.a, 3

10 artikla (hallintoviranomaiset ja julkiset palvelut)

1.a(iii), 1.b, 1.c, 2.a, 2.b, 2.c, 2.d, 2.e, 2.f,2.g, 3.b, 4.a, 4.b, 5

11 artikla (joukkoviestimet)

1.a(iii), 1.b(i), 1.c(ii), 1.d, 1.e(i), 1.f(ii), 2, 3

12 artikla (kulttuuritoiminta ja palvelut)

1.a, 1.b, 1.c, 1.d, 1.e, 1.f, 1.g, 1.h, 2, 3

13 artikla (talous- ja yhteiskuntaelämä)

1.a, 1.c, 1.d, 2.b, 2.c

14 artikla (yhteydet valtakunnanrajojen yli)

a, b

2. Suomi sitoutuu peruskirjan 2 artiklan 2 kappaleen ja 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti soveltamaan seuraavia peruskirjan kohtia ruotsin kieleen, joka on Suomen alueella vähemmän puhuttu virallinen kieli:

8 artikla (koulutus)

1.a(i), 1.b(i), 1.c(i), 1.d(i), 1.e(i), 1.f(i), 1.g,1.h, 1.i, 2

9 artikla (oikeusviranomaiset)

1.a(i), 1.a(ii), 1.a(iii), 1.a(iv), 1.b(i), 1.b(ii),1.b(iii), 1.c(i), 1.c(ii), 1.c(iii), 1.d, 2.a, 3

10 artikla (hallintoviranomaiset ja julkiset palvelut)

1.a(i), 1.b, 1.c, 2.a, 2.b, 2.c, 2.d, 2.e, 2.f,2.g, 3.a, 4.a, 4.b, 5

11 artikla (joukkoviestimet)

1.a(iii), 1.b(i), 1.c(ii), 1.d, 1.e(i), 1.f(ii), 2, 3

12 artikla (kulttuuritoiminta ja palvelut)

1.a, 1.b, 1.c, 1.d, 1.e, 1.f, 1.g, 1.h, 2, 3

13 artikla (talous- ja yhteiskuntaelämä)

1.a, 1.c, 1.d, 2.a, 2.b, 2.c, 2.d, 2.e

14 artikla (yhteydet valtakunnan rajojen yli)

a, b

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä maaliskuuta 1998.

1 artiklaMääritelmät

Tässä peruskirjassa

a) "alueellinen kieli tai vähemmistökieli" tarkoittaa kieltä,

i) jota perinteisesti käytetään jonkin valtion tietyllä alueella ja jota käyttävät kyseisen valtion kansalaiset ovat lukumäärältään pienempi väestöryhmä kuin valtion muu väestö, ja

ii) joka poikkeaa valtion virallisesta kielestä tai kielistä;

sellaisena ei pidetä valtion virallisen kielen tai kielten murteita eikä maahanmuuttajien kieliä;

b) "vähemmistökielialue" tarkoittaa maantieteellistä aluetta, jolla alueellinen kieli tai vähemmistökieli on niin suuren henkilöryhmän ilmaisuväline, että tämän peruskirjan mukaiset suojelu- ja edistämistoimenpiteet katsotaan aiheellisiksi;

c) "ei-alueellinen kieli" tarkoittaa valtion muun väestön käyttämästä kielestä tai käyttämistä kielistä poikkeavaa kieltä, jota perinteisesti puhutaan tietyssä valtiossa, mutta ei millään sen erityisellä alueella.

2 artiklaSitoumukset

1. Kukin sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan II osan määräyksiä kaikkiin sen alueella puhuttuihin 1 artiklan määritelmän mukaisiin alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin.

2. Kunkin kielen osalta, joka 3 artiklan mukaisesti määritellään ratifioinnin tai hyväksymisen yhteydessä, sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan vähintään 35 tämän peruskirjan III osan määräyksistä valitsemaansa kappaletta tai kohtaa, joihin kuuluu vähintään kolme 8 artiklan ja 12 artiklan sekä yksi 9 artiklan, 10 artiklan, 11 artiklan ja 13 artiklan kappaleista tai kohdista.

3 artiklaKäytännön järjestelyt

1. Kukin sopimuspuoli määrittelee ratifioimis- tai hyväksymiskirjassaan jokaisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen taikka alueellaan tai sen osassa vähemmän käytetyn virallisen kielen, johon 2 artiklan 2 kappaleen mukaisesti valittuja kappaleita sovelletaan.

2. Sopimuspuoli voi milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa pääsihteerille hyväksyvänsä peruskirjan sellaisen muun kappaleen määräyksistä johtuvat velvoitteet, jota ei ole määritelty sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjassa, tai että se aikoo soveltaa tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä myös muihin alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin taikka alueellaan tai sen osassa vähemmän käytettyihin virallisiin kieliin.

3. Edellisessä kappaleessa mainitut sitoumukset katsotaan osaksi ratifiointia tai hyväksymistä ja niillä on sama vaikutus ilmoituspäivästä alkaen.

4 artiklaOlemassa olevat suojelujärjestelmät

1. Minkään tämän peruskirjan määräyksen ei saa tulkita rajoittavan tai poikkeavan mistään Euroopan ihmissoikeussopimuksen takaamasta oikeudesta.

2. Tämän peruskirjan määräykset eivät estä soveltamasta sellaisia alueellisten kielten tai vähemmistökielten asemaa taikka vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa koskevia suosiollisempia määräyksiä, jotka jonkin sopimuspuolen alueella saattavat olla voimassa tai jotka perustuvat asianomaisiin kahdenvälisiin tai monenvälisiin kansainvälisiin sopimuksiin.

5 artiklaVoimassaolevat velvoitteet

Minkään tämän peruskirjan määräyksen ei saa tulkita oikeuttavan toimintaa, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tarkoitusperien tai muiden kansainvälisen oikeuden velvoitteiden kanssa mukaan lukien valtioiden itsenäisyyden loukkaamattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteet.

6 artiklaTiedottaminen

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan, että asianomaisille viranomaisille, järjestöille ja henkilöille tiedotetaan tästä peruskirjasta johtuvista olkeuksista ja velvoitteista.

7 artiklaTavoitteet ja periaatteet

1. Sopimuspuolten alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan politiikan, lainsäädännön ja käytännön tulee vähemmistökielialueilla kunkin kielen tilanne huomioon otteen perustua seuraaviin tavoitteisiin ja periaatteisiin:

a) alueelliset kielet tai vähemmistökielet tunnustetaan kulttuuririkkaudeksi;

b) alueellisen kielen tai vähemmistökielen maantieteellistä aluetta kunnioitetaan sen varmistamiseksi, että olemassaolevat tai uudet hallinnolliset rajat eivät muodosta estettä kyseisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen edistämiselle;

c) alueellisia kielin tai vähemmistökieliä on tarpeen edistää määrätietoisesti niiden aseman turvaamiseksi;

d) helpotetaan ja/tai rohkaistaan sekä julkisessa että yksityisessä elämässä alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttämistä puhetilanteissa ja kirjallisesti;

e) tuetaan ja kehitetään alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä käyttävien ryhmien yhteyksiä saman valtion muiden sellaisten ryhmien kanssa, jotka käyttävät samaa tai samantapaista kieltä, sekä kulttuuriyhteyksien luomista valtion muiden kieliryhmien kanssa tämän peruskirjan piiriin kuuluvilla alueilla;

f) alueellisten kielten tai vähemmistökielten asianmukainen opetus ja opiskelu kaikilla asianmukaisilla tasoilla järjestetään sopivalla tavalla;

g) järjestetään vähemmistökielialueilla muillekin kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäville mahdollisuus oppia halutessaan kyseistä kieltä;

h) alueellisten kielten tai vähemmistökielten opiskelua ja tutkimusta korkeakouluissa ja muissa vastaavissa laitoksissa edistetään;

i) soveltuvaa maiden välistä vaihtoa edistetään samaa tai samantapaista alueellista kieltä tai vähemmistökieltä kahdessa tai useammassa eri valtiossa käyttävien ryhmien välillä tämän peruskirjan piiriin kuuluvilla aloilla.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan, mikäli tätä ei ole vielä tehty, kaiken aiheettoman alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin liittyvän erottelun, poissulkemisen, suosituimmuuden sekä kaikki sellaiset rajoitukset, joiden tarkoituksena on jarruttaa tai vaarantaa vähemmistökielen säilymistä tai kehittymistä. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevia erityistoimia ei katsota laajemmin käytettyjä kieliä puhuvan väestön syrjinnäksi, jos näiden toimien tavoitteena on edistää tasa-arvoa kyseistä kieltä käyttävien ja muun väestön välillä tai asianmukaisesti huomioida näiden kielien erityisasema.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat tarvittavin toimenpitein edistämään maansa kieliryhmien keskinäistä yhteisymmärrystä ja erityisesti sisällyttämään opetus- ja kasvatustavoitteisiinsa kunnioituksen, ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä kohtaan sekä rohkaisemaan myös joukkoviestimiä pyrkimään samaan päämäärään.

4. Määrittäessään alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevaa politiikkaansa sopimuspuolten tulee ottaa huomioon asianomaisten kieliryhmien ilmaisemat tarpeet ja toivomukset. Niitä rohkaistaan tarvittaessa perustamaan elimiä, jotka voivat antaa viranomaisille neuvoja kaikissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevissa asioissa.

5. Sopimuspuolet sitoutuvat soveltuvin osin noudattamaan 1-4 kappaleessa annettuja periaatteita myös ei- alueellisiin kieliin. Näiden kielten osalta tämän peruskirjan toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet määritetään kuitenkin joustavasti ja asianomaisten kieliryhmien tarpeet ja toivomukset huomioon ottaen sekä niiden perinteitä ja ominaispiirteitä kunnioittaen.

8 artiklaKoulutus

1. Koulutuksen osalta sopimuspuolet sitoutuvat vähemmistökielialueilla kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja heikentämättä asianomaisen valtion virallisen kielen tai kielten opetusta

a) i) järjestämään esikouluasteen opetusta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) järjestämään huomattavan osan esikouluasteen opetuksesta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä; tai

iii) soveltamaan joko i tai ii kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ainakin niihin oppilaisiin, joiden perheet ovat sitä pyytäneet ja joiden lukumäärä katsotaan riittäväksi; tai

iv) rohkaisemaan ja/tai suosimaan edellä i-iii kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, mikäli viranomaisilla ei ole varsinaista toimivaltaa esikouluasteen opetuksessa;

b) i) järjestämään peruskouluopetusta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) järjestämään huomattavan osan peruskouluopetuksesta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä; tai

iii) järjestämään asianomaisten alueellisten kielten tai vähemmistökielten opetusta erottamattomana osana peruskoulun opetusohjelmaa, tai

iv) soveltamaan i-iii kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ainakin niihin oppilaisiin, joiden perheet ovat sitä pyytäneet ja joiden lukumäärä katsotaan riittäväksi;

c) i) järjestämään keskiasteen opetusta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) järjestämään huomattavan osan keskiasteen opetuksesta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä; tai

iii) järjestämään asianomaisten alueellisten kielten vähemmistökielten opetusta erottamattomana osana keskiasteen opetusohjelmaa, tai

iv) soveltamaan i-iii kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ainakin niihin oppilaisiin, joiden perheet ovat sitä pyytäneet ja joiden lukumäärä katsotaan riittäväksi;

d) i) järjestämään ammattiopetusta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) järjestämään huomattavan osan ammattiopetuksesta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä; tai

iii) järjestämään asianomaisten alueellisten kielten tai vähemmistökielten opetusta erottamattomana osana ammattiopetusohjelmaa, tai

iv) soveltamaan i-iii kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ainakin niihin oppilaisiin, joiden perheet ovat sitä pyytäneet ja joiden lukumäärä katsotaan riittäväksi;

e) i) järjestämään korkeakouluopetusta asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) järjestämään mahdollisuus opiskella näitä kieliä korkeakoulujen opetusaineena, tai

iii) rohkaisemaan ja/tai sallimaan korkeakouluopetusta alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä tai mahdollisuuksia näiden kielten opiskeluun korkeakoulujen opetusaineena, jos valtion suhde korkeakouluihin on sellainen, että tämän kappaleen i ja ii kohtaa ei voida soveltaa,

f) i) järjestämään sellaisten aikuiskasvatus- ja täydennyskoulutuskurssien tarjontaa, joissa opetus tapahtuu kokonaan tai osaksi alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä; tai

ii) tarjoamaan näitä kieliä oppiaineina aikuiskasvatuksessa ja täydennyskoulutuksessa; tai

iii) suosimaan ja/tai rohkaisemaan näiden kielten tarjontaa aikuiskasvatus- ja täydennyskoulutuksessa, mikäli viranomaisilla ei ole varsinaista toimivaltaa aikuiskasvatuksen alalla;

g) varmistamaan alueellisten kielten tai vähemmistökielten taustalla olevan historian ja kulttuurin opetuksen;

h) järjestämään perustutkintoon tähtäävää koulutusta ja jatkokoulutusta opettajille, joita tarvitaan niiden määräysten to-teuttamiseksi, jotka kukin sopimuspuoli on edellä a-g-kohdasta hyväksynyt;

i) asettamaan valvontaelimen tai -elimiä, jotka seuraavat toimenpiteitä ja edistystä alueellisten kielten tai vähemmistökielten opetuksen vakiinnuttamisessa tai kehittämisessä ja jotka laativat julkistettavia kausikertomuksia huomioistaan.

2. Koulutuksen osalta sekä muilla kuin niillä alueilla, joilla alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä perinteisesti käytetään, sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan, rohkaisemaan tai järjestämään soveltuvan asteista opetusta näillä kielillä tai näissä kielissä, mikäli asianomaisen kieliryhmän koko on riittävä.

9 artiklaOikeusviranomaiset

1. Tuomiopiireissä, joissa alueellisten kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien asukkaiden lukumäärä on riittävä oikeuttaakseen seuraavat toimenpiteet, sopimuspuolet sitoutuvat kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja sillä edellytyksellä, etteivät tämän kappaleen mukaiset helpotukset tuomarin mielestä vaikeuta oikeuden toteutumista

a) rikosoikeudellisissa oikeudenkäynneissä

i) määräämään, että tuomioistuimet käyttävät oikeudenkäynnissä asianosaisen pyynnöstä alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; ja/tai

ii) takaamaan syytetylle oikeuden käyttää omaa alueellista kieltään tai vähemmistökieltään; ja/tai

iii) määräämään, ettei kirjallisia tai suullisia todisteita ja vaateita saa jättää tutkimatta yksinomaan sillä perusteella, että ne esitetään alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä; ja/tai

iv) toimittamaan pyynnöstä oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä, tarvittaessa tulkin ja käännösten avulla siten, ettei asianosaiselle aiheudu lisäkustannuksia;

b) riita-asiain oikeudenkäynnissä

i) määräämään, että tuomioistuimet käyttävät oikeudenkäynnissä alueellista kieltä tai vähemmistökieltä asianosaisen tätä pyytäessä; ja/tai

ii) sallimaan sen, että asianosainen voi käyttää omaa alueellista kieltään tai vähemmistökieltään oikeudessa esiintyessään, silloin kun hänen on esiinnyttävä oikeudessa henkilökohtaisesti, ilman, että tästä aiheutuu hänelle lisäkustannuksia; ja/tai

iii) sallimaan, että asiakirjat ja todisteet esitetään alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä,

tarvittaessa tulkin ja käännösten avulla;

c) hallinto-oikeuksissa käytävissä oikeudenkäynneissä:

i) määräämään, että tuomioistuimet käyttävät olkeudenkäynnissä alueellista kieltä tai vähemmistökieltä asianosaisen tätä pyytäessä; ja/tai

ii) sallimaan sen, että asianosainen voi käyttää omaa alueellista kieltään tai vähemmistökieltään oikeudessa esiintyessään, silloin kun hänen on esiinnyttävä oikeudessa henkilökohtaisesti, ilman, että tästä aiheutuu hänelle lisäkustannuksia; ja/tai

iii) sallimaan, että asiakirjat ja todisteet esitetään alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä,

tarvittaessa tulkin ja käännösten avulla;

d) ryhtymään toimenpiteisiin varmistaakseen, että edellä b ja c kohdan i) ja iii) alakohdan soveltaminen ja tarvittavat tulkit ja käännökset eivät aiheuta asianosaisille lisäkustannuksia.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat siihen, että ne

a) eivät kiellä kotimaassa laadittujen oikeudellisten asiakirjojen pätevyyttä vain sillä perusteella, että ne on laadittu alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä; tai

b) eivät kiellä kotimaassa laadittujen oikeudellisten asiakirjojen pätevyyttä osapuolten välillä vain sillä perusteella, että ne on laadittu alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä, ja määräävät, että tällaisia asiakirjoja voidaan käyttää kolmansia osapuolia vastaan, vaikka nämä eivät käytä kyseistä kieltä, sillä edellytyksellä, että asiakirjoihin vetoava osapuoli antaa tiedon näiden sisällöstä kyseisille kolmansille osapuolille; tai

c) eivät kiellä kotimaassa laadittujen oikeudellisten asiakirjojen pätevyyttä osapuolten välisissä suhteissa vain sillä perusteella, että ne on laadittu alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat pitämään saatavilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tärkeimmät lakitekstit ja erityisesti näiden kielten käyttäjiä koskevat tekstit, ellei tästä ole huolehdittu muulla tavalla.

10 artiklaHallintoviranomaiset ja julkiset palvelut

1. Hallintopiireissä, joissa alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien asukkaiden lukumäärä on riittävä oikeuttaakseen seuraavat toimenpiteet, sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, kunkin kielen tilanne huomioon ottaen ja sikäli kuin voidaan kohtuudella katsoa mahdolliseksi, että

a) i) hallinnolliset viranomaiset käyttävät alueellista kieltä tai vähemmistökieltä, tai

ii) yleisön kanssa yhteydessä olevat viranomaiset käyttävät alueellista kieltä tai vähemmistökieltä asioidessaan henkilöiden kanssa, jotka ottavat heihin yhteyttä näillä kielillä, tai

iii) alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat jättää kirjallisia ja suullisia hakemuksia viranomaisille ja saada niihin vastauksia näillä kielillä, tai

iv) alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat jättää kirjallisia ja suullisia hakemuksia viranomaisille näilla kielillä, tai

v) alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat pätevästi toimittaa asiakirjoja näillä kielillä;

b) yleisölle tarkoitetut laajalti käytetyt hallinnolliset tekstit ja lomakkeet ovat saatavissa aluellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tai kaksikielisinä;

c) hallintoviranomaisten sallitaan laatia asiakirjoja alueellisilla kielellä tai vähemmistökielillä.

2. Niissä alue- tai paikallisviranomaisissa, joiden toiminta-alueella alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien asukkaiden lukumäärä on riittävä oikeuttaakseen seuraavat toimenpiteet, sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan ja/tai rohkaisemaan

a) alueellisten kielten tai vähemmistökielen käyttöä alue- ja paikallisviranomaisissa;

b) alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien mahdollisuutta jättää suullisia ja kirjallisia hakemuksia näillä kielillä;

c) alueviranomaisten virallisten asiakirjojen julkaisemista myös asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

d) paikallisviranomaisten virallisten asiakirjojen julkaisemista myös asianomaisilla alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

e) sitä, että alueviranomaiset käyttäisivät alueellista kieltä tai vähemmistökieltä valtuustojen kokouksissa, sulkematta kuitenkaan pois valtion virallisen kielen tai virallisten kielten käyttöä;

f) sitä, että paikallisviranomaiset käyttäisivät alueellista kieltä tai vähemmistökieltä valtuustojen kokouksissa, sulkematta kuitenkaan pois valtion virallisen kielen tai virallisten kielten käyttöä;

g) perinteisten ja oikeiden paikannimien käyttöä tai käyttöönottoa alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä, tarvittaessa rinnakkain virallisen kielen tai virallisten kielten kanssa.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat vähemmistökielialueilla hallintoviranomaisten ja niiden puolesta toimivien henkilöiden tarjoamien julkisten palvelujen osalta, kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja sikäli kuin voidaan kohtuudella katsoa mahdolliseksi, varmistamaan

a) että alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käytetään palveluja tarjottaessa,

b) että vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat jättää hakemuksia ja saada niihin vastauksia näillä kielillä, tai

c) että alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat jättää hakemuksia näillä kielillä.

4. Saattaakseen voimaan hyväksymänsä 1, 2 ja 3 kappaleen määräykset, sopimuspuoli sitoutuu ryhtymään vähintään yhteen seuraavista toimenpiteistä:

a) käännös ja tulkkaus tarpeen mukaan;

b) virkamiesten ja muiden julkisella sektorilla työskentelevien henkilöiden palkkaaminen ja tarvittaessa tarvittava kouluttaminen;

c) alueellista kieltä tai vähemmistökieltä osaavien julkisella sektorilla työskentelevien toivoessa sijoitusta alueelle, jossa asianomaista kieltä puhutaan, tätä toivomusta on noudatettava mahdollisuuksien mukaan.

5. Sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan sukunimien käytön tai käyttöönoton alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä asianosaisten pyynnöstä.

11 artiklaJoukkoviestimet

1. Sopimuspuolet sitoutuvat alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien osalta alueilla, joilla näitä kieliä puhutaan, kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja sikäli kuin julkisilla viranomaisilla on välillisesti tai välittömästi toimivaltaa, valtuudet tai muutoin mahdollisuus vaikuttaa tällä alalla, ja kunnioittaen joukkoviestimien itsenäisyyden ja itsehallinnon periaatetta

a) sikäli kuin radiolla ja televisiolla on julkinen palvelutehtävä

i) varmistamaan ainakin yhden radioaseman ja yhden televisiokanavan perustamisen alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä, tai

ii) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan ainakin yhden radioaseman ja yhden televisiokanavan perustamista alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä; tai

iii) huolehtimaan riittävästi siitä, että radio ja televisio lähettävät ohjelmaa alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

b) i) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan ainakin yhden alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä toimivan radioaseman perustamista; tai

ii) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan radio-ohjelmien lähettämistä säännöllisesti alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

c) i) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan ainakin yhden alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä toimivan televisiokanavan perustamista; tai

ii) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan televisio-ohjelmien lähettämistä sään- nöllisesti alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

d) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan auditiivisten ja audiovisuaalisten teosten luomista alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

e) i) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan ainakin yhden alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä ilmestyvän sanomalehden perustamista ja/tai ylläpitämistä; tai

ii) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan sanomalehtiartikkelien julkaisemista säännöllisesti alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

f) i) kattamaan alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä toimivien joukkoviestimien lisäkustannukset, milloin laissa yleensä sallitaan joukkoviestimien taloudellinen avustaminen; tai

ii) soveltamaan olemassa olevia avustuksia koskevia toimenpiteitä myös alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tuotettuja audiovisuaalisiin ohjelmiin.

g) tukemaan alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä käyttävien lehtimiesten ja muun joukkoviestimien palveluksessa työskentelevien henkilökunnan koulutusta.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat takaamaan vapauden vastaanottaa suoraan naapurimaiden radio- ja televisio-ohjelmia, jos ohjelmat on tuotettu samalla tai samantapaisella kielellä kuin alueellinen kieli tai vähemmistökieli, sekä olemaan estämättä näillä kielillä naapurimaista lähetettyjen radio- ja televisio-ohjelmien jälleenlähetyksiä. Lisäksi sopimuspuolet sitoutuvat takamaan, ettei lehdistön sananvapautta ja vapaata tiedonkulkua millään tavoin rajoiteta samalla tai samantapaisella kielellä kuin alueellinen kieli tai vähemmistökieli ilmestyvissä lehdissä. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai alueellisen koskemattomuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien edut ovat edustettuna tai otetaan huomioon sellaisissa elimissä, joita lain nojalla saatetaan perustaa valvomaan joukkoviestimien vapautta ja tasapuolisuutta.

12 artiklaKulttuuritoiminta ja -palvelut

1. Kulttuuritoiminnan ja palvelujen osalta - erityisesti kirjastojen, videolainaamojen, kulttuurikeskusten, museoiden, arkistojen, akatemioiden, teattereiden ja elokuvateattereiden, samoin kuin kirjallisuus- ja elokuvatuotannon ja populaarikulttuurin, festivaalien ja kulttuurituotannon osalta, mukaan lukien muun muassa uusin teknologia - sopimuspuolet sitoutuvat vähemmistökielialueilla ja sikäli kuin viranomaisilla on toimivaltaa, valtuudet tai mahdollisuus vaikuttaa tällä alalla,

a) rohkaisemaan alueellisille kielille tai vähemmistökielille ominaista ilmaisua ja aloitteellisuutta sekä huolehtimaan näillä kielillä tuotettujen teosten saatavuudesta eri tavoin;

b) huolehtimaan alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tuotettujen teosten saatavuudesta eri muodoissa muilla kielillä avustamalla ja kehittämällä käännös-, jälkiäänitys-, päälleäänitys-, ja tekstitystoimintaa;

c) huolehtimaan muilla kielillä tuotettujen teosten saatavuudesta alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä avustamalla ja kehittämällä käännös-, jälkiäänitys-, päälleäänitys- ja tekstitystoimintaa;

d) varmistamaan, että erilaiset kulttuuritoimintojen järjestämisestä vastaavat elimet soveltuvalla tavalla sisällyttävät alueellisten kielten tai vähemmistökielten ja kulttuurin tuntemuksen ja osaamisen aloittamiinsa tai tukemiinsa hankkeisiin;

e) edistämään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa, että kulttuuritoiminnasta vastuussa olevilla elimillä on palveluksessaan henkilöstöä, joka hallitsee sekä asianomaisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen että muun väestön käyttämän kielen tai kielet;

f) rohkaisemaan alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien henkilöiden edustajien välitöntä osallistumista kulttuuripalvelujen tarjontaan ja kulttuuritoiminnan suunnitteluun;

g) rohkaisemaan ja/tai helpottamaan sellaisen elimen tai sellaisten elinten perustamista, joiden tehtävänä olisi kerätä, tallentaa ja esitellä tai julkaista alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tuotettuja teoksia;

h) tarvittaessa perustamaan ja/tai edistämään ja rahoittamaan käännöksiä ja terminologista tutkimuspalvelua erityisesti silmällä pitäen asianmukaisen hallinnollisen, kaupallisen, taloudellisen, yhteiskunnallisen, teknisen ja oikeudellisen sanaston ylläpitämistä ja kehittämistä kullakin alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä.

2. Jos alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien henkilöiden lukumäärä on riittävä muilla kuin sellaisilla alueilla, joilla asianomaista alueellista kieltä tai vähemmistökieltä perinteisesti käytetään, sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan, rohkaisemaan ja/tai järjestämään asianmukaista kulttuuritoimintaa ja -palveluja edellisen kappaleen mukaisesti.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat ulkomailla harjoitetun kulttuuripolitiikkansa osalta kiinnittämään asianmukaista huomiota myös alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin sekä kulttuureihin, joita ne heijastavat.

13 artiklaTalous- ja yhteiskuntaelämä

1. Talous- ja yhteiskuntatoiminnan osalta sopimuspuolet sitoutuvat koko maassa

a) poistamaan lainsäädännöstään kaikki määräykset, jotka perusteettomasti kieltävät tai rajoittavat alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttöä talous- ja yhteiskuntaelämään liittyvissä asiakirjoissa, erityisesti työsopimuksissa ja teknisissä asiakirjoissa kuten tuotteiden tai laitteiden käyttöohjeissa;

b) kieltämään yritysten sisäisissä säännöissä sekä yksityisoikeudellisissa asiakirjoissa kaikki lausekkeet, jotka poissulkevat tai rajoittavat alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttöä ainakin niiltä osin, kuin samaa kieltä käyttävät henkilöt sitä käyttävät keskenään;

c) vastustamaan käytäntöjä, joiden tavoitteena on alueellisten kielten tai vähemmistökielten käytön rajoittaminen talous- ja yhteiskuntaelämässä;

d) helpottamaan ja/tai rohkaisemaan alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttöä muillakin kuin edellä olevissa kohdissa mainituilla keinoilla.

2. Talous- ja yhteiskuntatoiminnan osalta sopimuspuolet sitoutuvat vähemmistökielialueilla sikäli kuin julkiset viranomaiset ovat alalla toimivaltaisia ja siinä määrin kuin kohtuudella voidaan katsoa mahdolliseksi,

a) sisällyttämään rahoitus- ja pankkisääntöihinsä määräykset, joilla sallitaan kaupallisen käytännön edellyttämällä tavalla laatia maksumääräyksiä (shekkejä, maksuosoituksia jne.) ja muita rahatalouteen liittyviä asiakirjoja alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä tai tarvittaessa varmistamaan tällaisten määräysten toteutumisen;

b) järjestämään välittömästi alaisuudessaan olevilla talous- ja yhteiskuntasektoreilla (julkisella sektorilla) toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttöä;

c) varmistamaan, että sosiaalialan hoitolaitoksissa kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja hoitoloissa on mahdollisuudet vastaanottaa ja hoitaa sairauden tai vanhuuden johdosta tai muusta syystä hoitoa tarvitsevia alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäviä henkilöitä heidän omalla kielellään;

d) varmistamaan soveltuvin keinoin, että turvallisuusohjeita on saatavana myös alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä;

e) järjestämään kuluttajasuojasta vastuussa olevien viranomaisten antamat tiedot saataville myös alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä.

14 artiklaYhteydet valtakunnan rajojen yli

Sopimuspuolet sitoutuvat

a) soveltamaan voimassaolevia kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, jotka ovat niitä sitovia sellaisiin muihin valtioihin nähden, joissa käytetään samaa tai samankaltaista kieltä, tai tarvittaessa pyrkiä tekemään mainitunlaisia sopimuksia siten, että asianomaisten valtioiden samaa kieltä käyttävän väestön yhteyksiä kulttuurin, koulutuksen, tiedotustoiminnan, ammattikoulutuksen ja jatkuvan koulutuksen alalla edistetään;

b) helpottamaan ja/tai edistämään alueellisten kielten tai vähemmistökielten eduksi yhteistyötä valtakunnan rajojen yli erityisesti niiden alueellisten tai paikallisten viranomaisten välillä, joiden alueella käytetään samaa tai samankaltaista kieltä.

15 artiklaMääräaikaiset selonteot

1. Sopimuspuolet antavat määräajoin ministerikomitean määräämässä muodossa Euroopan neuvoston pääsihteerille selonteon noudattamastaan tämän peruskirjan II osaa koskevasta politiikasta sekä toimenpiteistä, joihin asianomaisen sopimuspuolen hyväksymien III osan määräysten toteuttamiseksi on ryhdytty. Ensimmäinen selonteko annetaan vuoden kuluessa peruskirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta, ja muut selonteot kolmen vuoden väliajoin ensimmäisestä selonteosta lukien.

2. Sopimuspuolet julkistavat selontekonsa.

16 artiklaSelontekojen tutkinta

1. Euroopan neuvoston pääsihteerille 15 artiklan mukaisesti annetut selonteot tutkii 17 artiklan mukaisesti asetettu asiantuntijakomitea.

2. Laillisesti sopimuspuolen alueelle perustetut yhteisöt tai yhdistykset voivat kiinnittää asiantuntijakomitean huomion seikkoihin, jotka liittyvät sopimuspuolen hyväksymiin tämän peruskirjan III osaa koskeviin sitoumuksiin. Neuvoteltuaan asiasta asianomaisen sopimuspuolen kanssa, asiantuntijakomitea voi ottaa nämä tiedot huomioon laatiessaan jäljempänä 3 kappaleessa tarkoitettua selvitystä. Mainitut yhteisöt tai yhdistykset voivat lisäksi antaa lausuntoja sopimuspuolen noudattamasta II osaa koskevasta politiikasta.

3. Edellä l kappaleessa tarkoitettujen selontekojen sekä 2 kappaleessa mainittujen tietojen perusteella asiantuntijakomitea laatii selvityksen ministerikomiteaa varten. Tähän selvitykseen liitetään sopimuspuolilta pyydetyt vastineet; ministerikomitea voi julkistaa selonteon.

4. Edellä 3 kappaleessa tarkoitetussa selvityksessä on oltava erityisesti asiantuntijakomitean esitys ministerikomitealle yhdelle tai useammalle sopimuspuolelle annettavien suositusten valmistelemiseksi.

5. Euroopan neuvoston pääsihteeri laatii kahden vuoden väliajoin yksityiskohtaisen selvityksen peruskirjan soveltamisesta parlamentaariselle yleiskokoukselle.

17 artiklaAsiantuntijakomitea

1. Asiantuntijakomiteassa on yksi jäsen kutakin sopimuspuolta kohti; jäsenet nimittää ministerikomitea ehdokaslistalta, johon sopimuspuolet ovat nimenneet henkilöitä, joilla on korkea moraali ja tunnustettu pätevyys peruskirjan käsittelemissä asioissa.

2. Komitean jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan, ja heidät voidaan valita uudelleen. Jos jäsen ei voi suorittaa toimikauttaan loppuun, hänelle valitaan seuraaja l kappaleessa annetun menettelyn mukaisesti, ja seuraajan toimikausi jatkuu edeltäjän toimikauden päättymiseen.

3. Asiantuntijakomitea hyväksyy menettelytapasääntönsä. Euroopan neuvoston pääsihteeri järjestää sille sihteeristöpalvelut.

18 artikla

Tämä peruskirja on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

19 artikla

1. Tämä peruskirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona viisi Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on 18 artiklan mukaisesti ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan peruskirjaa.

2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin ilmoittaa sitoutuvansa noudattamaan peruskirjan määräyksiä, peruskirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

20 artikla

1. Tämän peruskirjan tultua voimaan, Euroopan neuvoston ministerikomitea voi kutsua minkä tahansa Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion liittymään tähän peruskirjaan.

2. Liittyjävaltion osalta peruskirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

21 artikla

1. Kukin valtio voi tämän peruskirjan allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettaessaan tehdä yhden tai useamman varauman tämän peruskirjan 7 artiklan 2-5 kohtaan. Muita varaumia ei sallita.

2. Sopimuspuoli, joka edellisen kappaleen mukaisesti on tehnyt varauman, voi kokonaan tai osaksi peruuttaa sen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan päivänä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

22 artikla

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän peruskirjan Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

23 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille sekä kaikille tähän peruskirjaan liittyneille valtioille

a) kaikista allekirjoituksista,

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,

c) kaikista tämän peruskirjan 19 ja 20 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä

d) kaikista 3 artiklan 2 kappaleen mukaisista ilmoituksista,

e) kaikista muista tähän peruskirjaan liittyvistä toimenpiteistä, ilmoituksista ja tiedonannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat asianmukaisesti siihen valtuutettuina allekirjoittaneet tämän peruskirjan.

Tehty Strasbourgissa 5 päivänä marraskuuta 1992 yhtenä englannin ja ranskankielisenä kappaleena, jonka kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän peruskirjaan.