53/1994

Strasbourgissa 8 päivänä marraskuuta 1990 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 31 päivänä tammikuuta 1994 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 9 päivänä maaliskuuta 1994, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 niin kuin siitä on sovittu.

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen määräämän menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta Suomessa ja Suomen tuomioistuimen määräämän menettämisseuraamuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa säädetään Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetussa laissa (326/63).

Yleissopimuksen 23 artiklassa tarkoitettu keskusviranomainen on Suomessa oikeusministeriö.

Suomen viranomaiset antavat yleissopimuksen sopimuspuolena olevan vieraan valtion viranomaisen pyynnöstä yleissopimuksessa tarkoitettua oikeusapua siten kuin yleissopimuksessa määrätään ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa (4/94) sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa asetuksessa (13/94) säädetään.

Yleissopimuksen sopimuspuolena olevan vieraan valtion tuomioistuimen määräämä menettämisseuraamus pannaan päätöksen antaneen vieraan valtion viranomaisen pyynnöstä Suomessa täytäntöön siten kuin yleissopimuksessa määrätään ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetussa laissa (9/94) säädetään. Vieraan valtion rahassa menetetyksi tuomittu rahamäärä on muunnettava Suomen rahaksi sen päivän ostokurssin mukaisesti, jolloin päätös vieraan valtion tuomioistuimen määräämän menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta Suomessa on annettu, jollei vieraan valtion tuomioistuimen päätöksestä muuta johdu tai vieraan valtion laissa toisin ole säädetty.

Pyyntö vieraan valtion määräämän menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta Suomessa on tehtävä oikeusministeriölle. Jos pyyntö on lähetetty jollekin muulle Suomen viranomaiselle, on viranomaisen viipymättä lähetettävä täytäntöönpanoa tarkoittava pyyntö oikeusministeriölle.

Vieraan valtion määräämän menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta tai pakkokeinojen käytöstä vieraan valtion tuomioistuimen määräämän menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi voidaan kieltäytyä siltä osin kun päätös koskee jonkin toisen kuin seuraamukseen tuomitun oikeutta, jos 1) sille, jonka oikeutta päätös koskee, ei ollut asianmukaisesti varattu tilaisuutta tulla asiassa kuulluksi; 2) päätös on ristiriidassa asiassa Suomessa annetun päätöksen kanssa; 3) päätöksen täytäntöönpano olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public); tai 4) Suomen tuomioistuimella on asiassa yksinomainen toimivalta. Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta ei kuitenkaan voida 1 momentin 1 kohdan mukaan kieltäytyä, jos seuraamus voidaan muutoin panna Suomessa täytäntöön muuntamalla seuraamus Suomessa täytäntöönpantavaksi menettämisseuraamukseksi ja sille, jonka oikeutta päätös koskee voidaan varata tilaisuus tulla tässä menettelyssä kuulluksi.

Suomi on antanut yleissopimuksen hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä seuraavan selityksen: Suomi selittää 25 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, että pyynnöt ja niihin liitetyt asiakirjat on laadittava suomen, ruotsin, tanskan tai norjan taikka englannin, ranskan tai saksan kielellä tai niihin on liitettävä käännökset jollekin mainituista kielistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

1 artiklaTermien käyttö

Tässä yleissopimuksessa

a) ''rikoksen tuottama hyöty'' tarkoittaa rikoksista koituvaa taloudellista etuutta. Se voi olla mitä tahansa tämän artiklan b kohdassa määriteltyä omaisuutta;

b) ''omaisuus'' tarkoittaa kaikkea aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteätä omaisuutta sekä asiakirjoja tai muita todistuksia omistuksesta tai oikeudesta omaisuuteen;

c) ''rikoksentekoväline'' tarkoittaa esinettä, jota osaksi tai kokonaan käytetään tai aiotaan käyttää rikoksen tai rikosten tekemiseen;

d) ''menetetyksi tuomitseminen'' tarkoittaa tuomioistuimen oikeudenkäynnissä rikoksen tai rikosten perusteella määräämää rangaistusta tai toimenpidettä, jolla omaisuus määrätään lopullisesti menetetyksi;

e) ''esirikos'' tarkoittaa sellaista rikosta, jonka tuottama hyöty saattaa joutua tämän yleissopimuksen 6 artiklassa määritellyn rikoksen kohteeksi.

2 artiklaToimenpiteet menetetyksi tuomitsemisessa

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin voidakseen tuomita menetetyksi rikoksentekovälineet ja rikoksen tuottaman hyödyn tai sen arvoa vastaavan määrän omaisuutta.

2. Kukin sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, että tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan vain selityksessä määrättyihin rikoksiin tai rikostyyppeihin.

3 artiklaTutkintamenetelmät ja turvaamistoimet

Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimenpiteisiin voidakseen tunnistaa ja jäljittää 2 artiklan 1 kappaleen nojalla menetetyksi tuomitun omaisuuden sekä estääkseen sillä käytävän kaupan tai sen siirron tai hukkaamisen.

4 artiklaErityiset tutkintavaltuudet ja -menetelmät

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka valtuuttavat sen tuomioistuimet tai muut toimivaltaiset viranomaiset määräämään, että pankkitietojen sekä taloudellisten ja kaupallisten tietojen on oltava käytettävissä tai että ne takavarikoidaan, jotta 2 ja 3 artiklassa mainitut toimenpiteet voitaisiin toteuttaa. Sopimuspuoli ei saa kieltäytyä noudattamasta tämän kappaleen määräyksiä pankkisalaisuuden perusteella.

2. Kukin sopimuspuoli harkitsee sellaisiin tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin ryhtymistä, joiden perusteella se voi käyttää erityisiä tutkintamenetelmiä rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamiseen ja jäljittämiseen sekä siihen liittyvän todistusaineiston keräämiseen. Tällaisiin menetelmiin voi kuulua seurantamääräys, tarkkailu, televiestinnän sieppaaminen, pääsy tietokoneiden tiedostoihin ja määräykset luovuttaa tiettyjä asiakirjoja.

5 artiklaOikeusturvakeinot

Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden asianosaisten oikeuksien takaamiseksi tehokkain oikeusturvakeinoin.

6 artiklaRahanpesurikokset

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin määrätäkseen omassa lainsäädännössään rangaistavaksi seuraavat tahallisesti tehdyt teot:

a) omaisuuden muuntaminen tai siirtäminen tietoisena siitä, että omaisuus on rikoksen tuottamaa hyötyä tarkoituksena omaisuuden laittoman alkuperän salaaminen tai peittäminen tai esirikokseen sekaantuneen henkilön auttaminen välttämään tekojensa oikeudelliset seuraamukset;

b) omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin, hallinnan, liikkeiden, siihen olevien oikeuksien tai omistusoikeuden salaaminen tai peittäminen tietoisena siitä, että omaisuus on rikoksen tuottamaa hyötyä;

ja huomioon ottaen kunkin sopimusvaltion perustuslain periaatteet ja oikeusjärjestelmän peruskäsitteet;

c) omaisuuden hankkiminen, hallussapito tai käyttäminen, kun henkilö omaisuuden saadessa on tietoinen siitä, että omaisuus on rikoksen tuottamaa hyötyä;

d) mihin tahansa tämän artiklan mukaan määriteltyyn rikokseen osallistuminen tai sellaista rikosta koskeva yhteenliittyminen tai salahanke, yritys ja avunanto, yllytys, edistäminen ja neuvominen.

2. Tämän artiklan 1 kappaletta toteutettaessa tai sovellettaessa:

a) ei anneta merkitystä sille, kuuluuko esirikos kyseisen sopimuspuolen rikosoikeudellisen tuomiovallan piiriin;

b) voidaan määrätä, että mainitussa kappaleessa tarkoitetut rikokset eivät koske esirikoksen tekijöitä;

c) mainitussa kappaleessa tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistössä edellytetty tietoisuus, tahallisuus tai tarkoitus voidaan päätellä objektiivisista tosiseikoista.

3. Kukin sopimuspuoli voi ryhtyä välttämättömiksi katsomiinsa toimenpiteisiin saattaakseen kaikki tai osan tämän artiklan 1 kappaleessa mainituista teoista omassa lainsäädännössään rangaistaviksi jossain tai kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a) rikoksentekijän olisi pitänyt tietää, että omaisuus oli rikoksen tuottamaa hyötyä,

b) rikoksentekijä tavoitteli hyötyä,

c) rikoksentekijä toimi edesauttaakseen rikollisen toiminnan jatkumista.

4. Kukin sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, että tämän artiklan 1 kappaletta sovelletaan vain selityksessä mainittuihin esirikoksiin tai esirikoksiksi katsottaviin rikostyyppeihin.

7 artiklaKansainvälisen yhteistyön yleiset periaatteet ja toimenpiteet

1. Sopimuspuolet toimivat mahdollisimman laajassa yhteistyössä rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemiseen liittyvässä tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy lainsäädännöllisiin tai muihin tarvittaviin toimenpiteisiin voidakseen vastata tässä luvussa määrätyin ehdoin seuraaviin pyyntöihin:

a) esineen menetetyksi tuomitseminen sen ollessa rikoksen tuottamaa hyötyä tai rikoksentekoväline sekä rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitseminen siten, että asianomainen velvoitetaan maksamaan kyseisen hyödyn arvoa vastaava rahamäärä,

b) avunanto tutkinnassa ja turvaamistoimissa, joiden tarkoituksena on jompikumpi edellä a kohdassa mainituista menetetyksi tuomitsemisista.

8 artiklaAvunantovelvollisuus

Sopimuspuolet auttavat pyynnöstä toisiaan mahdollisimman laajalti rikoksentekovälineiden, rikoksen tuottaman hyödyn ja muun menetetyksi tuomittavan omaisuuden tunnistamisessa ja jäljittämisessä. Avunannoksi katsotaan kaikki toimenpiteet edellämainitun omaisuuden olemassaoloa, sijaintia, siirtoa, luonnetta, oikeusasemaa tai arvoa koskevien todisteiden antamiseksi ja turvaamiseksi.

9 artiklaAvunannon täytäntöönpano

Edellä 8 artiklassa tarkoitettu apu annetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oman lainsäädännön mukaisesti sekä pyynnössä esitettyä menettelytapaa noudattaen, sikäli kuin tämä ei ole mainitun lainsäädännön vastaista.

10 artiklaOma-aloitteinen tietojen antaminen

Sopimuspuoli voi pyytämättä toimittaa rikoksentekovälineitä tai rikoksen tuottamaa hyötyä koskevia tietoja toiselle sopimuspuolelle, mikäli se ei haittaa sopimuspuolen omia tutkinta- tai oikeudenkäyntitoimia, katsoessaan että kyseisten tietojen tuleminen ilmi saattaa auttaa vastaanottavaa sopimuspuolta panemaan vireille tai panemaan täytäntöön tutkinta- tai oikeudenkäyntitoimet tai saada kyseinen sopimuspuoli esittämään tässä luvussa tarkoitettu avunantopyyntö.

11 artiklaVelvollisuus ryhtyä turvaamistoimiin

1. Sellaisen sopimuspuolen pyynnöstä, joka on pannut vireille rikosprosessin tai oikeudenkäyntitoimet omaisuuden menetetyksi tuomitsemiseksi, toisen sopimuspuolen on ryhdyttävä turvaamistoimiin, kuten omaisuuden hukkaamiskieltoon tai takavarikkoon, estääkseen sellaisen omaisuuden myymisen, siirtämisen tai hukkaamisen josta voi myöhemmin tulla menetetyksi tuomitsemista koskeva pyyntö tai joka täyttää kyseisen pyynnön edellytykset.

2. Sopimuspuolen, joka on vastaanottanut 13 artiklan perusteella esitetyn menetetyksi tuomitsemista koskevan pyynnön, on pyydettäessä ryhdyttävä tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuihin toimenpiteisiin pyynnön kohteena olevan tai pyynnön esittämisen edellytykset täyttävän omaisuuden osalta.

12 artiklaTurvaamistoimien täytäntöönpano

1. Edellä 11 artiklassa mainittuihin turvaamistoimiin ryhdytään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oman lainsäädännön mukaisesti sekä pyynnössä esitettyä menettelytapaa noudattaen, sikäli kuin tämä ei ole mainitun lainsäädännön vastaista.

2. Ennen tässä artiklassa tarkoitetun turvaamistoimen peruuttamista pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli antaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle, milloin mahdollista, tilaisuuden esittää perustelunsa toimenpiteen jatkamiseksi.

13 artiklaVelvollisuus tuomita menetetyksi

1. Sopimuspuolen, joka on toiselta sopimuspuolelta vastaanottanut pyynnön tuomita menetetyksi alueellaan sijaitseva rikoksentekoväline tai rikoksen tuottama hyöty, on

a) pantava täytäntöön pyynnön esittäneen sopimuspuolen tuomioistuimen päätös mainitun rikoksentekovälineen tai rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemisesta; tai

b) toimitettava pyyntö toimivaltaiselle viranomaiselle saadakseen päätöksen menetetyksi tuomitsemisesta ja mikäli sellainen myönnetään, panna se täytäntöön.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen b kohdan soveltamista varten sopimuspuoli on aina tarvittaessa toimivaltainen vaatimaan menetetyksi tuomitsemista oman lainsäädäntönsä mukaisesti.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös sellaiseen menetetyksi tuomitsemiseen, jossa määrätään maksamaan rikoksen tuottamaa hyötyä vastaava rahasumma, mikäli omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi, sijaitsee pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella. Ellei maksua tällaisessa tapauksessa ole saatu, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli panee täytäntöön 1 kappaleeseen perustuvan vaatimuksen minkä tahansa tähän tarkoitukseen saatavana olevan omaisuuden osalta.

4. Jos pyyntö menetetyksi tuomitsemisesta koskee määrättyä esinettä, sopimuspuolet voivat sopia, että menetetyksi tuomitseminen pannaan täytäntöön määräämällä maksettavaksi esineen tai omaisuuden arvoa vastaava rahamäärä.

14 artiklaMenetetyksi tuomitsemisen täytäntöönpano

1. Edellä 13 artiklan perusteella annettavan menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen saaminen ja täytäntöönpano tapahtuu pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2. Pyynnön vastaanottanutta sopimuspuolta sitoo todetut tosiseikat, mikäli ne on ilmaistu pyynnön esittäneen sopimuspuolen antamassa tuomiossa tai oikeuden päätöksessä tai mikäli mainittu tuomio tai oikeuden päätös välillisesti perustuu niihin.

3. Kukin sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, että tämän artiklan 2 kappaletta sovelletaan vain sen perustuslain periaatteet ja oikeusjärjestelmän peruskäsitteet huomioon ottaen.

4. Jos menetetyksi tuomitseminen tarkoittaa vaatimusta maksaa määrätty rahasumma, pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen vaihtaa sen oman maansa valuutaksi sen kurssin mukaan, joka on voimassa silloin kun menetetyksi tuomitseminen päätetään panna täytäntöön.

5. Edellä 13 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vain pyynnön esittävällä sopimuspuolella on oikeus päättää hakemuksesta tarkastella uudelleen päätöstä menetetyksi tuomitsemisesta.

15 artiklaMenetetyksi tuomittu omaisuus

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli menettelee menetetyksi tuomitun omaisuuden suhteen sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti, ellei sopimuspuolien välillä ole muuta sovittu.

16 artiklaTäytäntöönpano-oikeus ja menetetyksi tuomittavan omaisuuden enimmäismäärä

1. Edellä 13 artiklan perusteella esitetty pyyntö menetetyksi tuomitsemisesta ei vaikuta pyynnön esittävän sopimuspuolen oikeuteen panna päätös menetetyksi tuomitsemisesta itse täytäntöön.

2. Mitään tämän yleissopimuksen määräystä ei saa tulkita niin, että se sallisi menetetyksi tuomittavan omaisuuden kokonaisarvon ylittää menetetyksi tuomitsemista koskevassa päätöksessä määrätyn rahasumman arvon. Jos sopimuspuoli katsoo, että näin saattaisi tapahtua, sopimuspuolet neuvottelevat keskenään välttyäkseen tältä.

17 artiklaVangitseminen

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei saa 13 artiklan mukaisen pyynnön perusteella määrätä vankeutta tai muuta henkilöön kohdistuvaa vapaudenrajoitusta, jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli on pyynnössä näin määrännyt.

18 artiklaKieltäytymisen perusteet

1. Yhteistyöstä voi tämän luvun perusteella kieltäytyä, jos

a) pyydetty toimenpide olisi pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden vastainen; tai

b) pyynnön täytäntöönpano voisi todennäköisesti vahingoittaa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen täysivaltaisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä (ordre public) tai muita olennaisia etuja; tai

c) pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli katsoo, että kysymyksessä oleva tapaus ei tärkeydeltään oikeuta esitettyyn toimenpiteeseen; tai

d) rikos, johon pyyntö perustuu, on poliittinen rikos tai verorikos;

e) pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli katsoo, että sen noudattaminen olisi ne bis in idem -periaatteen vastaista; tai

f) rikos, johon pyyntö perustuu, ei ole pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan rikos jos se on tehty tämän tuomiovallan alueella. Tämä kieltäytymisperuste koskee kuitenkin 2 osan perusteella käytävää yhteistyötä vain sikäli kuin pyydettyyn avunantoon liittyy pakkotoimenpiteitä.

2. 2 osan perusteella käytävästä yhteistyöstä, mikäli se edellyttää pakkotoimenpiteitä, sekä tämän luvun 3 osan perusteella käytävästä yhteistyöstä voidaan myös kieltäytyä, mikäli pyydettyihin toimenpiteisiin ei pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaan voitaisi ryhtyä tutkintaa tai oikeudenkäyntiä varten, jos kysymyksessä olisi kotimaassa tehty rikos.

3. Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön sitä edellyttäessä, 2 osan perusteella käytävästä yhteistyöstä, mikäli se edellyttää pakkotoimenpiteitä, sekä tämän luvun 3 osan perusteella käytävästä yhteistyöstä voidaan myös kieltäytyä, mikäli pyydetyt toimenpiteet tai muut toimenpiteet, joilla on sama vaikutus, eivät pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oman lainsäädännön mukaan ole sallittuja tai jos pyyntöä ei pyynnön esittäneen sopimuspuolen tuomioistuin tai muu oikeusviranomainen, yleinen syyttäjä mukaanluettuna, ole vahvistanut toimiessaan rikosasioissa.

4. Tämän luvun 4 osan perusteella käytävästä yhteistyöstä voidaan myös kieltäytyä, jos

a) pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö ei määrää menetetyksi tuomitsemista siitä rikoslajista, jonka johdosta pyyntö on esitetty;

b) vaikuttamatta 13 artiklan 3 kappaleen perusteella syntyvään velvoitteeseen, se olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön periaatteita koskien menetetyksi tuomitsemisen rajoittamista sen mukaan, mikä rikoksen suhde on

i) taloudelliseen etuun, jota voitaisiin pitää rikoksen tuottamana hyötynä, tai

ii) omaisuuteen, jota voitaisiin pitää rikoksentekovälineenä; tai

c) pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan menetetyksi tuomitsemista ei vanhentumisen johdosta voida määrätä tai panna täytäntöön; tai

d) pyyntö ei liity aikaisempaan tuomioon, oikeuden päätökseen tai päätöksessä olevaan lausuntoon, jossa todetaan, että on tehty rikos tai erinäisiä rikoksia ja jonka perusteella menetetyksi tuomitsemisesta on päätetty tai sitä on haettu; tai

e) menetetyksi tuomitsemista ei voida panna täytäntöön pyynnön esittäneessä sopimusvaltiossa tai siitä voidaan vielä valittaa tavanomaisessa järjestyksessä; tai

f) pyyntö perustuu vastaajan poissaollessa annettuun päätökseen menetetyksi tuomitsemisesta, ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli katsoo, että annettuun päätökseen johtanut oikeudenkäynti ei pyynnön esittäneessä sopimusvaltiossa ole täyttänyt rikoksesta syytetyn puolustukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

5. Tämän artiklan 4 kappaleen f kohdassa tarkoitetussa mielessä päätöstä ei katsota syytetyn poissaollessa annetuksi, jos

a) se on vahvistettu tai annettu asianosaisen vastustettua sitä, tai

b) se on annettu asianosaisen valituksen johdosta.

6. Harkitessaan onko tämän artiklan 4 kappaleen f kohdassa tarkoitetussa mielessä syytetyn puolustukselle asetetut vähimmäisvaatimukset täytetty, pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen on otettava huomioon seikka, että asianosainen on tahallisesti pakoillut oikeudenkäyntiä tai että hänellä on ollut mahdollisuus hakea muutosta hänen poissaollessaan tehtyyn päätökseen, eikä ole sitä tehnyt. Sama koskee asianosaista, joka saatuaan asianmukaisen kutsun saapua oikeuteen on jättänyt tulematta eikä ole pyytänyt asian lykkäämistä.

7. Tämän luvun mukaisesta yhteistyöstä ei voi kieltäytyä pankkisalaisuuteen vetoamalla. Sopimuspuoli voi vaatia, mikäli sen oma lainsäädäntö sitä edellyttää, että yhteistyöpyynnön, joka merkitsisi pankkisalaisuuden loukkaamista, vahvistaa tuomari tai muu oikeusviranomainen, myös yleinen syyttäjä, toimiessaan rikosasiassa.

8. Vaikuttamatta tämän artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettuihin kieltäytymisperusteisiin

a) pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei tässä luvussa tarkoitetun yhteistyön epäämisen perusteena saa vedota siihen, että se, joka on asiassa tutkittavana tai jota vastaan menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös on annettu, on oikeushenkilö;

b) 13 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetun avun epäämisen perusteena ei saa vedota siihen, että rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen kohteena oleva luonnollinen henkilö on myöhemmin kuollut tai vastaavasti oikeushenkilö lakkautettu.

19 artiklaLykkäys

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lykätä toimenpiteisiin ryhtymistä, jos kyseiset toimenpiteet haittaisivat sen viranomaisten tutkintaa tai oikeudenkäyntiä asiassa.

20 artiklaOsittainen tai ehdollinen suostuminen pyyntöön

Ennen tämän luvun perusteella käytävästä yhteistyöstä kieltäytymistä tai sen aiheuttamien toimenpiteiden lykkäämistä, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli harkitsee tarvittaessa ja pyynnön esittäneen sopimuspuolen kanssa neuvoteltuaan, voidaanko pyyntöön suostua osittain tai sen tarpeellisiksi katsomin ehdoin.

21 artiklaAsiakirjojen tiedoksianto

1. Sopimuspuolet antavat keskinäistä apua toisilleen mahdollisimman laajalti oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantamisessa henkilöille, jotka ovat turvaamistoimien tai menetetyksi tuomitsemisen asianosaisia.

2. Minkään tämän artiklan määräyksen ei ole tarkoitettu vaikuttavan

a) mahdollisuuteen lähettää oikeudellisia asiakirjoja postitse suoraan ulkomailla oleville asianosaisille; tai

b) lähettävän sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuteen antaa oikeudellisia asiakirjoja tiedoksi suoraan konsuliviranomaistensa kautta tai vastaanottavan sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kautta,

ellei vastaanottava sopimuspuoli Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetussa selityksessä toisin ilmoita allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

3. Antaessaan tiedoksi oikeudellisia asiakirjoja sellaiselle ulkomailla olevalle henkilölle, jota turvaamistoimet tai menetetyksi tuomitseminen koskee, tiedoksiantavan sopimuspuolen on ilmoitettava, mitä oikeusturvakeinoja tällä henkilöllä asianomaisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan on.

22 artiklaUlkomaisten päätösten tunnustaminen

1. Edellä 3 ja 4 osan perusteella lähetettyjä yhteistyöpyyntöjä käsitellessään pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli tunnustaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen kolmansien osapuolien oikeuksia koskevan tuomioistuinpäätöksen.

2. Tunnustamisesta voidaan kieltäytyä, jos

a) kolmansilla osapuolilla ei ole ollut riittävää tilaisuutta puolustaa oikeuksiaan, tai

b) päätös on ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisen aiemmin asiassa antaman päätöksen kanssa, tai

c) se on ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleisen järjestyksen (ordre public) kanssa, tai

d) päätös on annettu vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista yksinomaista lainkäyttöoikeutta.

23 artiklaKeskusviranomainen

1. Sopimuspuolet nimeävät keskusviranomaisen tai tarvittaessa keskusviranomaisia, jotka vastaavat tämän luvun määräysten perusteella tehtävien pyyntöjen lähettämisestä, niihin vastaamisesta ja niiden panemisesta täytäntöön tai toimittamisesta toimivaltaisille viranomaisille täytäntöönpantavaksi.

2. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tämän artiklan 1 kappaleen perusteella nimeämiensä viranomaisten nimet ja osoitteet.

24 artiklaSuora yhteydenpito

1. Keskusviranomaiset ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.

2. Kiireellisissä tapauksissa pyynnön esittävän sopimuspuolen oikeusviranomaiset, mukaan luettuna yleinen syyttäjä, voivat lähettää tämän luvun perusteella tehtävät pyynnöt ja tiedotukset suoraan toisen sopimuspuolen vastaavalle viranomaiselle. Näissä tapauksissa lähetetään samanaikaisesti jäljennös pyynnön esittävän sopimuspuolen keskusviranomaisen kautta toisen sopimuspuolen keskusviranomaiselle.

3. Tämän artiklan 1 tai 2 kappaleessa tarkoitettu pyyntö tai tiedotus voidaan myös toimittaa Kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin kautta.

4. Milloin pyyntö esitetään tämän artiklan 2 kappaleen nojalla ja viranomaisella ei ole toimivaltaa asiassa, sen tulee toimittaa pyyntö toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ja ilmoittaa suoraan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle näin tehneensä.

5. Pyynnön esittävä sopimuspuoli voi toimittaa tämän luvun 2 osan nojalla tehtävän pyynnön tai tiedotuksen, johon ei liity pakkotoimenpiteitä, suoraan toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

25 artiklaPyynnön muoto ja kielet

1. Kaikki tämän luvun perusteella esitettävät pyynnöt on tehtävä kirjallisesti. Nykyaikaiset televiestintämuodot kuten telekopio ovat sallittuja.

2. Ellei tämän artiklan 3 kappaleesta muuta johdu, pyynnöistä ja niihin liittyvistä asiakirjoista ei vaadita käännöksiä.

3. Sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa toimittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille selityksen, jolla se varaa itselleen oikeuden vaatia, että sille esitettäviin pyyntöihin ja niihin liittyviin asiakirjoihin liitetään käännös asianomaisen sopimuspuolen kielelle, jollekin Euroopan neuvoston virallisista kielistä tai sen mainitsemalle kielelle. Sopimuspuoli voi tuolloin ilmaista halukkuutensa hyväksyä käännökset muulle mainitsemalleen kielelle. Muut sopimuspuolet voivat soveltaa vastavuoroisuussääntöä.

26 artiklaLaillistaminen

Tämän luvun nojalla toimitetut asiakirjat vapautetaan kaikista laillistamisvelvollisuuksista.

27 artiklaPyynnön sisältö

1. Jokaisessa tämän luvun nojalla tehtävässä yhteistyöpyynnössä on mainittava:

a) pyynnön esittävä viranomainen ja tutkinnan tai oikeudenkäynnin suorittava viranomainen;

b) pyynnön syy ja tarkoitus;

c) asian tutkintaan tai oikeudenkäyntiin liittyvät merkitykselliset tosiseikat (kuten rikoksen tekopäivä, paikka ja olosuhteet) paitsi tiedoksiantopyynnössä;

d) sikäli kuin yhteistyöhön liittyy pakkotoimia:

i) koko lainkohdan teksti, ja milloin tämä ei ole mahdollista, todettava mitä lakia tulee soveltaa;

ii) osoitus siitä, että esitettyä toimenpidettä tai muita seuraamuksiltaan samanlaisia toimenpiteitä sovellettaisiin pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella sen oman lainsäädännön perusteella;

e) tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan:

i) kyseistä henkilöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot kuten nimi, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus ja olinpaikka sekä oikeushenkilön ollessa kysymyksessä kotipaikka; ja

ii) omaisuus jonka osalta yhteistyötä pyydetään, sen sijaintipaikka, sen yhteys asianomaiseen henkilöön tai asianomaisiin henkilöihin, jokainen yhteys rikokseen sekä kaikki saatavana olevat tiedot muiden henkilöiden oikeuksista kyseiseen omaisuuteen; sekä

f) menettelytapa jota pyynnön esittävä sopimuspuoli toivoo noudatettavan.

2. Milloin 3 osan nojalla on esitetty turvaamistoimia koskeva pyyntö sellaisen omaisuuden takavarikon osalta, johon voidaan kohdistaa päätös menetetyksi tuomitsemisesta vaatimuksena määrätyn rahamäärän suorittaminen, on pyynnössä mainittava enimmäismäärä, joka kyseisellä omaisuudella pyritään korvaamaan.

3. Sen lisäksi, mitä 1 kappaleessa määrätään, 4 osan nojalla esitetyn pyynnön tulee sisältää:

a) edellä 13 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa:

i) pyynnön esittävän sopimuspuolen tuomioistuimen antama oikeaksi todistettu jäljennös menetetyksi tuomitsemista koskevasta päätöksestä sekä lausunto perusteista, jolleivät ne sisälly itse määräykseen;

ii) pyynnön esittävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, että päätös menetetyksi tuomitsemisesta voidaan panna täytäntöön, eikä siihen voi tavanomaisin keinoin hakea muutosta;

iii) tiedot siitä, missä laajuudessa määräyksen täytäntöönpanoa pyydetään; sekä

iv) tiedot turvaamistoimien tarpeellisuudesta;

b) edellä 13 artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa selvitys niistä tosiseikoista, joihin pyynnön esittävä sopimuspuoli vetoaa ja jotka riittävät perusteiksi, joilla pyynnön vastaanottava sopimuspuoli voi sisäisen lainsäädäntönsä nojalla antaa määräyksen;

c) milloin kolmansilla osapuolilla on ollut tilaisuus esittää vaateita, asiakirjat tämän osoittamiseksi.

28 artiklaPuutteelliset pyynnöt

1. Jos pyyntö ei ole tämän luvun määräyksien mukainen tai jos annetut tiedot eivät ole riittävät, jotta pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voisi käsitellä sen, tämä voi pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta muuttamaan tai täydentämään pyyntöä lisätiedoilla.

2. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi asettaa määräajan, jonka kuluessa muutokset tai lisätiedot on toimitettava.

3. Odottaessaan tämän luvun 4 osan nojalla esitettyyn pyyntöön pyydettyjä muutoksia tai lisätietoja, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi ryhtyä kaikkiin tämän luvun 2 tai 3 osissa mainittuihin toimenpiteisiin.

29 artiklaRinnakkaispyynnöt

1. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli saa useamman tämän luvun 3 tai 4 osassa tarkoitetun samaa henkilöä tai omaisuutta koskevan pyynnön, se ei estä sopimuspuolta käsittelemästä pyyntöjä, jotka koskevat turvaamistoimia.

2. Jos tämän luvun 4 osassa tarkoitettuja pyyntöjä on useampia, pyynnöt vastaanottanut sopimuspuoli harkitsee neuvonpitoa pyynnön esittäneiden sopimuspuolten kanssa.

30 artiklaPerusteluvelvollisuus

Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen on perusteltava jokainen päätös hylätä, lykätä tai ehdollistaa tässä luvussa tarkoitettu yhteistyö.

31 artiklaTiedot

1. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa viipymättä pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle:

a) mihin tässä luvussa tarkoitettuihin toimiin on ryhdytty;

b) pyynnön perusteella suoritettujen toimien lopputuloksen;

c) päätöksestä hylätä, lykätä tai ehdollistaa osaksi tai kokonaan tässä luvussa tarkoitettu yhteistyö;

d) olosuhteista, joiden johdosta toimia ei voida suorittaa tai joiden johdosta ne saattavat huomattavasti viivästyä; sekä

e) tämän luvun 2 tai 3 osan nojalla esitetyssä pyynnössä tarkoitettujen turvaamistoimien osalta sellaisista sisäisen lainsäädännön määräyksistä, jotka automaattisesti johtaisivat turvaamistoimien purkuun.

2. Pyynnön esittävä sopimuspuoli ilmoittaa viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle:

a) tarkistuksesta, päätöksestä tai muusta seikasta, jonka nojalla päätös menetetyksi tuomitsemisesta lakkaa osaksi tai kokonaan olemasta täytäntöönpanokelpoinen; ja

b) tosiseikoista tai laista johtuvasta kehityksestä, jonka johdosta jokin tämän luvun nojalla suoritettava toimi lakkaa olemasta aiheellinen.

3. Milloin sopimuspuoli saman menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen perusteella pyytää menetetyksi tuomitsemista useamman sopimuspuolen alueella, sen tulee ilmoittaa tästä kaikille sopimuspuolille, joihin menetetyksi tuomitsemisen täytäntöönpano voi vaikuttaa.

32 artiklaKäytön rajoittaminen

1. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi asettaa pyynnön täytäntöönpanemisen ehdoksi, että pyynnön esittävä sopimuspuoli ei ilman toisen sopimuspuolen etukäteen antamaa suostumusta käytä tai luovuta saatuja tietoja tai todistusaineistoa muun asian tutkintaan tai oikeudenkäyntitoimiin kuin sen, joka pyynnössä on mainittu.

2. Kukin sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, etteivät pyynnön esittävän sopimuspuolen viranomaiset saa ilman sen etukäteen antamaa suostumusta käyttää tai luovuttaa sen antamia tässä luvussa tarkoitettuja tietoja tai todistusaineistoa muun kuin sen asian tutkintaan tai oikeudenkäyntitoimiin, joka pyynnössä mainitaan.

33 artiklaLuottamuksellisuus

1. Pyynnön esittävä sopimuspuoli voi vaatia, että pyynnön vastaanottava sopimuspuoli säilyttää pyynnön sisällön ja siihen liittyvät tosiseikat luottamuksellisina muilta osin kuin mitä pyynnön täytäntöönpano edellyttää. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei voi noudattaa vaatimusta luottamuksellisuudesta, on sen ilmoitettava tästä välittömästi pyynnön esittävälle sopimuspuolelle.

2. Pyynnön esittävä sopimuspuoli voi pyynnöstä, ja ellei tämä ole sen kansallisen lainsäädännön periaatteiden vastaista, säilyttää pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen antamat tiedot ja todistusaineiston luottamuksellisena paitsi sikäli kuin pyynnössä mainittu tutkinta ja oikeudenkäyntitoimet edellyttävät niiden paljastamista.

3. Jollei sopimuspuolen, joka on vastaanottanut 10 artiklassa tarkoitetun oma-aloitteisen tiedonannon, sisäisestä lainsäädännöstä muuta johdu, se noudattaa tiedon toimittaneen sopimuspuolen edellyttämää luottamuksellisuutta. Jos toinen sopimuspuoli ei voi noudattaa mainittua vaatimusta luottamuksellisuudesta, sen on välittömästi ilmoitettava tästä tiedon toimittaneelle sopimuspuolelle.

34 artiklaKulut

Pyynnön täytäntöönpanosta aiheutuvista tavanomaisista kuluista vastaa pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli. Milloin pyynnön täytäntöönpano edellyttää huomattavia tai ylimääräisiä kustannuksia, sopimuspuolet neuvottelevat keskenään sopiakseen pyynnön täytäntöönpanemisen olosuhteista sekä kustannusten jakamisesta.

35 artiklaVahingonkorvaukset

1. Jos joku ryhtyy oikeudenkäyntitoimiin saadakseen vahingonkorvauksen tässä luvussa tarkoitetun yhteistyön yhteydessä tapahtuneen teon tai laiminlyönnin johdosta, asianomaiset sopimuspuolet harkitsevat tarvittaessa neuvonpitoa päättääkseen, missä suhteessa mahdollinen vahingonkorvaus tulee jakaa niiden kesken.

2. Sopimuspuoli, joka on vastaajana vahingonkorvausta koskevassa riita-asiassa, pyrkii ilmoittamaan toiselle sopimuspuolelle oikeudenkäyntitoimista, jos asianomaisella sopimuspuolella voi olla etuja valvottavana.

36 artiklaAllekirjoitus ja voimaantulo

1. Tämän yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja sellaisille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun. Nämä valtiot voivat ilmaista sitoumuksensa

a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta; tai

b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin ja sen jälkeen ratifioimalla tai hyväksymällä sen.

2. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kolme valtiota, joista vähintään kaksi on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ilmaissut sitoumuksensa siihen, että tämä yleissopimus 1 kappaleen mukaisesti on niiden osalta sitova.

4. Sellaisen allekirjoittajavaltion osalta, joka myöhemmin ilmoittaa halukkuutensa sitoutua yleissopimukseen, se tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se on ilmaissut sitoutuvansa noudattamaan yleissopimusta 1 kappaleen mukaisesti.

37 artiklaYleissopimukseen liittyminen

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi, neuvoteltuaan yleissopimuksen sopimusvaltioiden kanssa, kutsua minkä tahansa Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion, joka ei ole osallistunut sen laadintaan, liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d kohdassa tarkoitetulla äänienemmistöllä tehdyllä päätöksellä sekä niiden sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä, joilla on oikeus osallistua ministerineuvoston kokouksiin.

2. Liittyjävaltion osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se on tallettanut liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

38 artiklaAluelauseke

1. Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joilla tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Sopimuspuoli voi koska tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä saattaa tämän yleissopimuksen koskemaan myös jotain muuta selityksessä määriteltyä aluetta. Kyseisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Kahdessa edellisessä kappaleessa tarkoitettu selitys voidaan peruuttaa jonkin siinä mainitun alueen osalta pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

39 artiklaSuhde muihin sopimuksiin ja yleissopimuksiin

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta erityiskysymyksiä koskevista kansainvälisistä monenvälisistä yleissopimuksista johtuviin oikeuksiin ja sitoumuksiin.

2. Sopimuspuolet voivat keskenään tehdä kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia tämän yleissopimuksen käsittelemistä asioista täydentääkseen tai lujittaakseen sen määräyksiä tai helpottaakseen sen sisältämien periaatteiden soveltamista.

3. Jos vähintään kaksi sopimuspuolta on jo keskenään tehnyt sopimuksen tämän yleissopimuksen käsittelemästä asiasta tai muutoin vakiinnuttanut suhteensa kyseisen asian osalta, ne voivat tämän yleissopimuksen sijasta soveltaa kyseistä sopimusta tai säännellä näitä suhteitaan sen mukaisesti, jos kansainvälinen yhteistyö siten helpottuu.

40 artiklaVaraumat

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää varaavansa itselleen oikeuden tehdä yhden tai useamman varauman 2 artiklan 2 kappaleen, 6 artiklan 4 kappaleen, 14 artiklan 3 kappaleen, 21 artiklan 2 kappaleen, 25 artiklan 3 kappaleen sekä 32 artiklan 2 kappaleen mukaisesti. Muita varaumia ei saa tehdä.

2. Valtio, joka on tehnyt varauman edellisen kappaleen mukaisesti voi osaksi tai kokonaan peruuttaa sen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan päivänä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman jonkin tämän yleissopimuksen määräyksen osalta ei voi vaatia kyseisen artiklan soveltamista toiselta sopimuspuolelta. Se voi kuitenkin, sikäli kuin sen varauma on ehdollinen tai koskee vai osaa jostakin määräyksestä, vaatia tämän määräyksen soveltamista samassa laajuudessa kuin se itse on hyväksynyt sen.

41 artiklaMuutokset

1. Jokainen sopimuspuoli voi esittää muutoksia tähän yleissopimukseen. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa muutosehdotukset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja jokaiselle Euroopan neuvoston ulkopuoliselle valtiolle, joka on liittynyt tai 37 artiklan määräysten mukaisesti kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

2. Sopimuspuolen esittämä muutosehdotus toimitetaan Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitealle, joka antaa siitä lausunnon ministerikomitealle.

3. Ministerikomitea harkitsee muutosehdotusta sekä Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitean lausuntoa siitä ja voi hyväksyä muutoksen.

4. Muutoksen teksti, jonka ministerikomitea tämä artiklan 3 kappaleen mukaisesti on hyväksynyt, toimitetaan sopimuspuolille hyväksyttäväksi.

5. Tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyvänsä sen.

42 artiklaRiitojen ratkaisu

1. Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitealle tulee tiedottaa tämän yleissopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta.

2. Jos sopimuspuolten välillä syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, niiden tulee pyrkiä ratkaisemaan se neuvottelemalla ja muilla valitsemillaan rauhanomaisilla keinoilla, joihin kuuluu riidan alistaminen Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitean ratkaistavaksi, välimiesoikeudelle, jonka päätös on osapuolia sitova, tai Kansainväliselle tuomioistuimelle siten kuin asianomaisten sopimuspuolten kesken sovitaan.

43 artiklaIrtisanominen

1. Sopimuspuoli voi koska tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Tätä yleissopimusta sovelletaan kuitenkin edelleen 14 artiklassa tarkoitettuun menetetyksi tuomitsemisen täytäntöönpanoon, jota tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti on pyydetty ennen irtisanomisen voimaantuloa.

44 artiklaIlmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja jokaiselle valtiolle, joka on liittynyt tähän yleissopimukseen

a) allekirjoittamisista,

b) ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,

c) tämän yleissopimuksen 36 ja 37 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä,

d) 40 artiklan 1 kappaleen mukaisesti tehdyistä varaumista;

e) kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, ilmoituksista ja tiedoksiannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 8 päivänä marraskuuta 1990 englanniksi ja ranskaksi yhtenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle ja jokaiselle valtiolle, joka on osallistunut tämän yleissopimuksen valmisteluun ja jokaiselle valtiolle, joka on kutsuttu siihen liittymään.