Asetus EFTA-valtioiden ja Romanian välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Romanian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Date of signature
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:
1 §
Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1992 EFTA-valtioiden ja Romanian välillä tehty sopimus sekä siihen liittyvä Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1992 Suomen ja Romanian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehty pöytäkirja, joiden eräät määräykset on hyväksytty 20 päivänä elokuuta 1993 annetulla lailla (809/93) ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 20 päivänä elokuuta 1993 ja joita koskeva hyväksymiskirja on talletettu Ruotsin hallituksen huostaan 30 päivänä elokuuta 1993, tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
EFTA-valtioiden ja Romanian välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Romanian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä 20 päivänä elokuuta 1993 annettu laki (809/93) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993.
EFTA-valtioiden ja Romanian välinen SOPIMUS
Johdanto
Itävallan tasavalta, Suomen tasavalta, Islannin tasavalta, Liechtensteinin ruhtinaskunta, Norjan kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta sekä Sveitsin liittovaltio (jäljempänä ''EFTA-valtiot'')
ja
Romania, jotka
palauttavat mieliin aikomuksensa osallistua aktiivisesti Euroopan taloudelliseen integraatioprosessiin ja ilmaisevat valmiutensa toimia yhteistyössä etsittäessä tapoja ja keinoja tämän prosessin vahvistamiseksi;
ottavat huomioon EFTA-valtioiden ja Romanian välisten yhteyksien merkityksen ja valtioiden yhteiset arvot sekä tunnustavat, että EFTA-valtiot ja Romania haluavat vahvistaa näitä yhteyksiä ja vakiinnuttaa läheiset ja kestävät suhteet;
ottavat huomioon EFTA-valtioiden ja Romanian Genevessä joulukuussa 1991 allekirjoittaman julistuksen;
palauttavat mieliin lujan sitoutumisensa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjaan, Uutta Eurooppaa koskevaan Pariisin Peruskirjaan ja erityisesti ETYKin taloudellista yhteistyötä Euroopassa koskevan Bonnin kokouksen päätösasiakirjaan sisältyviin periaatteisiin;
vahvistavat sitoutumisensa moniarvoiseen demokratiaan, joka perustuu oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksiin, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, ja perusvapauksiin;
ovat lujasti vakuuttuneita siitä, että tämä sopimus tukee laajan ja yhtenäisen vapaakauppa-alueen luomista Eurooppaan ja täten merkittävästi edistää Euroopan integraatiota;
päättävät tässä tarkoituksessa poistaa asteittain esteet käytännöllisesti katsoen kaikesta kaupasta väliltään Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti;
ilmoittavat olevansa valmiit tutkimaan asiaan kuuluvien tekijöiden valossa mahdollisuuksia kehittää ja syventää suhteitaan ulottaakseen ne tämän sopimuksen ulkopuolisille aloille;
ottavat huomioon, että mitään tämän sopimuksen määräyksiä ei tule tulkita siten, että ne vapauttaisivat sopimusvaltiot niiden muista kansainvälisistä sopimuksista, erityisesti Tullitariffeja ja kauppaa koskevasta yleissopimuksesta johtuvista velvoitteista;
ovat päättäneet ylläolevan saavuttamiseksi tehdä tämän sopimuksen:
1 artiklaTavoitteet
1. EFTA-valtiot ja Romania perustavat tämän sopimuksen määräysten mukaisesti asteittain 31 päivänä joulukuuta 2002 päättyvän siirtymäajan puitteissa vapaakauppa-alueen.
2. Tämän markkinatalouksien välisiin kauppasuhteisiin sekä demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan sopimuksen tavoitteena on:
(a) edistää EFTA-valtioiden ja Romanian välisten taloussuhteiden vakaata kehitystä niiden keskinäistä kauppaa laajentamalla ja täten tukea EFTA-valtioissa ja Romaniassa taloudellisen toiminnan kehittymistä, elin- ja työolosuhteiden parantumista sekä tuotannon kasvua ja vakaata rahataloutta;
(b) luoda oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet sopimusvaltioiden väliselle kaupalle;
(c) tällä tavoin kaupan esteitä poistamalla edistää maailmankaupan vakaata kehitystä ja laajentumista.
2 artiklaSoveltamisala
Sopimusta sovelletaan seuraaviin tuotteisiin, jotka ovat jonkun EFTA-valtion tai Romanian alkuperätuotteita:
(a) Harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25.-97. ryhmiin kuuluviin tuotteisiin, lukuunottamatta tuotteita, jotka luetellaan I liitteessä;
(b) A pöytäkirjassa mainittuihin tuotteisiin kyseisessä pöytäkirjassa esitetyt järjestelyt asianmukaisesti huomioon ottaen; ja
(c) kalaan ja muihin meren tuotteisiin kuten II liitteessä määrätään.
3 artiklaAlkuperäsäännöt ja yhteistyö tullihallinnon alalla
1. Alkuperäsäännöt ja hallinnollisen yhteistyön muodot esitetään B pöytäkirjassa.
2. Sopimusvaltiot ryhtyvät asianmukaisiin toimiin, sekakomitean suorittamat säännölliset tarkastelut ja hallinnolliseen yhteistyöhön tarvittavat järjestelyt mukaan lukien, varmistaakseen, että sopimuksen 4-9, 14 ja 23 artiklan ja B pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä vähentääkseen niin paljon kuin mahdollista kaupalle asetettuja muodollisuuksia ja päästäkseen kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin näiden määräysten toteuttamisesta johtuvien ongelmien osalta.
4 artiklaTuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut
1. EFTA-valtioiden ja Romanian välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuontitulleja tai maksuja, joilla on vastaava vaikutus.
2. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien EFTA-valtiot poistavat Romanian alkuperätuotteilta kaikki tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut, lukuunottamatta III liitteessä mainittuja tuotteita, joiden osalta tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain tässä liitteessä esitettyjen määräysten mukaisesti.
3. IV liitteessä mainittujen EFTA-valtioiden alkuperätuotteiden osalta Romania poistaa kaikki tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut mainitussa liitteessä esitettyjen määräysten mukaisesti.
5 artiklaPerustullit
1. Jokaisen tuotteen osalta perustulli, johon tässä sopimuksessa annettuja peräkkäisiä alennuksia tulee soveltaa, on 30 päivänä huhtikuuta 1993 sovellettu suosituimmuustulli.
2. Jos tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen jotakin tullinalennusta, erityisesti monenvälisten kauppaneuvottelujen Uruguayn kierroksen tai Romanian liittymistä GATTiin koskevan pöytäkirjan uudelleen neuvottelemisen tuloksena toimeenpantuja alennuksia sovelletaan kaikkiin maihin perusteella, nämä alennetut tullit korvaavat 1 kappaleessa tarkoitetut perustullit siitä päivästä lähtien, jona näitä alennuksia sovelletaan.
4. Alennettuja tulleja, jotka on laskettu 4 artiklan mukaisesti, sovelletaan pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin tai paljoustullien kohdalla toiseen desimaaliin.
6 artiklaFiskaaliset tullit
1. Tämän sopimuksen 4 artiklan 1-3 kappaleiden määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin, jollei C pöytäkirjasta muuta johdu.
2. Sopimusvaltiot voivat korvata fiskaalisen tullin tai tullin fiskaalisen osan sisäisellä verolla.
7 artiklaVientitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut
1. EFTA-valtioiden ja Romanian välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia vientitulleja tai maksuja, joilla on vastaava vaikutus.
2. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien EFTA-valtiot ja Romania poistavat maiden väliset vientitullit ja maksut, joilla on vastaava vaikutus, jollei V liitteestä muuta johdu.
8 artiklaMäärälliset tuontirajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet
1. EFTA-valtioiden ja Romanian välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuontia koskevia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.
2. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien EFTA-valtiot poistavat tuontiaan koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, jollei VI liitteestä muuta johdu.
3. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien Romania poistaa tuontiaan koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, jollei VII liitteestä muuta johdu.
9 artiklaMäärälliset vientirajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet
1. EFTA-valtioiden ja Romanian välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia vientiä koskevia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.
2. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien poistetaan EFTA-valtioiden vientiä koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, jollei VIII liitteestä muuta johdu.
3. Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien poistetaan Romanian vientiä koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, jollei IX liitteestä muuta johdu.
10 artiklaYleiset poikkeukset
Tämä sopimus ei estä sellaisten tuonti-, vienti- tai kauttakuljetuskieltojen tai -rajoitusten käyttöä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän sekä ympäristön suojelemiseksi, taiteellista, historiallista tai muinaistieteellistä arvoa omaavien kansallisaarteiden suojelemiseksi, henkisen omaisuuden suojelemiseksi, kultaa tai hopeaa koskevien sääntöjen vuoksi tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämiseksi, jos tällaiset toimenpiteet toteutetaan kotimaisen tuotannon tai kulutuksen rajoittamisen yhteydessä. Tällaiset kiellot tai rajoitukset eivät saa kuitenkaan johtaa mielivaltaiseen syrjintään tai sopimusvaltioiden välisen kaupan peiteltyihin rajoituksiin.
11 artiklaValtion monopolit
1. Sopimusvaltiot varmistavat, että luonteeltaan kaupalliset valtion monopolit mukautetaan D pöytäkirjan määräyksiin siten, ettei EFTA-valtioiden eikä Romanian kansalaisia syrjitä tavaroiden hankinta- ja markkinointiedellytysten suhteen.
2. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin elimiin, joiden kautta sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, lain nojalla tai käytännössä, joko suoraan tai välillisesti valvovat sopimusvaltioiden välistä tuontia tai vientiä, määräävät siitä tai huomattavasti vaikuttavat siihen. Näitä määräyksiä sovelletaan samoin valtion toisille tahoille myöntämiin monopoleihin.
12 artiklaTeknisiä määräyksiä koskevien ehdotusten ilmoitusmenettely
1. EFTA-valtiot ja Romania ilmoittavat toisilleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja X liitteessä esitettyjen määräysten mukaisesti julkaistaviksi aikomiaan teknisiä määräyksiä ja niiden muutoksia koskevista ehdotuksista.
2. Sopimusvaltiot pyrkivät toimeenpanemaan tämän menettelyn kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Jos osoittautuu, että tämä ei ole täysin mahdollista, sekakomitea myöntää jatkoaikaa.
13 artiklaMaataloustuotteiden kauppa
1. Sopimusvaltiot ilmoittavat olevansa valmiit edistämään maatalouspolitiikkansa sallimissa puitteissa maataloustuotteiden kaupan tasapainoista kehitystä.
2. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kunkin EFTA-valtion ja Romanian välillä toteutetaan maataloustuotteiden kauppaa helpottavia toimenpiteitä koskeva kahdenvälinen järjestely.
3. Sopimusvaltiot soveltavat eläinlääkintää, kasvinsuojelua ja ihmisten terveyttä koskevia säännöksiään syrjimättömällä tavalla, eivätkä ne ota käyttöön mitään uusia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat kaupalle kohtuutonta haittaa.
14 artiklaSisäinen verotus
1. Sopimusvaltiot pidättyvät kaikista sisäiseen verotukseen liittyvistä toimenpiteistä tai toimintatavoista, jotka joko suoraan tai välillisesti aiheuttaisivat syrjintää jonkin EFTA-valtion alkuperätuotteiden tai vastaavien Romanian alkuperätuotteiden välillä.
2. Jonkin sopimusvaltion alueelle viedyt tuotteet eivät saa hyötyä sisäisten verojen takaisinmaksusta enempää kuin niihin kohdistuneiden suorien tai välillisten verojen arvosta.
15 artiklaMaksut
1. EFTA-valtion ja Romanian väliseen kauppaan liittyviä maksuja ja näiden maksujen siirtoa sen sopimusvaltion alueelle, jossa maksun saajalla on kotipaikka, ei saa millään tavoin rajoittaa.
2. Sopimusvaltiot pidättyvät kaikista valuuttarajoituksista ja hallinnollisista rajoituksista, jotka koskevat sopimusvaltion vakinaisen asukkaan liiketoimet kattavien lyhyen ja keskipitkän ajan luottojen myöntämistä, takaisinmaksua tai hyväksymistä.
3. Siihen saakka, kunnes Romanian valuutta on saatettu täysin vaihtokelpoiseksi Kansainvälisen valuuttarahaston sopimusartiklojen VIII artiklan tarkoittamassa merkityksessä, Romania varaa itselleen oikeuden soveltaa valuuttarajoituksia, jotka liittyvät lyhyen ja keskipitkän ajan luottojen myöntämiseen tai ottamiseen siinä määrin kuin Romanian asema IMF:ssä sallii edellyttäen, että näitä rajoituksia sovelletaan syrjimättömällä tavalla. Niitä sovelletaan siten, että tälle sopimukselle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Romania ilmoittaa sekakomitealle viipymättä tällaisten toimenpiteiden käyttöönotosta ja niitä koskevista mahdollisista muutoksista.
16 artiklaJulkiset hankinnat
1. Sopimusvaltiot pitävät julkisten hankintojen markkinoidensa todellista vapauttamista yhtenä tämän sopimuksen toivottavana ja tärkeänä tavoitteena.
2. Tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien EFTA-valtiot myöntävät romanialaisille yrityksille pääsyn sopimuksentekomenettelyihin omilla julkisten hankintojen markkinoillaan 12 päivänä huhtikuuta 1979 tehdyn Valtion hankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä helmikuuta 1987 tehdyllä muutospöytäkirjalla, joka neuvoteltiin Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen alaisuudessa. Romania takaa asteittain, ottaen huomioon taloudessaan tapahtuvat rakennemuutos- ja kehitysprosessit, EFTA-valtioiden yrityksille mahdollisuuden tehdä sopimuksia sen julkisten hankintojen markkinoilla samoja periaatteita noudattaen.
3. Niin pian kuin mahdollista tämän sopimuksen tultua voimaan sopimusvaltiot kehittävät ja sovittavat asteittain julkisten viranomaisten ja julkisten yritysten sekä erityis- ja yksinoikeudet saaneiden yksityisten yritysten tekemiin julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin osallistumista koskevat ohjeet, ehdot ja toimintatavat sellaisiksi, että ne takaavat vapaan markkinoillepääsyn ja avoimuuden eikä sopimusvaltioiden mahdollisten toimittajien välille synny syrjintää. Sopimusvaltioiden väliset oikeudet ja velvollisuudet tulee saattaa täysin tasapainoisiksi viimeistään siirtymäkauden lopussa.
4. Sekakomitea suosittelee tai hyväksyy tapauskohtaisesti tämän kehityksen käytännön muodollisuudet, joihin kuuluvat muun muassa soveltamisala, aikataulu ja sovellettavat säännöt.
5. Kyseiset sopimusvaltiot pyrkivät liittymään asianmukaisiin Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen alaisuudessa neuvoteltuihin sopimuksiin.
17 artiklaHenkisen omaisuuden suoja
1. Sopimusvaltiot myöntävät ja takaavat riittävän, tehokkaan ja syrjimättömän teollis- ja tekijänoikeudellisen suoja. Ne ryhtyvät riittäviin, tehokkaisiin ja syrjimättömiin toimenpiteisiin näiden oikeuksien täytäntöönpanemiseksi oikeuksien loukkausten, erityisesti väärentämisen ja piratismin estämiseksi. Erityisvelvoitteet sisältyvät XI liitteeseen.
2. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti tämän sopimuksen tultua voimaan noudattaakseen XI liitteen 2 artiklassa lueteltujen monenvälisten yleissopimusten keskeisiä määräyksiä ja tekevät parhaansa noudattaakseen niitä samoin kuin muita monenvälisiä sopimuksia, jotka helpottavat yhteistyötä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla.
3. Teollis- ja tekijänoikeudellisen omaisuuden alalla sopimusvaltiot kohtelevat toistensa kansalaisia yhdenvertaisesti muiden valtioiden kansalaisten kanssa. Niihin hyötyihin, suosituimmuuksiin, etuihin ja vapautuksiin, jotka johtuvat:
(a) sopimusvaltion voimassa olevista kahdenvälisistä sopimuksista tämän sopimuksen tullessa voimaan sellaisena kuin siitä ilmoitetaan sopimusvaltioille 1 päivään tammikuuta 1994 mennessä,
(b) olemassa olevista ja tulevista monenvälisistä sopimuksista, mukaan lukien alueelliset taloudellista integraatiota koskevat sopimukset, joiden osapuolia kaikki sopimusvaltiot eivät ole,
tätä velvoitetta ei välttämättä sovelleta edellyttäen, että se ei johda muiden sopimusvaltioiden kansalaisiin kohdistuvaan mielivaltaiseen tai epäoikeutettuun syrjintään.
4. Kaksi tai useampi tämän sopimuksen sopimusvaltiota voi tehdä uusia sopimuksia, jotka ylittävät tämän sopimuksen vaatimukset edellyttäen, että nämä sopimukset ovat avoinna kaikille muille sopimusvaltioille samanlaisin ehdoin ja että ne ovat valmiit ryhtymään sopimusneuvotteluihin hyvässä uskossa.
5. Sopimusvaltiot sopivat asianmukaisista muodollisuuksista sopimusvaltioiden vastaavien viranomaisten teknisen avun ja yhteistyön osalta. Tässä tarkoituksessa ne koordinoivat pyrkimyksensä vastaavien kansainvälisten järjestöjen toiminnan kanssa.
18 artiklaYrityksiä koskevat kilpailusäännöt
1. Tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa ovat ristiriidassa seuraavat seikat, jos ne saattavat vaikuttaa haitallisesti EFTA-valtion ja Romanian väliseen kauppaan:
(a) kaikki yritysten väliset sopimukset, kaikki yritysten muodostamien yhteenliittymien päätökset ja yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen;
(b) yhden tai useamman yrityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sopimusvaltioiden koko alueella tai sen huomattavalla osalla.
2. Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavasta kolmannesta vuodesta lähtien 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös julkisten yritysten toimiin ja sellaisten yritysten toimiin, joille sopimusvaltiot myöntävät erikois- tai yksinoikeudet, jos näiden määräysten soveltaminen ei estä niitä toteuttamasta erityisiä julkisia tehtäviään lain nojalla tai käytännössä.
3. Jos sopimusvaltio katsoo, että tietty menettelytapa on ristiriidassa 1 ja 2 kappaleiden määräysten kanssa ja jos tällaisella menettelytavalla on tai saattaa olla vakavaa haittaa sopimusvaltion etuihin nähden tai se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa aineellista vahinkoa sen kotimaan teollisuudelle, se voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin neuvoteltuaan sekakomiteassa tai kolmenkymmenen päivän kuluttua asian saattamisesta tällaiseen neuvotteluun.
19 artiklaValtion tuki
1. Kaikenlainen sopimusvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa on, sikäli kuin se saattaa vaikuttaa EFTA-valtion ja Romanian väliseen kauppaan, ristiriidassa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa.
2. Sen arvioimisen onko jollakin toimenpiteellä 1 kappaleessa tarkoitettuja vaikutuksia, tulee soveltaa XII liitteessä esitettyjä perusteita.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen soveltamisen osalta sopimusvaltiot tunnustavat, että tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan viiden vuoden jakson aikana Romaniaa pidetään alueena, jossa elintaso on epätavallisen alhainen tai jossa vallitsee vakava työttömyys, minkä johdosta Romania voi myöntää enemmän tukea kuin EFTA-valtioille olisi sallittua XII liitteessä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Sekakomitea voi Romanian taloudellisen tilanteen huomioon ottaen päättää tämän määräyksen soveltamisen jatkamisesta.
4. Sopimusvaltiot varmistavat valtion tukitoimien avoimuuden vaihtamalla tietoja XIII liitteen määräysten mukaisesti.
5. Jos sopimusvaltio katsoo, että jokin toimintatapa on ristiriidassa 1 kappaleen määräysten kanssa, se voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin tätä toimintatapaa vastaan 25 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti, mistä ei saa aiheutua enemmän vahinkoa kuin kyseisestä toimintatavasta.
20 artiklaPolkumyynti
Jos EFTA-valtio havaitsee, että Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan tarkoittamaa polkumyyntiä harjoitetaan kaupassa Romanian kanssa tai jos Romania havaitsee, että tällaista polkumyyntiä harjoitetaan jonkun EFTA-valtion kanssa käytävässä kaupassa, kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä asianmukaisiin vastatoimiin Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamista koskevan sopimuksen sekä tämän sopimuksen 25 artiklassa esitettyjen menettelytapojen mukaisesti.
21 artiklaTiettyjen tuotteiden tuontia koskevat varatoimet
Jos jonkin tuotteen tuonti kasvaa siinä määrin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa:
(a) vakavaa vahinkoa samankaltaisten tai suoranaisesti kilpailevien tuotteiden kotimaisille tuottajille tuojasopimusvaltion alueella; tai
(b) vakavia häiriöitä jollekin talouden sektorille tai vaikeuksia, jotka saattaisivat vakavasti heikentää jonkin alueen taloudellista tilannetta,
kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 25 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
22 artiklaRakennesopeutus
1. Romania voi määräaikaisena poikkeustoimenpiteenä ryhtyä soveltamaan korotettuja tulleja 4 artiklan määräyksistä poiketen.
2. Näitä toimenpiteitä voidaan soveltaa vain nuoriin teollisuusyrityksiin tai tiettyihin sektoreihin, joilla tapahtuu uudelleenjärjestelyjä tai joilla on vakavia vaikeuksia, erityisesti milloin nämä vaikeudet aiheuttavat merkittäviä sosiaalisia ongelmia.
3. Romaniassa EFTA-valtioiden alkuperätuotteisiin sovellettavat tuontitullit, jotka johtuvat näistä toimenpiteistä, eivät saa ylittää 25 %:a tuotteen arvosta ja niiden tulee edelleen sisältää tietty etuuskohtelu EFTA-valtioiden alkuperätuotteille. Näiden toimenpiteiden alaisten tuotteiden tuonnin kokonaisarvo ei saa ylittää 15 %:a EFTA-valtioista peräisin olevien 2 artiklassa määriteltyjen teollisuustuotteiden viimeisen saatavissa olevan tilastoidun vuoden kokonaistuonnista.
4. Näitä toimenpiteitä sovelletaan enintään viiden vuoden ajan, jollei sekakomitea myönnä pidempää aikaa. Niiden käyttö lopetetaan viimeistään siirtymäkauden päätyttyä.
5. Tällaisia toimenpiteitä ei voida ottaa käyttöön minkään tuotteen osalta, jos on kulunut yli kolme vuotta kaikkien tullien ja määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen tai toimenpiteiden poistamisesta kyseiseltä tuotteelta.
6. Romania tiedottaa sekakomitealle kaikista poikkeustoimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä, ja EFTA-valtioiden pyynnöstä sekakomiteassa neuvotellaan näistä toimenpiteistä sekä asianomaisista sektoreista ennen toimenpiteiden soveltamista. Ryhtyessään tällaisiin toimiin Romania toimittaa sekakomitealle tämän artiklan nojalla käyttöön otettujen tullien poistamista koskevan aikataulun. Tässä aikataulussa esitetään näiden tullien poistaminen vuosittaisin tasaerin alkaen viimeistään kahden vuoden kuluttua tullien käyttöönotosta. Sekakomitea voi päättää erilaisesta aikataulusta.
23 artiklaJälleenvienti ja vakava pula
Milloin 7 ja 9 artiklan määräysten noudattaminen johtaa:
(a) jälleenvientiin kolmanteen maahan, johon viejäsopimusvaltio soveltaa kyseisen tuotteen osalta määrällisiä vientirajoituksia, vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä tai maksuja; tai
(b) vakavaan pulaan tai sen uhkaan sellaisen tuotteen osalta, joka on välttämätön viejäsopimusvaltiolle;
ja milloin yllä mainitut tilanteet aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa suuria vaikeuksia viejäsopimusvaltiolle, tämä valtio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 25 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti. Toimenpiteet eivät saa olla syrjiviä ja ne tulee poistaa, kun olosuhteet eivät enää oikeuta niiden ylläpitämistä.
24 artiklaMaksutasevaikeudet
1. Milloin EFTA-valtio tai Romania on vakavissa maksutasevaikeuksissa tai sellaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat, EFTA-valtio tai Romania voi Tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa asetettujen ehtojen mukaisesti ottaa käyttöön kauppaa rajoittavia toimia, joita sovelletaan tietyn ajan vain siinä määrin kuin on tarpeellista maksutasetilanteen korjaamiseksi. Toimenpiteitä lievennetään asteittain maksutaseolosuhteiden parantuessa ja ne poistetaan, kun olosuhteet eivät enää oikeuta niiden ylläpitämistä. EFTA-valtio tai Romania tiedottaa toisille sopimusvaltioille ja sekakomitealle välittömästi toimenpiteiden käyttöönotosta ja, jos mahdollista, niiden poistamisaikataulusta.
2. Sopimusvaltiot pyrkivät kuitenkin välttämään rajoittavien toimenpiteiden käyttöönottoa maksutasetarkoituksiin.
25 artiklaSuojatoimenpiteiden soveltamisessa noudatettavat menettelytavat
1. Ennen jäljempänä tässä artiklassa esitettävien suojatoimenpiteiden soveltamismenettelyn aloittamista sopimusvaltiot pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset keskinäiset erimielisyytensä suorien neuvottelujen avulla ja ilmoittavat niistä toisille sopimusvaltioille.
2. Jollei tämän artiklan 6 kappaleessa toisin määrätä, sopimusvaltio, joka harkitsee suojatoimenpiteisiin ryhtymistä, tiedottaa asiasta viipymättä toisille sopimusvaltioille ja sekakomitealle sekä toimittaa näille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Sopimusvaltioiden väliset neuvottelut tapahtuvat viipymättä sekakomiteassa yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.
3. (a) Sopimuksen 19 artiklan osalta kyseiset sopimusvaltiot antavat sekakomitealle kaiken tarvittavan avun tapauksen tutkimiseksi ja mahdollisuuksien mukaan luopuvat vastustetusta menettelystä. Jos kyseinen sopimusvaltio ei lopeta vastustettua menettelyä sekakomitean antaman määräajan kuluessa, tai jos sekakomitea ei pääse sopimukseen neuvottelujen jälkeen taikka kolmenkymmenen päivän kuluttua asian viemisestä neuvotteluun, kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin kyseisestä menettelystä johtuvien vaikeuksien käsittelemiseksi.
(b) Sopimuksen 20, 21 ja 23 artiklan osalta sekakomitea tutkii tapauksen tai tilanteen, ja se voi tehdä tarvittavan päätöksen kyseisen sopimusvaltion ilmoittamien vaikeuksien lopettamiseksi. Jos päätöstä ei ole tehty kolmenkymmenen päivän kuluessa asian viemisestä sekakomitealle, kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
(c) Sopimuksen 31 artiklan osalta kyseisen sopimusvaltion tulee toimittaa sekakomitealle kaikki asiaan liittyvät tilanteen perusteellisen tutkimisen kannalta tarpeelliset tiedot yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Jos sekakomitea ei pääse tällaiseen ratkaisuun tai jos kolme kuukautta on kulunut ilmoituspäivästä, kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.
4. Suojatoimenpiteistä on tiedotettava viipymättä sopimusvaltioille ja sekakomitealle. Niiden laajuus ja kesto on rajoitettava ehdottomasti välttämättömiin toimenpiteisiin niiden soveltamiseen johtaneen tilanteen korjaamiseksi, eivätkä ne saa olla kohtuuttomia kyseisen toimintatavan tai vaikeuden aiheuttamaan haittaan nähden. Ensisijaisesti on sovellettava toimenpiteitä, jotka vähiten häiritsevät tämän sopimuksen toimintaa. Romanian toimenpiteet EFTA-valtion toimintaa tai laiminlyöntiä vastaan saavat vaikuttaa ainoastaan kyseisen valtion kanssa käytävään kauppaan. Toimenpiteisiin Romanian toimintaa tai laiminlyöntiä vastaan voivat ryhtyä vain se tai ne EFTA-valtiot, joiden kauppaan kyseinen toiminta tai laiminlyönti vaikuttaa.
5. Käytetyistä suojatoimenpiteistä keskustellaan säännöllisesti sekakomiteassa tarkoituksena lieventää niitä tai korvata tai poistaa ne mahdollisimman nopeasti.
6. Kun välitöntä toimintaa vaativat poikkeusolosuhteet estävät ennakkotarkastuksen, kyseinen sopimusvaltio voi 20, 21 ja 23 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ryhtyä välittömästi tilanteen käsittelemisen kannalta ehdottoman välttämättömiin varo- ja väliaikaistoimenpiteisiin. Toimenpiteistä tiedotetaan viipymättä sekakomitealle ja sopimusvaltioiden väliset neuvottelut käydään mahdollisimman pian sekakomiteassa.
26 artiklaTurvallisuuteen liittyvät poikkeukset
Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimusvaltiota ryhtymästä toimenpiteisiin, joita se pitää tarpeellisina:
(a) keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen paljastamisen estämiseksi;
(b) sellaisten keskeisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi tai sellaisten kansainvälisten velvoitteiden tai kansallisten toimintaohjelmien käyttöönottamiseksi,
(i) jotka liittyvät aseiden, ammuksien ja sotavälineiden kauppaan edellyttäen, että nämä toimenpiteet eivät vahingoita kilpailuolosuhteita sellaisten tuotteiden osalta, joita ei ole tarkoitettu erityisesti sotilaallisiin tarkoitusperiin, ja sellaiseen muiden tavaroiden, materiaalien ja palvelusten kauppaan, joka tapahtuu suoraan tai välillisesti sotavoimien varustamistarkoituksessa; tai
(ii) jotka liittyvät biologisten ja kemiallisten aseiden, ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden leviämisen rajoittamiseen; tai
(iii) joihin ryhdytään sotatilan tai muun vakavan sodan uhan muodostavan kansainvälisen jännitystilan aikana.
27 artiklaSekakomitea
1. Tämän sopimuksen toimeenpanoa valvoo ja johtaa Geneven julistuksen nojalla perustettu sekakomitea, jolla on myös tämän sopimuksen nojalla sekakomitealle annetut valtuudet ja toimivalta.
2. Sopimuksen asianmukaiseksi toimeenpanemiseksi sopimusvaltiot vaihtavat tietoja ja, mikäli sopimusvaltio pyytää, neuvottelevat sekakomiteassa. Sekakomitea tutkii mahdollisuuksia poistaa edelleen EFTA-valtioiden ja Romanian välisen kaupan esteitä.
3. Sekakomitea voi tehdä päätöksensä tässä sopimuksessa esitetyissä tapauksissa. Muissa asioissa komitea voi antaa suosituksia.
28 artiklaSekakomitean menettelytavat
1. Tämän sopimuksen asianmukaiseksi toimeenpanemiseksi sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan, mutta ainakin kerran vuodessa. Jokainen sopimusvaltio voi pyytää kokouksen kutsumista koolle.
2. Sekakomitea ilmaisee kantansa yksimielisesti.
3. Jos sopimusvaltion edustaja sekakomiteassa on hyväksynyt päätöksen valtiosääntönsä mukaisten vaatimusten täyttämistä koskevin varaumin, päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona varauman kumoamisesta tiedotetaan, jollei päätöksessä ilmoiteta myöhempää päivämäärää.
4. Sekakomitea laatii tätä sopimusta varten omat menettelytapasääntönsä, joihin sisältyy muun muassa määräykset kokousten kutsumisesta koolle sekä puheenjohtajan nimittämisestä ja tämän toimikaudesta.
5. Sekakomitea voi päättää sellaisten avustavien alakomiteoiden ja työryhmien asettamisesta, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä suorittamiseksi.
29 artiklaEvoluutiolauseke
1. Kun jonkin sopimusvaltion mielestä olisi sopimusvaltioiden talouselämän etujen kannalta hyödyllistä kehittää ja syventää tämän sopimuksen nojalla luotuja suhteita laajentamalla niitä sopimuksen ulkopuolisille alueille, se jättää sopimusvaltioille perustellun pyynnön. Sopimusvaltiot voivat määrätä sekakomitean tutkimaan pyyntöä ja mahdollisesti antamaan niille suosituksia erityisesti neuvotteluihin ryhtymiseksi.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetusta menettelystä johtuvat sopimukset tulevat sopimusvaltioiden ratifioitaviksi ja hyväksyttäviksi niiden omien menettelytapojen mukaisesti.
30 artiklaPalvelut ja sijoitukset
1. Sopimusvaltiot tunnustavat tiettyjen alojen, kuten palvelujen ja sijoitusten kasvavan merkityksen. Pyrkiessään asteittain kehittämään ja laajentamaan yhteistyötään erityisesti Euroopan integraation puitteissa ne tekevät yhteistyötä tavoitteenaan markkinoiden asteittainen vapauttaminen ja vastavuoroinen avaaminen investoinneille sekä palvelusten kaupalle, ottaen huomioon asianomaisen GATTin työn.
2. EFTA-valtiot ja Romania keskustelevat sekakomiteassa 1 tästä yhteistyöstä tavoitteenaan kehittää ja syventää suhteitaan tämän sopimuksen nojalla.
1 Itävalta pidättää itselleen oikeuden olla sisällyttämättä kauttakuljetusliikennettä ja kauttakuljetukseen liittyviä asioita näihin keskusteluihin ja keskusteluista mahdollisesti johtuviin järjestelyihin.
31 artiklaSopimusvelvoitteiden täyttäminen
1. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.
2. Jos jokin EFTA-valtio katsoo Romanian tai jos Romania katsoo jonkin EFTA-valtion jättäneen täyttämättä tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 25 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
32 artiklaLiitteet ja pöytäkirjat
Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat sen erottamaton osa. Sekakomitea voi päättää muuttaa liitteitä sekä A ja B pöytäkirjoja.
33 artiklaMuiden sopimusten alaiset kauppasuhteet
Tätä sopimusta sovelletaan yksittäisten EFTA-valtioiden ja Romanian kauppasuhteisiin, mutta ei yksittäisten EFTA-valtioiden välisiin kauppasuhteisiin, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.
34 artiklaTulliliitot, vapaakauppa-alueet ja rajakauppa
Tämä sopimus ei estä ylläpitämästä tai perustamasta tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajakauppajärjestelyjä edellyttäen, että nämä eivät vaikuta haitallisesti tämän sopimuksen mukaiseen kauppajärjestelmään ja varsinkaan sopimuksen alkuperäsääntöjä koskeviin määräyksiin.
35 artiklaAlueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden alueilla.
36 artiklaMuutokset
Tähän sopimukseen tehtävät muut kuin 32 artiklan tarkoittamat sekakomitean hyväksymät muutokset alistetaan sopimusvaltioiden hyväksyttäviksi ja ne tulevat voimaan, jos kaikki sopimusvaltiot ne hyväksyvät. Hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
37 artiklaLiittyminen
1. Jokainen valtio, joka on Euroopan vapaakauppaliiton jäsen, voi liittyä tähän sopimukseen edellyttäen, että sekakomitea päättää hyväksyä sen liittymisen, josta neuvotellaan liittyvän valtion ja kyseisten sopimusvaltioiden välillä päätöksessä esitetyillä ehdoilla. Liittymiskirja talletetaan tallettajan huostaan.
2. Liittyvän valtion osalta sopimus tulee voimaan liittymiskirjan tallettamisen jälkeisen kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
38 artiklaIrtisanominen ja voimassaolon lakkaaminen
1. Jokainen sopimusvaltio voi sanoa irti tämän sopimuksen jättämällä tallettajalle asiasta kirjallisen ilmoituksen. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
2. Jos Romania sanoo irti sopimuksen, sen voimassaolo lakkaa irtisanomisajan päätyttyä, ja jos kaikki EFTA-valtiot sanovat irti sopimuksen, sen voimassaolo lakkaa viimeisen irtisanomisajan päätyttyä.
3. EFTAn jäsenvaltio, joka sanoo irti Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan yleissopimuksen, lakkaa irtisanomisen ajankohtana itsestään olemasta tämän sopimuksen osapuoli.
39 artiklaVoimaantulo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1993 niiden allekirjoittajavaltioiden osalta, jotka ovat siihen mennessä tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan edellyttäen, että Romania on yksi valtioista, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.
2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa toukokuun 1 päivän 1993 jälkeen tallettavan allekirjoittajavaltion osalta sopimus tulee voimaan tallettamisen jälkeisen toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä edellyttäen, että Romanian osalta sopimus tulee voimaan viimeistään mainitulla päivämäärällä.
3. Allekirjoittajavaltio voi jo allekirjoittaessaan ilmoittaa, että alkuvaiheessa se soveltaa sopimusta väliaikaisesti, jos sopimus ei voi tulla voimaan kyseisen valtion osalta 1. päivään toukokuuta 1993 mennessä edellyttäen, että sopimus on tullut voimaan Romanian osalta.
40 artiklaTallettaja
Ruotsin hallitus, joka toimii tallettajana, ilmoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille kaikista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen talletuksista sekä tämän sopimuksen voimaantulosta, sen lakkaamisesta tai sopimuksen irtisanomisista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka on asianmukaisesti valtuutettu tehtävään, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1992, yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan. Tallettaja toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajavaltioille ja sopimukseen liittyville valtioille.
I LIITE, jota tarkoitetaan 2 artiklan a) kohdassa
(taulukko on jätetty tästä pois)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista
1 artikla
Sopimuksen määräyksiä sovelletaan I taulukossa lueteltuihin tuotteisiin.
2 artikla
1. Jotta tässä artiklassa mainituissa taulukoissa eriteltyihin tuotteisiin sisältyvien maatalousraaka-aineiden kustannuserot voidaan ottaa huomioon, sopimus ei estä:
i) kantamasta tuotaessa muuttuvaa maksuosaa tai kiinteää maksua tai soveltamasta sisäisiä hinnantasaustoimenpiteitä;
ii) soveltamasta toimenpiteitä viennin yhteydessä.
2. Hinnantasaustoimenpiteet eivät saa ylittää kyseisiin tuotteisiin sisältyvien maatalousraaka-aineiden kotimaisen ja maailmanmarkkinahinnan välistä eroa. Jos jonkin maatalousraaka-aineen kotimainen hinta on kuitenkin alkuperämaassa maailmanmarkkinahintaa alhaisempi, tuojamaa saa ottaa tämän huomioon tasausmääriä laskettaessa.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa hahmoteltu hinnantasausjärjestelmä ei rajoita millään tavoin EFTA-valtioiden ja Romanian oman maatalouspolitiikan noudattamista tai mihinkään toimenpiteisiin ryhtymistä niiden nojalla.
3 artikla
1. Kukin asianomainen EFTA-valtio antaa Romanialle II, III, IV, V ja VI taulukoissa lueteltujen tuotteiden osalta näissä taulukoissa mainitut myönnytykset.
2. Islannin myöntämä kohtelu määrätään VII taulukossa. Tullit on ilmoitettu taulukon 1 luettelossa ja fiskaaliset tullit 2 luettelossa. Islanti voi kuitenkin korvata nämä tullit 2 artiklan 1 ja 2 kappaleiden mukaisilla muilla hinnantasaustoimenpiteillä mutta mikään tällainen toimenpide ei saa johtaa kohteluun, joka olisi VII taulukossa mainituissa tuotteissa Romanialle epäedullisempi kuin Islannin Euroopan talousyhteisölle myöntämä.
4 artikla
1. VIII taulukossa lueteltujen tuotteiden osalta Romania antaa EFTA-valtioille jäljempänä 3 ja 4 kappaleissa esitetyt myönnytykset.
2. Romania määrittelee 2 artiklan 1 ja 2 kappaleiden määräysten mukaisesti ja viimeistään 1 päivään heinäkuuta 1995 mennessä VIII taulukossa lueteltuja tuotteita koskevan maatalousosan. Maatalousosa voidaan korvata hinnantasaustoimenpiteillä.
3. Romanian VIII taulukossa mainittuihin tuotteisiin soveltamat tuontitullit tulevat olemaan sopimuksen voimaantulopäivämäärästä lähtien joulukuun 1 päivään 1995 asti samat, jotka ovat voimassa 30 päivänä huhtikuuta 1993, mutta jos maatalousosan määrä Romanian maatalouspoliittisten uudistusten seurauksena kasvaa, Romania tiedottaa asiasta sekakomitealle, joka voi hyväksyä kyseisen tullin korotuksen tätä osaa vastaavaksi.
4. VIII taulukossa lueteltujen tuotteiden osalta Romania poistaa asteittain maatalouden ulkopuolisen osan ennen 1 päivää tammikuuta 2000 sekakomitean esittämän aikataulun mukaisesti.
5 artikla
1. EFTA-valtiot ilmoittavat Romanialle ja Romania ilmoittaa EFTA-valtioille kaikista tämän pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti sovellettavista hinnantasaustoimenpiteistä.
2. Romania ja EFTA-valtiot tiedottavat toisilleen kaikista Euroopan talousyhteisölle myönnettävään kohteluun tehdyistä muutoksista.
6 artikla
EFTA-valtiot ja Romania tarkastelevat kahden vuoden välein kauppansa kehitystä tämän pöytäkirjan tarkoittamien tuotteiden osalta. Ensimmäinen tarkastelu tehdään ennen vuoden 1993 loppua. Näiden tarkastelujen perusteella ja ottaen huomioon sopimusvaltioiden ja Euroopan talousyhteisön väliset tätä alaa koskevat järjestelyt ja GATT:in puitteissa tapahtuvat järjestelyt, EFTA-valtiot ja Romania päättävät tämän pöytäkirjan tuotekatetta koskevista muutoksista samoin kuin hinnantasausjärjestelmiä koskevien sääntöjen mahdollisesta kehittämisestä.
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN I TAULUKKO
(taulukko on jätetty tästä pois)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN II TAULUKKO
(Tämän taulukon teksti on nähtävissä ja saatavana tullihallituksessa, joka antaa siitä tietoja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi.)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN III TAULUKKO
(taulukko on jätetty tästä pois)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista
A PÖYTÄKIRJAN IV TAULUKKO
NORJA
A PÖYTÄKIRJAN V TAULUKKO
RUOTSI
A PÖYTÄKIRJAN VI TAULUKKO
LIECHTENSTEIN, SVEITSI
A PÖYTÄKIRJAN VII TAULUKKO
ISLANTI
(Näiden taulukoiden teksti on nähtävissä ja saatavana tullihallituksessa, joka antaa siitä tietoja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi.)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN VIII TAULUKKO
ROMANIA
(taulukko on jätetty tästä pois)
II LIITE JOTA TARKOITETAAN 2 ARTIKLAN c) KOHDASSA
1 artikla
1. Ellei tässä liitteessä toisin määrätä, sopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittuihin kaloihin ja muihin meren tuotteisiin.
2. Sopimuksen voimaantulopäivänä näiltä EFTA-valtioiden ja Romanian alkuperätuotteilta poistetaan kaikki tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut, ellei jäljempänä toisin määrätä.
(taulukko on jätetty tästä pois)
2 artikla
1. Ellei 2-4 kappaleessa toisin mainita, kalastuselinkeinon tukitoimenpiteisiin sovelletaan 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen sopimuksen 19 artiklaa ja sen sovittua tulkintaa, joka sisältyy XII liitteeseen.
2. Seuraavat kalastuselinkeinon tukitoimenpiteet katsotaan yleensä sopimuksen vastaisiksi:
- koko elinkeinoa koskevat yleiset tukitoimenpiteet, jotka eivät kokonaisuudessaan kohdistu XII liitteen c) ii) kohdan määräysten mukaisiin rakenteellisiin toimenpiteisiin;
- muut kuin sellaiset verohelpotukset, jotka suoraan tasoittavat kalastuselinkeinon erityisoloihin selvästi liittyviä kustannushaittoja;
- sosiaaliset toimenpiteet, jos tuen osuus näissä toimenpiteissä ylittää muilla aloilla yleisesti sovellettavan tason ottaen huomioon kalastuselinkeinon erityisolot.
3. Seuraavat tukitoimenpiteet on yleensä katsottava sopimuksen 19 artiklan määräysten mukaisiksi:
- vakavien markkinahäiriöiden tasoittamiseksi sovellettavat tukitoimenpiteet kalan alimpien sallittujen suorien kotimaisten myyntihintojen sekä ylijäämien ostojen muodossa;
- alueelliset tukitoimenpiteet siinä laajuudessa, kuin ne ovat tarpeen kalastustoiminnan ylläpitämiseksi alueilla, jotka ovat keskimääräistä riippuvaisempia tästä toiminnasta ja joilla kalastuksesta saadut tulot selvästi alittavat kalastuselinkeinon kansallisen keskitason. Nämä alueelliset toimenpiteet saavat enintään tasoittaa kustannushaittoja muualla harjoitettavaan kalastukseen nähden. Tällaisia toimenpiteitä käyttöön ottavien tai soveltavien sopimusvaltioiden on XII liitteen määräysten mukaan mukaisesti annettava riittävää tietoa alueellisesta tilanteesta, joka on johtanut näiden toimenpiteiden käyttöönottoon tai soveltamiseen.
4. Seuraavat tukitoimenpiteet katsotaan sopimuksen vastaisiksi:
- XII liitteen c) vi) kohdan mukainen tuki kalastuselinkeinon osalta;
- XII liitteen c) viii) kohdan mukainen tuki kalastustoiminnan osalta.
3 artikla
1. Itävalta voi edelleen soveltaa tuontitulleja seuraaviin Romanian alkuperätuotteisiin:
(taulukko on jätetty tästä pois)
Nämä järjestelyt otetaan tarkasteltaviksi ennen 1 päivää tammikuuta 1996 pyrkimyksenä kehittää kalataloustuotteiden kauppaa.
2. Itävalta voi edelleen soveltaa tuontitulleja Romanian alkuperätuotteita oleviin seuraaviin kaloihin ja muihin meren tuotteisiin:
(taulukko on jätetty tästä pois)
4 artikla
Suomi voi toistaiseksi säilyttää nykyisen järjestelmänsä seuraavien Romanian alkuperätuotteiden osalta. Viimeistään sopimuksen voimaantulopäivänä Suomen on esitettävä kiinteä aikataulu näiden poikkeusten poistamiseksi.
(taulukko on jätetty tästä pois)
5 artikla
1. Liechtenstein ja Sveitsi voivat edelleen soveltaa tuontitulleja seuraaviin Romanian alkuperätuotteisiin:
(taulukko on jätetty tästä pois)
Nämä järjestelyt otetaan tarkasteltaviksi ennen 1 päivää tammikuuta 1996 pyrkimyksenä kehittää kalataloustuotteiden kauppaa.
2. Liechtenstein ja Sveitsi voivat edelleen soveltaa tuontitulleja ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja Romanian alkuperätuotteita oleviin seuraaviin kaloihin ja muihin meren tuotteisiin:
(taulukko on jätetty tästä pois)
6 artikla
Ruotsi voi soveltaa 31 päivään joulukuuta 1993 saakka määrällisiä tuontirajoituksia seuraaviin Romanian alkuperätuotteisiin, sikäli kuin se on tarpeellista vakavien häiriöiden välttämiseksi Ruotsin markkinoilla.
(taulukko on jätetty tästä pois)
7 artikla
1. Romania voi edelleen soveltaa tuontitulleja seuraaviin EFTA-valtioiden alkuperätuotteisiin:
(taulukko on jätetty tästä pois)
2. Edellä tarkoitetut järjestelyt otetaan tarkasteltaviksi ennen 1 päivää tammikuuta 1996 sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi näiden tuotteiden osalta sopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista
I OSASTO"Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittely
1 artikla
1. Sopimusta sovellettaessa ja 2 artiklan määräyksiä rajoittamatta katsotaan sopimusvaltion alkuperätuotteiksi:
a) 4 artiklan tarkoittamassa mielessä siinä valtiossa kokonaan tuotetut tuotteet;
b) siinä valtiossa tuotetut tuotteet, joiden valmistukseen on käytetty aineksia, jotka eivät ole kokonaan siellä tuotettuja, edellyttäen että
i) tällaisia aineksia on riittävästi valmistettu tai käsitelty siinä valtiossa 5 artiklan tarkoittamalla tavalla, tai että
ii) tällaiset ainekset ovat jonkin muun sopimusvaltion alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä, tai että
iii) tällaiset ainekset ovat Bulgarian alkuperätuotteita yhtäältä EFTA-valtioiden ja toisaalta Bulgarian välisen vapaakauppa-alueen perustamista koskevan sopimuksen alkuperäsääntöjä sovellettaessa, sikäli kuin mainitut säännöt ovat samat kuin tässä pöytäkirjassa.
2. Romaniassa tuotettuihin tuotteisiin voidaan soveltaa 1 b) iii) kappaleen määräyksiä vain, mikäli näiden määräysten soveltamiseksi tarvittava hallinnollinen yhteistyö Romanian ja Bulgarian välille on luotu tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2 artikla
1. Poiketen 1 artiklan 1 kappaleen b) ii) ja iii) kohdan määräyksistä tuotteet, jotka 1 artiklan 1 kappaleen b) iii) kohdassa mainittuja alkuperäsääntöjä sovellettaessa ovat jonkin sopimusvaltion tai Bulgarian alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä, ja jotka viedään yhdestä valtiosta toiseen samassa tilassa tai enintään 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla viejävaltiossa valmistettuina tai käsiteltyinä, säilyttävät alkuperänsä.
2. Kun 1 kappaletta sovellettaessa käytetään kahden tai useamman sopimusvaltion tai yhden tai useamman sopimusvaltion ja/tai Bulgarian alkuperätuotteita eikä näitä tuotteita ole viejävaltiossa valmistettu tai käsitelty enempää kuin 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla, alkuperän määrää tuote, jonka tullausarvo on suurin, tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, josta ensimmäinen todettavissa oleva kyseisessä valtiossa maksettu hinta on korkein.
3 artikla
(Tässä pöytäkirjassa ei ole 3 artiklaa.)
4 artikla
Seuraavia tuotteita pidetään 1 artiklan 1 kappaleen a) kohdan tarkoittamassa mielessä sopimusvaltiossa kokonaan tuotettuina:
a) sen maaperästä tai sen merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;
b) siellä korjatut kasvituotteet;
c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;
d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;
e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;
f) sen alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;
g) sen tehdasaluksilla yksinomaan f) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;
h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat, ottaen kuitenkin huomioon tämän pöytäkirjan I liitteeseen sisältyvän käytettyjä ulkorenkaita koskevan 5a huomautuksen;
i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet ja romu;
j) siellä yksinomaan a)-i) kohdissa mainituista tuotteista valmistetut tavarat.
5 artikla
1. Tässä pöytäkirjassa käytetyt ilmaukset ''ryhmät'' ja ''nimikkeet'' tarkoittavat harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (josta jäljempänä käytetään nimitystä harmonoitu järjestelmä tai HS) muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit). Ilmaus ''tariffoidaan'' tarkoittaa tuotteen tai aineksen tariffoimista tiettyyn nimikkeeseen.
2. Sovellettaessa 1 artiklaa ei-alkuperäaineksia katsotaan valmistetun tai käsitellyn riittävästi, kun valmis tuote tariffoidaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, ottaen kuitenkin huomioon 3, 4 ja 5 kappaleen määräykset.
3. Tämän pöytäkirjan II liitteen luettelon 1 ja 2 sarakkeessa mainitun tuotteen tulee 2 kappaleen säännön asemesta täyttää sille 3 sarakkeessa määrätyt ehdot.
4. 84.-91. ryhmien tuotteiden osalta viejä voi valintansa mukaan 3 sarakkeen ehtojen täyttämisen asemesta soveltaa 4 sarakkeen ehtoja.
5. Sovellettaessa 1 artiklan 1 kappaleen b) i) kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat aina riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:
a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);
b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;
c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen tai yhdistäminen;
ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;
d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;
e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää alkuperätuotteina;
f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;
g) kahden tai useamman edellä a)-f) kohdissa mainitun toimenpiteen suorittaminen;
h) eläinten teurastus.
6 artikla
1. Tämän pöytäkirjan II liitteen luettelossa käsite ''arvo'' tarkoittaa valmistukseen käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.
Sikäli kuin alkuperäainesten arvo joudutaan määrittämään, tätä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
2. II liitteen luettelossa käytetty käsite ''vapaasti tehtaalla -hinta'' tarkoittaa valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.
7 artikla
Yhden lähetyksen muodostavien, tämän pöytäkirjan mukaisia alkuperätuotteita olevien tavaroiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin sopimusvaltioiden tai Bulgarian alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksi mainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
II OSASTOHallinnollisen yhteistyön muodot
8 artikla
1. Tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat sopimusvaltioon tuotaessa sopimuksen mukaiset edut, kun niistä esitetään joko:
a) tavaratodistus EUR.1, josta jäljempänä käytetään nimitystä ''EUR.1-todistus'', tai pitkän ajanjakson voimassa oleva EUR.1-todistus sekä 13 artiklan mukaisesti laadittuja kauppalaskuja, joissa viitataan tällaiseen todistukseen. EUR.1-todistuksen malli on tämän pöytäkirjan III liitteessä;
b) tämän pöytäkirjan IV liitteen mukaisen viejän ilmoituksen sisältävä kauppalasku, joka on laadittu 13 artiklan mukaisesti; tai
c) tämän pöytäkirjan IV liitteen mallin mukaisen viejän ilmoituksen sisältävä kauppalasku, jonka kuka tahansa viejä voi laatia yhden tai useampia kolleja käsittävälle, yhteensä enintään 5 110 laskentayksikön arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.
2. Seuraavat tämän pöytäkirjan ehdot täyttävät alkuperätuotteet saavat sopimusvaltioon tuotaessa sopimuksen mukaiset edut ilman että on tarpeen esittää mitään 1 kappaleessa mainittua asiakirjaa:
a) yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden arvo on enintään 365 laskentayksikköä;
b) matkustajan henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden arvo on enintään 1 025 laskentayksikköä.
Näitä määräyksiä sovelletaan ainoastaan silloin, kun on kysymys muusta kuin kaupallisesta tuonnista ja kun tavaroiden ilmoitetaan täyttävän sopimuksen soveltamisehdot ja mikäli ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen oikeellisuutta.
Tuontia, joka on satunnaista ja käsittää ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tulevia tavaroita, ei pidetä kaupallisena, mikäli näiden tavaroiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.
3. Viejäsopimusvaltion kansallisena valuuttana ilmaistut määrät, jotka vastaavat laskentayksikköinä ilmaistuja määriä, on viejävaltion vahvistettava ja saatettava muiden sopimusvaltioiden tietoon. Jos määrät ylittävät tuojavaltion vahvistamat vastaavat määrät, tuojavaltion on ne hyväksyttävä, mikäli tavarat on laskutettu viejävaltion valuuttana.
Jos tavarat on laskutettu jonkin muun sopimusvaltion valuuttana, tuojavaltion on hyväksyttävä asianomaisen valtion ilmoittama määrä.
4. Sopimusvaltioiden valuuttoina yksi laskentayksikkö vastaa tämän pöytäkirjan VI liitteessä mainittuja määriä.
5. Laskentayksikköinä ilmaistuja määriä tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi.
6. Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, katsotaan muodostavan näiden kanssa yhden kokonaisuuden, kun ne normaalivarustuksena sisältyvät kysymyksessä olevan laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon hintaan tai kun niistä ei laskuteta erikseen.
7. Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, kun kaikki sarjaan kuuluvat tavarat ovat alkuperätuotteita. Milloin sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 % sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.
9 artikla
1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-todistuksen silloin, kun siinä mainitut tavarat viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistunut.
2. Sopimusvaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-todistuksen, jos maasta vietävien tavaroiden voidaan katsoa olevan tämän valtion alkuperätuotteita 1 artiklan tarkoittamassa mielessä.
3. Sopimusvaltion tulliviranomaiset ovat valtuutettuja, edellyttäen että EUR.1-todistuksiin sisällytettävät tavarat ovat sen alueella, antamaan EUR.1-todistuksia tässä pöytäkirjassa määrätyin ehdoin, jos maasta vietävien tavaroiden voidaan katsoa olevan jonkin sopimusvaltion tai Bulgarian alkuperätuotteita 2 artiklan tarkoittamassa mielessä.
Tällaisissa tapauksissa EUR.1-todistus annetaan ehdolla, että esitetään aikaisemmin annetut tai laaditut alkuperäselvitykset.
4. EUR.1-todistus voidaan antaa vain, jos sen voidaan katsoa olevan tässä sopimuksessa tai 1 artiklan 1 kappaleen b) iii) kohdassa mainitussa sopimuksessa määrätyn etuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistus.
EUR.1-todistuksen antopäivä tulee mainita EUR.1-todistuksen tulliviranomaisille varatussa osassa.
5. Poikkeuksellisesti EUR.1-todistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tavaroiden viennin jälkeen silloin, kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi.
Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-todistuksen jälkikäteen vain siinä tapauksessa, että ne ovat todenneet viejän hakemuksessa esitettyjen tietojen pitävän yhtä vastaavien asiakirjojen kanssa.
Jälkikäteen annettuihin EUR.1-todistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: ''ISSUED RETROSPECTIVELY'', ''ANNETTU JÄLKIKÄTEEN'', ''DELIVRE A POSTERIORI'', ''NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT'', ''UTGEFID EFTIR A'', ''RILASCIATO A POSTERIORI'', ''UTSTEDT SENERE'', ''UTFÄRDAT I EFTERHAND'', ''ELIBERAT A POSTERIORI''.
6. Mikäli EUR.1-todistus varastetaan tai se katoaa tai turmeltuu, viejä voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: ''DUPLICATE'', ''KAKSOISKAPPALE'', ''DUPLICATA'', ''DUPLIKAT'', ''EFTIRRIT'', ''DUPLICATO'', ''DUPLICA''.
Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-todistuksen antopäivä, on voimassa mainitusta päivästä lukien.
7. Edellä 5 ja 6 kappaleessa mainitut merkinnät tehdään EUR.1-todistuksen ''Huomautuksia'' -kohtaan.
8. Yksi tai useampi EUR.1-todistus voidaan aina korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-todistuksella, edellyttäen että tämä tapahtuu siinä tullitoimipaikassa, jossa tavarat ovat.
9. Tarkastaakseen että 2 ja 3 kappaleessa mainitut ehdot on täytetty, tulliviranomaisilla on oikeus vaatia kaikkia kirjallisia todisteita tai ryhtyä kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa tarkastuksiin.
10. Valtuutettujen viejien 13 artiklassa määrätyin ehdoin laatimiin alkuperäselvityksiin sovelletaan 2-9 kappaleiden määräyksiä soveltuvin osin.
10 artikla
1. EUR.1-todistus annetaan vain viejän tai hänen vastuullaan hänen valtuuttamansa edustajan kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus laaditaan tämän pöytäkirjan III liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle, joka täytetään tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2. Viejävaltion tulliviranomaisten tulee valvoa, että 1 kappaleessa mainittu lomake täytetään asianmukaisesti. Ne tarkistavat erityisesti, että ''Tavara''-sarake on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tähän sarakkeeseen ei saa jättää väliin tyhjiä rivejä. Mikäli tilaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila on suljettava viivalla.
3. Koska EUR.1-todistus on sopimuksen mukaisen tulli- ja kiintiöetuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistusasiakirja, viejävaltion tulliviranomaisten tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tavaroiden alkuperän ja muiden EUR.1-todistuksessa olevien tietojen tarkistamiseksi.
4. Mikäli EUR.1-todistus annetaan 9 artiklan 5 kappaleen mukaisesti siinä mainittujen tavaroiden tosiasiallisen viennin jälkeen, viejän tulee 1 kappaleessa mainitussa hakemuksessa:
- mainita EUR.1-todistuksessa mainittujen tavaroiden lähetyspaikka ja -aika,
- todistaa, että kysymyksessä olevien tavaroiden vientihetkellä ei ole annettu EUR.1-todistusta, ja ilmoittaa syyt tähän.
5. EUR.1-todistusten hakemukset sekä 9 artiklan 3 kappaleen toisessa kohdassa tarkoitetut alkuperäselvitykset, joiden nojalla uudet EUR.1-todistukset annetaan, on viejävaltion tulliviranomaisten säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
11 artikla
1. EUR.1-todistukset laaditaan tämän pöytäkirjan III liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle. Tämä lomake painetaan yhdellä tai useammalla sopimusvaltion virallisista kielistä tai englannin kielellä. EUR.1-todistukset laaditaan jollakin näistä kielistä ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti; jos ne laaditaan käsin, ne on täytettävä musteella ja painokirjaimin.
2. EUR.1-todistuksen koon tulee olla 210 x 297 mm; todistuksen pituus voi kuitenkin alittaa määrämitan enintään 5 millimetrillä tai ylittää sen enintään 8 millimetrillä. Käytettävän paperin tulee olla valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 g/m 2 . Siinä tulee olla vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.
3. Sopimusvaltiot voivat pidättää itselleen EUR.1-todistusten painatusoikeuden tai antaa sen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokaisessa EUR.1-todistuksessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa EUR.1-todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite, tai merkki, josta tämä voidaan tunnistaa. Siinä tulee myös olla painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, jonka avulla se voidaan yksilöidä.
12 artikla
1. EUR.1-todistus on esitettävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejävaltion tulliviranomainen on sen antanut, sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi tämän valtion säädösten määräämässä järjestyksessä. Mainitut viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat ehdot.
2. Rajoittamatta 5 artiklan 5 kappaleen määräyksiä katsotaan tulliselvitettäväksi ilmoittajan pyynnöstä ja asianomaisten viranomaisten määräämin ehdoin yhdeksi tavaraksi sellainen harmonoidun järjestelmän 84. tai 85. ryhmään kuuluva, osiin purettu tai kokoamaton tavara, joka tuodaan osalähetyksinä, ja koko tavaralle voidaan esittää yksi EUR.1-todistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.
3. EUR.1-todistus, joka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kappaleessa mainitun esittämisajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelua sovellettaessa, kun määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.
Muissa myöhästymistapauksissa tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä EUR.1-todistukset, kun tavarat on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.
4. Pienet eroavuudet EUR.1-todistuksen merkintöjen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee todistuksesta mitätöntä, jos voidaan asianmukaisesti osoittaa, että todistus vastaa tulliselvitettäviksi esitettyjä tavaroita.
5. Tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät EUR.1-todistukset tässä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.
6. 7 artiklassa mainittujen ehtojen noudattaminen osoitetaan esittämällä tuojavaltion tulliviranomaisille joko:
a) yksi ainoa viejävaltiossa laadittu kuljetusasiakirja, jonka turvin tavaroiden kuljetus kauttakulkumaan kautta on tapahtunut; tai
b) kauttakulkumaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:
- tarkka kuvaus tavaroista,
- tavaroiden purkamisen ja jälleenlastauksen päivämäärä ja tarvittaessa käytettyjen alusten nimet,
- todistus olosuhteista, joissa tavaroita on pidetty kauttakulkumaassa;
c) tai, edellä mainittujen puuttuessa, mitä tahansa todisteaineistoa.
13 artikla
1. Alkuperän osoittavia asiakirjoja annettaessa sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä jäljempänä olevien määräysten mukaisesti 9 artiklan 1-7 kappaleiden sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kappaleen määräysten estämättä.
2. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle (josta jäljempänä käytetään nimitystä ''valtuutettu viejä''), joka harjoittaa usein tapahtuvaa vientiä, jolle voidaan antaa EUR.1-todistus, ja joka antaa kaikki tulliviranomaisten tarpeellisiksi katsomat takeet tavaroiden alkuperäaseman tarkistamiseksi, luvan olla esittämättä vientihetkellä viejävaltion tullitoimipaikassa tavaroita ja niitä koskevan EUR.1-todistuksen hakemusta EUR.1-todistuksen saamiseksi 9 artiklan 1-4 kappaleiden mukaisin ehdoin.
3. Lisäksi tulliviranomaiset voivat antaa valtuutetulle viejälle luvan laatia EUR.1-todistuksia, jotka ovat voimassa enintään yhden vuoden antopäivästä ja joista jäljempänä käytetään nimitystä ''LT-todistus''. Lupa annetaan vain, mikäli maasta vietävien tavaroiden alkuperäaseman odotetaan pysyvän muuttumattomana LT-todistuksen voimassaoloajan. Jos LT-todistus ei enää ole voimassa joidenkin todistuksen kattamien tavaroiden osalta, valtuutetun viejän tulee välittömästi ilmoittaa tästä luvan antaneille tulliviranomaisille.
Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa viejävaltion tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi EUR.1-todistuksia, joissa on niiden yksilöimiseksi tarkoitettu tunnus.
4. Edellä 2 ja 3 kappaleessa mainitussa luvassa määrätään tulliviranomaisten valinnan mukaan, että EUR.1-todistuksen 11 sarake ''Tulliviranomaisen todistus'':
a) joko varustetaan edeltäkäsin viejävaltion asianomaisen tullitoimipaikan leimalla sekä mainitun toimipaikan virkamiehen joko käsin tai muulla tavoin tekemällä allekirjoituksella; tai
b) on valtuutetun viejän viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä ja tämän pöytäkirjan V liitteessä olevan mallin mukaisella erikoisleimalla vahvistama. Tämä leima voidaan esipainattaa lomakkeisiin.
EUR.1-todistuksen 11 sarakkeen ''Tulliviranomaisen todistus'' täyttää tarvittaessa valtuutettu viejä.
5. Edellä 4 a) kappaleessa mainituissa tapauksissa EUR.1-todistuksen 7 sarakkeeseen ''Huomautuksia'' tehdään jokin seuraavista merkinnöistä: ''Simplified procedure'', ''Yksinkertaistettu menettely'', ''Procédure simplifiée'', ''Vereinfachtes Verfahren'', ''Einföldud afgreidsla'', ''Procedura semplificata'', ''Forenklet prosedyre'', ''Förenklad procedur'', ''Procedura simplicata''. Valtuutettu viejä merkitsee tarvittaessa 13 sarakkeeseen ''Tarkastuspyyntö'' EUR.1-todistuksen jälkitarkastuksen suorittavan tulliviranomaisen nimen ja osoitteen.
6. Edellä 3 kappaleessa mainitussa tapauksessa valtuutettu viejä tekee EUR.1-todistuksen 7 sarakkeeseen myös jonkin seuraavista merkinnöistä:
''LT certificate valid until ...'',
''LT-todistus voimassa ... saakka''
''certificat LT valable jusqu'au ...'',
''LT-Certificat góltig bis ...'',
''LT skírteini gildir til ...'',
''certificato LT valido fino al ...'',
''LT-sertifikat gyldig til ...'',
''LT-certifikat giltigt till ...'',
''Certificat TL valabil pîna la ...'',
(päiväys merkitään numeroin),
sekä viittauksen lupaan, jonka nojalla kysymyksessä oleva LT-todistus on annettu.
Valtuutettua viejää ei vaadita mainitsemaan LT-todistuksen 8 ja 9 sarakkeessa kollien merkkejä ja numeroita, lukumäärää ja lajia, bruttopainoa (kg) tai muuta mittaa (l, m 3 , jne). 8 sarakkeessa tulee kuitenkin olla sellainen tavaroiden kuvaus ja nimitys, että se on riittävän tarkka niiden yksilöimiseksi.
7. Huolimatta 12 artiklan 1-3 kappaleiden määräyksistä LT-todistus täytyy jättää tuontitullitoimipaikkaan viimeistään silloin, kun ensimmäiset sen kattamat tavarat tuodaan maahan. Jos maahantuoja tulliselvittää tavaroita useassa tuojavaltion tullitoimipaikassa, tulliviranomaiset voivat vaatia häntä esittämään kopion LT-todistuksesta kaikissa näissä toimipaikoissa.
8. Kun LT-todistus on jätetty tulliviranomaisille, maahantuotujen tavaroiden alkuperäasema osoitetaan LT-todistuksen voimassaoloaikana kauppalaskuilla, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
a) kun kauppalaskussa on sekä jonkin sopimusvaltion tai Bulgarian alkuperätuotteita että ei-alkuperätuotteita, viejän tulee selvästi eritellä nämä kaksi tavararyhmää;
b) viejän on mainittava kussakin kauppalaskussa tavaroita koskevan LT-todistuksen numero, todistuksen voimassaolon päättymispäivä ja tavaroiden alkuperämaa tai -maat.
Viejän kauppalaskuun tekemä merkintä LT-todistuksen numerosta ja tavaroiden alkuperämaasta katsotaan ilmoitukseksi siitä, että tavarat täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän saavuttamiseksi sopimusvaltioiden välisessä kaupassa.
Viejävaltion tulliviranomaiset voivat vaatia, että merkinnät, jotka kauppalaskuun on edellä olevien määräysten mukaan tehtävä, on vahvistettava käsin kirjoitetulla allekirjoituksella, jota seuraa allekirjoittajan nimi selvennettynä;
c) tavaroiden kuvauksen ja nimityksen kauppalaskussa tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä käy selvästi ilmi, että tavarat on mainittu myös kysymyksessä olevalla LT-todistuksella;
d) kauppalaskuja voidaan laatia vain kysymyksessä olevan LT-todistuksen voimassaoloaikana maasta vietäville tavaroille. Ne voidaan kuitenkin esittää tuontitullitoimipaikassa neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejä on ne laatinut.
9. Yksinkertaistettujen menettelyjen mukaisesti tämän artiklan ehdot täyttävät kauppalaskut voidaan laatia ja/tai lähettää tietoliikennevälineitä tai automaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen. Tuojavaltion tullitoimipaikat hyväksyvät tällaiset kauppalaskut selvitykseksi maahantuotujen tavaroiden alkuperäasemasta mainitun valtion tulliviranomaisten vahvistamien menettelyjen mukaisesti.
10. Mikäli viejävaltion tulliviranomaiset toteavat, että jokin todistus ja/tai kauppalasku, joka on annettu tämän artiklan määräysten mukaisesti, ei ole voimassa joidenkin toimitettujen tavaroiden osalta, ne ilmoittavat tästä välittömästi tuojavaltion tulliviranomaisille.
11. Tulliviranomaiset voivat antaa valtuutetulle viejälle luvan laatia tämän pöytäkirjan IV liitteen mallin mukaisen viejän ilmoituksen sisältäviä kauppalaskuja EUR.1-todistusten sijasta.
Valtuutetun viejän kauppalaskuun tekemä ilmoitus laaditaan jollakin sopimusvaltioiden tai Bulgarian virallisista kielistä tai englannin kielellä. Se allekirjoitetaan käsin ja joko:
a) siinä on viitattava valtuutetun viejän luvan numeroon tai
b) sen on oltava valtuutetun viejän 4 b) kappaleessa tarkoitetulla, viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä erikoisleimalla vahvistama. Tämä leima voidaan esipainattaa kauppalaskuun.
12. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat kuitenkin antaa valtuutetulle viejälle luvan olla allekirjoittamatta kauppalaskussa olevaa 8 b) kappaleessa mainittua merkintää tai 11 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusta, kun tällaiset kauppalaskut laaditaan ja/tai lähetetään tietoliikennevälineitä tai automaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen.
Mainitut tulliviranomaiset määräävät tämän kohdan toteuttamista varten ehdot, joihin niiden sitä vaatiessa sisältyy valtuutetun viejän kirjallinen sitoumus, että hän ottaa täyden vastuun tällaisesta merkinnästä ja ilmoituksesta, niin kuin hän tosiasiassa olisi allekirjoittanut ne käsin.
13. Tulliviranomaiset määrittävät 2, 3 ja 11 kappaleessa mainituissa luvissa erityisesti:
a) EUR.1-todistusten ja LT-todistusten hakemuksia koskevat ehdot ja ehdot, jotka koskevat kauppalaskuun tavaroiden alkuperästä tehtävää ilmoitusta;
b) ehdot, joilla nämä hakemukset sekä kopio kauppalaskuista, joissa on viittaus LT-todistukseen, ja kauppalaskuista, joissa on viejän ilmoitus, säilytetään vähintään kaksi vuotta. LT-todistuksille ja kauppalaskuille, joissa on viittaus LT-todistukseen, tämä määräaika alkaa LT-todistuksen voimassaoloajan päättymispäivästä. Näitä määräyksiä sovelletaan myös EUR.1-todistuksiin, LT-todistuksiin ja kauppalaskuihin, joissa on viittaus LT-todistukseen, sekä kauppalaskuihin, joissa on viejän ilmoitus, joiden perusteella on annettu muita alkuperäselvityksiä 9 artiklan 3 kappaleen toisen kohdan mukaisin ehdoin.
14. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat ilmoittaa, että 2, 3 ja 11 kappaleen mukaisia helpotuksia ei sovelleta tiettyihin tavararyhmiin.
15. Tulliviranomaiset kieltäytyvät antamasta 2, 3 ja 11 kappaleessa mainittuja lupia sellaisille viejille, jotka eivät anna kaikkia niiden tarpeellisiksi katsomia takeita.
Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvat. Niiden on tehtävä näin silloin, kun hyväksymisen ehtoja ei enää täytetä tai kun valtuutettu viejä ei enää anna mainittuja takeita.
16. Valtuutettua viejää voidaan vaatia ilmoittamaan tulliviranomaisille niiden antamien määräysten mukaisesti tavaroista, jotka hän aikoo viedä, jotta asianomaisella tullitoimipaikalla on mahdollisuus suorittaa tarpeelliseksi katsomansa tarkastus ennen tavaran lähettämistä.
17. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sopimusvaltioiden tullimuodollisuuksia ja tulliasiakirjojen käyttöä koskevien säännösten soveltamiseen.
14 artikla
8 artiklan 1 c) kappaleessa mainitun ilmoituksen laatii viejä tämän pöytäkirjan IV liitteessä olevassa muodossa jollakin sopimusvaltioiden tai Bulgarian virallisista kielistä tai englanniksi. Se tehdään kirjoituskoneella tai leimaten ja allekirjoitetaan käsin. Viejän on säilytettävä kopio mainitun ilmoituksen sisältävästä laskusta vähintään kaksi vuotta.
15 artikla
1. Viejä tai hänen edustajansa esittää EUR.1-todistusta koskevan hakemuksensa yhteydessä sellaiset asiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tavaroille voidaan antaa EUR.1-todistus.
Hän sitoutuu esittämään asianomaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisätodistusaineiston, jonka ne mahdollisesti katsovat tarpeelliseksi etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden alkuperäaseman oikeellisuuden toteamiseksi, sekä sitoutuu hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja yllä mainittujen tavaroiden valmistus- olosuhteisiin kohdistuvat tarkastustoimenpiteet.
2. Viejien on säilytettävä 1 kappaleessa mainitut todistusasiakirjat vähintään kaksi vuotta.
3. Soveltuvin osin sovelletaan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä 13 artiklan 2 ja 3 kappaleen menettelyjä sovellettaessa ja 8 artiklan 1 b) ja 1 c) kappaleen ilmoituksiin.
16 artikla
1. Tavaroille, jotka on lähetetty EFTA-valtiosta tai Romaniasta muissa kuin sopimusvaltioissa tai Bulgariassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Romaniaan tai EFTA-valtioon tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa tämän sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen, että ne täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot niin, että niitä voidaan pitää EFTA-valtion tai Romanian alkuperätuotteina ja sikäli kuin tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla todistetaan, että:
a) viejä on lähettänyt nämä tavarat EFTA-valtiosta tai Romaniasta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;
b) mainittu viejä on myynyt tai luovuttanut nämä tavarat Romaniassa tai EFTA-valtiossa olevalle vastaanottajalle;
c) tavarat on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen Puolaan tai EFTA-valtioon siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;
d) sen jälkeen kun tavarat on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.
2. EUR.1-todistus tulee esittää normaalissa järjestyksessä tulliviranomaisille. Siinä on mainittava näyttelyn nimi ja osoite. Tavaroiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.
3. 1 kappaletta sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tavarat näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, sellaisia tilaisuuksia lukuun ottamatta, jotka on järjestetty kaupoissa tai liiketiloissa yksityisiin tarkoituksiin ulkomaisten tavaroiden myymiseksi.
17 artikla
1. Taatakseen tämän osaston oikean soveltamisen sopimusvaltiot avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä EUR.1-todistusten (myös 9 artiklan 3 kappaleen nojalla annettujen) ja kauppalaskussa olevien viejän ilmoitusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa.
2. Sekakomitealla on oikeus tehdä päätökset, jotka ovat tarpeen, jotta hallinnollisen yhteistyön muotoja voitaisiin ajallaan soveltaa sopimusvaltioissa.
3. Sopimusvaltioiden tulliviranomaiset toimittavat toisilleen EFTAn sihteeristön välityksellä tullitoimipaikkojensa EUR.1-todistusten antamiseen käyttämien leimasinten leimanäytteet.
4. Rangaistus- ja muita seuraamuksia sovelletaan jokaiseen, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tavaroille etuuskohtelun.
5. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen, että sellaisia EUR.1-todistuksen turvin kuljetettavia tavaroita, jotka kuljetuksen aikana tulevat niiden alueella sijaitsevalle vapaa-alueelle, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.
6. Mikäli sopimusvaltion alkuperää olevia, EUR.1-todistuksen turvin vapaa-alueelle tuotuja tavaroita valmistetaan tai käsitellään, asianomaisten tulliviranomaisten tulee viejän pyynnöstä antaa uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan määräysten mukaista.
18 artikla
1. EUR.1-todistusten tai kauppalaskuilla olevien viejän ilmoitusten jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kysymyksessä olevien tavaroiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.
2. Sovellettaessa 1 kappaleen määräyksiä tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat viejävaltion tulliviranomaisille EUR.1-todistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, tai kauppalaskun, jossa on viittaus LT-todistukseen, tai kauppalaskun, jossa on viejän ilmoitus, tai näiden asiakirjojen kopion ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat syyt tiedustelun tekemiseen.
Tulliviranomaiset toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja ilmoittavat kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden nojalla mainitussa EUR.1-todistuksessa tai kauppalaskussa olevia merkintöjä voidaan pitää virheellisinä.
Jos tuojavaltion tulliviranomaiset pidättyvät soveltamasta sopimuksen määräyksiä siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, ne tarjoutuvat luovuttamaan tavarat tuojalle sillä edellytyksellä, että ryhdytään tarpeellisiksi katsottuihin varotoimenpiteisiin.
3. Jälkitarkastuksen tulokset on ilmoitettava tuojavaltion tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Niiden perusteella tulee voida päättää, koskevatko 2 kappaleessa tarkoitetut palautettavat asiakirjat tosiasiallisesti vietyjä tavaroita ja voidaanko näihin tavaroihin tosiasiallisesti soveltaa etuuskohtelua.
Mikäli tuojavaltion tulliviranomaiset ja viejävaltion tulliviranomaiset eivät pysty ratkaisemaan kiistanalaisia tapauksia tai mikäli syntyy kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, ne on alistettava 26 artiklassa mainitun tulli- ja alkuperäasioiden alakomitean käsiteltäviksi. Päätökset tekee sekakomitea.
EUR.1-todistuksen jälkitarkastusta varten viejävaltion tulliviranomaisten on säilytettävä vientiasiakirjat tai niiden asemesta käytetyt EUR.1-todistusten jäljennökset vähintään kaksi vuotta.
III OSASTOLoppumääräykset
19 artikla
Sopimusvaltiot ryhtyvät omalta osaltaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
20 artikla
Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.
21 artikla
Tavarat, jotka ovat I osaston määräysten mukaisia ja jotka sopimuksen voimaantulopäivänä ovat joko matkalla tai väliaikaisesti varastoituina tullivarastoissa tai vapaa-alueilla jonkin sopimusvaltion alueella, voidaan hyväksyä alkuperätuotteiksi, edellyttäen, että neljän kuukauden kuluessa tästä päivästä tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään jälkikäteen annettu alkuperäselvitys sekä kuljetusolosuhteet todistavat asiakirjat.
22 artikla
Sopimusvaltiot sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta EUR.1-todistukset, joita niiden tulliviranomaiset ovat oikeutetut antamaan tätä sopimusta sovellettaessa, annetaan tässä sopimuksessa määrätyin ehdoin. Ne sitoutuvat myös varmistamaan tähän tarvittavan hallinnollisen yhteistyön, erityisesti tämän sopimuksen puitteissa vaihdettavien tavaroiden kuljetuksen ja säilytyksen valvomiseksi.
23 artikla
1. Rajoittamatta A pöytäkirjan määräyksiä voidaan tuotteille, jollaisiin sopimusta sovelletaan, ja jotka on käytetty sellaisten tuotteiden valmistukseen, joille annetaan tai laaditaan EUR.1-todistus, LT-todistus tai kauppalasku, jossa on viittaus LT-todistukseen tai kauppalasku, jossa on viejän ilmoitus, myöntää tullinpalautus tai tullihelpotus missä muodossa tahansa vain, jos ne ovat jonkin sopimusvaltion tai Bulgarian alkuperätuotteita.
2. Tässä artiklassa ''tullilla'' tarkoitetaan myös vaikutukseltaan tulleja vastaavia maksuja.
24 artikla
1. Milloin tämän sopimuksen nojalla johonkin EFTA-valtioon tuotavat tuotteet saavat erilaisen kohtelun kuin EFTA-konvention nojalla tuotavat tuotteet, tämän sopimuksen mukaista kohtelua sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, joita seuraa Romaniassa annettu tai laadittu 8 artiklan 1 kappaleessa mainittu alkuperäselvitys tai jokin tällainen alkuperäselvitys, joka on annettu jossakin EFTA-valtiossa ja jossa on merkintä ''EFTA-Romania Trade''.
2. EFTA-valtion viejän tai hänen edustajansa on EFTA-valtioiden välisessä kaupassa tehtävä alkuperäselvitykseen merkintä ''EFTA-Romania Trade'', milloin tuotteet ovat saaneet alkuperäasemansa tämän sopimuksen nojalla, kun valmistuksessa on käytetty Romanian tai Bulgarian alkuperää olevia aineksia.
3. Poiketen 1 kappaleen määräyksistä EFTA-valtion alkuperätuotteet, jotka jälleenviedään Romaniasta, saavat tuonnissa EFTA-valtioon saman kohtelun kuin ne olisivat saaneet, jos ne olisi lähetetty suoraan EFTA-valtiosta toiseen. Tuotteiden on oltava samassa tilassa tai ne eivät saa olla enempää kuin 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla Romaniassa valmistettuja tai käsiteltyjä. Tämä kohtelu myönnetään vain, mikäli EFTA-tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään Romanian asianomaisen tullitoimipaikan antama EUR.1-todistus, johon on tehty merkintä ''Application Article 24.3'' ja se on vahvistettu mainitun tullitoimipaikan leimalla.
25 artikla
1. Tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat tuonnissa Romaniaan sopimuksen mukaiset edut myös, mikäli niille esitetään bulgarialaisen tullitoimipaikan antama EUR.1-todistus, johon on tehty merkintä ''Application Article 25'' ja se on vahvistettu mainitun tullitoimipaikan leimalla.
2. Kun aiemmin Romaniaan tuodut tuotteet, joita seuraa EFTA-valtiossa annettu tai laadittu 8 artiklan 1 kappaleessa mainittu alkuperäselvitys, jälleenviedään Bulgariaan, Romania sitoutuu antamaan EUR.1-todistukset, joihin on tehty merkintä ''Application Article 25'', edellyttäen, että tuotteet jälleenviedään samassa tilassa tai niitä ei ole Romaniassa valmistettu tai käsitelty enempää kuin 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla.
26 artikla
Sekakomitean alaisuuteen asetetaan sopimuksen 28 artiklan 5 kappaleen mukaisesti tulli- ja alkuperäasioiden alakomitea, jonka tehtävänä on hallinnollisen yhteistyön toteuttaminen tämän pöytäkirjan toimivan, oikean ja yhdenmukaisen soveltamisen sekä asiantuntijoiden välisen jatkuvan tiedonkulun ja neuvotteluyhteyden varmistamiseksi.
Se koostuu sopimusvaltioiden asiantuntijoista, jotka vastaavat tulli- ja alkuperäasioihin liittyvistä kysymyksistä.
27 artikla
Sovellettaessa 1 artiklan 1 kappaleen b) ii) tai iii) kohtaa, jokaista sopimusvaltion alueen alkuperää olevaa tuotetta kohdellaan viennissä toisen sopimusvaltion alueelle ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin viimeksimainittu sopimusvaltio soveltaa tällaisiin tuotteisiin kolmansien maiden tullia tai vastaavia suojatoimenpiteitä tämän sopimuksen mukaisesti.
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN I LIITE Selventävät huomautukset
1 huomautus - 1 artiklaan
Ilmaus ''sopimusvaltio'' käsittää myös mainitun valtion aluevedet.
Aavalla merellä toimivien alusten, mukaanlukien ''tehdasalukset'', joissa niiden kalastamat tuotteet valmistetaan tai käsitellään, katsotaan olevan sen sopimusvaltion aluetta, jolle ne kuuluvat, edellyttäen että ne täyttävät 4 selventävässä huomautuksessa esitetyt ehdot.
2 huomautus - 1, 2 ja 4 artiklaan
1 artiklan alkuperäaseman saavuttamista koskevat ehdot on täytettävä keskeytyksettä sopimusvaltiossa lukuun ottamatta 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia.
Jos sopimusvaltiosta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on, lukuun ottamatta 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia, pidettävä ei-alkuperätuotteina, ellei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:
- palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat, ja
- niille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, kun ne ovat olleet kysymyksessä olevassa maassa.
3 huomautus - 1 ja 2 artiklaan
Ratkaistaessa onko tavara alkuperätuote, ei ole tarpeen tutkia, ovatko tavaran valmistuksessa käytetyt energiatuotteet, laitteistot, koneet ja työkalut kolmansien maiden alkuperää vai eivät.
4 huomautus - 4 artiklan f) kohtaan
Ilmaus ''sen alukset'' tarkoittaa vain aluksia:
a) jotka on rekisteröity sopimusvaltiossa;
b) jotka purjehtivat sopimusvaltion lipun alla;
c) jotka ainakin puoleksi ovat sopimusvaltion kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka pääkonttori sijaitsee tällaisessa valtiossa ja jonka toimitusjohtaja tai -johtajat, johtokunnan tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat sopimusvaltion kansalaisia ja lisäksi jonka pääomasta - kysymyksen ollessa henkilöyhtiöstä tai rajoitetuin vastuin toimivasta yhtiöstä - ainakin puolet kuuluu tällaiselle valtiolle, tällaisen valtion julkisille yhteisöille tai kansalaisille;
d) joiden päällystö on kokonaisuudessaan sopimusvaltioiden kansalaisia;
e) jonka miehistöstä vähintään 75 % on sopimusvaltioiden kansalaisia.
5 huomautus - 4 ja 5 artiklaan
1. Kelpuuttamisen yksikkö alkuperäsääntöjä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määrättäessä nimikettä harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan. 3 yleisen tulkintasäännön nojalla tariffoitavien tuotesarjojen osalta kelpuuttamisen yksikkö on jokainen sarjaan sisältyvä tavara; tämä koskee myös nimikkeiden 63.08, 82.06 ja 96.05 sarjoja.
Tästä seuraa, että:
- kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote tariffoidaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;
- kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka tariffoidaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, alkuperäsääntöjä on sovellettava kuhunkin tuotteeseen erikseen.
2. Kun harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkauksen katsotaan tariffoitaessa kuuluvan tuotteeseen, sen katsotaan kuuluvan tuotteeseen myös alkuperää määritettäessä.
5a huomautus - 4 artiklan h) kohtaan
Käytettyjen ulkorenkaiden osalta ilmaus ''siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat'' ei tarkoita vain ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvia käytettyjä ulkorenkaita vaan myös ainoastaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätteenä käytettäviksi soveltuvia käytettyjä ulkorenkaita.
6 huomautus - 5 artiklan 2 kappaleeseen
II liitteen alkuhuomautuksia sovelletaan myös tarvittaessa kaikkiin ei-alkuperäaineksia käyttäen valmistettuihin tuotteisiin, vaikka niille ei olekaan II liitteen luettelossa erityissääntöä, vaan ne ovat 5 artiklan 2 kappaleen nimikkeenmuutossäännön alaisia.
7 huomautus - 6 artiklaan
''Vapaasti tehtaalla -hinnalla'' tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, maksettavaa hintaa, kaikkien valmistuksessa käytettyjen tuotteiden arvo mukaan luettuna.
''Tullausarvolla'' tarkoitetaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta Genevessä 12 päivänä huhtikuuta 1979 tehdyn sopimuksen mukaista tullausarvoa.
8 huomautus - 8 artiklan 1 kappaleeseen
Mahdollisuus käyttää tämän pöytäkirjan nojalla kauppalaskua tavaroiden alkuperän osoittavana asiakirjana ulotetaan koskemaan myös lähetysluetteloa ja kaikkia muita kaupallisia asiakirjoja, joissa kysymyksessä olevien tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi.
Postitse lähetettävien tavaroiden osalta, joita 8 artiklan 2 kappaleen mukaan ei pidetä kaupallisena tuontina, ilmoitus alkuperäasemasta voidaan tehdä myös tulliluetteloon C2/CP3 tai tähän luetteloon liitettävälle erilliselle paperille.
9 huomautus - 17 artiklan 1 kappaleeseen ja 22 artiklaan
Kun EUR.1-todistus on annettu 9 artiklan 3 kappaleen määräysten mukaisesti ja se koskee samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita, määrämaan tulliviranomaisten tulee voida hallinnollisen yhteistyön perusteella saada jäljennös aikaisemmin annetusta tai laaditusta tavaraa koskevasta alkuperäselvityksestä.
10 huomautus - 23 artiklaan
''Tullinpalautuksella tai tullihelpotuksella missä muodossa tahansa'' tarkoitetaan kaikkia valmistukseen käytettyihin tuotteisiin sovellettavien tullien täydellistä tai osittaista takaisin maksamista tai perimättä jättämistä koskevia määräyksiä, edellyttäen että ne nimenomaisesti tai tosiasiallisesti sallivat tällaisen takaisinmaksun tai perimättäjätön siinä tapauksessa, että mainituista tuotteista valmistetut tavarat viedään maasta, mutta ei siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen.
''Valmistukseen käytetyillä tuotteilla'' tarkoitetaan kaikkia tuotteita, joiden osalta anotaan ''tullinpalautusta tai tullihelpotusta missä muodossa tahansa'' sellaisten alkuperätuotteiden viennin johdosta, joille annetaan tai laaditaan EUR.1-todistus, LT-todistus tai kauppalaskuja, joissa on viittaus LT-todistukseen, tai kauppalasku, jossa on viejän ilmoitus.
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN II LIITE Luettelo valmistuksesta tai käsittelystä, joka on suoritettava ei-alkuperäaineksille, jotta valmis tuote saa alkuperäaseman
ALKUHUOMAUTUKSET
Yleistä
1 huomautus
1.1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavarankuvaus. Kuhunkin kahden ensimmäisen sarakkeen merkintään liittyy 3 ja 4 sarakkeessa oleva sääntö. Ensimmäisen sarakkeen merkinnän jäljessä eräissä tapauksissa oleva pääte '':sta'' tai '':stä'' tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee ainoastaan 2 sarakkeessa mainittua osaa nimikkeestä tai ryhmästä.
1.2. Kun 1 sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on sen vuoksi yleisluonteinen tavarankuvaus, viereinen 3 tai 4 sarakkeessa oleva sääntö koskee kaikkia niitä tuotteita, jotka harmonoidussa järjestelmässä tariffoidaan 1 sarakkeessa mainitun ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu tähän sarakkeeseen.
1.3. Kun luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan saman nimikkeen eri tuotteisiin, nimikkeen kussakin alakohdassa on nimikkeen sen osan tavarankuvaus, jota viereinen 3 tai 4 sarakkeessa oleva sääntö koskee.
1.4. 84.-91. ryhmien tuotteisiin on sovellettava 3 sarakkeen alkuperäsääntöä, jos 4 sarakkeessa ei ole sääntöä.
2 huomautus
2.1. Ilmaus ''valmistus'' tarkoittaa kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös ''kokoamista''tai erityistoimenpiteitä. Katso kuitenkin 3 huomautuksen 5 kappaletta jäljempänä.
2.2. Ilmaus ''aines'' tarkoittaa kaikkia ''aineosia'', ''raaka-aineita'', ''komponentteja'', ''osia'' jne., jotka käytetään tuotteen valmistukseen.
2.3. Ilmaus ''tuote'' tarkoittaa valmista tuotetta, vaikka tämä olisikin tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimenpiteessä.
3 huomautus
3.1. Kun jokin nimike tai nimikkeen osa ei ole luettelossa, sovelletaan 5 artiklan 2 kappaleen ''nimikkeenmuutossääntöä''. Jos jotakin luettelon kohtaa koskee ''nimikkeenmuutosehto'', se on mainittu 3 sarakkeen säännössä.
3.2. 3 tai 4 sarakkeen säännön edellyttämä valmistus tai käsittely on suoritettava vain valmistukseen käytetyille ei-alkuperäaineksille. 3 tai 4 sarakkeen säännön rajoitukset koskevat niinikään ainoastaan käytettyjä ei-alkuperäaineksia.
3.3. Kun säännössä sanotaan, että ''minkä tahansa nimikkeen aineksia'' saa käyttää, saa käyttää myös aineksia, jotka kuuluvat samaan nimikkeeseen kuin tuote, ottaen kuitenkin myös huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Kuitenkin ilmaus ''valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen .... aineksista'' tarkoittaa, että vain sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saa käyttää, joilla on erilainen tavarankuvaus kuin tuotteella 2 sarakkeessa.
3.4. Jos ei-alkuperäaineksista tehtyä tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman valmistuksen kuluessa nimikkeenmuutossäännön tai luettelossa olevan oman sääntönsä nojalla, käytetään aineksena toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevaa sääntöä, jonka valmistukseen se on käytetty.
- Esimerkki:Nimikkeen 84.07 moottori, josta säännössä määrätään, että käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo ei saa ylittää 40 % vapaasti tehtaalla -hinnasta, tehdään nimikkeen 72.24 ''muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä''.
Jos tämä esimuokattu teräs on taottu kyseisessä maassa ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saanut alkuperäaseman luettelon nimikettä 72.24:stä koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää moottorin arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko teräs tuotettu samassa vai jossakin muussa tehtaassa. Ei-alkuperätuotetta olevan valanteen arvoa ei täten oteta huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.
3.5. Vaikka nimikkeenmuutossääntö tai luettelon sääntö täyttyy, tuote ei ole saanut alkuperäasemaa, jos suoritettu käsittely kokonaisuudessaan on riittämätön 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamassa mielessä.
4 huomautus
4.1. Luettelon sääntö määrittää vaadittavan vähimmäisvalmistuksen tai -käsittelyn, ja sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman; sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Näin ollen mikäli säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevaa ei-alkuperäainesta saa käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevan tällaisen aineksen käyttö sallittua mutta ei sitä myöhemmällä valmistusasteella olevan.
4.2. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saa käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.
- Esimerkki:
Kankaita koskeva sääntö määrää, että luonnonkuituja saa käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saa myös käyttää. Tämä ei tarkoita, että on käytettävä molempia, vaan että voidaan käyttää jompaakumpaa tai molempia.
Jos kuitenkin samassa säännössä on jotakin ainesta varten oma rajoituksensa ja muita aineksia varten muita rajoituksia, sovelletaan vain tosiasiallisesti käytettyjä aineksia koskevia rajoituksia.
- Esimerkki:
Ompelukoneita koskevassa säännössä määrätään, että käytettyjen langankiristysmekanismien on oltava alkuperätuotteita ja että käytetyn siksak-mekanismin on myös oltava alkuperätuote; näitä kahta rajoitusta sovelletaan vain, mikäli kysymyksessä olevat mekanismit tosiasiallisesti sisältyvät ompelukoneeseen.
4.3. Kun luettelon sääntö edellyttää, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä ehto ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne voi täyttää sääntöä.
- Esimerkki:
Nimikkeen 19.04 sääntö, joka nimenomaan sulkee pois viljan ja viljatuotteiden käytön, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.
- Esimerkki:
Jos kuitukankaasta tehdyn tavaran ollessa kysymyksessä ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta - vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voida tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen tulisi normaalisti olla lankaa edeltävällä asteella - ts. kuituasteella.
Tekstiilien osalta katso myös 7 huomautuksen 3 kappaletta.
4.4. Jos luettelon säännössä on kaksi tai useampia prosenttimääriä enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan ylittää korkeinta määrätyistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.
Tekstiilit
5 huomautus
5.1. Luettelossa käytetty ilmaus ''luonnonkuidut'' tarkoittaa muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltäviin valmistusasteisiin ja sisältää myös jätteet. Mikäli ei toisin mainita, ilmaus ''luonnonkuidut'' sisältää kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.
5.2. Ilmaus ''luonnonkuidut'' sisältää nimikkeen 05.03 jouhen, nimikkeiden 50.02 ja 50.03 silkin, nimikkeiden 51.01-51.05 villakuidut ja hienon ja karkean eläimenkarvan, nimikkeiden 52.01-52.03 puuvillakuidut ja nimikkeiden 53.01-53.05 muut kasvitekstiilikuidut.
5.3. Ilmauksia ''tekstiilimassa'', ''kemialliset aineet'' ja ''paperinvalmistusaineet'' käytetään luettelossa kuvaamaan 50.-63. ryhmiin kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai näistä kuiduista valmistettujen lankojen valmistuksessa.
5.4. Ilmausta ''katkotut tekokuidut'' käytetään luettelossa viittaamaan nimikkeiden 55.01-55.07 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouviin, synteetti- tai muuntokatkokuituihin tai niiden jätteisiin.
6 huomautus
6.1. Tuotteiden osalta, jotka tariffoidaan niihin luettelon nimikkeisiin, joissa viitataan tähän alkuhuomautukseen, luettelon 3 sarakkeen ehtoja ei sovelleta mihinkään niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 % kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso kuitenkin myös 6 huomautuksen 3 ja 4 kappaletta jäljempänä).
6.2. Tätä poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta riippumatta niiden osuudesta tuotteessa.
Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:
- silkki
- villa
- karkea eläimenkarva
- hieno eläimenkarva
- jouhet
- puuvilla
- paperinvalmistusaineet ja paperi
- pellava
- hamppu
- juutti ja muut niinitekstiilikuidut
- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut
- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut
- synteettikuitufilamentit
- muuntokuitufilamentit
- synteettikatkokuidut
- muuntokatkokuidut
- Esimerkki: Nimikkeen 52.05 lanka, joka on tehty puuvillakuiduista ja synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperäaineksia, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä, saa käyttää enintään 10 % langan painosta.
- Esimerkki: Nimikkeen 51.12 villakangas, joka on tehty villalangasta ja synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi ei-alkuperätuotetta olevaa synteettikuitulankaa tai villalankaa tai näiden sekoitusta, joka ei täytä alkuperäsääntöjä, saa käyttää enintään 10 % kankaan painosta.
- Esimerkki: Nimikkeen 58.02 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty puuvillalangasta ja puuvillakankaasta, on sekoitetuote vain, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta tai useammasta eri perustekstiiliaineesta, tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.
- Esimerkki: Jos kysymyksessä oleva tuftattu tekstiilikangas olisi tehty puuvillalangasta ja synteettikuitukankaasta, olisi luonnollisesti käytetty kahta eri perustekstiiliainetta.
- Esimerkki: Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas juutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Näin ollen saa käyttää mitä tahansa ei-alkuperäaineksia, joita käytetään myöhemmällä valmistusasteella olevina, kuin sääntö sallii, edellyttäen, ettei niiden yhteispaino ylitä 10 % mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Juuttikangaspohja, muuntokuitulangat ja/tai puuvillalangat voitaisiin siis tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoehdot täyttyvät.
6.3. Tuotteissa, joissa on ''segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä'', tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 %.
6.4. Tuotteissa, joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä, tämä poikkeus on 30 % tällaisen kaistaleen osalta.
7 huomautus
7.1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän alkuhuomautukseen, saa käyttää, vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta, tekstiiliaineita, jotka eivät täytä kysymyksessä olevaa sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, edellyttäen, että ne tariffoidaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja ettei niiden arvo ylitä 8 % tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.
7.2. Muuta kuin tekstiiliainetta olevien koristeiden ja tarvikkeiden tai muiden ainesten, joissa on tekstiiliä, ei tarvitse täyttää 3 sarakkeen ehtoa, vaikka 4 huomautuksen 3 kappale ei niitä koske.
7.3. 4 huomautuksen 3 kappaleen mukaan ei-alkuperätuotteita olevia, muuta kuin tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita tai muita tuotteita, joissa ei ole tekstiiliä, saa joka tapauksessa käyttää vapaasti, koska niitä ei voida valmistaa 3 sarakkeessa luetelluista aineksista.
- Esimerkki:Jos luettelon sääntö edellyttää, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska niitä ei voida tehdä tekstiiliaineista.
7.4. Prosenttisääntöä sovellettaessa koristeiden ja tarvikkeiden arvo on otettava huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.
(taulukko on jätetty tästä pois)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN III LIITE
Tavaratodistus
Tavaratodistushakemus
Viejän ilmoitus
(mallit on jätetty tästä pois)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN IV LIITE
8 artiklan 1 kappaleen b) ja c) kohdassa mainittu ilmoitus
(malli on jätetty tästä pois)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN V LIITE
(erikoisleiman malli on jätetty tästä pois)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN VI LIITE
(taulukko on jätetty tästä pois)
III LIITE JOTA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
1. Itävallassa ja Ruotsissa tämän liitteen A taulukossa lueteltuihin Romanian alkuperätuotteisiin (Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen kattamat tuotteet) sovellettavat tuontitullit poistetaan asteittain seuraavien aikataulujen mukaisesti:
a) Itävallassa kaikki tullit alennetaan 50 prosenttiin perustullista sopimuksen voimaantulopäivänä;
sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti: 40 prosenttiin perustullista 1 päivänä tammikuuta 1994, 20 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1995, 10 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1996 ja 0 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1997.
b) Ruotsissa kaikki tullit alennetaan 80 prosenttiin perustullista sopimuksen voimaantulopäivänä;
sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti: 60 prosenttiin perustullista 1 päivänä tammikuuta 1994, 40 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1995, 20 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1996, 10 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1997 ja 0 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1998.
2. Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa tämän liitteen B, C ja D taulukossa lueteltuihin Romanian alkuperää oleviin tekstiili- ja vaatetustuotteisiin sovellettavat tuontitullit poistetaan asteittain seuraavien aikataulujen mukaisesti:
a) Itävallassa kaikki tullit alennetaan 65 prosenttiin perustullista sopimuksen voimaantulopäivänä;
sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti: neljään seitsemäsosaan perustullista 1 päivänä tammikuuta 1995, kolmeen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1996, kahteen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja yhteen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Jäljelle jäävä tulli poistetaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
b) Norjassa ja Ruotsissa kaikki tullit alennetaan viiteen seitsemäsosaan perustullista sopimuksen voimaantulopäivänä;
sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti: neljään seitsemäsosaan perustullista 1 päivänä tammikuuta 1995, kolmeen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1996, kahteen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja yhteen seitsemäsosaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Jäljelle jäävä tulli poistetaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
3. Koska Suomi, Liechtenstein ja Sveitsi alentavat Romanian alkuperää olevien teollisuustuotteiden tullit 0 prosenttiin perustulleista sopimuksen voimaantulopäivänä, ne voivat, mikäli kotimaan markkinoille aiheutuu vakavia häiriöitä A - D taulukoissa lueteltujen tuotteiden alhaisemmasta suojasta sen ajanjakson kuluessa, jolloin näiden tuotteiden tulleja puretaan, ottaa uudelleen käyttöön tullit, joiden tarjoama suoja ei ylitä EFTA-valtioissa sinä ajankohtana vallitsevaa suojaa ja jotka eivät missään tapauksessa ylitä sinä ajankohtana voimassa olevia suosituimmuustulleja.
4. Suomi voi, 3 kappaleessa tarkoitetun ajanjakson kuluessa ja mikäli kotimaan markkinoille aiheutuu vakavia häiriöitä, ottaa uudelleen käyttöön tullit, joiden tarjoama suoja ei missään tapauksessa ylitä sinä ajankohtana Suomessa voimassa olevia suosituimmuustulleja, E taulukossa lueteltujen Romanian alkuperätuotteiden osalta, joiden tullit alennetaan 0 prosenttiin perustullista sopimuksen voimaantulopäivänä.
III LIITE JOTA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
III liitteen A taulukko
III liitteen B taulukko
III liitteen C taulukko
III liitteen D taulukko
III liitteen E taulukko
(taulukot on jätetty tästä pois)
IV LIITE JOTA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA
1. EFTA-valtioiden tämän liitteen A taulukossa mainittujen alkuperätuotteiden osalta Romania poistaa kaikki tullit sopimuksen voimaantulopäivänä.
2. EFTA-valtioiden tämän liitteen B taulukossa mainittujen alkuperätuotteiden osalta Romania alentaa asteittain kaikkia tulleja seuraavan aikataulun mukaisesti:
- sopimuksen voimaantulopäivänä 80 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 1996 40 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 1998 0 prosenttiin perustullista.
3. EFTA-valtioiden tämän liitteen C taulukossa mainittujen alkuperätuotteiden osalta Romania alentaa asteittain kaikkia tulleja seuraavan aikataulun mukaisesti:
- sopimuksen voimaantulopäivänä 80 prosenttiin perustullista;
- sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti:
70 prosenttiin perustullista 1 päivänä tammikuuta 1996, 60 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 1998, 40 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2000, 20 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2001 ja 0 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2002.
4. EFTA-valtioiden tämän liitteen D taulukossa mainittujen alkuperätuotteiden osalta Romania alentaa asteittain kaikkia tulleja seuraavan aikataulun mukaisesti:
1 päivänä tammikuuta 1996 80 prosenttiin perustullista;
- sitä seuraavat alennukset toteutetaan seuraavasti:
- 60 prosenttiin perustullista 1 päivänä tammikuuta 1998, 40 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2000, 20 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2001 ja 0 prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2002.
5. EFTA-valtioiden alkuperätuotteita olevien, harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25.-97. ryhmiin ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden osalta, joita ei ole mainittu tämän liitteen A, B, C tai D taulukossa, Romania poistaa asteittain kaikki tullit seuraavan aikataulun mukaisesti:
- 1 päivänä tammikuuta 1996 80 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 1998 60 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 1999 50 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 2000 35 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 2001 20 prosenttiin perustullista;
- 1 päivänä tammikuuta 2002 0 prosenttiin perustullista.
6. Romania poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä kaikki vaikutukseltaan tuontitulleja vastaavat maksut lukuun ottamatta tullimuodollisuuksista kannettavaa maksua, joka on 0,5 prosenttia tavaran arvosta ja poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:
- maksu alennetaan 0,25 prosenttiin vuoden 1995 lopussa;
- maksu poistetaan viimeistään vuoden 1997 lopussa.
IV LIITE JOTA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
IV liitteen A taulukko
IV liitteen B taulukko
IV liitteen C taulukko
IV liitteen D taulukko
(taulukot on jätetty tästä pois)
C PÖYTÄKIRJA JOTA TARKOITETAAN 6 ARTIKLAN 1 KAPPALEESSA
1 artikla
Islanti voi, ottaen asianmukaisesti huomioon sopimuksen 14 artiklan ehdot, säilyttää I taulukossa mainittujen tuotteiden fiskaaliset tullit.
Kun Islannissa ryhdytään tuottamaan tuotetta, joka on samankaltainen kuin jokin I taulukossa mainittu tuote, jälkimmäiseen tuotteeseen sovellettava tulli on poistettava.
2 artikla
Liechtenstein ja Sveitsi voivat soveltaa fiskaalisia tulleja II taulukossa mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluviin tuotteisiin sopimuksen 14 artiklan ehtoja noudattaen.
Kun Liechtensteinissa ja Sveitsissä ryhdytään tuottamaan tuotetta, joka on samankaltainen kuin jokin II taulukossa mainittu tuote, jälkimmäiseen tuotteeseen sovellettava tulli on poistettava.
C PÖYTÄKIRJAN I TAULUKKO
C PÖYTÄKIRJAN II TAULUKKO
(Näiden taulukoiden teksti on nähtävissä ja saatavana tullihallituksessa, joka antaa siitä tietoja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi.)
V LIITE JOTA TARKOITETAAN 7 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
1. Vientitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistaminen ei koske Islantia tämän liitteen taulukossa lueteltujen tuotteiden osalta.
2. Romania poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä kaikki vaikutukseltaan vientitulleja vastaavat maksut lukuun ottamatta tullimuodollisuuksista kannettavaa maksua, joka on 0,5 prosenttia tavaran arvosta ja poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:
- maksu alennetaan 0,25 prosenttiin vuoden 1995 lopussa;
- maksu poistetaan viimeistään vuoden 1997 lopussa.
V LIITTEEN TAULUKKO
(Tämän taulukon teksti on nähtävissä ja saatavana tullihallituksessa, joka antaa siitä tietoja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi.)
VI LIITE JOTA TARKOITETAAN 8 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
(Tämän liitteen teksti on nähtävissä ja saatavana tullihallituksessa, joka antaa siitä tietoja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi.)
VII LIITE JOTA TARKOITETAAN 8 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA
1. Romania poistaa vuoden 2000 loppuun mennessä maahan tuotujen, valmistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä lukien vähintään 8 vuotta vanhojen tai sitä vanhempien käytettyjen autojen rekisteröinnin estävät toimenpiteet.
2. Näiden toimenpiteiden alaiset tuotteet luetellaan jäljempänä.
(taulukko on jätetty tästä pois)
VIII LIITE JOTA TARKOITETAAN 9 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
(taulukko on jätetty tästä pois)
IX LIITE JOTA TARKOITETAAN 9 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA
1. Romania poistaa tämän liitteen taulukossa lueteltuja tuotteita koskevat määrälliset vientirajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet asteittain viimeistään vuoden 1997 lopussa.
2. Romania muuntaa taulukon harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän mukaiseksi vuoden 1993 alkupuolella.
3. Romania ilmoittaa EFTA-valtioille kaikista taulukon myöhemmistä muutoksista ennen tällaisen muutoksen voimaantuloa.
IX LIITE JOTA TARKOITETAAN 9 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA IX LIITTEEN TAULUKKO Vientirajoitusten alaiset tuotteet
1 luettelo
Tuotteet, joiden vienti on tilapäisesti kielletty vuonna 1992
1. Sähkövoima
2. Energinen kivihiili ja koksihiili
3. Kivihiilibriketit
4. Kulta- ja hopearikasteet, muut kuin rautaa sisältävät
5. Luonnonkaasut eli maakaasut ja nesteytetyt kaasut
6. Raaat öljyt
7. Polttoöljy, petroli ja nestemäinen polttoaine
lämmitystä varten
8. Aromaattiset hiilivedyt (paraksyleeni, ksyleeni-
isomeerien seokset, sykloheksanoni ja sykloheksanoli)
9. Välituotteet tekokuituja ja -lankoja varten
(fenoli, propyleeni)
10. Jalometalleja ja harvinaisia metalleja sisältävät romu
ja uusiutuvat aineet
11. Muu kuin rautaa sisältävä romu, paperijäte
(ei kuitenkaan lyijy-kuparikuori)
12. Muut kuin rautaa sisältävät metallit kappaleina
(lyijy, sinkki, tina ja niiden seokset),
ei kuitenkaan kappaleet uudelleen sulatetusta
pronssi- ja messinkiseoksesta eikä juotosseoksia
puikkojen ja lankojen muodossa
13. Valssattu ja kierteistetty lanka, pursotetut
kuparitangot
14. Tekninen rikki
15. Valmistamattomat luonnontimantit
16. Mineralogiset kokoelmat
17. Ihmisille ja eläimille tarkoitetut lääkkeet ja
Romanian lääketeollisuuden käyttämät raaka-aineet
lukuun ottamatta 3 luettelon tuotteita
18. Proteesit, ortopediset tuotteet ja lääkintäkäyttöön
tarkoitettu puuvillavanu
19. Tukit, kattoparrut, sahatavara, ratapölkyt,
joulukuuset jne.
20. Polttopuu, puutavara selluloosan, lastulevyn ja
kuitulevyn valmistukseen
21. Puutavara 1) havupuuta tai lehtipuuta ja puiset
kuormalavat (myös parketti ja tammesta valmistettu
jalkalista)
1) Seuraava vientimäärä sallitaan:
-30 000 kuutiometriä puutavarakiintiön mukaisesti
22. Vanerit (kaikkia puulajeja)
23. Selluloosa ja puoliselluloosa
24. Silkkikokongi, ''Bombix Mori'' -lajia
25. Nautaeläinten raakavuodat
26. Lampaan ja vuohen raakanahat
2 luettelo
Vientikiintiön alaiset tuotteet vuonna 1992
1. Eristetyt ja emaloidut kuparikaapelit ja -langat
2. Ferroseokset (ferrokromi (kromirauta), ferropiimangaani,
ferropii (piirauta) ja piimetalli)
3. Kerätty romurauta, käytetyt kiskot
4. Primaari ja sekondaari alumiini harkkoina
5. Sekondaarit pronssi- ja messinkiseokset harkkoina,
myös juotosseokset puikkojen ja lankojen muodossa
6. Lyijy-kuparikuori
7. Maahantuoduista kuparirikasteista tuotettu
elektrolysoitava kupari
8. Bensiini (ellei kotimarkkinoille aiheudu pulaa)
9. Dieselöljy
10. Nafteenikivennäisöljy
11. Typestä ja virtsa-aineesta (ureasta) saadut kemialliset
lannoitteet
12. Pyökkivaneri
13. Puulevyt
14. Pyökkiparketti
15. Lastulevy
16. Puulaatikot sitrushedelmiä varten
17. Puutavara ja puolivalmisteet havupuuta, pyökkiä ja eri
lehtipuulajeja (poppelia jne.)
18. Ovien ja ikkunoiden kehykset
19. Muistikirjat
20. Bentseeni
21. Tolueeni
22. Dimetyylitereftalaatti
23. Akryylinitriili
24. Eteeniglykoli
25. Valmistamaton marmori
3 luettelo
Vientikiintiön alaiset raaka-aineet ja lääkkeet vuonna 1992
1. Kloramfenikoli rakeina
2. Kalsiumpantotenaatti (paljoustavarana)
3. Dietyylimalonaattiesteri (paljoustavarana)
4. K3-vitamiini rehukäyttöön (paljoustavarana)
5. Ruiskutettava glukonikalsium
6. Ruiskutettava glukoosi (dekstroosi)
7. Pharyingosept tabletteina
8. Aspirin (paljoustavarana)
9. Natriumbentsoaatti
10. Bentsoehappo 99 %
11. Salisyylihappo
12. Romazulan annospulloissa
13. Insuliini ampulleina
14. Hydrokortisoniasetaatti 25 mg 5/1
15. Heligal pillereinä x 20
16. Silimarine pillereinä x 80
17. Lanatosidi pillereinä x 60
18. Apilarnil potent x 40
19. Apilarnil potent Y pillereinä x 40
20. Adenostop 100 ml
21. Penisilliini G steriili
22. Penisilliini G natrium
23. Tetrasykliini (paljoustavarana)
24. Oksitetrasykliini (paljoustavarana)
25. Oksitetrasykliini rehulaatu 10 %
26. Streptomysiini annospulloissa
27. Streptomysiini (paljoustavarana)
28. Nistatin (paljoustavarana)
29. Kloksasilliini (paljoustavarana)
30. Efitard annospulloissa
31. Kloramfenikolihemisuksinaatti annospulloissa
32. Moldamin annospulloissa
33. Pell-Amar salvana, voiteena, geelinä ja paljoustavarana
34. B-12 vitamiini eläinlääkintäkäyttöön
35. Oksasilliini annospulloissa x 500 mg
36. Metisilliini annospulloissa x 1 g
37. Erytromysiinilaktobionaatti annospulloissa
38. Phosphobion ampulleina
39. Gerovital H-3 ampulleina
40. Gerovital H-3 rakeina
41. Aslavital ampulleina
42. Aslavital rakeina
43. Pell-Amar pillereinä
44. Sulfatiatsoli (paljoustavarana)
45. Ftaalisulfatiatsoli (paljoustavarana)
46. Klorokiinifosfaatti pillereinä
47. Sulfaniiliamidi (paljoustavarana)
48. Kalsiumglukoni ampulleina
49. DL-metioniini
50. Kiniinisulfaatti
51. Tolbutamidi (paljoustavarana)
52. Parasetamoli (paljoustavarana)
53. Metyylisalisylaatti (paljoustavarana)
54. Sulfokinoksaliini (paljoustavarana)
55. Fenoliftaleiini (paljoustavarana)
56. Klooriamiini B
57. Natriumsakkariini
58. Salisyyliamidi
59. Saprosan
60. Nikotiiniamidi
61. Nipagin
62. Fenasetiini
63. Nipasol
64. Iso-oktyylisalisylaatti
65. Natriumsyklamaatti
66. Klooritsoksatsoni
67. Piracetam
68. Meklofenoksaatti
69. Scobutil
70. Piperatsiiniadipaatti
71. Koliiniditartraatti
72. Metyylinikotinaatti
73. Myrkkyliljan siemen (Semen colchici)
D PÖYTÄKIRJA MONOPOLIT, JOITA EI SOPIMUKSEN VOIMAAN TULLESSA OLE MUKAUTETTU 11 ARTIKLAN MUKAISESTI
1. Sopimuksen 11 artiklaa sovelletaan Liechtensteiniin ja Sveitsiin suolaa ja ruutia koskevien valtion monopolien sekä Islannin lannoitemonopolien osalta ainoastaan siltä osin kuin näiden valtioiden tulee täyttää vastaavat velvoitteet EFTA-valtioiden ja Euroopan talousyhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen nojalla.
2. Sopimuksen 11 artiklaa sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 1995 lähtien Itävallan suolamonopolin osalta.
3. Sopimuksen 11 artiklan 1 kappaleessa mainittu mukauttaminen toteutetaan Romanian osalta asteittain ja saatetaan päätökseen viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.
X LIITE TEKNISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVIEN EHDOTUSTEN ILMOITUSMENETTELY
1 artikla
Tätä liitettä sovellettaessa
(a) ''teknisellä eritelmällä'' tarkoitetaan asiakirjaan sisältyvää eritelmää tuotteelta vaadittavista ominaisuuksista, kuten laadusta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, niihin mukaan luettuina esimerkiksi terminologiaa, tunnuksia, koestusta ja koestusmenetelmiä, pakkaamista, merkitsemistä tai etiköimistä koskevat vaatimukset;
(b) ''teknisillä määräyksillä'' tarkoitetaan teknisiä eritelmiä niihin liittyvine hallinnollisine määräyksineen, joiden noudattaminen on lain nojalla tai käytännössä pakollista markkinoitaessa tai käytettäessä tuotetta sopimuspuolen alueella tai suuressa osassa sen aluetta, lukuun ottamatta kuitenkaan paikallisten viranomaisten antamia määräyksiä;
(c) ''teknistä määräystä koskevalla ehdotuksella'' tarkoitetaan teknisen eritelmän ja siihen liittyvät hallinnolliset määräykset käsittävää tekstiä, joka on tarkoitus tai voidaan saattaa voimaan teknisenä määräyksenä ja joka on sellaisessa valmisteluvaihessa, että siihen voidaan vielä tehdä muutoksia;
(d) ''tuotteella'' tarkoitetaan kaikkia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tavaroita.
2 artikla
1. Ilmoituksessa on
(a) esitettävä teknistä määräystä koskevan ehdotuksen koko teksti sekä alkuperäiskielellä että kokonaan käännettynä englannin kielelle taikka englannin kielisenä tiivistelmänä;
(b) todettava, onko teknistä määräystä koskeva ehdotus täysin yhdenmukainen kansainvälisen tai alueellisen toimielimen laatiman, tapaukseen soveltuvan teknisen eritelmän kanssa vai poikkeaako ehdotus sellaisista eritelmistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa on poikkeamisen syyt perusteltava;
(c) mainittava sen kansallisen viranomaisen nimi ja osoite, joka antaa lisätietoja määräyksestä;
(d) mainittava määräyksen suunniteltu voimaantulopäivämäärä.
2. Milloin teknistä määräystä koskeva ehdotus merkitsee ainoastaan kansainvälisen tai eurooppalaisen standardin voimaansaattamista, on ilmoituksessa pelkästään yksilöitävä asianomainen standardi.
3 artikla
EFTA-valtiot ja Romania voivat kukin pyytää lisätietoja tämän menettelyn mukaisesti ilmoitetusta teknistä määräystä koskevasta ehdotuksesta.
4 artikla
1. Ilmoitusten vaihdon EFTA-valtioiden ja Romanian välillä on tapahduttava EFTAn sihteeristön välityksellä.
2. EFTAn sihteeristön välityksellä EFTA-valtiot ja Romania voivat esittää huomautuksia toimitetuista ehdotuksista.
5 artikla
Ilmoituksia koskevien huomautusten esittämiseen varattava määräaika on vähintään kolme kuukautta siitä päivästä, jolloin EFTAn sihteeristö vastaanottaa teknistä määräystä koskevan ehdotuksen tekstin. Mainitun ajan kuluessa ehdotettua teknistä määräystä ei saa antaa.
6 artikla
Lisäilmoituksessa todetaan, missä määrin EFTA-valtioiden ja Romanian esittämiä huomautuksia on ollut mahdollista ottaa huomioon, miten määräystä on asiallisesti muutettu ilmoitukseen verrattuna, sekä minä päivänä määräys tulee voimaan.
7 artikla
Kolmen kuukauden odotusaikaa ei kuitenkaan sovelleta, jos toimivaltaiset viranomaiset joutuvat yleisen terveyden tai turvallisuuden taikka eläinten tai kasvien elämän ja terveyden suojeluun liittyvistä pakottavista syistä valmistelemaan ja saattamaan voimaan määräyksiä niin lyhyessä ajassa, etteivät mitkään neuvottelut ole mahdollisia. Syyt, joiden nojalla kiireellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, on ilmoitettava.
8 artikla
EFTA-valtioiden ja Romanian on tämän sopimuksen noudattamiseksi neuvoteltava säännöllisesti keskenään menettelyn tyydyttävän toiminnan varmistamiseksi.
XI LIITE HENKISEN OMAISUUDEN SUOJA
1 artiklaSuojan määrittely ja soveltamisala
''Henkisen omaisuuden suojalla'' tarkoitetaan erityisesti suojaa, joka annetaan tekijänoikeuksille sekä näiden kaltaisille oikeuksille, tavaramerkeille, maantieteellisille merkinnöille, teollisille mallinoikeuksille, patenteille, integroitujen piirien malleille sekä julkaisemattomille taitotietoa koskeville tiedoille.
2 artiklaKansainvälisten sopimusten vaatimukset
(1) Sopimuksen 17 artiklan 2 kappaleen mukaisesti sopimusvaltiot sitoutuvat noudattamaan seuraavien monenvälisten sopimusten asettamia vaatimuksia:
- Teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskeva Pariisin sopimus, joka on tehty 20 päivänä maaliskuuta 1883 (Tarkistus Tukholmassa 1967);
- Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta, joka on tehty 9 päivänä syyskuuta 1886 (Tarkistus Pariisissa 1971);
- Kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta, joka on tehty 26. päivänä lokakuuta 1961 (Rooman yleissopimus);
(2) Sopimusvaltiot sopivat, että jos joku sopimusvaltioista pyytää, ne aloittavat välittömästi asiantuntijaneuvottelut toimenpiteistä, jotka liittyvät tiettyihin tai tuleviin henkisen omaisuuden harmonisointia, hallinnointia ja voimaantuloa koskeviin kansainvälisiin yleissopimuksiin ja toimenpiteistä kansainvälisissä järjestöissä kuten Tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (GATT), Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) sekä sopimusvaltioiden ja kolmansien valtioiden välisissä henkistä omaisuutta koskevissa järjestelyissä.
3 artiklaMuut asetetut vaatimukset
(1) Sopimusvaltiot takaavat kansallisessa lainsäädännössään ainakin seuraavat asiat:
- tekijänoikeuksien, mukaan lukien tietokoneohjelmien ja tietokantojen, sekä näiden kaltaisten oikeuksien riittävä ja tehokas suoja;
- tavaroiden ja palvelujen tavaramerkkien, erityisesti kansainvälisesti tunnettujen tavaramerkkien riittävä ja tehokas suoja;
- riittävät ja tehokkaat keinot kaikkia tuotteita koskevien maantieteellisten merkintöjen, mukaan lukien alkuperämerkintöjen, suojaamiseksi ainakin siltä osin, ettei niiden käyttö johda yleisöä harhaan;
- teollisten mallinoikeuksien riittävä ja tehokas suoja, erityisesti antamalla viiden vuoden suojakausi hakemuspäivästä alkaen ja myös mahdollisuus jatkaa suojaa kahdella peräkkäisellä viiden vuoden kaudella;
- saman tasoinen patenttien riittävä ja tehokas suoja kuin mitä Euroopan vapaakauppa-alueella on voimassa;
- patenttien pakkolisensoinnin on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä, siitä on suoritettava patenttilisenssin markkina-arvoa vastaava korvaus, ja lisensointia on valvottava oikeudellisesti. Patenttilisenssin soveltamisala ja kesto on rajattava siihen tarkoitukseen, johon lupa on myönnetty. Lisenssien, joiden myöntäminen perustuu keksinnön käyttämättömyyteen, saa käyttää vain siinä määrin kuin on tarpeellista paikallisten markkinoiden tyydyttämiseksi kohtuullisin kaupallisin ehdoin;
- integroitujen piirien mallien riittävä ja tehokas suoja; ja
- julkaisemattomien taitotietoa koskevien tietojen riittävä ja tehokas suoja.
4 artiklaTeollis- ja tekijänoikeuksien hankkiminen ja ylläpitäminen
Milloin teollis- ja tekijänoikeuksien hankkiminen edellyttää oikeuden myöntämistä tai rekisteröintiä, sopimusvaltiot takaavat, että myöntämis- ja rekisteröintimenettely on syrjimätön, oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Menettely ei saa olla tarpeettoman monimutkainen ja kallis tai sisältää kohtuuttomia aikarajoituksia tai aiheettomia viiveitä.
5 artiklaTeollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano
(1) Sopimusvaltiot takaavat, että täytäntöönpanomenettely on syrjimätön, oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Menettely ei saa olla tarpeettoman monimutkainen ja kallis, tai sisältää kohtuuttomia aikarajoituksia tai aiheettomia viiveitä.
(2) Sopimusvaltiot huolehtivat sellaisista täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä, jotka ovat riittäviä, tehokkaita ja syrjimättömiä täyden suojan takaamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan. Nämä määräykset sisältävät erityisesti velvoitteet/kieltomääräykset, oikeudenhaltijalle aiheutuvan vahingon riittävän korvaamisen sekä ennakkotoimenpiteet, inaudita altera parte -toimenpiteet mukaan luettuina.
XII LIITE SOPIMUKSEN 19 ARTIKLAN TULKINTA
EFTA-valtiot ja Romania sopivat keskenään, että sopimuksen 19 artiklaa sovellettaessa noudatetaan seuraavia perusteita:
(a) Valtiontueksi voidaan katsoa vain sellaiset toimenpiteet, jotka johtavat valtion varojen nettosiirtoon tuensaajalle suorien tukipalkkioiden kautta, tai jotka verohelpotusten kautta johtavat verotuloista luopumiseen; tuki, jota myönnetään sellaisissa tukijärjestelmissä, jotka tuensaajat maksavat kokonaan, ei ole 19 artiklassa tarkoitettua valtiontukea; arvioitaessa valtiontuen vaikutuksia on otettava huomioon kaikkien erilaisten tuensaajille myönnettyjen tukitoimien kumulatiivinen vaikutus.
(b) Seuraavat toimenpiteet eivät yleensä muodosta 19 artiklassa tarkoitettua valtiontukea:
(i) valtion varoista tai valtion laitosten toimesta myönnettävät luotot ja lainat, jos korko ja pääoman takaisinmaksu ovat kulloistenkin markkinaehtojen mukaiset;
(ii) valtioiden tai valtion laitosten antamat takuut, jos maksut kattavat tukiohjelman pitkäaikaiset kustannukset;
(iii) valtioiden tai valtion laitosten pääomasijoitukset, jos näiden sijoitusten tuoton voidaan kohtuullisesti odottaa olevan vähintään yhtä suuri kuin valtion luotonoton kustannukset;
(iv) kaikkien yritysten käytettävissä olevat, maassa yhtenäisesti noudatettavat verotoimenpiteet mukaanlukien sellaiset sosiaaliturvamaksut, jotka sisältyvät verotarkoituksiin määritettyyn yleiseen kansalliseen tulonormiin.
(c) Seuraavat toimenpiteet ovat esimerkkejä sellaisesta tuesta, joka ei yleensä ole 19 artiklan tarkoittamalla tavalla sopimuksen vastaista:
(i) tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatiotoiminnalle myönnettävä tuki, jos se on selvästi tarkoitettu näiden toimintojen edistämiseen, ja jos näitä toimintoja harjoitetaan kehittelyasteella; kehittelyasteeseen katsotaan kuuluvan soveltava tutkimus ja kehitys ensimmäisen prototyypin kehittämiseen asti ja tämä mukaanluettuna; tällaista tukea voidaan myöntää enintään 50 % hankkeen kustannuksista tai vastaavan vaikutuksen omaavina eriytettyinä veroerinä; perustutkimukselle voidaan myöntää enemmän tukea; mitä lähempänä markkinoita hanke sijaitsee sitä pienempiä määriä tukea on myönnettävä;
(ii) tuki, jota myönnetään ylikapasiteettiongelmista kärsiville aloille teollisuuden rakenteen rationalisoimiseksi huolehtimalla asianmukaisesta tuotannon ja työvoiman supistamisesta; tällaisten toimenpiteiden on oltava kestoltaan tarkasti rajattuja ja niihin on liitettävä sopeuttamisohjelma; arvioitaessa ylikapasiteettiongelmia on otettava huomioon koko kansainvälinen tilanne eikä pelkästään tilannetta kyseisessä maassa;
(iii) yleinen vienninedistämistuki, kuten kansalliset viikot, varastointituki, teollisuusmessut, jos tämä tuki ei ole yrityskohtaista;
(iv) alueellinen kehittämistuki, jos se ei ole ristiriidassa terveen kilpailun edellytysten kanssa; tuen tarkoituksena on oltava kehitysalueilla toimivan teollisuuden saattaminen tasavertaiselle taloudelliselle perustalle maan muissa osissa toimivan teollisuuden kanssa, eikä lisätä jo ylikapasiteettiongelmista kärsivien alojen kapasiteettia; kehitysalueiden määrittäminen, heikkenevän teollisuuden alueet mukaanluettuina, on sopimusvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa, näitä valtioita voidaan pyytää toimittamaan yksityiskohtaisia tilastoja, joista ilmenevät näiden alueiden määrittämisperusteet;
(v) tuki, jota annetaan kaupalle ja teollisuudelle yleisten julkisten palvelujen muodossa ehdoilla, joilla ei suosita tiettyjä aloja ja yrityksiä;
(vi) uusien työllistämismahdollisuuksien luomiseen myönnettävä yleinen tuki, jos nämä työllistämismahdollisuudet luodaan muille kuin jo ylikapasiteettiongelmista kärsiville aloille;
(vii) ympäristötuki, jonka myöntämisessä noudatetaan periaatetta, että saastuttaja maksaa; erityisesti saastumisen vähentämiseen tarkoitettuja sijoituksia voidaan tukea enintään 25 %:iin asti tai vastaavan vaikutuksen omaavina eriytettyinä veroerinä; ottaen huomioon muiden maiden lainsäädännön tai standardien erilaisuuden sekä niiden mahdollisen vaikutuksen kauppaan ja kilpailuun, yksittäisille teollisuudenaloille myönnettävän tuen määrää on jatkuvasti tarkistettava;
(viii) pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävä tuki, jos se on tarkoitettu tasaamaan yrityksen kokoon välittömästi liittyviä haittoja, ja jos nämä yritykset työllistävät enintään 100 henkilöä, ja jos niiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa ecua.
(d) Seuraavat toimenpiteet ovat esimerkkejä sellaisesta 19 artiklan tarkoittamasta tuesta, joka yleensä on sopimuksen vastaista:
(i) tuki, jolla korvataan yritysten toimintatappioita joko välittömästi tai vapautuksilla julkisille viranomaisille suoritettavista maksuista;
(ii) osakepääoman sijoittaminen yrityksiin, jos sillä on sama vaikutus kuin yritysten toimintatappioita korvaavalla tuella;
(iii) rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsivien alojen tuotannolle tai vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki, jos siihen ei liity sopeuttamisohjelmaa eikä se ole kestoltaan tarkasti rajattu;
(iv) yksittäisten yritysten tervehdyttämiseksi myönnettävä tuki, jos sen myöntämisen tarkoituksena ei ole pelkästään antaa aikaa pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiselle ja torjua akuutteja sosiaalisia ongelmia;
(v) diskriminoivat tukitoimenpiteet, välillinen verotus mukaanluettuna, joilla suositaan kotimaassa tuotettuja tavaroita ja syrjitään samanlaisia muussa sopimusvaltiossa tuotettuja tavaroita;
(vi) lisäyksessä mainitut tukimuodot, joita myönnetään tavaroiden vientiin muihin tämän sopimuksen sopimusvaltioihin.
XII LIITE SOPIMUKSEN 19 ARTIKLAN TULKINTA LISÄYS
LIITTEEN XII d KOHDAN vi ALAKOHDASSA TARKOITETUN VIENTITUEN MUOTOJEN ESIMERKKILUETTELO
(a) Käytetään valuutan pidättämisjärjestelmiä tai muita sen kaltaisia toimintoja, joihin sisältyy viennille tai jälleenviennille maksettava lisä.
(b) Valtiot maksavat suoria tukipalkkioita viejille.
(c) Teollisia tai kaupallisia yrityksiä vapautetaan välittömistä veroista tai sosiaaliturvamaksuista niiden viennin mukaisessa suhteessa.
(d) Tavaroiden viejiä vapautetaan muista maksuista tai veroista kuin tuontiin liittyvistä maksuista tai välillisistä veroista, joita peritään yhdessä tai useammassa vaiheessa samoilta tavaroilta, jos ne myydään maan sisäistä kulutusta varten, taikka vientitavaroista suoritetaan maksuja, jotka ylittävät näistä tavaroista yhdessä tai useammassa vaiheessa epäsuorina veroina tai tuontiin liittyvinä maksuina tai molempina perityt todelliset maksut.
(e) Valtiot tai valtioiden laitokset toimittavat maahantuotuja raaka-aineita vientitoimintaa varten eri ehdoilla kuin kotimaantoimintaa varten, ja perityt hinnat alittavat maailmanmarkkinahinnat.
(f) Valtion vientiluottotakuihin liittyviä maksuja peritään selvästi riittämättömän suuruisina kattamaan pitkäaikaisen toiminnan kulut ja luottovakuutuslaitosten tappiot.
(g) Valtiot (tai valtioiden valvomat erityislaitokset) myöntävät vientiluottoja, joiden korot alittavat ne korot, jotka niiden on maksettava saadakseen nämä varat.
(h) Valtio vastaa kokonaan tai osittain viejille luoton hankkimisesta aiheutuneista kuluista.
XIII LIITE Valtion tukitoimenpiteiden avoimuus
Sopimuksen 19 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuihin avoimuutta lisääviin toimenpiteisiin on sisällyttävä mm.:
- tuen kokonaismäärää ja jakautumista koskevat vuosiraportit,
- uusista tukiohjelmista ilmoittaminen mahdollisuuksien mukaan ennen niiden toimeenpanemista ja viimeistään 30 päivän kuluttua niiden toimeenpanemisen ajankohdasta, sekä
- velvollisuus antaa pyydettäessä olemassaolevia tukijärjestelmiä ja tiettyjä yksittäistapauksia koskevia tietoja.
Sekakomitea antaa vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta tarvittavat ohjeet avoimuutta lisäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
E PÖYTÄKIRJA kohtelusta, jota Liechtenstein ja Sveitsi voivat soveltaa pakollisten varastojen luomissuunnitelmaan kuuluvien tiettyjen tuotteiden tuontiin
Liechtenstein ja Sveitsi voivat alistaa pakollisia varastoja koskevaan suunnitelmaan tuotteita, jotka ovat väestön elossa pysymisen ja Sveitsin osalta myös armeijan kannalta korvaamattomia sellaisina aikoina, jolloin tuotteista on vakava pula, ja joiden tuotanto on Liechtensteinissä ja Sveitsissä riittämätöntä tai olematonta ja jotka ovat senluonteisia, että ne mahdollistavat varastojen rakentamisen.
Liechtenstein ja Sveitsi soveltavat tätä suunnitelmaa siten, että siihen ei liity suoranaista tai epäsuoraa syrjintää tämän sopimuksen sopimusvaltioiden alueilta tuotujen tuotteiden ja samanlaisten tai korvaavien kansallisten tuotteiden välillä.
EFTA-VALTIOIDEN JA ROMANIAN YHTEINEN JULISTUS ALKUPERÄ-SÄÄNTÖJEN LAAJENTAMISESTA
EFTA-valtiot ja Romania sopivat, että mahdollisuuksia edelleen laajentaa ja kehittää alkuperäsääntöjä kumulaatio mukaan lukien tutkitaan Euroopan sisäisen tuotannon ja kaupan laajentamiseksi ja edistämiseksi.
EFTA-valtioiden ja Romanian väliseen sopimukseen liittyvä TULKINTAPÖYTÄKIRJA
1. EFTA-valtiot ja Romania tunnustavat, että EFTA-valtioiden ja Romanian välisen vapaakauppasopimuksen tullessa voimaan siinä ja EY:n ja Romanian välisessä Eurooppa-sopimuksessa tullitariffeja, määrällisiä rajoituksia, maksuja ja vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä koskevien myönnytystasojen välillä vallitsee tietty samankaltaisuus. EFTA-valtiot ja Romania tunnustavat edelleen, että tämä samankaltaisuus tulisi pääsääntöisesti säilyttää koko siirtymäkauden ajan. Sekakomitea harkitsee mahdollisuuksia soveltaa tällaista samankaltaisuutta erityisolosuhteissa annettaviin myönnytyksiin.
2. Jos 5 artiklan 1 kappaleesta johtuvat perustullien määrät eroavat EY:n ja Romanian välisen Eurooppa- sopimuksen 8 artiklan 3 kappaleen perustullien määristä, Romania soveltaa EFTA-Romania sopimuksessa jälkimmäisiä.
3. Jos 19 artiklan 3 kappaleen mukaisesti valtion tukea annettavan poikkeusajanjakson aikana, ja huomioiden teräsmarkkinoiden erityisen haavoittuvuuden, jostakin sopimusvaltiosta peräisin olevien tiettyjen terästuotteiden tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa vastaavien tuotteiden kotimaisille tuottajille tai vakavaa häiriötä toisen sopimusvaltion teräsmarkkinoille, molemmat sopimusvaltiot ryhtyvät neuvottelemaan välittömästi sopivan ratkaisun löytämiseksi. Ennen ratkaisuun pääsemistä ja sopimuksen muista määräyksistä sekä erityisesti 21 ja 25 artiklasta huolimatta, poikkeusolosuhteiden vaatiessa välitöntä toimintaa tuojasopimusvaltio voi ottaa viipymättä käyttöön määrällisiä tai muita ratkaisuja, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tilanteen hoitamiseksi, sen kansainvälisten ja monenvälisten velvoitteiden mukaisesti.
4. Romanian hallituksen päätöksellä No 812/1991 väliaikaisesti toimeenpannut tullien täydelliset ja osittaiset suspensiot pysyvät voi- massa ainoastaan 31 päivään joulukuuta 1992 asti.
5. ''Sovelletun tullin määrä'' tarkoittaa tullitariffissa määrättyä tullia (autonominen tulli, sopimustulli samoin kuin tullisuspensio ja mikä tahansa ''pysyvä'' tariffikiintiö, josta siinä määrätään). Tämä ilmaus ei kata väliaikaisia suspensioita ja väliaikaisia tariffikiintiöitä.
6. Sopimuksen 22 artiklan 3 kappaleen osalta määrätään, että mikäli teollisuustuotteiden tuonnin varsinaisen arvon suhteen esiintyy erimielisyyttä, perustana käytetään kansainvälisiä kauppatilastoja, kuten Euroopan talouskomission, GATTin ja OECD:n tilastoja.
7. Sopimuksen A pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti Romania voi soveltaa hinnantasausjärjestelmää. EFTA-valtiot suostuvat antamaan teknistä apua tämän järjestelmän kehittämisessä ja toimeenpanossa.
8. EFTA-valtiot ja Romania sopivat koordinoivansa läheisesti pyrkimyksensä kouluttaa henkilöitä, jotka käyttävät B pöytäkirjassa esitettyä yksinkertaistettua menettelyä alkuperäselvityksen antamisessa, valvonnassa ja tarkastamisessa, jotta nämä voitaisiin valtuuttaa käyttämään tätä menettelyä. Yksinkertaistettua menettelyä tulee käyttää rajoitetusti ja sen täytäntöönpano edellyttää neuvotteluja alkuperä- ja tulliasioita käsittelevässä alakomiteassa.
9. (a) EFTA-valtiot ja Romania sopivat, että B pöytäkirjan 23 artiklan määräyksiä ei sovelleta ennen 1 päivää tammikuuta 1994. Sekakomitea voi jatkaa poikkeuksen voimassaoloaikaa ottaen huomioon Romanian ja Euroopan yhteisöjen välillä sovellettavan käytännön.
(b) Mikäli osoittautuu, että 23 artiklasta poikkeamisen seurauksena jotakin tuotetta tuodaan sopimusvaltion alueelle sellaisia määriä tai sellaisissa olosuhteissa, joista seuraa tai uhkaa seurata vakavaa vahinkoa samanlaisten tai suoranaisesti kilpailevien tuotteiden tuottajille kyseisessä sopimusvaltiossa, 23 artiklan määräykset otetaan käyttöön tämän tuotteen osalta.
(c) Suojatoimenpiteiden soveltamismenettelyn osalta sopimuksen 25 artiklan määräyksiä, erityisesti artiklan 3(b) ja 6 kohtaa, sovelletaan mutatis mutandis.
10. Jotta tehokkaan ATK-järjestelmän käyttöönottoa tullihallinnoissa ei vaikeutettaisi, EFTA-valtiot ja Romania sopivat sopimuksen B pöytäkirjan 8 ja 12 artiklassa esiintyvän termin ''esittäminen'' seuraavanlaisesta tulkinnasta: Silloin kun tuontitavarailmoituksia lähetetään elektronisesti tuojavaltion tulliviranomaisille, kyseisten viranomaisten on päätettävä, tuojavaltiossa sovellettavien tullilainsäädännön määräysten mukaisesti ja niiden puitteissa, milloin ja missä määrin alkuperäaseman todistavia asiakirjoja esitetään.
11. Tässä sopimuksessa EFTA-valtioiden yritys ja vastaavasti romanialainen yritys tarkoittaa yritystä, joka on perustettu vastaavasti Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltion tai Romanian lakien mukaisesti.
12. Tässä sopimuksessa kansalainen tarkoittaa Romanian osalta luonnollista henkilöä, joka on Romanian kansalainen.
13. Sopimuksen 19 artiklan 3 kappaleen tulkinnan osalta sopimusvaltiot sopivat, että termi ''enemmän'' (''higher intensity'') tarkoittaa tuen tasoa, joka myönnetään XII liitteen c kappaleeseen sisältyvinä toimenpiteinä, ja että sellaisten toimenpiteiden soveltamista, jotka d kappaleen nojalla olisivat tavallisesti ristiriitaisia, voitaisiin Romanian talouden uudelleenjärjestelyjen takia pitää väliaikaisesti oikeutettuna, mikäli nämä toimet eivät ole ristiriidassa sopimuspuolten Romanian ja Euroopan yhteisöjen välisen assosiaatiosopimuksen valtion tukea koskevien sääntöjen kanssa.
14. EFTA-valtiot ja Romania sopivat neuvottelevansa sekakomiteassa tarkoituksenaan tarkastella mahdollisuuksia täydentää 19 artiklaan liittyvissä XII ja XIII liitteissä esitettyjä kriteereitä sellaisilla kriteereillä, jotka johtuvat EFTA-valtioiden ja Euroopan talousyhteisön välisestä Euroopan talousaluetta koskevasta sopimuksesta, sen jälkeen kun mainittu sopimus on tullut voimaan.
15. EFTA-valtiot ja Romania katsovat, että sellaisia kiistoja varten, joita ei voida ratkaista neuvotteluteitse kyseisten sopimusvaltioiden välillä tai sekakomiteassa voidaan varata välitysmenettely. Tällaista mahdollisuutta, esimerkiksi 18 artiklan osalta, tutkitaan sekakomiteassa.
16. Sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin sopimuksen ratifiointimenettelyn loppuunsaattamiseksi mahdollisuuksien mukaan yhden vuoden kuluessa.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Romanian välillä Harmonoidun järjestelmän 1.-24. ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta
Suomen Tasavallan hallitus (jäljempänä ''Suomi'') ja Romanian hallitus (jäljempänä ''Romania''), jotka
ottavat huomioon EFTA-valtioiden ja Romanian välillä Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1992 tehdyn vapaakauppasopimuksen (jäljempänä ''EFTA-Romania -sopimus'') sekä
haluavat edistää oman kansallisen maatalouspolitiikkansa puitteissa maataloustuotteiden kaupan vakaata kehitystä,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Suomi poistaa tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut Romanian alkuperätuotteilta, jotka sisältyvät tämän pöytäkirjan I liitteeseen, jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä.
Jos jokin tämän pöytäkirjan tarkoittamista tuotteista kuuluu hinnantasaustoimenpiteiden piiriin EFTA-konvention tai Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisen sopimuksen mukaisesti, Suomi on oikeutettu soveltamaan tähän tuotteeseen kohdistuvassa tuonnissaan tai viennissään kyseiseen tuotteeseen sisältyviin maatalousraaka-aineisiin hinnantasaustoimenpiteitä kuten EFTA-Romania -sopimuksen A pöytäkirjan 2 artiklassa määrätään.
Romania antaa myönnytyksiä niille Suomen alkuperätuotteille, jotka sisältyvät tämän pöytäkirjan II liitteeseen.
Lisäksi Suomi ja Romania sitoutuvat jatkamaan pyrkimyksiä, jotka tähtäävät maataloustuotteiden kaupan asteittaiseen vapauttamiseen kummankin maan maatalouspolitiikan ja niiden kansainvälisten sitoumusten puitteissa sekä ottaen huomioon GATTin Uruguayn kierroksen tulokset. Tässä tarkoituksessa Suomi ja Romania sopivat, että ne tarkastelevat läpi tämän pöytäkirjan sisältöä säännöllisin väliajoin.
Jos jokin tämän pöytäkirjan tarkoittamista tuotteista kuuluu sellaisten hinnantasaustoimenpiteiden piiriin, joita Romania soveltaa Romanian ja Euroopan yhteisöjen välisen Eurooppa-sopimuksen mukaisesti tai EFTA-Romania sopimuksen A pöytäkirjan tarkoittamassa merkityksessä, Romania on oikeutettu soveltamaan tähän tuotteeseen kohdistuvassa tuonnissaan tai viennissään hinnantasaustoimenpiteitä kyseiseen tuotteeseen sisältyvien maatalousraaka-aineiden osalta.
Nykyiset rajasuojatoimenpiteet, jotka koskevat tämän sopimuksen tarkoittamia maataloustuotteita, on tarkistettava vastaamaan GATTin Uruguayn kierroksen neuvotteluissa saavutettuja tuloksia. Tässä tilanteessa tämän pöytäkirjan mukainen sopimuspuolten välisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino tulee säilyttää riittävänä.
Tämän pöytäkirjan määräykset eivät saa rajoittaa Suomen ja Romanian omien maatalouspoliittisten toimenpiteiden toteuttamista tai asiaankuuluviin toimiin ryhtymistä kyseisten toimenpiteiden nojalla. Maatalouspoliittiset toimenpiteet eivät kuitenkaan saa mitätöidä tai heikentää tämän pöytäkirjan nojalla annetuista myönnytyksistä johtuvia kaupallisia etuja.
2 artikla
Seuraavia EFTA-Romania -sopimuksen määräyksiä sovelletaan tämän pöytäkirjan nojalla käytävään kauppaan:
13 artikla (Maataloustuotteiden kauppa)
15 artikla (Maksut)
35 artikla (Alueellinen soveltaminen)
3 artikla
Alkuperäsäännöt esitetään tämän pöytäkirjan III liitteessä.
4 artikla
Jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä, Suomen ja Romanian välisessä jalostettujen maataloustuotteiden kaupassa noudatetaan EFTA-Romania -sopimuksen A pöytäkirjan sekä siihen kuuluvien III ja VIII taulukon määräyksiä.
5 artikla
Varmistaakseen tämän pöytäkirjan määräysten asianmukaisen toiminnan ja keskustellakseen mahdollisista muutoksista, kuten kunkin taulukon tuotekatteen laajentamisesta, sopimuspuolet pitävät kokouksia jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä. Nämä kokoukset pidetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien Suomen ja Romanian välisten yhteisten elinten puitteissa.
6 artikla
Jos jotakin tuotetta tuodaan niin paljon lisääntyneessä määrin tai sellaisissa olosuhteissa, että siitä aiheutuu tai uhkaa aiheutua:
a) vakavaa vahinkoa tuojasopimuspuolen alueen kotimaisille tuottajille; tai
b) vakavia häiriöitä jollekin talouden sektorille tai vaikeuksia, jotka saattaisivat heikentää vakavasti jonkin alueen taloudellista tilannetta,
kyseinen sopimuspuoli neuvottelee toisen sopimuspuolen kanssa. Näiden neuvottelujen päätyttyä tai kun kolme kuukautta on kulunut neuvottelupyynnön esittämisestä, sopimuspuoli voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Jos välitöntä toimintaa vaativat poikkeusolosuhteet estävät ennakolta tapahtuvan tutkimuksen, kyseinen sopimuspuoli voi soveltaa viipymättä tilanteen korjaamisen kannalta ehdottoman välttämättömiä varotoimenpiteitä. Toimenpiteistä ilmoitetaan viipymättä ja sopimuspuolet neuvottelevat asiasta niin pian kuin mahdollista.
7 artikla
Tämä pöytäkirja tulee voimaan samalla päivämäärällä kuin EFTA-Romania -sopimus tulee voimaan Suomen ja Romanian välillä. Mikäli tämä päivämäärä ei osu kalenterivuoden alkuun, I ja II liitteessä tarkoitettuja vuosittaisia tuontikiintiöitä sovelletaan ensimmäisen vuoden osalta ''pro rata temporis''-pohjalta.
8 artikla
Tämä pöytäkirja lakkaa olemasta voimassa samalla päivämäärällä kuin EFTA-Romania -sopimus lakkaa olemasta voimassa Suomen ja Romanian välillä.
Tehty Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1992 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Romanian välillä Harmonoidun järjestelmän 1.-24. ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta I LIITE
ROMANIAN VIENTI SUOMEEN
(taulukko on jätetty tästä pois)
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Romanian välillä Harmonoidun järjestelmän 1.-24. ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta II LIITE
SUOMEN VIENTI ROMANIAAN
(taulukko on jätetty tästä pois)
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Romanian välillä Harmonoidun järjestelmän 1.-24. ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta III LIITE ALKUPERÄSÄÄNNÖT
1. 1) Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tuote katsotaan joko Suomen tai Romanian alkuperätuotteeksi, jos se on siellä kokonaan tuotettu.
2) Seuraavia tuotteita pidetään joko Suomessa tai Romaniassa kokonaan tuotettuina:
a) siellä korjatut kasvituotteet;
b) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;
c) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;
d) siellä yksinomaan a)-c) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tavarat.
3) Pakkausmateriaalien ja pakkauspäällysten, jotka esitetään yhdessä niihin pakatun tuotteen kanssa, ei katsota kuuluvan tähän tuotteeseen määritettäessä, onko se kokonaan tuotettu, eikä tällaisten pakkausmateriaalien tai pakkauspäällysten alkuperäasemaa tarvitse osoittaa.
2. Poiketen 1 kappaleen määräyksistä lisäyksessä olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa mainitut, joko Suomessa tai Romaniassa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty aineksia, jotka eivät ole siellä kokonaan tuotettuja, katsotaan myös alkuperätuotteiksi, edellyttäen että tällaisten ainesten valmistusta tai käsittelyä koskevat 3 sarakkeen ehdot on täytetty.
3. 1) Sopimuksen mukaista etuuskohtelua sovelletaan vain tuotteisiin, jotka kuljetetaan suoraan Romaniasta Suomeen tai Suomesta Romaniaan ilman, että kuljetus tapahtuu muiden maiden alueiden kautta. Yhden lähetyksen muodostavat Suomen tai Romanian alkuperätuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kuin Suomen tai Romanian alueen kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksimainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa eivätkä ole siellä tulleet myyntiin tai kulutukseen eikä niille ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
2) Edellä olevan 1) kohdan ehtojen täyttäminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille EFTA-valtioiden ja Romanian välisen sopimuksen B pöytäkirjan 12 artiklan 6 kappaleen mukaisesti.
4. Tämän liitteen tarkoittamat alkuperätuotteet saavat Suomeen tai Romaniaan tuotaessa pöytäkirjan mukaiset etuudet, kun niistä esitetään joko EUR.1-tavaratodistus tai kauppalaskuilmoitus, joka on annettu tai laadittu EFTA-valtioiden ja Romanian välisen sopimuksen B pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
5. EFTA-valtioiden ja Romanian välisen sopimuksen B pöytäkirjan sisältämiä tullinpalautusta tai tullihelpotusta, alkuperäselvitystä ja hallinnollisen yhteistyön muotoja koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Näiden määräysten mukaista tullinpalautuksen tai tullittomuuden kieltämistä edellytetään noudatettavan vain sellaisten ainesten suhteen, jollaisiin EFTA-valtioiden ja Romanian välistä sopimusta sovelletaan.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Romanian välillä Harmonoidun järjestelmän 1.-24. ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta LISÄYS
Luettelo 2 kappaleessa tarkoitetuista tuotteista, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin ''kokonaan tuotettu'' -perustetta
(luettelo on jätetty tästä pois)