77/1992

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992 tehty toimintaohjelma vesien kuormituksen vähentämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi Itämeren vesialueella sekä muilla Suomen tasavallan ja Venäjän federaation rajan läheisillä alueilla on voimassa 26 päivästä toukokuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.

TOIMINTAOHJELMA vesien likaantumisen vähentämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi Itämeren vesialueella sekä muilla Suomen tasavallan ja Venäjän federaation rajan läheisillä alueilla

Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, jäljempänä sopimuspuolet,

jotka pyrkivät kehittämään ja laajentamaan yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta ottaen huomioon keskinäisen hyödyn ja molempien maiden edut siten kuin Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä 29 päivänä huhtikuuta 1992 tehdyssä sopimuksessa yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla on sovittu,

jotka ottavat huomioon vuonna 1992 allekirjoitetun Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen ja vuonna 1992 annetun Itämeren ympäristön suojelua koskevan julkilausuman mukaiset tavoitteet ja periaatteet,

jotka pyrkivät vahvistamaan sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on estää, rajoittaa ja vähentää vesiin päästettäviä vaarallisia aineita sekä vähentää rehevöitymistä ja happamoitumista, samoin kuin mantereella sijaitsevista lähteistä johtuvaa merellisen ympäristön likaantumista erityisesti rannikkomerialueilla,

jotka ottavat huomioon sopimuspuolten tiiviin yhteistyön tärkeyden vesien kuormituksen vähentämiseksi sekä muiden vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi,

jotka pitävät erittäin tärkeänä sitä, että niin pian kuin mahdollista yksityiset talous- ja tuotantomekanismit toteuttavat käytännössä ensisijaiset ympäristön ja luonnon, muun muassa Itämeren, likaantumista vähentävät ja tilaa parantavat kansainväliset ja alueelliset toimenpiteet suorien kansainvälisten yhteyksien kautta,

ovat sopineet seuraavasta:

1. Toiminta-alueen alueellinen rajaus

Ohjelma kattaa Suomen osalta koko maan ja Venäjän federaation osalta luoteisosan eli Murmanskin, Leningradin, Kaliningradin, Tverin, Pihkovan ja Novgorodin alueet sekä Karjalan tasavallan.

2. Heti ja vuoteen 1996 toteutettavat toimenpiteet

Sopimuspuolet toteuttavat mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuonna 1995 seuraavat toimet:

2.1 Yhdyskunnat

Sopimuspuolet ryhtyvät sellaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla yli 10 000 asukkaan yhdyskuntien jätevedet pystytään puhdistamaan siten, että saavutetaan aina 90 prosentin puhdistusteho ylivuodot ja ohijuoksutukset huomioon ottaen orgaanisten aineiden (BOD) ja fosforiyhdisteiden suhteen.

Jos vastaanottavan vesistön käyttö- tai suojeluarvo on erityisen merkittävä, ryhdytään tehokkaampiin toimenpiteisiin vaadittavan puhdistusasteen saavuttamiseksi. Konkreettiset puhdistusasteen kohottamista koskevat mahdollisuudet selvitetään vuoteen 1994 mennessä.

Viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään siten, että ylivuotoja ja ohijuoksutuksia tapahtuu mahdollisimman vähän.

Jos jätevesien sisältämä ammoniumtyppi vesistöön päästettäessä huonontaa vesistön happitilannetta, haittaa kalastoa tai tekee juomaveden oton mahdottomaksi, jätevesien käsittelyltä vaaditaan nitrifiointia tai ammoniumtypen hapettamista nitraattitypeksi.

Puhdistamoiden toiminta- ja käyttömahdollisuuksia parannetaan ensisijaisesti

- parantamalla puhdistus- ja jälkipuhdistusprosesseja käyttämällä kemiallisia koagulantteja,

- tehostamalla teollisuuslaitosten jätevesien esikäsittelyä paikallisilla puhdistuslaitoksilla,

- parantamalla teollisuuslaitosten valvontavälineistöä.

Terveydelle ja ekosysteemille vahingollisten aineiden aiheuttamaa riskiä rajoitetaan.

Sellaisten rannikkokaupunkien puhdistuslaitoksilla, joiden väestömäärä on yli 10 000 asukasta, on selvitettävä tarve ja tekniset mahdollisuudet typen poistamiseksi 50-75-prosenttisesti. Tätä varten tehdään erityisiä tutkimuksia, joiden perusteella hyväksyttävät puhdistustavoitteet tarkistetaan vuoteen 1994 mennessä.

2.2 Teollisuus

2.2.1 Massa- ja paperiteollisuus

Massa- ja paperiteollisuuden jätevesien mukana vesistöön joutuvien lika-aineiden määrää alennetaan vuoden 1995 aikana oleellisesti tehtaiden tuotantoprosesseja muuttamalla ja rakentamalla ulkoisia jätevedenpuhdistamoita. Vuoden 1996 aikana lähes kaikkien massa- ja paperitehtaiden jätevedet käsitellään biologisesti, kemiallisesti tai biologis-kemiallisesti. Tehdaskohtaisesti ominaiskuormitukset ovat keskimäärin vuosittain seuraavat:

- biologinen hapenkulutuskuormitus (BOD7) 2-4 kg/t sellua tai paperia tai vastaava kuormitus ilmaistuna BOD5-arvona

- fosforikuormitus 60 g/t valkaistua sellua

Sulfaattisellutehtaiden osalta kemiallisen hapenkulutuskuormituksen (CODCr) tulee olla enintään 65 kg/t sellua. Valkaistua sellua valmistavien tehtaiden jätevesien orgaanisten klooriyhdisteiden määrä tulee olla enintään 1,4 kg/t sellua (AOX).

2.2.2. Muu teollisuus

Kemian-, metalli-, elintarvike- ja kaivos- sekä muun näihin verrattavan saastuttavan teollisuuden jätevesien mukana vesistöön joutuvien lika-aineiden määrää vähennetään mainituilla teollisuuden aloilla vuonna 1995 keskimäärin noin 50 % vuoden 1987 tasosta parantamalla prosesseja ja tehostamalla paikallista jätevesien käsittelyä laitoksissa, jotka päästävät jätevetensä joko suoraan vesistöihin tai yhdyskuntien puhdistamoihin. Näin on meneteltävä, jos asianomainen laitos ei suunnittele vuoteen 1996 mennessä toteuttavansa tuotannon muutosta, laitoksen uusimista tai nykyaikaisten vesiensuojelumenetelmien käyttämistä.

Teollisuudenalasta riippuen kiinnitetään erityistä huomiota fosfori- ja typpiyhdisteiden sekä raskasmetalli-, öljy- ja muiden Helsingin komission suosituksissa määriteltyjen vesiä pilaavien päästöjen vähentämiseen.

2.3 Maa- ja metsätalous

Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään myös maataloudesta aiheutuvaa meri- ja sisävesialueiden likaantumista. Tavoitteena on orgaanisten aineiden kokonaispäästöjen vähennys noin 50 % vuoden 1987 tasosta vuoteen 1996 mennessä. Karjatalouden ja peltoviljelyn yhteenlasketun fosforiyhdisteistä johtuvan likaantumisen vähentämistavoitteena on noin 50 % vähenemä vuoden 1987 tasosta vuoden 1995 aikana.

Eroosiosta johtuvaa kiintoainehuuhtoutumaa sekä typpiyhdisteiden aiheuttamaa vesistöjen likaantumista vähennetään myös huomattavasti seuraavin tavoin:

- parantamalla viljelyteknisiä menetelmiä;

- perustamalla puskuri- ja suojavyöhykkeitä;

- ottamalla käyttöön lannoitustapoja, joilla voidaan vähentää liikalannoitusta;

- vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä ja estämällä niiden joutuminen pinta- ja pohjavesiin.

Käytettävät menetelmät harkitaan tapauskohtaisesti, ja tällöin otetaan huomioon kokemusten ja tiedon vaihto.

Karjataloudessa korjataan ja parannetaan tuorerehun puristenesteen sekä lannan varastosäiliöitä siten, että niihin voidaan varastoida kaikki vuoden aikana kertyvä lanta, ja tarpeen vaatiessa rakennetaan erityisiä puhdistuslaitteita.

Metsätaloudessa ojitus, lannoitus ja hakkuut suunnitellaan ja toteutetaan niin, että pinta- ja pohjavesille aiheutuvat haitat vähenevät oleellisesti.

Maa- ja metsätalouden aiheuttaman likaantumisen vähentämismahdollisuuksia vuoteen 2000 selvitetään edelleen, ja niitä koskevat vähennystavoitteet täsmennetään viimeistään vuonna 1994.

2.4 Haitallisten aineiden kieltäminen ja rajoittaminen

DDT:n, PCB:n, PCT:n ja muiden haitallisten aineiden osalta noudatetaan Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen sekä Helsingin komission suositusten mukaisia vaatimuksia. Sopimuspuolet pyrkivät siihen, että vuodesta 1993 lähtien väkilannoitteiden, orgaanisten lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö lopetetaan vesiensuojeluvyöhykkeillä. Dioksiinien muodostuminen ja vesiin johtaminen pyritään estämään.

2.5 Vesien säännöstely ja rakentaminen

Säännöstelyn ja rakentamisen haitalliset ympäristövaikutukset arvioidaan niin, että säännöstely hoidetaan ympäristöystävällisesti ja rakentaminen luontoa turmelematta. Vuosina 1992-1993 tehdään tutkimuksia, jotka sisältävät myös vesirakentamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten yhteisen arviointimenetelmän kehittämisen. Tutkimusten perusteella voidaan asettaa tavoitteet vuoteen 2000.

2.6 Vesistöjen kunnostus

Sopimuspuolet määrittelevät vuoden 1993 aikana yhteiset perusteet vesistöjen kunnostamiselle ja määrittelevät vuoteen 1995 mennessä tärkeimmät kunnostettavat vesistöt.

3. Toimenpiteet vuoteen 2000

Vuosien 1992-1993 aikana sopimuspuolet tekevät selvityksiä vuotta 2000 koskevien tavoitteiden täsmentämiseksi.

3.1 Yhdyskunnat

Yhdyskuntien jätevesien typen poiston puhdistustasoa koskevat tavoitteet täsmennetään vuonna 1993 kohdassa 2.1 mainittujen selvitysten perusteella. Myös kohdassa 2.1 mainittua fosforiyhdisteiden poistoa koskevat tehokkaammat tavoitteet täsmennetään vuonna 1993.

3.2 Teollisuus

3.2.1 Massa- ja paperiteollisuus

Erityisesti orgaanisten aineiden sekä fosfori- ja typpiyhdisteiden kuormituksen olennainen vähentäminen on tärkeätä. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään myös orgaanisten klooriyhdisteiden päästöjä edelleen ja tavoitteena on päästöjen vähentäminen noin puoleen vuoden 1995 tasosta. Orgaanisten klooriyhdisteiden vähennyksen tavoitetaso määritellään lähemmin viimeistään vuonna 1995. Lisäksi massa- ja paperiteollisuuden raskasmetallipäästöjä vähennetään. Tavoitteena on ottaa käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolla päästöt voidaan minimoida.

3.2.2. Muu teollisuus

Kemian-, metalli-, elintarvike- ja kaivos- sekä muun näihin verrattavan saastuttavan teollisuuden orgaanisten aineiden, raskasmetalli-, öljy- ja muita vesistöjä pilaavia päästöjä vähennetään ottamalla käyttöön prosesseissa paras käyttökelpoinen tekniikka, tehostamalla ulkoista jätevesien puhdistusta sekä valikoimalla raaka-aineita ja soveltamalla muita tarvittavia menetelmiä.

3.3 Maa- ja metsätalous

Ympäristönsuojelun toteuttamiseksi maataloudessa pitkän tähtäyksen tavoite on aikaansaada ekologisiin perusteisiin tukeutuva maatalous ja sitä tukeva maatalouspolitiikka.

Maa- ja metsätaloudessa vähennetään edelleen torjunta-aineiden käyttöä ja etsitään keinoja niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä toteutetaan sellaista politiikkaa, jonka avulla haitallisiksi todetut valmisteet saataisiin poistettua käytöstä. Käytöstä poistettavista aineista sovitaan vuonna 1993.

3.4 Haitallisten aineiden kieltäminen ja rajoittaminen

Haitallisten aineiden vesiin johtamisen tai käyttämisen kieltämistä ja rajoittamista koskeva luettelo tarkennetaan vuonna 1993.

3.5 Vesien säännöstely ja rakentaminen

Vuoden 1993 aikana tutkimusten perusteella asetetaan tavoitteet vuodeksi 2000. Tällöin sopimuspuolet määrittelevät vesirakennuskohteet, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti vesistöihin, kehittävät menetelmiä ja tekevät yhteistyötä konkreettisissa kohteissa.

4. Ohjelman täytäntöönpanon valvonta

4.1 Vesien tilan ja käyttökelpoisuuden valvonta

Kumpikin sopimuspuoli laatii kahden vuoden välein tutkimustuloksiin perustuvia sovittavan muotoisia raportteja, jotka sisältävät tietoja seurannasta, ympäristövaikutusten arvioinnista, tärkeimmistä kohteista, vesistöjen tilasta ja niiden käyttökelpoisuudesta (kalataloudessa, veden hankinnassa, vesien virkistyskäytössä ja yleisessä käytössä). Kansalliset ja sopimuspuolten yhteiset seurantaraportit laaditaan siten, että niissä otetaan huomioon Helsingin komission seurantaohjelmat, GEMS-ohjelma ja Suomen ja Venäjän rajavesistöjen käyttökomission vastaava toiminta. Vesistöjen käyttökelpoisuutta arvioitaessa käytetään yhteisesti sovittuja ympäristövaikutusten arviointiperusteita. Erityisesti selvitetään vesistöjen rehevyyttä ja niiden myrkkyainepitoisuuksia. Myös ilman kautta tulevaa likaantumista ja sen vaikutusta vesi- ja maaekosysteemien tilaan seurataan Helsingin komission EGAP-ohjelman ja suomalais-venäläisen ilmansuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Ensimmäiset raportit valmistellaan vuoden 1992 loppuun mennessä ja niissä käsitellään tilannetta vesistöissä vuosina 1987-1991.

4.2 Vesistöjen likaantumisen valvonta

Sopimuspuolet esittävät kahden vuoden välein tiedot päästöistä, vesistökuormituksen määrästä ja ohjelman toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Tässä yhteydessä sopimuspuolet selostavat vesiensuojelun yleisissä edellytyksissä tapahtuneita muutoksia ja eri aloilla kaksivuotiskautena toteutettuja vesiensuojelutoimia. Laitoskohtaisten tietojen ohella annetaan ohjelma-aluetta koskevat vesistöjen kokonaiskuormitusluvut maa- ja metsätalous mukaan lukien.

Sopimuspuolet esittävät tämän ohjelman liitteissä 1. ja 2. olevilla lomakkeilla laitoskohtaisesti jätevesiä koskevat tiedot niiltä alueilta, joissa haitat ovat suurimmat ja vesiensuojelutoimenpiteet kiireellisimpiä.

Tiedot koskevat jätevesikuormituksen laatua ja suuruutta sekä vuosien 1990-1992 aikana toteutettuja prosessiteknisiä ja jätevesien puhdistustoimia sekä suunniteltua kuormituksen vähenemistä ja toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen saavutettua likaantumistasoa vuoden 1987 tasoon verrattuna, kyseiset toimenpiteet eritellen ja niiden kustannukset mainiten. Suomen puolelta annetaan tiedot 20 ja Venäjän puolelta 68 eniten vesistöhaittoja aiheuttaneesta tehtaasta, laitoksesta tai yhdyskunnasta. Suomen puolelta tiedot annetaan tämän ohjelman liitteessä 4 ja Venäjän puolelta liitteessä 3 luetelluista tehtaista, yhdyskunnista tai muista kohteista.

Vuosia 1990-1991 koskevan vuoden 1987 tasoon verrattavan tehdaskohtaisen lomakkeilla annettavan tiedon sekä yleisen ympäristötiedon vaihto toteutetaan vuoden 1992 loppuun mennessä.

4.3 Näytteenotto- ja analysointitoiminta

Sopimuspuolet tekevät vesistöön tulevia jätevesiä ja vesien tilaa koskevia yhteisiä näytteenottoja ja näytteiden analysointia. Tätä tarkoitusta varteen laaditaan vuonna 1992 yhteinen kartta, johon näytteenottopisteet on merkitty. Kartta kattaa vesistöalueen Saimaa - Vuoksi - Laatokka - Neva - Suomenlahti. Sopimuspuolet määrittelevät myös näiden ympäristövaikutusten arviointimenetelmiin (YVA) perustuvien toimien käytännön toteutusta koskevat yleiset pääperiaatteet. Keskeisen osan toiminnasta muodostaa määritysmenetelmien interkalibrointi ja näytteenotto- ja laboratoriotyöskentelyn yhdenmukaistaminen. Toimintaan osallistuvat sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset. Käytettävät menetelmät on esitetty tämän ohjelman liitteessä 5. Toiminta sovitetaan yhteen suomalais-venäläisen Suomenlahden yhteisseurannan ja Suomen ja Venäjän rajavesistöjen käyttökomission vastaavan toiminnan kanssa.

4.4 Tarkastukset

Sopimuspuolet tekevät oman maansa lainsäädännön puitteissa vuodesta 1992 alkaen vesistöihin haitallisesti vaikuttavien toimintojen, kohteiden ja laitosten yhteisiä tarkastuksia siten kuin erikseen sovitaan käyttäen yhteisesti sovittua raportointimuotoa. Tarkastuksissa selvitetään erityisesti ohjelman edellyttämien toimien toteutumista ja ympäristövaikutusten ja riskien arviointia.

4.5 Onnettomuuksista ja poikkeustoimista ilmoittaminen

Ympäristöön haitallisesti vaikuttavista onnettomuuksista ja poikkeustoimista sekä tarvittavista torjuntatoimista ilmoitetaan välittömästi suoria tietoliikenneyhteyksiä käyttäen kummankin sopimuspuolen erikseen vahvistamien tietokanavien kautta.

4.6 Rajan läheisyydessä tapahtuvista vesiensuojelutoimista ja muista vesiin ja merialueisiin vaikuttavista toimista ilmoittaminen

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin ennakkoon kaikista suunnitelluista toimista, joilla saattaa olla vaikutusta rajan läheisyydessä olevien vesi- ja merialueiden tilaan. Ilmoitukseen liitetään arvio näiden toimien ympäristövaikutuksista sekä rajan yli ulottuvista vaikutuksista ja kaikkein tärkeimmissä tapauksissa tehdään yhteinen vaikutusten arviointi.

Ilmoitusta tehtäessä otetaan huomioon maiden välinen rajavesisopimus sekä ECE:n vesi- ja ympäristökomiteassa laadittu yleiseurooppalainen sopimus ympäristövaikutusten arvioinnista, joka allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1991.

Saatujen kokemusten perusteella vuoden 1993 loppuun mennessä laaditaan tarkemmat luettelot niistä toimista, joita ilmoitusvelvollisuus koskee, sekä sovitaan tarvittaessa muistakin ilmoittamiseen liittyvistä tarkemmista menettelytavoista.

5. Koulutus ja tiedotus

Sopimuspuolet pitävät tärkeänä kehittää vesiensuojeluun liittyvää koulutusta. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota vesiensuojelun hallinnon ja lainsäädännön opetukseen sekä yhdyskuntien, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden jätevesien puhdistusvaatimuksia ja -menetelmiä koskevaan kouluttamiseen. Opetuksen pääkohderyhmät ovat yhdyskuntien ja maa- ja metsätalouden johtajat ja ympäristönsuojelusta vastaavat henkilöt, teollisuudessa toimiva tekninen henkilökunta, puhdistamoiden hoitajat, laboratoriohenkilökunta, ympäristöhallinnon virkamiehet sekä oppilaitosten opiskelijat ja opettajat.

Koulutuksen muotoja voivat olla mm. täydennyskoulutus, työharjoittelu, kurssit, seminaarit, opintomatkat ja koulutusaineistot.

Molemmissa maissa viranomaiset tiedottavat ohjelman mukaisista toimenpiteistä ja vesien tilasta. Tässä tarkoituksessa kiinnitetään huomiota joukkotiedotuksessa työskentelevän henkilökunnan koulutukseen sekä julkaisutoimintaan. Kahden vuoden välein laadittavien seurantaraporttien yhteenvedot julkistetaan molemmissa maissa.

Sopimuspuolet sopivat laativansa yksityiskohtaisemman koulutusta ja tiedotusta koskevan kaksivuotisen toimintaohjelman vuosiksi 1992-1993.

6. Lähialueet

Lähialueiden yhteistyön puitteissa sopimuspuolet jatkavat tutkimuksia ihmisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseksi Saimaan, Laatokan, Nevajoen ja Suomenlahden vesistöissä, Kuolan niemimaalla ja Lapin alueella sekä muissa rajan läheisissä vesistöissä yhteisesti kehitettävien YVA-periaatteiden perusteella ja käyttämällä työssä mm. mainitussa vesistössä tehtyjen yhteisten kenttätutkimusten tuloksia. Tämän toiminnan aikana sopimuspuolet pyrkivät laatimaan vesiensuojelua ja kunnostusta koskevia suosituksia.

Sopimuspuolet tukevat lähialueiden paikallisten viranomaisten, laitosten, järjestöjen ja virastojen aktiivista osallistumista ohjelman edellyttämän seuranta-, koulutus- ja tiedotustoiminnan toteuttamiseen.

Sopimuspuolet tukevat alueyhteistyötä ja suosittelevat, että paikalliset viranomaiset, järjestöt ja virastot laativat yhteistyöohjelmia seurannan sekä koulutus- ja tiedotustoiminnan kehittämiseksi suomalais-venäläisen yhteistyökomission istuntojen välisenä aikana erillisen pöytäkirjan mukaisesti, joka koskee suomalais-venäläisen yhteistyökomission puitteissa toteutettavan aluetason yhteistyön pääperiaatteita ja pääsuuntaviivoja.

7. Ohjelman tarkistaminen

Sopimuspuolet tarkistavat yhteisesti vähintään kerran kahdessa vuodessa, miten ohjelman toteutus edistyy ja tekevät siihen tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia.

8. Voimaantulo

Tämä ohjelma on voimassa sen allekirjoituspäivästä lähtien.

9. Irtisanominen

Ohjelma on voimassa siihen saakka, kunnes toinen sopimuspuoli irtisanoo sen ilmoittamalla asiasta kaksitoista kuukautta aikaisemmin.

Tehty Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.