Asetus Venäjän federaation kanssa kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen, siihen liittyvän kirjeenvaihdon ja alkuperäsääntöjen voimaansaattamisesta sekä niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Date of signature
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:
1 §
Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä tehty sopimus, siihen liittyvä samana päivänä suoritettu kirjeenvaihto sekä kirjeenvaihdon perusteella 3 päivänä huhtikuuta 1992 sovitut alkuperäsäännöt, joiden eräät määräykset on hyväksytty 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetulla lailla (686/92) ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 26 päivänä kesäkuuta 1992 ja joiden hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1992, tulevat voimaan 10 päivänä elokuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tullihallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä 1 §:ssä mainittujen alkuperäsääntöjen täytäntöönpanosta sekä alkuperäsäännöissä edellytettyä tavaran alkuperän osoittamista koskevista siirtymävaiheen järjestelyistä.
3 §
Venäjän federaation kanssa kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen, siihen liittyvän kirjeenvaihdon ja alkuperäsääntöjen eräiden määräysten hyväksymisestä 26 päivänä kesäkuuta 1992 annettu laki (686/92) ja tämä asetus tulevat voimaan 10 päivänä elokuuta 1992.
Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välinen SOPIMUS kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä
Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi
pyrkien edistämään ja laajentamaan keskinäisiä kaupallis-taloudellisia suhteitaan tasaveroisuuden ja molemminpuolisen edun pohjalta
ollen vakuuttuneita siitä, että markkinatalous vahvistaa kansantalouden tehokkuutta, parantaa kiinteän yhteistyön mahdollisuuksia ja edistää maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän avoimuutta
ottaen huomioon Suomen velvoitteet tulleja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) sopimuspuolena ja todeten Venäjän federaation pyrkimyksen noudattaa kansainvälisen kaupan yleisesti käytössä olevia määräyksiä ja sääntöjä, mukaan lukien GATTin määräykset ja säännöt
pitäen lähtökohtanaan Suomen ja Venäjän federaation tieteellisen, teknisen, teollisen ja tuotannollisen yhteistoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia keskinäisen taloudellisen vuorovaikutuksen monipuolistamiseksi
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Tämän sopimuksen tavoitteena on edistää Suomen ja Venäjän federaation välisen kaupan ja muun taloudellisen yhteistyön kehittymistä jatkuvuuden ja molemminpuolisen edun pohjalta.
2 artikla
Tavaroiden ja palvelujen vienti sekä tuonti Suomen ja Venäjän federaation välillä toteutuu juridisten ja fyysisten henkilöiden välisin sopimuksin kummankin maan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
3 artikla
Sopimuspuolet myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun kaikilla aloilla, jotka koskevat
- tuonnissa ja viennissä kannettavia tulleja ja maksuja mukaanluettuna niiden kantomenetelmät,
- tulliselvitystä, kauttakulkua, varastointia ja uudelleenlastausta,
- tuontitavaroista välillisesti tai välittömästi kannettavia veroja tai niitä vaikutukseltaan vastaavia maksuja,
- maksumenetelmiä ja maksujen siirtoa,
- määrällisiä tuonti- ja vientirajoituksia,
- tavaroiden myyntiä, ostoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä kotimaan markkinoilla koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä.
Tähän sopimukseen liittyy sopimuspuolten välinen tulleja koskeva kirjeenvaihto.
Edellä mainittu suosituimmuus ei koske niitä etuja, joita sopimuspuolet myöntävät tai tulevat myöntämään
- maille, joiden kanssa jompikumpi sopimuspuoli osallistuu jo perustettuihin tai tulevaisuudessa mahdollisesti perustettaviin talousalueisiin, tulliliittoihin tai vapaakauppa-alueisiin,
- kehitysmaille kansainvälisten sopimusten perusteella,
- naapurimaille rajakaupan edistämiseksi.
4 artikla
Tavaroiden ja palvelujen toimituksista syntyvät maksut suoritetaan vapaasti vaihdettavissa valuutoissa.
Tavaranvaihdon lisäämiseksi ja tavaravalikoiman laajentamiseksi juridiset ja fyysiset henkilöt voivat tehdä kaupallisia sopimuksia myös vastakauppojen puitteissa ml. kompensaatiohankkeet Suomen ja Venäjän federaation voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
5 artikla
Sopimuspuolten viranomaiset myöntävät kunkin maan lainsäädännön puitteissa viipymättä tavaroiden ja palvelujen viennin ja tuonnin edellyttämät luvat.
6 artikla
1. Sopimuspuolet pyrkivät keskinäisessä kaupassaan välttämään häiriötilanteita. Jos kuitenkin sopimuspuolten välisessä kaupassa syntyy 2 kappaleessa mainittuja häiriöitä, sopimuspuolet ryhtyvät neuvottelemaan tämän sopimuksen 9 artiklassa mainitun komission puitteissa viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun jompikumpi sopimuspuoli on esittänyt asiaa koskevan pyynnön. Näissä neuvotteluissa pyritään löytämään yhteisesti hyväksyttävä ratkaisu häiriöön. Kumpikin sopimuspuoli takaa sen, että lukuunottamatta tämän artiklan 4 kappaleessa määriteltyjä poikkeusluontoisia olosuhteita, ne eivät tule ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin ennenkuin tällainen neuvottelu pidetään.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan, jos keskinäisessä kaupassa jotain tavaraa tuodaan jommankumman sopimuspuolen alueelle niin paljon lisääntyneessä määrin tai sellaisissa olosuhteissa, että aiheutuu tai uhkaa aiheutua vahinkoa vastaavien tai välittömästi kilpailevien tavaroiden kotimaisille tuottajille. Tässä tapauksessa se sopimuspuoli, joka on pyytänyt neuvotteluja, toimittaa toiselle sopimuspuolelle kaiken sen tiedon, joka tarvitaan syntyneen tilanteen tarkkaan selvittämiseen.
3. Mikäli sopimuspuolet eivät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa neuvottelujen alkamisesta ole päässeet yksimielisyyteen toimista, joilla voitaisiin välttää kyseinen tilanne, neuvottelua pyytäneellä sopimuspuolella on oikeus rajoittaa asianomaisten tavaroiden tuontia siinä määrin ja sellaisen ajanjakson ajan, joka tarvitaan vahingon estämiseksi tai poistamiseksi.
4. Poikkeusluontoisissa olosuhteissa, jolloin viivytys toimenpiteisiin ryhtymisessä voi aiheuttaa vaikeasti poistettavissa olevaa vahinkoa, voi asianomainen sopimuspuoli ryhtyä väliaikaisiin suojatoimiin. Kuitenkin tässä tapauksessa sopimuspuolten tulee välittömästi aloittaa neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi.
5. Tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden valinnassa sopimuspuolet antavat etusijan sellaisille toimenpiteille, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen toimintaa.
7 artikla
Sopimuksen toteuttamisessa sopimuspuolet noudattavat tulleja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) periaatteita.
8 artikla
Sopimuspuolet edistävät kaikin käytettävissään olevin tavoin kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötään sekä sen monipuolisuutta pitkäaikaiselta ja molemminpuolisen edun pohjalta ml. rajakauppa, pitkäaikaiset hankeluontoiset toimitukset sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen kauppaan.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ne:
- julkistavat säännönmukaisesti kaikki lakinsa ja muut säädöksensä, jotka liittyvät taloudelliseen toimintaan ml. kauppa, investoinnit, verotus, pankki- ja vakuutustoiminta ja muut finanssipalvelut sekä kuljetukset ja työvoima,
- edistävät taloudellisen informaation vaihtoa,
- edistävät aluetason suoraa kaupallista ja taloudellista yhteistyötä mm. metsäteollisuuden, vuoriteollisuuden, kemianteollisuuden, kumiteollisuuden, ympäristönsuojelun, energiatuotannon, maatalouden ja elintarviketuotannon sekä muilla molempia osapuolia kiinnostavilla teollisuuden ja tuotannon aloilla. Aluetason yhteistyöstä voidaan tehdä erillisiä sopimuksia tai pöytäkirjoja,
- laativat rajakauppaan liittyvistä kysymyksistä tätä sopimusta täydentäviä sopimuksia tai pöytäkirjoja,
- myötävaikuttavat tuotannollista yhteistyötä koskevien pitkäaikaisten puitesopimusten toteuttamiseen,
- suojaavat investoinnit ja luovat niille suotuisat olosuhteet syrjimättömyyden ja vastavuoroisuuden pohjalta ml. tuottojen ja investointipääoman kotiutus,
- turvaavat teollis- ja immateriaalioikeuksien suojan,
- ilmoittavat välittömästi toisilleen kaikista muutoksista lainsäädännössään, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen soveltamiseen.
9 artikla
Tämän sopimuksen toteuttamisen seuraamista varten perustetaan hallitusten välinen suomalais-venäläinen taloudellinen yhteistyökomissio.
Komissio voi esittää suosituksia tämän sopimuksen soveltamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Komission tehtävänä on:
- edistää kaupan ja muun taloudellisen yhteistyön kehittymistä,
- tehdä suosituksia kaupan esteiden poistamiseksi,
- käsitellä tämän sopimuksen soveltamiseen ja toimeenpanoon liittyviä mahdollisia ongelmia.
Komission yhteiskokoukset pidetään vuorottain Suomessa ja Venäjällä.
Tämän lisäksi järjestetään puheenjohtaja- tai varapuheenjohtajatasolla ylimääräisiä kokouksia viipymättä jommankumman sopimuspuolen esitettyä asiaa koskevan pyynnön.
10 artikla
Sopimuspuolet voivat laatia tämän sopimuksen tarkoitusperien edistämiseksi täydentäviä sopimuksia ja pöytäkirjoja tai yhteistyöohjelmia.
11 artikla
Tämä sopimus korvaa Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisessä kaupassa ja taloudellisessa yhteistyössä seuraavien suomalais-neuvostoliittolaisten sopimusten määräykset, jotka koskevat samoja tai vastaavia kysymyksiä:
- 1.12.1947 tehty kauppasopimus
- 24.11.1960 tullikysymyksistä tehty sopimus
- 10.2.1967 tehty sopimus Pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission muodostamisesta
- 26.10.1989 tehty tavaranvaihtoa ja maksuja vv. 1991-95 koskeva sopimus
sekä näiden sopimusten liitteet, pöytäkirjat ja sopimuksiin myöhemmin tehdyt muutokset.
12 artikla
Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen voimaantulolle tarpeelliset oikeudelliset edellytykset on täytetty.
13 artikla
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kunnes jompikumpi sopimuspuoli irtisanoo sen kirjallisesti. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua kirjallisen ilmoituksen saamisesta.
Tehty Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Helsinki, 20.1.1992
Herra Ministeri,
Liittyen tänä päivänä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä allekirjoitettuun sopimukseen kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä sekä viitaten tämän sopimuksen 3 artiklaan, vahvistan neuvotteluissa sovitun seuraavasta:
Kumpikin sopimuspuoli pidättyy autonomisella pohjalla toistaiseksi ottamasta käyttöön keskinäisessä kaupassaan uusia tuontitulleja tai vaikutukseltaan niitä vastaavia veroja ja maksuja.
Mikäli jompikumpi sopimuspuoli päättää ottaa käyttöön edellisessä kappaleessa tarkoitettuja tulleja, veroja tai maksuja, tämä sopimuspuoli ilmoittaa päätöksestään toiselle sopimuspuolelle vähintään kolme kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa.
Mikäli jompikumpi sopimuspuoli ehdottaa konsultaatioita edellä mainitun päätöksen vaikutuksista, on nämä konsultaatiot aloitettava viipymättä.
Tämän kirjeenvaihdon määräyksiä ei sovelleta harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän tullinimikkeistön ryhmiin 1-24 kuuluviin tuotteisiin.
Sopimuspuolet laativat ja hyväksyvät mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta alkuperäsäännöt, joita sovelletaan tämän kirjeenvaihdon puitteissa.
Vastaanottakaa, Herra Ministeri, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisessä kaupassa sovellettavat väliaikaiset ALKUPERÄSÄÄNNÖT
Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välisen kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä 20.1.1992 suoritetun Suomen ja Venäjän federaation välisen kirjeenvaihdon määräysten mukaisesti on sovittu seuraavasta:
1 artikla
Edellä mainitun kirjeenvaihdon määräyksiä sovellettaessa katsotaan:
1. Suomen alkuperätuotteiksi:
a) näiden alkuperäsääntöjen 2 artiklan tarkoittamassa mielessä kokonaan Suomessa tuotetut tuotteet;
b) tuotteet, jotka on tuotettu Suomessa ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a) kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen, että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty näiden alkuperäsääntöjen 3 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat näiden alkuperäsääntöjen tarkoittamassa mielessä Venäjän alkuperätuotteita.
2. Venäjän alkuperätuotteiksi:
a) näiden alkuperäsääntöjen 2 artiklan tarkoittamassa mielessä kokonaan Venäjällä tuotetut tuotteet;
b) tuotteet, jotka on tuotettu Venäjällä ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a) kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen, että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty näiden alkuperäsääntöjen 3 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat näiden alkuperäsääntöjen tarkoittamassa mielessä Suomen alkuperätuotteita.
3. 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovellettaessa rinnastetaan Venäjän alkuperätuotteisiin Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvien valtioiden alkuperätuotteet.
2 artikla
Seuraavia tuotteita pidetään näiden alkuperäsääntöjen 1 artiklan 1 a) ja 2 a) kohdan tarkoittamassa mielessä joko Suomessa tai Venäjällä kokonaan tuotettuina:
a) niiden maaperästä tai merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;
b) siellä korjatut kasvituotteet;
c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;
d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;
e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;
f) niiden alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;
g) niiden tehdasaluksilla yksinomaan f) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;
h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat;
i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet;
j) siellä yksinomaan a)-i) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tavarat.
3 artikla
1. Sovellettaessa näiden alkuperäsääntöjen 1 artiklaa ei-alkuperäaineksia katsotaan valmistetun tai käsitellyn riittävästi, kun valmis tuote tariffoidaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, ottaen kuitenkin huomioon tämän artiklan 2 ja 4 kohdan määräykset.
2. II liitteen luettelon 1 ja 2 sarakkeessa mainitun tuotteen tulee tämän artiklan 1 kohdan säännön asemesta täyttää sille mainitun luettelon 3 sarakkeessa määrätyt ehdot. (Nämä ehdot edellyttävät, että valmistukseen käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo ei ylitä tiettyä prosenttimäärää valmiin tuotteen hinnasta tai että mainittuja aineksia on valmistettu tai käsitelty II liitteen luettelon mukaisesti.)
3. Suomi ja Venäjän federaatio sopivat 1 ja 2 kohdan sisällöstä ja soveltamisesta myöhemmin, sitten kun Venäjän federaatio on ottanut käyttöön harmonoituun järjestelmään perustuvan tullitariffin.
4. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b) ja 2 b) kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat kaikissa tapauksissa riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei: 1)Nämä ehdot edellyttävät, että valmistukseen käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo ei ylitä tiettyä prosenttimäärää valmiin tuotteen hinnasta tai että mainittuja aineksia on valmistettu tai käsitelty II liitteen luettelon määräysten mukaisesti.
a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);
b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;
c) i) uudelleenpakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen;
ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;
d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusmerkkien kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;
e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa näissä alkuperäsäännöissä määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää Suomen tai Venäjän alkuperätuotteina;
f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;
g) kahden tai useamman edellä a)-f) kohdassa mainitun toimenpiteen suorittaminen;
h) eläinten teurastus.
4 artikla
1. Edellä mainitun kirjeenvaihdon määräysten mukaisten etuuksien saamiseksi Suomen tai Venäjän alkuperätuotteiden kuljetuksen tulee tapahtua:
a) kulkematta minkään muun maan alueen kautta; tai
b) yhden tai useamman maan alueen kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näissä maissa, mikäli kauttakuljetus on ollut tarpeen maantieteellisin perustein tai kuljetustavan asettamien vaatimusten vuoksi ja mikäli tavarat ovat pysyneet tullivalvonnassa ja ne eivät ole tulleet myyntiin eivätkä kulutukseen näissä maissa ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin purkaus ja jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
2. Tuojamaan tulliviranomaiset voivat, milloin on painavia syitä epäilyksiin, vaatia seuraavia lisäselvityksiä todetakseen, että yllä mainitut ehdot on täytetty;
a) joko yksi ainoa viejämaassa laadittu kuljetusasiakirja, jonka turvin tavaroiden kuljetus kauttakulkumaan kautta on tapahtunut;
b) kauttakulkumaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on tarkka kuvaus tavaroista, tavaroiden purkamisen ja jälleenlastauksen päivämäärä, tiedot käytetyn aluksen tai muun kulkuneuvon yksilöimiseksi sekä todistus olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakulkumaassa;
c) tai, edellä mainittujen puuttuessa, mitä tahansa vastaavaa todisteaineistoa.
5 artikla
1. Näiden alkuperäsääntöjen 1 artiklan mukaiset alkuperätuotteet saavat Suomeen tai Venäjälle tuotaessa edellä mainitun kirjeenvaihdon määräysten mukaiset etuudet, kun niistä esitetään viejän antama alkuperäilmoitus.
2. Viejä voi antaa alkuperäilmoituksen tekemällä tavaraa koskevaan kauppalaskuun näiden alkuperäsääntöjen III liitteen mallin mukaisen ilmoituksen.
Kauppalaskun ohella alkuperäilmoitus voidaan antaa myös lähetysilmoituksella tai kaikilla muilla kaupallisilla asiakirjoilla, joissa kysymyksessä olevien tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden yksilöimiseksi.
3. Alkuperäilmoitus laaditaan yhdellä viejämaan kielistä (suomen, ruotsin tai venäjän) tai englannin kielellä.
Kun alkuperäilmoitus laaditaan käsin, se on kirjoitettava musteella ja tekstaten. Alkuperäilmoitus vahvistetaan leimalla ja henkilökohtaisella allekirjoituksella.
Viejän on säilytettävä kopio mainitusta ilmoituksesta vähintään kaksi vuotta.
4. Alkuperäilmoitus voidaan poikkeuksellisesti antaa myös sen tarkoittamien tavaroiden viennin jälkeen.
Jos alkuperäilmoitus esitetään tulliviranomaisille tavaroiden tuonnin jälkeen, noudatetaan tuojavaltion lainsäädännön mukaista menettelyä.
5. Viejä on velvollinen antamaan asianomaisten viranomaisten pyynnöstä mitkä hyvänsä lisätodisteet, jotka voidaan katsoa välttämättömiksi vientitavaran alkuperäaseman oikeellisuuden varmistamiseksi, sekä sallimaan asianomaisten viranomaisten tässä tarkoituksessa tekemät tarkastukset.
Viejän on säilytettävä edellä mainitut todistusasiakirjat vähintään kaksi vuotta.
6 artikla
1. Taatakseen näiden alkuperäsääntöjen oikean soveltamisen Suomi ja Venäjän federaatio avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä alkuperäilmoitusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa.
2. Alkuperäilmoitusten jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kysymyksessä olevien tavaroiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.
3. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksiä sovellettaessa tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat viejävaltion tulliviranomaisille alkuperäilmoituksen tai sen kopion ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat syyt tiedustelun tekemiseen.
4. Jälkitarkastuksen tulokset on ilmoitettava tuojavaltion tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Niiden perusteella tulee voida päättää, koskevatko palautetut asiakirjat maasta tosiasiallisesti vietyjä tavaroita ja voidaanko näihin tavaroihin tosiasiallisesti soveltaa edellä mainitun kirjeenvaihdon mukaista kohtelua.
7 artikla
Suomi ja Venäjän federaatio soveltavat kansallisessa lainsäädännössä edellytettyjä rangaistusseuraamuksia niihin viejiin, jotka alkuperäilmoitusta laatiessaan sisällyttävät siihen vääriä tietoja edellä mainitun kirjeenvaihdon mukaisen kohtelun saamiseksi.
8 artikla
Näiden alkuperäsääntöjen liitteet ovat niiden erottamaton osa.
9 artikla
Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välisen 20.1.1992 allekirjoitetun kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen 9 artiklan mukainen hallitusten välinen suomalais-venäläinen yhteistyökomissio voi päättää muutoksista näihin sääntöihin.
10 artikla
Osapuolet tarkastelevat alkuperäsääntöjen soveltamista vuosittain tai tarpeen mukaan 9 artiklan mukaisessa yhteistyökomissiossa alkuperäsääntöjen mukauttamiseksi Suomen ja Venäjän federaation välisistä kaupallisista suhteista johtuviin tarpeisiin.
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisessä kaupassa sovellettavat väliaikaiset ALKUPERÄSÄÄNNÖT I LIITE Selventävät huomautukset
(Teksti sovitaan myöhemmin)
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisessä kaupassa sovellettavat väliaikaiset ALKUPERÄSÄÄNNÖT II LIITE Luettelo valmistuksesta tai käsittelystä, joka on suoritettava ei-alkuperäainekselle, jotta valmis tuote saa alkuperäaseman.
(Teksti sovitaan myöhemmin)
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisessä kaupassa sovellettavat väliaikaiset ALKUPERÄSÄÄNNÖT III LIITE Viejän antaman alkuperäilmoituksen malli
Allekirjoittanut ilmoittaa, että tässä asiakirjassa mainitut tavarat ovat Suomen ja Venäjän federaation välisen 20.1.1992 allekirjoitetun kirjeenvaihdon mukaisten väliaikaisten alku-peräsääntöjen mukaisia Suomen/Venäjän alkuperätuotteita.
.......................
(Paikka ja päiväys)
.......................
(Viejän allekirjoitus ja leima)