26/1987

Vuoden 1986 kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvät Lontoossa 14 päivänä maaliskuuta 1986 tehty vehnän kauppaa koskeva yleissopimus sekä Lontoossa 13 päivänä maaliskuuta 1986 tehty elintarvikeapua koskeva yleissopimus, joiden eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 5 päivänä joulukuuta 1986 ja jotka tasavallan presidentti on ratifioinut 13 päivänä helmikuuta 1987 ja joita koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 2 päivänä maaliskuuta 1987, tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987 niin kuin siitä on sovittu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

1 artiklaTarkoitusperät

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on:

a) edistää kansainvälistä yhteistyötä kaikissa vehnän ja muun viljan kauppaan liittyvissä kysymyksissä, etenkin mikäli ne vaikuttavat vehnämarkkinoihin;

b) edistää viljan kansainvälisen kaupan laajentamista ja varmistaa tämän kaupan mahdollisimman suuri vapaus mukaan lukien kaupan esteiden ja epärehellisten ja syrjivien toimenpiteiden poistaminen kaikkien jäsenten, erityisesti kehitysmaiden, etujen mukaisesti;

c) osaltaan myötävaikuttaa kansainvälisten viljamarkkinoiden mahdollisimman suureen vakavuuteen kaikkien jäsenten etujen mukaisesti, lisätä maailman ruokavarantoa ja myötävaikuttaa sellaisten maiden kehitykseen, joiden talous on hyvin riippuvainen viljan kaupallisesta myynnistä;

d) perustaa jäsenten välinen foorumi keskustelemaan ja vaihtamaan tietoja viljan kauppaan liittyvistä ongelmista; ja

e) valmistaa asianmukaiset puitteet mahdollisille neuvotteluille uudesta taloudelliset määräykset sisältävästä kansainvälisestä vehnäsopimuksesta.

2 artiklaMääritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. a) "Neuvosto" tarkoittaa kansainvälistä vehnäneuvostoa, joka perustettiin vuoden 1949 kansainvälisellä vehnäsopimuksella ja jonka olemassaoloa on jatkettu 9 artiklan määräyksillä;

b) (i) "jäsen" tarkoittaa tämän yleissopimuksen sopimuspuolta;

(ii) "viejäjäsen" tarkoittaa 12 artiklan mukaisesti määriteltyä jäsentä;

(iii) "tuojajäsen" tarkoittaa 12 artiklan mukaisesti määriteltyä jäsentä;

c) "toimeenpaneva komitea" tarkoittaa 15 artiklan mukaisesti perustettua komiteaa;

d) "markkinatilanteita käsittelevä alakomitea" tarkoittaa 16 artiklan mukaisesti perustettua alakomiteaa;

e) "vilja" tai "viljat" tarkoittaa vehnää, vehnäjauhoa, ruista, ohraa, kauraa, maissia, hirssiä ja durraa; ja neuvoston määräämää muuta viljaa tai viljatuotteita;

f) (i) "osto" tarkoittaa viljan ostoa tuontia varten, tai tapauksesta riippuen näin ostetun viljan määrää;

(ii) "myynti" tarkoittaa viljan myyntiä vientiä varten, tai tapauksesta riippuen näin myydyn viljan määrää;

(iii) milloin tässä yleissopimuksessa mainitaan osto tai myynti, on sen katsottava tarkoittavan paitsi kysymyksessä olevien hallitusten välillä sovittuja ostoja tai myyntejä, myös yksityisten yrittäjien välisiä ja yksityisen ja asianomaisen hallituksen välisiä ostoja tai myyntejä.

g) "erityisäänestys" tarkoittaa äänestystä, jossa vaaditaan vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevien äänestävien viejäjäsenten antamista äänistä, ja vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevien äänestävien tuojajäsenten antamista äänistä erikseen laskettuna;

h) "satovuosi" tarkoittaa aikaa heinäkuun 1 päivästä kesäkuun 30 päivään;

i) "työpäivä" tarkoittaa työpäivää neuvoston päämajassa;

2. Jokaisen tämän yleissopimuksen maininnan "hallituksesta" tai "hallituksista" on katsottava sisältävän maininnan Euroopan talousyhteisöstä (jäljempänä EEC). Samoin jokaisen tässä yleissopimuksessa mainitun hallituksen "allekirjoituksen" tai "ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjojen talletuksen" tai , liittymiskirjan" tai "väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen" on katsottava sisältävän, EEC:n kyseessä ollessa, sen toimivaltaisen viranomaisen EEC:n puolesta tekemän allekirjoituksen tai väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen ja EEC:n kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi säädetyn menettelyn vaatiman asiakirjan talletuksen.

3 artiklaInformaatio, raportit ja tutkimukset

1. 1 artiklassa lueteltujen tarkoitusperien saavuttamisen helpottamiseksi, mahdollisimman laajan mielipiteiden vaihdon mahdollistamiseksi neuvoston istunnoissa, ja jäsenten jatkuvan tiedonsaannin takaamiseksi tulee järjestää säännöllinen raportointi ja tietojen vaihto sekä tehdä erityisiä, tarkoituksenmukaisia viljatutkimuksia, jotka ensisijaisesti kohdistuvat seuraavaan:

a) tarjonta, kysyntä sekä markkinatilanne;

b) sisäpolitiikan muutokset ja niiden vaikutukset kansainvälisiin markkinoihin;

c) kaupan kasvua ja laajentumista, käyttöastetta, varastointia ja kuljetusta koskevat muutokset, erityisesti kehitysmaissa.

2. Niiden raporttien ja tutkimusten, joihin viitataan tämän artiklan 1 kohdassa, tietojen keräämisen ja esittämisen parantamiseksi, useampien jäsenten osallistumisen mahdollistamiseksi suoraan neuvoston työhön ja neuvoston jo istuntojensa aikana antamien ohjeiden täydentämiseksi tulee perustaa markkinatilanteita käsittelevä alakomitea, jonka toiminnot eritellään 16 artiklassa.

4 artiklaNeuvottelut markkinatilanteista

1. Jos markkinatilanteita käsittelevä alakomitea 16 artiklassa mainitussa jatkuvassa markkinaseurannassaan, on sitä mieltä, että tilanne kansainvälisillä viljamarkkinoilla uhkaa vakavasti vaikuttaa jäsenten etuihin, tai jos toimitusjohtaja omasta aloitteestaan tai minkä tahansa neuvoston jäsenen pyynnöstä, huomauttaa tällaisesta tilanteesta alakomitealle, sen on välittömästi tehtävä selkoa näistä asioista toimeenpanevalle komitealle. Alakomitean tulee näin ilmoittaessaan toimeenpanevalle komitealle kiinnittää erityistä huomiota niihin seikkoihin, jotka uhkaavat vaikuttaa jäsenten etuihin.

2. Toimeenpanevan komitean on kokoonnuttava 10 työpäivän kuluessa tutkimaan tilannetta ja, jos se katsoo sen asianmukaiseksi, pyytää neuvoston puheenjohtajaa kutsumaan koolle neuvoston istunto harkitsemaan tilannetta.

5 artiklaKaupalliset ostot ja erityiset liiketoimet

1. Kaupallinen osto tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä on 2 artiklassa määritelty osto, joka on yhdenmukainen tavanomaisen kansainvälisessä kaupassa noudatetun kaupallisen käytännön kanssa ja johon ei sisälly tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja liiketoimia.

2. Erityinen liiketoimi tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä on liiketoimi, johon sisältyy asianomaisen maan hallituksen esittämiä määräyksiä, jotka eivät vastaa tavanomaista kaupallista käytäntöä. Erityisiin liiketoimiin kuuluvat:

a) luottokaupat, joissa hallituksen väliintulon seurauksena joko korko, maksuaika tai muut niihin verrattavat määräykset eivät vastaa maailmanmarkkinoilla vallitsevaa korkoa, maksuaikoja tai määräyksiä;

b) kaupat, joissa viljan ostamiseen tarvittavat varat on saatu viejäjäsenen hallitukselta lainana, joka on sidottu viljan ostamiseen;

c) myynti tuojajäsenen valuuttaa vastaan, joka ei ole siirrettävissä eikä vaihtokelpoinen viejämaan valuutaksi tai sen käytettävissä oleviksi tavaroiksi;

d) myynnit sellaisia erityisiä maksujärjestelyjä sisältävien kauppasopimusten perusteella, jotka edellyttävät clearing-tilejä luottobalanssien selvittämiseksi bilateraalisesti tavaroita vaihtamalla, paitsi milloin asianomainen viejäjäsen ja tuojajäsen sopivat, että myyntiä on pidettävä kaupallisena;

e) vaihtokauppatoimet

(i) jotka johtuvat hallitusten väliintulosta ja joissa viljaa vaihdetaan johonkin muuhun hintaan kuin vallitseviin maailmanmarkkinahintoihin; tai

(ii) joihin sisältyy hallituksen osto-ohjelman mukainen takuu, paitsi milloin viljan osto aiheutuu vaihtokaupasta, jossa lopullista määrämaata ei mainita alkuperäisessä vaihtosopimuksessa;

f) viljan lahjoitus tai viljan osto lahjavaroilla, jotka viejäjäsen on antanut juuri siihen tarkoitukseen;

g) kaikki muut neuvoston määrättävissä olevat liiketoimien muodot, joihin sisältyy asianomaisen maan hallituksen esittämiä määräyksiä, jotka eivät vastaa tavanomaista kaupallista käytäntöä.

3. Kysymyksen, jonka voi esittää joko toimitusjohtaja tai mikä tahansa jäsen siitä, onko liiketoimi tämän artiklan 1 kohdassa määritelty kaupallinen osto vai tämän artiklan 2 kohdassa määritelty erityinen liiketoimi, ratkaisee neuvosto.

6 artiklaSatunnaisia liiketoimia koskevat ohjeet

1. Jäsenet sitoutuvat hoitamaan satunnaiset viljaa koskevat liiketoimensa sellaisella tavalla, että vältytään vahingollisilta ristiriidoilta normaalin tuotannon ja kansainvälisen kaupan kanssa.

2. Tätä varten sekä tuottaja- että vastaanottajajäsenien tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että satunnaiset liiketoimet ovat lisänä kaupallisille myynneille, jotka kohtuullisesti olisivat odotettavissa, jollei näitä liiketoimia suoritettaisi ja jotka lisäisivät kulutusta tai varastoja vastaanottajamaassa. Tällaisten toimenpiteiden tulee FAO:n jäsenmaiden osalta olla yhdenmukaisia FAO:n toimintalinjojen ja ylijäämän käyttöä koskevien periaatteiden sekä FAO-jäsenten neuvoa-antavien sitoumusten kanssa ja ne voivat sisältää vaatimuksen, että tämä maa ylläpitää globaalisesti tiettyä viljan kaupallisen vastaanottajamaan kanssa sovittua tuonnin tasoa. Määrättäessä tai tarkistettaessa tätä tasoa on otettava huomioon vastaanottajamaan kaupallisen tuonnin taso edustettavana olevana ajanjaksona sekä käyttöasteen ja tuonnin nykyiset suunnat sekä taloudelliset olot, mukaan lukien erikoisesti maksutasetilanne.

3. Jäsenien tulee ryhtyessään satunnaisiin vientiliiketoimiin neuvotella mahdollisimman suuressa määrin niiden viejäjäsenten kanssa, joiden kaupallisiin myynteihin sellaiset liiketoimet saattavat vaikuttaa, ennen kuin tällaisista järjestelyistä päätetään vastaanottajamaiden kanssa.

4. Sihteeristön tulee määräajoin toimittaa neuvostolle raportti satunnaisten viljaa koskevien liiketoimien kehityksestä.

7 artiklaRaportointi ja kirjaaminen

1. Jäsenten tulee toimittaa säännöllisiä raportteja ja neuvoston tulee ylläpitää luetteloa jokaista satovuotta varten, josta ilmenevät erikseen kaupalliset ja erityiset liiketoimet, jäsenten kaikki viljatoimitukset ja ei-jäsenten koko viljan tuonti. Neuvoston tulee myös ylläpitää, siinä määrin kuin mahdollista, luetteloa kaikista ei-jäsenten viljatoimituksista.

2. Jäsenten tulee hankkia, mikäli mahdollista, sellaista jäsenmaiden viljan kysyntää tai tarjontaa koskevaa informaatiota, jota neuvosto saattaa tarvita ja raportoida heti kaikista muutoksista sisäisessä viljapolitiikassaan.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi:

a) jäsenten tulee lähettää toimitusjohtajalle sellaiset tiedot kaupallisiin myynteihin ja ostoihin ja erikoisliiketoimiin sisältyvistä viljamääristä, joita neuvosto toimivaltansa puitteissa voi pyytää, mukaan luettuna

(i) erikoisliiketoimien osalta sellaiset liiketoimien yksityiskohdat, jotka oikeuttavat ne luokiteltaviksi 5 artiklan mukaisesti;

(ii) viljan osalta sellaiset saatavissa olevat tiedot, jotka koskevat viljan tyyppiä, luokkaa, kehitysastetta ja laatua;

b) jäsenten, jotka harjoittavat vientiä tulee lähettää toimeenpanevalle sihteerille sellaiset niiden vientihintoja koskevat tiedot, joita neuvosto voi tarvita;

c) Neuvoston tulee saada säännöllinen ilmoitus yleisesti vallitsevista kuljetuskustannuksista, ja jäsenten tulee antaa sellaisia lisätietoja, joita neuvosto voi tarvita.

4. Kun kyseessä on vilja, joka saapuu lopulliseen määrämaahan jonkin muun maan kautta kuin se mikä on alkuperämaa, satamissa tapahtuneen jälleenmyynnin, niiden kautta kulkemisen tai uudelleen lastauksen jälkeen, on jäsenmaiden annettava tästä mahdollisimman tarkat tiedot, jotka auttavat oston tai liiketoimen kirjaamista liiketoimeksi alkuperämaan ja lopullisen määrämaan välillä. Mikäli on kysymys jälleenmyynnistä, koskevat tämän kohdan ehdot sitä vain, jos vilja on lähtöisin alkuperämaasta saman satovuoden aikana.

5. Neuvoston tulee antaa tässä artiklassa mainittuja kertomuksia ja kirjaamisia koskevat menettelyohjeet. Näissä ohjeissa tulee määrätä, miten usein ja millä tavalla nämä kertomukset on tehtävä ja myös päättää säännöistä, jotka koskevat sen hallussa olevien luetteloiden tai asiakirjojen korjaamista tai muuttamista sekä muutosten yhteydessä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien selvittämistä. Jos jokin jäsen toistuvasti ja syyttä jättää antamatta tässä artiklassa vaaditut kertomukset, tulee toimeenpanevan komitean järjestää neuvottelut asianomaisen maan kanssa tilanteen korjaamiseksi.

8 artiklaErimielisyydet ja valitukset

1. Jokainen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen tulkitsemista tai soveltamista, ja jota ei sovita neuvotteluilla, on annettava minkä tahansa riidan osapuolen pyynnöstä neuvoston ratkaistavaksi.

2. Jokainen jäsen, joka katsoo, että sen etuja tämän yleissopimuksen sopimuspuolena on vakavasti loukattu minkä tahansa yhden tai useamman muun jäsenen teoilla, jotka koskevat tämän yleissopimuksen soveltamista, voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi. Tällaisessa tapauksessa neuvoston tulee välittömästi neuvotella asianomaisten jäsenten kanssa asian ratkaisemiseksi. Jos asiaa ei tällaisilla neuvotteluilla ratkaista, tulee neuvoston tutkia asiaa edelleen ja se voi tehdä asianomaisille jäsenille suosituksia.

9 artiklaNeuvoston kokoonpano

1. Kansainvälinen vehnäneuvosto, joka perustettiin vuoden 1949 kansainvälisen vehnäsopimuksen nojalla, tulee jatkuvasti olemaan toiminnassa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten siinä kokoonpanossa ja sellaisin valtuuksin ja tehtävin kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

2. Jäsentä voivat edustaa neuvoston kokouksissa edustajat, varamiehet ja neuvonantajat.

3. Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka hoitavat virkaansa yhden satovuoden ajan. Puheenjohtajalla ei ole äänioikeutta, eikä varapuheenjohtajalla ole äänioikeutta hänen toimiessaan puheenjohtajana.

10 artiklaNeuvoston valtuudet ja toiminta

1. Neuvosto määrää menettelytapasääntönsä.

2. Neuvosto hoitaa kirjanpitoa, joka on välttämätöntä tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti, ja muunlaistakin luettelointia, jota se pitää suotavana.

3. Jotta neuvosto pystyisi suorittamaan tehtävänsä tämän yleissopimuksen mukaisesti, neuvosto voi pyytää, ja jäsenet sitoutuvat toimittamaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tätä tarkoitusta varten tarpeelliset tilastot ja tiedonannot.

4. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä luovuttaa jollekin komiteoistaan tai toimitusjohtajalle valtuudet muuhun kuin seuraavaan:

a) 8 artiklassa mainituista asioista päättäminen;

b) 11 artiklassa mainittu liitteenä olevien jäsenmaiden äänimäärien tarkistaminen;

c) 12 artiklassa mainittu viejä- ja tuojajäsenten määrittely ja niiden äänien jakaminen;

d) 13 artiklan 1 kohdassa mainittu neuvoston päämajan sijoittaminen;

e) 17 artiklan 2 kohdassa mainittu toimitusjohtajan nimittäminen;

f) 21 artiklassa mainittu budjetin hyväksyminen ja jäsenmaiden jäsenmaksujen määrääminen;

g) 21 artiklan 6 kohdassa mainittu jäsenten äänestysoikeuksien pidättäminen;

h) 22 artiklassa mainittu neuvottelevan konferenssin koollekutsumista koskevan pyynnön esittäminen UNCTADin pääsihteerille;

i) 30 artiklassa mainittu jäsenen erottaminen neuvostosta;

j) 32 artiklassa mainittu muutoksen ehdottaminen.

k) 33 artiklassa mainittu tämän yleissopimuksen pidentäminen tai lopettaminen;

Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tällaisen luovutuksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

5. Jokainen neuvoston tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti luovuttamien valtuuksien tai tehtävien nojalla tehty päätös tulee alistaa neuvoston tarkistettavaksi minkä tahansa viejä- tai tuojajäsenen pyynnöstä, ja se on tehtävä neuvoston määräämän ajan kuluessa. Jokainen päätös, jonka suhteen ei tarkistusmääräystä koskevaa pyyntöä ole määräajan kuluessa tehty, tulee olemaan kaikkia jäseniä sitova.

6. Tässä yleissopimuksessa määrättyjen valtuuksien ja tehtävien lisäksi neuvostolla tulee olla sellaisia muita valtuuksia ja sen tulee hoitaa sellaisia muita tehtäviä, jotka ovat välttämättömiä tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

11 artiklaVoimaantuloäänet ja budjettikäytäntö

1. Tämän yleissopimuksen tullessa voimaan 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti kullakin hallituksella on käytettävänään liitteessä lueteltu äänimäärä.

2. Jäsenmaksuja määrättäessä 21 artiklan mukaisesti jäsenten käyttämien äänimäärien tulee perustua liitteessä lueteltuihin äänimääriin edellyttäen, että

a) yleissopimuksen voimaantulon yhteydessä neuvosto jakaa uudelleen liitteessä luetellut äänimäärät niiden hallitusten kesken, jotka ovat tallettaneet yleissopimuksen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tai sen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen, niiden äänimäärien suhteessa, jotka kullakin liitteessä luetellulla jäsenmaalla on hallussaan.

b) milloin tahansa tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen jostakin hallituksesta tulee, tai jokin hallitus lakkaa olemasta, tämän yleissopimuksen osapuoli, neuvosto jakaa uudelleen muiden jäsenten äänet niiden äänimäärien suhteessa, jotka kullakin liitteessä luetellulla jäsenmaalla on hallussaan.

c) kun kolme vuotta on kulunut tämän yleissopimuksen voimaantulosta, ja milloin tahansa kun tätä yleissopimusta on pidennetty 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, neuvosto tarkistaa ja se saa korjata liitteessä lueteltujen jäsenmaiden äänimäärät.

3. Tämän yleissopimuksen hallinnollisen soveltamisen yhteydessä jäsenmailla on käytettävissään 12 artiklan mukaisesti päätetyt äänimäärät.

12 artiklaViejä- ja tuojajäsenen määrittäminen sekä niiden äänien jakautuminen

1. Tämän yleissopimuksen perusteella pidetystä ensimmäisessä istunnossa neuvoston tulee vahvistaa mitkä jäsenet ovat viejäjäseniä ja mitkä jäsenet tuojajäseniä tämän yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä. Niin tehdessään neuvoston tulee ottaa huomioon näiden jäsenten käymän vehnäkaupan puitteet sekä näiden omat näkökantansa.

2. Heti kun neuvosto on määrittänyt, mitkä jäsenet ovat viejäjäseniä ja mitkä tuojajäseniä tämän yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä, viejäjäsenten tulee jakaa äänensä 11 artiklan mukaisesti hallussaan olevan äänimääränsä perusteella keskuudessaan kuten ne päättävät edellyttäen, että tämän artiklan 3 kohdan ehdot täytetään, ja tuojajäsenten tulee samoin jakaa äänensä.

3. Jaettaessa ääniä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti viejäjäsenillä on hallussaan yhteensä tuhat ääntä ja tuojajäsenillä hallussaan yhteensä tuhat ääntä. Yhdelläkään jäsenellä ei tule olla enempää kuin 333 ääntä viejäjäsenenä tai 333 ääntä tuojajäsenenä. Osaääniä ei ole.

4. Neuvoston tulee tarkistaa luettelot viejä- ja tuojajäsenistä niiden vehnän kaupassa tapahtuneiden muutosten valossa kolmen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Ne tulee tarkistaa myös milloin tahansa tätä yleissopimusta pidennetään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Minkä tahansa jäsenen pyynnöstä neuvosto voi minkä tahansa satovuoden alussa hyväksyä äänten määräenemmistöllä tämän jäsenen siirtämisen viejäjäsenlistalta tuojajäsenlistalle tai vastaavasti tuojajäsenlistalta viejäjäsenlistalle.

6. Neuvoston tulee tarkistaa viejä- ja tuojajäsenten äänien jakautuminen milloin tahansa viejä- ja tuojajäsenten listat ovat muuttuneet tämän artiklan 4 tai 5 kohdan mukaisesti. Jokaisen tämän kohdan mukaisesti tehdyn äänien uudelleen jakamisen on täytettävä tämän artiklan 3 kohdassa määritellyt ehdot.

7. Milloin tahansa jostakin hallituksesta tulee tai jokin hallitus lakkaa olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli neuvoston tulee jakaa uudelleen muiden viejä- ja tuojajäsenien äänet niiden äänimäärien suhteessa, jotka kullakin jäsenellä on hallussaan edellyttäen, että tämän artiklan 3 kohdan ehdot täytetään.

8. Jokainen viejäjäsen voi valtuuttaa minkä tahansa muun viejäjäsenen ja jokainen tuojajäsen voi valtuuttaa minkä tahansa tuojajäsenen valvomaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan missä tahansa tai kaikissa neuvoston kokouksissa. Mainitunlaisesta valtuutuksesta on esitettävä tyydyttävät todisteet neuvostolle.

9. Jos jossakin neuvoston kokouksessa jäsenellä ei ole edustajanaan täysivaltaista edustajaa eikä se ole valtuuttanut toista jäsentä käyttämään äänioikeuttaan tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti, ja jos jokin maa kokouksen ajankohtana on luopunut äänioikeudestaan tai äänioikeus on siltä otettu pois tai se on saanut takaisin äänioikeutensa tämän yleissopimuksen jonkin määräyksen nojalla, viejäjäsenten käytössä olevien äänten kokonaismäärä tullaan tarkistamaan sellaiseksi, että se vastaa tuojajäsenten kokonaisäänimäärää tässä kokouksessa, ja äänet jaetaan uudestaan viejäjäsenten kesken niiden äänimäärien mukaisessa suhteessa.

13 artiklaSijaintipaikka, kokoontumiset ja päätösvaltaisuus

1. Neuvoston sijaintipaikka on Lontoo, jollei neuvosto toisin päätä.

2. Neuvosto kokoontuu ainakin kerran jokaisen satovuoden puoliskon aikana ja muuten niinä aikoina, jotka puheenjohtaja määrää tai kun tämä yleissopimus toisin määrää.

3. Puheenjohtaja kutsuu koolle neuvoston kokouksen, jos sitä koskevan pyynnön ovat esittäneet a) viisi jäsentä tai b) yksi tai useammat jäsenet, joiden hallussa on vähintään 10 prosenttia kokonaisäänimäärästä, tai c) toimeenpaneva komitea.

4. Jotta neuvoston kokous olisi päätösvaltainen, täytyy kokouksessa olla läsnä niin monta edustajaa, että he ennen äänten tarkistamista 12 artiklan 9 kohdan mukaisesti edustavat viejäjäsenten hallussa olevien äänten enemmistöä ja tuojajäsenten hallussa olevien äänten enemmistöä.

14 artiklaPäätökset

1. Jollei tässä yleissopimuksessa ole toisin määrätty, neuvoston päätökset tulee ratkaista erikseen viejäjäsenten äänten enemmistöllä ja tuojajäsenten äänten enemmistöllä.

2. Ilman, että rajoitettaisiin minkä tahansa jäsenmaan täydellistä toimintavapautta maatalous- ja hintapoliittisessa päätöksenteossa, jokainen jäsen sitoutuu hyväksymään kaikki neuvoston tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tekemät päätökset.

15 artiklaToimeenpaneva komitea

1. Neuvosto asettaa toimeenpanevan komitean, jossa ei saa olla enempää kuin kuusi viejäjäsentä, jotka viejäjäsenet valitsevat vuosittain eikä enempää kuin kahdeksan tuojajäsentä, jotka tuojajäsenet valitsevat vuosittain. Neuvosto nimittää toimeenpanevan komitean puheenjohtajan ja voi nimittää varapuheenjohtajan.

2. Toimeenpaneva komitea on vastuullinen neuvostolle ja toimii sen yleisohjeiden alaisena. Sillä on sellaiset valtuudet ja tehtävät kuin sille nimenomaan on tässä yleissopimuksessa määrätty ja sellaisia muita valtuuksia ja tehtäviä, jotka neuvosto voi luovuttaa sille 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3. Viejäjäsenillä on toimeenpanevassa komiteassa sama kokonaisäänimäärä kuin tuojajäsenillä. Viejäjäsenien äänet toimeenpanevassa komiteassa jakaantuvat niiden kesken sillä tavoin kuin ne itse määräävät, kuitenkin siten, ettei millään viejäjäsenellä tule olemaan enempää kuin 40 prosenttia viejäjäsenten kokonaisäänimäärästä. Tuojajäsenien äänet toimeenpanevassa komiteassa jakautuvat niiden kesken siten, kuin ne itse määräävät, kuitenkin niin, ettei millään tuojajäsenellä ole enempää kuin 40 prosenttia tuojajäsenien kokonaisäänimäärästä.

4. Neuvosto antaa ohjeet toimeenpanevassa komiteassa tapahtuvia äänestyksiä varten, ja voi antaa toimeenpanevalle komitealle sellaisia muitakin menettelytapaohjeita, joita se pitää suotavina. Toimeenpanevan komitean päätös vaatii saman äänten enemmistön, kuin mitä tässä yleissopimuksessa määrätään neuvoston osalta sen ratkaistessa samanlaisia kysymyksiä.

5. Jokainen neuvoston jäsen, joka ei ole toimeenpanevan komitean jäsen saa osallistua ilman äänioikeutta jokaista toimeenpanevan komitean käsiteltäväksi annettua kysymystä koskevaan keskusteluun, jos komitea katsoo, että kysymys koskee mainitun jäsenen etuja.

16 artiklaMarkkinatilanteita käsittelevä alakomitea

1. Toimeenpaneva komitea asettaa markkinatilanteita käsittelevän alakomitean, joka muodostuu enintään kuuden viejäjäsenen ja kuuden tuojajäsenen edustajasta. Alakomitean puheenjohtajan nimittää toimeenpaneva komitea.

2. Alakomitean tulee seurata jatkuvasti kaikkia maailman viljatalouteen vaikuttavia tekijöitä ja raportoida niistä jäsenille. Alakomitean tulee seurannassaan ottaa huomioon minkä tahansa neuvoston jäsenmaan toimittamat merkittävät tiedonannot.

3. Alakomitean tulee täydentää neuvoston antamia ohjeita auttaakseen sihteeristöä toteuttamaan työnsä 3 artiklan edellyttämällä tavalla.

4. Alakomitean tulee erityisesti ponnistella saadakseen neuvoston muut jäsenmaat osallistumaan keskusteluun kysymyksistä, jotka vaikuttavat suoraan niiden etuihin, kuten jäsenmaan viljapolitiikkaan, tai erityisesti kehitysmaiden ollessa kyseessä niiden tuontitarpeisiin. Jokainen neuvoston jäsen, joka ei ole alakomitean jäsen saa osallistua alakomitean kokouksiin huomioitsijana.

5. Alakomitean tulee antaa neuvoja tämän yleissopimuksen asianomaisten artiklojen mukaisesti ja missä tahansa asioissa, joiden neuvosto tai toimeenpaneva komitea katsoo sille kuuluvan.

17 artiklaSihteeristö

1. Neuvostolla tulee olla sihteeristö, jonka muodostavat toimitusjohtaja korkeimpana hallinnollisena virkamiehenä ja sellainen henkilökunta kuin tarvitaan neuvoston ja sen komiteoiden työtä varten.

2. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan. Tämä tulee olemaan vastuussa niiden velvollisuuksien täyttämisestä, jotka kuuluvat sihteeristön tehtäviin tämän yleissopimuksen toteuttamisessa, ja niiden muiden velvollisuuksien suorittamisesta, jotka neuvosto ja sen komiteat antavat hänen tehtäväkseen.

3. Toimitusjohtaja nimittää henkilökunnan neuvoston antamien määräysten mukaisesti.

4. Toimitusjohtajan ja henkilökunnan työsuhteen ehtona on, ettei asianomaisilla ole rahallista etua viljakaupasta tai että he luopuvat sellaisesta edusta, ja etteivät he tehtäviensä suorituksessa pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai miltään neuvoston ulkopuolella olevalta viranomaiselta.

18 artiklaHuomioitsijat

Neuvosto voi kutsua minkä tahansa ei-jäsenvaltion tai minkä tahansa hallitustenvälisen järjestön osallistumaan kokouksiinsa huomioitsijana.

19 artiklaYhteistyö muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa

1. Neuvosto voi määrätä toimenpiteitä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen elimien, erityisesti UNCTAD- ja FAO-järjestöjen ja muiden Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen sekä sopivien hallitustenvälisten järjestöjen kanssa.

2. Neuvoston tulee, pitäen mielessä UNCTAD-järjestön erityisen merkityksen kansainvälisessä perushyödykkeiden kaupassa, harkintansa mukaan, ilmoittaa UNCTAD-järjestölle toimistaan ja työohjelmistaan.

3. Jos neuvosto huomaa, että jotkin määräykset tässä yleissopimuksessa ovat oleellisesti ristiriidassa sellaisten vaatimusten kanssa, jollaisia saattavat olla Yhdistyneiden Kansakuntien tai asianomaisten elinten tai erityisjärjestöjen asettamat hallitustenvälisiä perushyödykesopimuksia koskevat vaatimukset, on tätä seikkaa pidettävä tämän yleissopimuksen toimeenpanemiseen haitallisesti vaikuttavana asiana ja 32 artiklassa määrättyä menettelyä on silloin sovellettava.

20 artiklaErioikeudet ja -vapaudet

1. Neuvosto on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja pitää hallussaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä nostaa kanne.

2. Neuvoston aseman, erioikeudet ja -vapaudet Yhdistyneen kuningaskunnan alueella määrittelee edelleen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Kansainvälisen vehnäneuvoston välillä Lontoossa 28 päivänä marraskuuta 1968 tehty päämajaa koskeva sopimus.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa mainittu sopimus on riippumaton tästä yleissopimuksesta. Se päättyy kuitenkin:

a) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja neuvoston välisellä sopimuksella tai

b) siinä tapauksessa, että neuvoston kotipaikka siirtyy pois Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta tai

c) siinä tapauksessa, että neuvosto lakkaa olemasta.

4. Siinä tapauksessa, että neuvoston kotipaikka siirtyy pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta, sen jäsenen hallitus, jonka alueella neuvoston kotipaikka on tulee tekemään neuvoston kanssa kansainvälisen sopimuksen, joka koskee neuvoston, sen toimitusjohtajan, sen henkilökunnan ja neuvoston koollekutsuman kokouksen jäsenien edustajien asemaa, erioikeuksia ja -vapauksia.

21 artiklaRahoitus

1. Neuvoston kokouksiin osallistuvien valtuuskuntien ja sen komiteoiden jäsenten kuluista vastaa kunkin asianomaisen maan hallitus. Tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi välttämättömät muut menot maksetaan jäsenten vuosittain suorittamista maksuista. Jokaisen jäsenen satovuotta koskevan maksun tulee olla suhteessa siihen, kuinka sen hallussa olevat liitteessä luetellut äänimäärät suhtautuvat jäsenten liitteessä lueteltuihin kokonaisäänimääriin, kuten 11 artiklan 2 kohdan mukaan on sovittu kuvastamaan yleissopimuksen jäsenyyttä sillä hetkellä, kun kyseisen satovuoden budjetti on hyväksytty.

2. Ensimmäisessä istunnossaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvosto hyväksyy menoarvionsa satovuodelle, joka päättyy kesäkuun 30 päivänä 1987, ja määrittelee kunkin jäsenen osalle tulevat maksuosuudet.

3. Neuvoston tulee kunkin satovuoden toisen puoliskon aikana tapahtuvassa istunnossa hyväksyä seuraavaa satovuotta koskeva menoarvionsa ja vahvistaa summat, jotka kunkin jäsenen on suoritettava sitä satovuotta varten.

4. Jokaisen tähän yleissopimukseen liittyvän jäsenen ensimmäisen maksuerän määrää 27 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto mainitulle maalle 11 artiklan 2 b-kohdan nojalla annettavien äänien ja kuluvasta satovuodesta jäljellä olevan ajan perusteella, mutta toisille jäsenille kuluvaksi satovuodeksi määrättyjä maksuja ei muuteta.

5. Maksut on suoritettava heti, kun ne on vahvistettu.

6. Jos jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kokonaisuudessaan kuuden kuukauden kuluessa maksun erääntymispäivästä tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, tulee toimitusjohtajan kehottaa jäsentä suorittamaan maksu niin pian kuin mahdollista. Jos jäsen ei edelleenkään kuuden kuukauden kuluessa toimitusjohtajan kehotuksesta ole maksanut jäsenmaksuaan, tulee sen äänestysoikeudet neuvostossa ja toimeenpanevassa komiteassa pidättää, kunnes jäsenmaksu on suoritettu kokonaisuudessaan.

7. Jäseneltä, jonka äänestysoikeudet on pidätetty tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti, ei oteta pois muita sen oikeuksia tai sitä ei vapauteta tämän yleissopimuksen asettamista velvoituksista, jollei neuvosto päätä siitä äänten määräenemmistöllä. Jäsen on edelleen velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa ja täyttämään mahdolliset muut tämän yleissopimuksen mukaiset rahalliset velvoitteensa.

8. Neuvosto julkaisee jokaisena satovuonna virallisesti tarkastetun selonteon edellisen satovuoden tuloista ja menoista.

9. Neuvoston tulee ennen toimintansa lopettamista huolehtia velvollisuuksiensa siirrosta toisiin käsiin ja ryhtyä toimenpiteisiin asiakirjojensa ja varojensa luovuttamiseksi.

22 artiklaTaloudelliset määräykset

Vehnän ja muun viljan tarjonnan varmistamiseksi tuojajäsenille ja vehnän ja muun viljan markkinoiden varmistamiseksi viejäjäsenille kohtuulliseen ja vakaaseen hintaan neuvoston tulee sopivana ajankohtana tutkia mahdollisuuksia uuden kansainvälisen taloudelliset määräykset sisältävän vehnäsopimuksen neuvottelemiseksi. Kun näyttää siltä, että menestyksellinen lopputulos olisi mahdollinen, neuvoston tulee pyytää UNCTADin (Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi) pääsihteeriä kutsumaan koolle neuvottelukonferenssi.

23 artiklaTallettaminen

1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimetään täten tämän yleissopimuksen tallettajaksi.

2. Tallettajan tulee ilmoittaa kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille jokaisesta tämän yleissopimuksen allekirjoituksesta, ratifioimisesta, hyväksymisestä, sen väliaikaisesta soveltamisesta, tai siihen liittymisestä samoin kuin jokaisesta 29 ja 32 artiklan perusteella vastaanotetusta ilmoituksesta.

24 artiklaAllekirjoitus

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa 1 päivästä toukokuuta 1986 kesäkuun 30 päivään 1986 tämä päivä mukaan luettuna liitteessä lueteltujen maiden hallituksille ja jokaisen Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin jäsenvaltion hallitukselle.

25 artiklaRatifiointi ja hyväksyminen

1.Kunkin allekirjoittajahallituksen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus oman perustuslakinsa mukaisesti.

2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat on talletettava tallettajalle kesäkuun 30 päivään 1986 mennessä. Neuvosto voi kuitenkin pidentää yhden tai useamman kerran tätä aikaa allekirjoittaneen hallituksen osalta, joka ei ole kyennyt tallettamaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjaansa sanottuun päivään mennessä. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle kaikki tällaiset myönnetyt pidennykset.

26 artiklaVäliaikainen soveltaminen

Jokainen allekirjoittajahallitus tai hallitus, joka on kelpoinen allekirjoittamaan tämän yleissopimuksen, tai hallitus, jonka liittymishakemuksen neuvosto on hyväksynyt, voi tallettaa tallettajalle ilmoituksen väliaikaisesta soveltamisesta. Jokaisen hallituksen, joka tallettaa sellaisen ilmoituksen tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja se on väliaikaisesti tämän yleissopimuksen osapuoli.

27 artiklaLiittyminen

1. Jokainen liitteessä lueteltu tai Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin jäsenhallitus voi liittyä nykyiseen yleissopimukseen kesäkuun 30 päivään 1986 mennessä, tämä päivä mukaan luettuna, mutta neuvosto voi myöntää yhden tai useampia määräajan pidennyksiä mille tahansa hallitukselle, joka ei ole tallettanut asiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

2. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten kesäkuun 30 päivästä 1986 kaikkien valtioiden hallituksille ehdoilla, jotka neuvosto katsoo sopiviksi. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja tallettajan huostaan. Liittymisasiakirjasta tulee ilmetä, että hallitus hyväksyy kaikki neuvoston asettamat ehdot.

3. Silloin kun tämän yleissopimuksen soveltamisen yhteydessä viitataan liitteessä lueteltuihin jäsenvaltioihin, pidetään jokaista jäsenvaltiota, jonka hallitus on liittynyt tähän yleissopimukseen neuvoston määräämillä ehdoilla tämän artiklan mukaisesti, liitteeseen merkittynä.

28 artiklaVoimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan heinäkuun 1 päivästä 1986 edellyttäen, että ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan, tai ilmoituksen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta ovat tallettaneet viimeistään kesäkuun 30 päivänä 1986 ne hallitukset, joilla on yhteensä vähintään 60 liitteessä luetelluista äänistä.

2. Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, voivat hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai ilmoituksen väliaikaisesta soveltamisesta, keskinäisellä sopimuksella päättää, että se tulee voimaan näiden hallitusten kesken, tai toimia siten kuin tilanne näiden mukaan vaatii.

29 artiklaEroaminen

Jokainen jäsen voi vetäytyä pois tästä yleissopimuksesta minkä tahansa satovuoden lopussa antamalla kirjallisesti irtisanomisen tallettajalle vähintään 90 päivää ennen kyseisen satovuoden loppua, mutta se ei täten vapaudu tämän yleissopimuksen määräämistä velvollisuuksista, joita ei ole täytetty satovuoden loppuun mennessä. Jäsenen tulee samanaikaisesti informoida neuvostoa tästä toimenpiteestä.

30 artiklaErottaminen

Jos neuvosto katsoo, että jokin jäsen on laiminlyönyt tämän yleissopimuksen määräämät velvollisuutensa ja edelleen päättää, että tällainen rikkomus vahingoittaa merkittävästi tämän yleissopimuksen toimivuutta, se voi äänten määräenemmistöllä erottaa tällaisen jäsenen neuvostosta. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle välittömästi jokaisesta tällaisesta päätöksestä. Kun 90 päivää on kulunut neuvoston päätöksestä, tämä jäsen lakkaa olemasta neuvoston jäsen.

31 artiklaTiliselvitykset

1. Neuvoston tulee määrätä jäsen maksamaan oikeudenmukaisiksi katsomansa maksut tämän erottua tästä yleissopimuksesta tai tultua erotetuksi neuvostosta, tai kun jäsen muutoin on lakannut olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli. Neuvoston tulee pidättää sellaisen jäsenen jo maksamat maksut ja jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki siitä aiheutuvat maksut neuvostolle.

2. Tämän yleissopimuksen päättyessä mikä tahansa jäsen, johon viitataan tämän artiklan 1 kohdassa, ei ole oikeutettu saamaan mitään osinkoa maksusuoritusten tuotosta tai neuvoston muista varoista; eikä sitä myöskään rasiteta neuvoston mahdollisella maksuvajeella.

32 artiklaMuutokset

1. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä ehdottaa jäsenille tämän yleissopimuksen muuttamista. Muutos tulee voimaan 100 päivää sen jälkeen, kun tallettaja on saanut hyväksymisilmoituksen viejäjäseniltä, joilla on hallussaan kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänimäärästä ja tuojajäseniltä, joilla on hallussaan kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänimäärästä, tai jonakin myöhempänä ajankohtana, jonka neuvosto on äänten määräenemmistöllä päättänyt. Neuvosto saa määrätä ajan, jonka kuluessa jokaisen jäsenmaan tulee ilmoittaa tallettajalle hyväksyykö se muutoksen, ja jollei muutos ole tullut voimaan tämän ajan kuluessa se voidaan katsoa rauenneeksi. Neuvoston tulee toimittaa tallettajalle tarpeelliset tiedot, jotta hän voi päättää riittävätkö hyväksymisilmoitukset muutoksen voimaantuloon.

2. Jokainen jäsen, jonka puolesta muutoksen hyväksymisilmoitusta ei ole tehty muutoksen voimaantulopäivään mennessä, lakkaa tästä päivästä lähtien olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli, ellei sellainen jäsen tee neuvostolle tiettäväksi, että se ei ole voinut saada muutosta hyväksytyksi ajoissa perustuslaillisten vaikeuksien vuoksi ja neuvosto päätä pidentää määräaikaa sellaisen jäsenmaan kohdalla muutoksen hyväksymiselle. Muutos ei sido sellaista jäsentä ennen kuin jäsen on ilmoittanut sen hyväksymisestä.

33 artiklaVoimassaoloaika, pidennys ja lakkauttaminen

1. Tämä yleissopimus on voimassa kesäkuun 30 päivään 1991 saakka, ellei sitä pidennetä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, tai lakkauteta aikaisemmin tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, tai korvata ennen sanottua päivää uudella sopimuksella, joka on neuvoteltu 22 artiklan mukaisesti.

2. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä pidentää tätä yleissopimusta kesäkuun 30 päivästä 1991 sopivaksi määräajaksi, mutta ei yli kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisen jäsenen, joka ei hyväksy tämän yleissopimuksen pidennystä tulee ilmoittaa siitä neuvostolle ja jäsen lakkaa olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli pidennysajan alusta lähtien.

3. Neuvosto voi milloin tahansa äänten määräenemmistöllä päättää tämän yleissopimuksen lakkauttamisesta sellaisesta päivästä ja sellaisin ehdoin kuin se katsoo sopivaksi.

4. Tämän yleissopimuksen päätyttyä neuvosto jatkaa toimintaansa niin kauan kuin tarvitaan sen maksujen selvittämiseksi ja sillä on tähän tarkoitukseen tarvittavat toimintavaltuudet.

5. Neuvoston tulee ilmoittaa tallettajalle jokaisesta tämän artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti tehtävästä toimenpiteestä.

34 artiklaJohdannon suhde yleissopimukseen

Tämä yleissopimus sisältää vuoden 1986 kansainvälisen vehnäsopimuksen johdannon.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen niinä päivinä, jotka ilmenevät niiden allekirjoituksen kohdalla.

Tehty Lontoossa 14 päivänä maaliskuuta 1986.

Tämän yleissopimuksen englannin, ranskan, venäjän ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

I artiklaTarkoitus

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on kansainvälisen yhteisön yhteistoiminnan avulla toteuttaa Maailman elintarvikekonferenssin asettama tavoite, jonka mukaan kehitysmaihin toimitetaan vuosittain vähintään 10 miljoonaa tonnia elintarvikeavustuksia. Avustukset annetaan ihmisravinnoksi sopivana viljana siten kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

II artiklaMääritelmät

1. Tässä sopimuksessa tarkoittaa:

a) "komitea" IX artiklassa mainittua elintarvikeapukomiteaa;

b) "jäsen tämän sopimuksen osapuolta;

c) "toimeenpaneva johtaja" kansainvälisen vehnäneuvoston toimitusjohtajaa;

d) "sihteeristö" kansainvälisen vehnäneuvoston sihteeristöä;

e) "vilja" tai "viljat", vehnää, ohraa, maissia, kauraa, ruista, durraa ja riisiä sekä mitä tahansa muuta ihmisravinnoksi kelpaavaa viljatyyppiä, jonka komitea voi määrätä tai näistä kasveista jalostettuja tuotteita, mukaan luettuina myös jatkojalostuksen tuotteet, niin kuin III artiklan 1 kappaleen mukaisesti vahvistettavissa menettelytapasäännöissä määrätään,

f) "f.o.b." vapaasti aluksessa;

g) "c.i.f." kustannuksia, vakuutuksia ja rahtia;

h) "tonni" 1000 kilogrammaa;

i) "vuosi" 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän kesäkuuta välistä aikaa, jollei toisin ole määrätty.

2. Mitä tässä yleissopimuksessa määrätään "hallituksesta" tai "hallituksista" tarkoittaa myös Euroopan talousyhteisöä (jäljempänä EEC). Samoin tarkoittaa hallitusta koskeva sopimusmääräys "allekirjoituksesta" tai kirjojen tallettamisesta tai hyväksymisestä" tai "liittymisasiakirjasta" tai "väliaikaista soveltamista koskevasta julistuksesta" EEC:n osalta sen toimivaltaisen viranomaisen EEC: n puolesta suorittamaa allekirjoitusta tai väliaikaisesta soveltamista koskevan julistuksen antamista sekä EEC:n sisäisten määräysten mukaan kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi vaadittavaa asiakirjan tallettamista.

III artiklaJäsenten avustukset

1. Tämän yleissopimuksen jäsenet sopivat siitä, että ne asettavat käytettäväksi elintarvikeapuna kehitysmaille viljaa, niin kuin 11 artiklan 1 kappaleen e-kohdassa on määrätty, joka on ihmisravinnoksi sopivaa, sekä tyypiltään ja laadultaan hyväksyttävää, taikka sitä vastaavasti rahaa, vuosittain vähintään 3 kohdassa luetellut määrät.

2. Niin suuressa määrin kuin mahdollista tulee jäsenten myöntää avustukset ennakkosuunnitelmien mukaan, niin että vastaanottajamaat voivat ottaa huomioon kehitysohjelmissaan sen elintarvikeavun, jonka ne todennäköisesti tulevat vuosittain vastaanottamaan tämän sopimuksen voimassaoloaikana. Lisäksi jäsenten tulisi mahdollisuuksiensa mukaan määrittää se avustusten määrä, joka annetaan lahjoina ja muuna apuna, joka ei ole lahjojen muodossa.

3. Tämän yleissopimuksen jäsenten avustusten vuotuiset vähimmäismäärät suhteutettuna vehnän hintaan 1 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat:

Jäsen tonnia

Argentiina..................................35000

Australia..................................400000

Itävalta....................................20000

Kanada.....................................600000

Euroopan Talousyhteisö ja sen jäsenmaat...1670000

Suomi......................................25 000

Japani.....................................300000

Norja.......................................30000

Ruotsi......................................40000

Sveitsi.....................................27000

USA.......................................4470000

4. Tämän yleissopimuksen noudattamiseksi on jokainen jäsen, joka on liittynyt tähän yleissopimukseen artiklan 2 kappaleen mukaisesti, luetteloitava tämän artiklan 3 kappaleessa sekä mainittava artiklan mukaisesti määritelty vähimmäisavustus.

5. Siinä tapauksessa, että jäsen ei pysty täyttämään tämän yleissopimuksen mukaisia sitoumuksiaan jonakin vuonna, sen tulee seuraavana vuonna sopivalla tavalla lisätä sitoumuksiaan tai toimituksiaan edellisenä vuonna toimittamatta jääneellä määrällä.

6. Viljan muodossa annettava avustus on jäsenmaiden toimitettava f.o.b.-ehdoilla. Antajia kuitenkin rohkaistaan vastaamaan mikäli mahdollista yleissopimuksen mukaisten vilja-avustustensa kuljetuskustannuksista yli f.o.b-ehtojen, varsinkin hätätapauksissa ja lähetyksissä elintarvikepulasta kärsiviin alhaisen tulotason maihin. Tällaisen avun maksaminen tulee ottaa joka suhteessa huomioon jäsenten yleissopimuksen mukaisena toimintana.

7. IV artiklan a-kohdassa mainitut viljaostot tulee tehdä elintarvikeapua koskevan vuoden 1986 yleissopimuksen jäsenmailta ja voimassa olevan vehnänkauppaa koskevan yleissopimuksen jäsenmailta asettaen molempien sopimusten kehitysmaajäsenet etusijalle, huomioon ottaen tässä yhteydessä myös ne seikat, jotka helpottavat molempien yleissopimusten kehitysmaajäsenten vientiä ja jalostustoimintaa. Ostoja tehtäessä tulee yleisenä pyrkimyksenä olla se, että valtaosa ostoista tulee kehitysmaista, jolloin etusijalle tulee asettaa elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen kehitysmaajäsenet. Näiden ehtojen takia ei kuitenkaan tule sulkea pois viljaostoja kehitysmaasta, joka ei ole tämän yleissopimuksen tai vehnäsopimuksen osapuoli. Kaikissa tässä kohdassa mainituissa ostoissa tulee erityistä huomiota kiinnittää laatuun, c.i.f.-hintaehtoihin ja mahdollisimman nopeaan toimitukseen vastaanottajamaahan samoin kuin vastaanottajamaiden erityistarpeisiin. Käteisenä annettavaa avustusta ei yleensä tule käyttää minään vuonna viljan ostoon maasta, joka on samana tai edellisenä vuonna saanut samantyyppistä viljaa kahden- tai monenvälisenä elintarvikeapuna, jos näin toimitettua viljaa on vielä käytössä.

IV artiklaElintarvikeavun ehdot

Tämän yleissopimuksen mukainen elintarvikeapu voidaan antaa joillakin seuraavista ehdoista:

a) viljalahjana tai raha-avustuksena, joka on tarkoitettu viljan ostoon vastaanottajamaan hyväksi;

b) myyntinä vastaanottajamaan valuuttaa vastaan, joka ei ole siirrettävissä eikä vaihtokelpoinen muuksi valuutaksi tai antajamaan käyttöön sopiviksi tavaroiksi tai palveluksiksi t);

c) luottokauppoina, joissa maksu suoritetaan kohtuullisina vuosittaisina summina vähintään kahdenkymmenen vuoden aikana sekä maailmanmarkkinoilla vallitsevia kaupallisia hintoja alhaisemmille hinnoille lasketuilla koroilla 2), sillä ehdolla, että mahdollisimman suuri määrä avusta toimitetaan lahjana, erityisesti, jos kysymyksessä ovat vähiten kehittyneet maat, joiden tulotaso henkeä kohden on alhainen ja muut kehitysmaat, jotka ovat vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa.

V artiklaAvustusten kanavointi

1. Jäsenet saavat tämän yleissopimuksen mukaan määrätä avustustensa vastaanottajamaan tai -maat.

2. Jäsenet saavat toimittaa avustuksensa joko kahdenvälisesti tai valtioiden välisten organisaatioiden ja/tai epävirallisten organisaatioiden kautta.

3. Jäsenten tulee kuitenkin huomioida ne edut, jotka koituvat suuremman elintarvikeapuosuuden suuntaamisesta monenvälisesti erityisesti Maailman elintarvikeohjelman kautta.

1) Poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan myöntää enintään 10 poikkeus. Tämä rajoitus voidaan poistaa toimenpiteiltä, joita on tarkoitus käyttää vastaanottajamaan taloudellisen kehityksen edistämiseen, edellyttäen että vastaanottajamaan valuutta ei ole siirrettävissä tai vaihdettavissa alle 10 vuoteen.

2) Viljaa toimitettaessa luottokauppasopimus voi edellyttää maksua aina 15 prosenttiin viljan hinnasta.

VI artiklaVehnään suhteuttamisen kertoimet

1. Komitea laatii menettelytapasäännöt jäsenen toimittaman avustuksen arvioimiseksi, mikäli avustus on muuta viljaa kuin vehnää, ja ottaa tarvittaessa huomioon viljatuotteiden viljapitoisuuden ja viljan tai viljatuotteen kaupallisen arvon suhteessa vehnän arvoon.

2. Jäsenten avustusten arvioimiseksi viljan ostoon tarkoitettu raha-avustus arvioidaan vehnän yleisen kansainvälisen markkinahinnan mukaisesti. Tämän kohdan noudattamiseksi komitea määrää vuosittain yleisen vehnän markkinahinnan seuraavalle vuodelle edellisen kalenterivuoden keskimääräisen kuukausihinnan mukaan. Komitea laatii menettelytapasäännöt, joilla vehnän keskimääräinen kuukausihinta määrätään.

3. Määrätessään tämän artiklan toisen kohdan mukaista yleistä kansainvälistä markkinahintaa komitean tulee ottaa huomioon jokainen huomattava nousu tai lasku keskimääräisessä vuosihinnassa. Huomattavan nousun tai laskun katsotaan tapahtuneen, milloin tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu keskimääräinen vuosihinta nousee taikka laskee 20 prosenttia tai enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Tämän mukaan ei voimassa oleva markkinahinta, jota käytetään jäsenen avustusten arvioimiseen, saa ylittää eikä alittaa edellisen vuoden markkinahintaa yli 20 prosentilla.

VII artiklaVaikutus kauppaan ja maataloustuotantoon sekä avustustoimenpiteiden johtaminen

1. Kaikki tässä yleissopimuksessa mainitut avustustoimenpiteet tulee toteuttaa yhtäpitävästi FAO:n nykyisten ylijäämän käyttöä koskevien periaatteiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Jäsenet ottavat vastuulleen hoitaa kaikki tässä yleissopimuksessa mainitut avustustoimenpiteet siten, että vältetään häiriöitä normaaleille tuotannon rakenteille ja kansainväliselle kaupalle.

2. Jäsenten tulee tarkoituksenmukaisella tavalla toimia elintarvikeavun kriteerien ja toimintalinjojen mukaan, jotka Maailman elintarvikeapupolitiikkaa ja -ohjelmia käsittelevä komitea (The Committee on Food Aid Policies and Programmes of the World Food Programme) on hyväksynyt.

VIII artiklaErityismääräykset hätätilanteista aiheutuvien avustustarpeiden varalle

Jos jonakin vuonna alhaisen tulotason kehitysmaissa kokonaisuudessaan esiintyy huomattavaa ruokaviljan tuotannon laskua, erityisellä alueella tai alueilla, tulee komitean puheenjohtajan, harkittuaan toimeenpanevalta johtajalta saamiaan asiaa koskevia tietoja, kutsua koolle komitean istunto harkitsemaan tuotannon laskun vakavuutta. Komitea voi suositella jäsenille tilanteen ottamista huomioon korottamalla käytettävissä olevan elintarvikeavun määrää.

IX artiklaElintarvikeapukomitea

Perustetaan elintarvikeapukomitea, jonka jäseninä ovat tämän yleissopimuksen kaikki osapuolet. Komitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

X artiklaKomitean valtuudet ja tehtävät

1. Komitean tulee:

a) vastaanottaa jäseniltä, ja jäsenten on toimitettava komitealle, säännöllisesti raportteja niiden tämän yleissopimuksen mukaisten elintarvikeavustusten määrästä, sisällöstä, toimittamistavasta ja ehdoista;

b) valvoa käteisavustuksella rahoitettuja viljaostoja, ottaen erityisesti huomioon III artiklan 7 kappaleessa mainittu viljan ostaminen kehitysmaista;

c) tutkia, millä tavalla tähän yleissopimukseen perustuvat velvoitukset on täytetty ja

d) vaihtaa säännöllisesti tietoja tähän yleissopimukseen perustuvien elintarvikeapujärjestelyjen toiminnasta.

2. a) Komitean tulee hakea Kansainväliseltä vehnäneuvostolta ja muilta mahdollisilta organisaatioilta tietoa, jonka avulla jäsenet voivat tehokkaimmalla tavalla täyttää velvoitteensa. Tietoa tulee olla erityisesti:

i) niistä tuotannon ja vaatimusten yksityiskohdista alhaisen tulotason kehitysmaissa, jotka ovat tarpeen VIII artiklan noudattamiseksi;

ii) mahdollisuuksista viljaylijäämän käyttämiseksi toimituksiin III artiklan 7 kohdan mukaisesti ja

iii) elintarvikeavun mahdollisesta vaikutuksesta viljan tuotantoon ja kulutukseen vastaanottajamaissa.

b) Komitea voi myös vastaanottaa tietoa vastaanottajamailta ja neuvotella niiden kanssa.

3. Komitean tulee julkaista raportit tarpeen mukaan.

4. Komitean tulee laatia sellaiset menettelytapasäännökset, jotka ovat tarpeen tämän yleissopimuksen sopimusehtojen toteuttamiseksi.

5. Tässä artiklassa mainittujen valtuuksien ja tehtävien lisäksi komitealla on muut sellaiset valtuudet ja sen tulee suorittaa muut sellaiset tehtävät, jotka ovat tarpeen tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

XI artiklaSijaintipaikka, kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

1. Komitean sijaintipaikka on Lontoo.

2. Komitean tulee pitää kokous vähintään kaksi kertaa vuodessa Kansainvälisen vehnäneuvoston sääntömääräisen istunnon yhteydessä. Komitean tulee myös pitää kokous puheenjohtajan määrääminä ajankohtina tai milloin kolme jäsentä sitä pyytää taikka milloin tässä yleissopimuksessa muutoin sitä edellytetään.

3. Komitean kokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä komitean istunnoissa.

XII artiklaPäätökset

Komitean päätökset tulee tehdä yksimielisesti.

XIII artiklaUlkopuoliset tarkkailijat

Komitea saa harkintansa mukaan kutsua istuntoihinsa huomioitsijaksi niiden kansainvälisten järjestöjen edustajia, joiden jäsenyys on rajoitettu niiden maiden hallituksiin, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen jäseniä.

XIV artiklaHallinnollisia määräyksiä

Komitean tulee käyttää sihteeristön palveluksia sellaisten pyytämiensä hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, kuten asiakirjojen ja raporttien monistaminen ja jakelu.

XV artiklaVelvoitusten laiminlyönti ja erimielisyydet

Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä tai jos sopimuksen mukaiset velvoitukset laiminlyödään, komitean tulee kokoontua ja ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

XVI artiklaTallettajaviranomainen

Tämän yleissopimuksen tallettajaviranomaiseksi nimitetään täten Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri.

XVII artiklaAllekirjoitus

Tämä yleissopimus on III artiklan 3 kappaleessa mainittujen maiden hallituksille avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa I päivästä toukokuuta 1986 30 päivään kesäkuuta 1986, tämä päivä mukaan luettuna.

XVIII artiklaRatifiointi ja hyväksyminen

Kunkin allekirjoittavan hallituksen tulee ratifioida tai hyväksyä tämä yleissopimus noudattaen valtiosääntönsä mukaista menettelyä. Ratifioimis- ja hyväksymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajaviranomaisen huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1986 paitsi milloin komitea pidentää tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen allekirjoittavan hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

XIX artiklaVäliaikainen soveltaminen

Jokainen allekirjoittava hallitus voi tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen. Jokaisen sellaisen hallituksen tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja olla väliaikaisesti siihen kuuluva osapuoli.

XX artiklaLiittyminen

1. Tämä yleissopimus on niille hallituksille, jotka on mainittu III artiklan 3 kappaleessa ja jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä yleissopimusta, avoinna liittymistä varten. Liittymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1986, jollei komitea pidennä tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut liittymis. asiakirjaansa sanottuun päivään mennessä.

2. Kun tämä yleissopimus on tullut sen XXI artiklan mukaisesti voimaan, se on avoinna liittymistä varten hallituksille, joita ei ole mainittu 111 artiklan 3 kappaleessa, komitean määräämillä ehdoilla. Liittymisasiakirjat tulee tallettaa tallettajan huostaan.

3. Hallitus, joka liittyy tähän yleissopimukseen tämän artiklan 1 tai 2 kappaleen mukaisesti, saa tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen liittymisasiakirjojen tallettamisen jäädessä vielä avoimeksi. Jokaisen sellaisen hallituksen tulee väliaikaisesti soveltaa tätä yleissopimusta ja olla väliaikaisesti siihen kuuluva osapuoli.

XXI artiklaVoimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1986, jos III artiklan 3 kappaleessa mainitut hallitukset ovat 30 päivään kesäkuuta 1986 mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, ja edellyttäen, että vehnän kauppaa koskevan vuoden 1986 yleissopimus on voimassa.

2. Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, saavat hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, päättää yksimielisesti, että se tulee voimaan niiden kesken edellyttäen, että vehnän kauppaa koskeva vuoden 1986 yleissopimus on voimassa, tai ryhtyä muihin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

XXII artiklaVoimassaoloaika, sen pidentäminen ja sopimuksen purkaminen

1. Tämä yleissopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 1989, tämä päivä mukaan luettuna, mikäli sitä ei pidennetä tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti taikka lopeteta aikaisemmin tämän artiklan 4 kappaleen mukaisesti, edellyttäen, että vehnän kauppaa koskeva vuoden 1986 yleissopimus tai uusi vehnän kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa yllä mainittuun päivämäärään saakka, se päivä mukaan luettuna.

2. Komitea voi pidentää yleissopimusta yli kesäkuun 30 päivän 1989 perättäisiksi ajanjaksoiksi ylittämättä kuitenkaan kahta vuotta kerrallaan, edellyttäen aina, että vehnän kauppaa koskeva vuoden 1986 yleissopimus, tai sen korvaava uusi vehnän kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa pidennetyn jakson ajan.

3. Mikäli yleissopimusta pidennetään tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, voidaan jäsenten III artiklan 3 kappaleen mukaiset vuosittaiset avustukset tarkastaa muiden jäsenten toimesta ennen jokaisen pidennyksen voimaantuloa. Niiden keskinäisten korjattujen sitoumusten tulee pysyä muuttumattomina jokaisen pidennyksen voimassaoloajan.

4. Siinä tapauksessa, että yleissopimus lakkautetaan, tulee komitean jatkaa olemassaoloaan niin kauan, että se voi viedä tehtävänsä päätökseen. Komitealla tulee olla tähän tarkoitukseen välttämättömät valtuudet ja sen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä tämän tarkoituksen toteuttamiseksi.

XXIII artiklaEroaminen ja uudelleen liittyminen

1. Jokainen jäsen voi erota tästä yleissopimuksesta minkä tahansa vuoden lopussa antamalla kirjallisen irtisanomisilmoituksen tallettajalle vähintään 90 päivää ennen kyseisen vuoden loppua, mutta jäsen ei täten vapaudu yleissopimuksen määräämistä velvoitteista, joita ei ole täytetty vuoden loppuun mennessä. Jäsenen tulee samanaikaisesti ilmoittaa neuvostolle tästä toimenpiteestä.

2. Jokainen jäsen, joka eroaa tästä yleissopimuksesta, voi jälkeenpäin liittyä uudelleen ilmoittamalla siitä komitealle. Ehtona yleissopimukseen uudelleen liittymiselle on, että jäsen vastaa vuosittaisten velvoitteidensa täyttämisestä liittymisvuodesta lähtien.

XXIV artiklaTämän yleissopimuksen suhde vuoden 1986 kansainväliseen vehnäsopimukseen

Tämä yleissopimus korvaa voimassaoloajaltaan pidennetyn elintarvikeapua koskevan vuoden 1980 sopimuksen ja tulee olemaan osa vuoden 1986 kansainvälistä vehnäsopimusta.

XXV artiklaTallettajan tiedonannot

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri tulee tallettajana ilmoittamaan kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille jokaisesta allekirjoituksesta, ratifioimisesta, hyväksymisestä, tämän yleissopimuksen väliaikaisen soveltamisen ilmoituksesta ja siihen liittymisestä.

XXVI artiklaTodistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen tekstit englanniksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi ovat kaikki yhtä todistusvoimaiset.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa tai viranomaistensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen allekirjoitusten kohdalla ilmenevänä päivänä.

Tehty Lontoossa 13 päivänä maaliskuuta 1986.