Asetus etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta
- Date of signature
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Hampurissa 27 päivänä huhtikuuta 1979 etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tehty kansainvälinen yleissopimus, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 24 päivänä lokakuuta 1986 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsihteerin huostaan 6 päivänä marraskuuta 1986, tulee voimaan 6 päivänä joulukuuta 1986 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä joulukuuta 1986.
VUODEN 1979 KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUSTA MERELLÄ
Yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot, jotka
kiinnittävät huomiota niiden yleissopimusten suureen tärkeyteen, jotka koskevat avun antamista merellä hätään joutuneille henkilöille sekä sen seikan merkitykseen, että jokainen rannikkovaltio luo riittävät ja tehokkaat järjestelyt rannikon valvomiseksi sekä etsintä- ja pelastuspalveluiksi,
ottavat huomioon vuoden 1960 ihmishengen turvallisuutta merellä koskevan konferenssin hyväksymän suosituksen 40, joka tunnustaa yhteistoiminnan tarpeellisuuden monien hallitustenvälisten organisaatioiden välillä koskien turvallisuutta merellä ja sen yläpuolella olevassa ilmatilassa,
haluavat kehittää ja edistää näitä toimia luomalla meriliikenteen tarpeita vastaavan kansainvälisen merietsintä- ja pelastussuunnitelman merihädässä olevien ihmisten pelastamiseksi,
haluavat edistää etsintä- ja pelastusorganisaatioiden sekä etsintä- ja pelastustoimiin osallistuvien yhteistoimintaa kaikkialla maailmassa,
ovat sopineet seuraavasta:
I artiklaYleissopimuksen mukaiset yleiset velvoitteet
Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään kaikkiin lainsäädännöllisiin tai muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin tämän yleissopimuksen ja sen olennaisena osana olevan liitteen täytäntöönpanemiseksi. Ellei toisin ole nImenomaIsesti määrätty, viittaus yleissopimukseen tarkoittaa samalla viittausta liitteeseen.
II artiklaMuut sopimukset ja tulkinta
1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 2750 (XXV) nojalla koolle kutsuttuun Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeuskonferenssin suorittamaan merioikeuden koontamiseen ja kehittämiseen eivätkä jonkin valtion nykyisiin tai tuleviin vaatimuksiin ja oikeudellisiin käsityksiin, jotka koskevat merioikeutta sekä rannikkoja lippuvaltion oikeudenkäyttövallan luonnetta ja ulottuvuutta.
2. Tämän yleissopimuksen määräysten ei ole tulkittava vaikuttavan muissa kansainvälisissä asiakirjoissa määrättyihin alusten velvoitteisiin ja oikeuksiin.
III artiklaMuutokset
1. Yleissopimusta voidaan muuttaa jommallakummalla jäljempänä 2 ja 3 kappaleessa määritellystä menettelytavasta.
2. Valtioiden välisessä neuvoa-antavassa merenkulkujärjestössä (jäljempänä järjestö) käsitelty muutos:
a) Sopimuspuolen ehdottama muutos, joka on toimitettu järjestön pääsihteerille (jäljempänä pääsihteeri), tahi pääsihteerin tarpeelliseksi katsoma muutos kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen 12 liitteen vastaavan määräyksen muutoksen seurauksena on toimitettava kiertokirjeitse järjestön kaikille jäsenille ja kaikille sopimusvaltioille vähintään kuusi kuukautta ennen sen käsittelemistä järjestön meriturvallisuuskomiteassa.
b) Sopimuspuolet, jotka ovat joko järjestön jäseniä tai siihen kuulumattomia, ovat oikeutettuja osallistumaan muutosten käsittelemistä ja hyväksymistä koskevaan meriturvallisuuskomitean työhön.
c) Muutokset on hyväksyttävä meriturvallisuuskomiteassa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä edellyttäen, että vähintään yksi kolmasosa sopimuspuolista on läsnä muutosta hyväksyttäessä.
d) Muutoksista, jotka on hyväksytty e kohdan mukaisesti, pääsihteeri tiedottaa kaikille sopimuspuolille hyväksymistä varten.
e) Jonkin artiklan taikka liitteen 2.1.4, 2.1.5, 2.1.7, 2.1.10, 3.1.2 tai 3.1.3 kohdan muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi sinä päivänä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut hyväksymiskirjan kahdelta kolmasosalta sopimuspuolista.
f) Liitteen muuhun kuin 2.1.4, 2.1.5, 2.1.7, 2.1.10, 3.1.2 tai 3.1.3 kohtaan tehdyn muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi yhden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin siitä on tiedotettu sopimuspuolille hyväksymistä varten. Jos kuitenkin tällaisen vuoden ajanjakson aikana enemmän kuin yksi kolmasosa sopimuspuolista ilmoittaa pääsihteerille vastustavansa muutosta, sen ei katsota tulleen hyväksytyksi.
g) Jonkin artiklan taikka liitteen 2.1.4, 2.1.5, 2.1.7, 2.1.10, 3.1.2 tai 3.1.3 kohdan muutos tulee voimaan:
(i) sen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin sen katsotaan tulleen hyväksytyksi;
(ii) niiden sopimuspuolten osalta, jotka hyväksyvät sen e kohdassa mainitun ehdon täyttymisen jälkeen sekä ennen muutoksen voimaantuloa, muutoksen voimaantulopäivänä;
(iii) niiden sopimuspuolten osalta, jotka hyväksyvät muutoksen sen voimaantulopäivän jälkeen, 30 päivän kuluttua hyväksymiskirjan tallettamisesta.
h) Liitteen muuhun kuin 2.1.4, 2.1.5, 2.1.7, 2.1.10, 3.1.2 tai 3.1.3 kohtaan tehty muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta, paitsi niiden, jotka ovat vastustaneet muutosta £ kohdan mukaan ja jotka eivät ole peruuttaneet sellaista vastustustaan, kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin sen on katsottava tulleen hyväksytyksi. Sopimuspuoli voi kuitenkin ennen asetettua voimaantulopäivää tehdä pääsihteerille ilmoituksen siitä, että se jättää kyseisen muutoksen täytäntöönpanematta enintään yhden vuoden ajaksi sen voimaantulopäivästä, taikka sellaiseksi pitemmäksi ajaksi, josta meriturvallisuuskomiteassa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistö voi päättää muutosta tehtäessä.
3. Konferenssin tekemä muutos:
a) Sopimuspuolen pyynnöstä, jota kannattaa vähintään kolmasosa sopimuspuolista, järjestön tulee kutsua koolle sopimuspuolten konferenssi käsittelemään yleissopimukseen tehtäviä muutoksia. Pääsihteerin tulee toimittaa ehdotetut muutokset kiertokirjeitse kaikille sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelemistä konferenssissa.
b) Muutokset on hyväksyttävä sellaisessa konferenssissa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä edellyttäen, että vähintään yksi kolmasosa sopimuspuolista on läsnä muutosta hyväksyttäessä. Näin hyväksytyistä muutoksista pääsihteeri tiedottaa kaikille sopimuspuolille hyväksymistä varten.
c) Ellei konferenssi toisin päätä, muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi ja se tulee voimaan 2 kappaleen e, f, g ja vastaavasti h kohdassa määritellyn menettelytavan mukaisesti edellyttäen, että 2 kappaleen h kohdassa olevan viittauksen 2 kappaleen b kohdan mukaisesti laajennettuun meriturvallisuuskomiteaan katsotaan tarkoittavan viittausta konferenssiin.
4. Selitys muutoksen hyväksymisestä tai sen vastustamisesta taikka 2 kappaleen h kohdan mukaan tehdystä ilmoituksesta on toimitettava kirjallisesti pääsihteerille, joka tiedottaa sopimuspuolille tällaisesta selityksestä tai ilmoituksesta sekä sen vastaanottamispäivästä.
5. Pääsihteeri tiedottaa valtioille voimaantulevista muutoksista sekä jokaisen tällaisen muutoksen voimaantulopäivästä.
IV artiklaAllekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen
1. Yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa 1 päivästä marraskuuta 1979 alkaen 31 päivään lokakuuta 1980 asti sekä on sen jälkeen avoinna liittymistä varten. Valtiot voivat tulla yleissopimuksen osapuoliksi:
a) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumatta suoritetulla allekirjoittamisella; tahi
b) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin suoritetulla allekirjoittamisella, jota seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen; taikka
c) liittymisellä.
2. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla tätä tarkoittava asiakirja pääsihteerin huostaan.
3. Pääsihteeri tiedottaa valtioille jokaisesta allekirjoittamisesta taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta ja tallettamispäivästä.
V artiklaVoimaantulo
1. Yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin 15 valtiota on tullut sen osapuoliksi IV artiklan mukaisesti.
2. Niiden valtioiden osalta, jotka ratifioivat tai hyväksyvät yleissopimuksen tahi liittyvät siihen IV artiklan mukaisesti sen jälkeen kun 1 kappaleessa määrätty edellytys on täyttynyt sekä ennen kuin yleissopimus tulee voimaan, tapahtuu voimaantulo yleissopimuksen voimaantulopäivänä.
3. Niiden valtioiden osalta, jotka ratifioivat tai hyväksyvät yleissopimuksen tahi liittyvät siihen yleissopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, tapahtuu voimaantulo 30 päivän kuluttua IV artiklan mukaisen asiakirjan tallettamispäivästä.
4. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa, joka on talletettu yleissopimuksen III artiklan mukaisen muutoksen voimaantulopäivän jälkeen, sovelletaan muutettuun yleissopimukseen ja yleissopimus muutetussa muodossaan tulee voimaan tällaisen asiakirjan tallettavan valtion osalta 30 päivän kuluttua tallettamispäivästä.
5. Pääsihteeri tiedottaa valtioille yleissopimuksen voimaantulopäivästä.
VI artiklaIrtisanominen
1. Sopimuspuoli voi irtisanoa yleissopimuksen milloin tahansa viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin yleissopimus on tämän sopimuspuolen osalta tullut voimaan.
2. Irtisanominen tapahtuu tallettamalla irtisanomiskirja pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa sopimusvaltioille vastaanottamastaan irtisanomiskirjasta ja sen vastaanottamispäivästä sekä siitä päivästä, jolloin tällainen irtisanominen tulee voimaan.
3. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden tahi sellaisen pitemmän ajanjakson, joka voi olla määriteltynä irtisanomiskirjassa, kuluttua siitä, kun pääsihteeri on vastaanottanut sen.
VII artiklaTallettaminen ja rekisteröiminen
1. Yleissopimus talletetaan pääsihteerin huostaan, joka toimittaa siitä oikeiksi todistetut jäljennökset valtioille.
2. Yleissopimuksen tullessa voimaan pääsihteeri toimittaa sen tekstin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröimistä ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
VIII artiklaKielet
Yleissopimus on tehty yhtenä kappaleena englannin, espanjan, kiinan, ranskan ja venäjän kielellä, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. Yleissopimuksesta laaditaan viralliset käännökset arabian, italian ja saksan kielelle, jotka talletetaan allekirjoitetun alkuperäiskappaleen yhteyteen.
Tehty Hampurissa 27 päivänä huhtikuuta 1979.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Liite
1 LUKU
Käsitteitä ja määritelmiä
1.1 Ilmaisua "tulee" käytetään liitteessä osoittamaan sopimusmääräystä, jonka yhdenmukaista soveltamista vaaditaan kaikilta sopimuspuolilta ihmishengen turvaamiseksi merellä.
1.2 Ilmaisua "tulisi" käytetään liitteessä osoittamaan sopimusmääräystä, jonka yhdenmukaista soveltamista suositellaan kaikille sopimuspuolille ihmishengen turvaamiseksi merellä.
1.3 Jäljempänä lueteltuja käsitteitä käytetään liitteessä seuraavissa merkityksissä:
.1 "Etsintä- ja pelastusalue". Ulottuvuuksiltaan määritelty alue, jolla etsintä- ja pelastuspalvelu on järjestetty.
.2 "Pelastuskeskus". Yksikkö, joka vastaa tehokkaan etsintä- ja pelastuspalvelun kehittämisestä sekä etsintä- ja pelastustoimien suorittamisen koordinoimisesta etsintä- ja pelastusalueella.
.3 "Pelastuslohkokeskus". Pelastuskeskuksen alainen yksikkö, joka on asetettu avustamaan sitä etsintä- ja pelastusalueen määritellyllä osa-alueella.
.4 "Rannikkovartioyksikkö". Maissa oleva kiinteä tai liikkuva yksikkö, joka on tarkoitettu valvomaan alusten turvallisuutta rannikkoalueilla.
.5 "Pelastusyksikkö". Koulutetusta henkilöstöstä koostuva yksikkö, joka on varustettu etsintä- ja pelastustoimintojen nopeaan suorittamiseen soveltuvalla varustuksella.
.6 "Onnettomuuspaikan johtaja". Pelastusyksikön päällikkö, joka on määrätty koordinoimaan etsintä- ja pelastustoimintoja määritellyllä etsintäalueella.
.7 "Pintaetsinnän johtaja". Sellainen muu alus kuin pelastusyksikkö, jonka tehtävänä on johtaa pintapelastustoimintoja määritellyllä etsintäalueella.
.8 "Vaaratilanne". Yleiskäsite, joka tarkoittaa epävarmuus-, hälytys- tai vastaavasti hätätilannetta.
.9 "Epävarmuustilanne". Tilanne, jossa vallitsee epätietoisuus aluksen ja siinä olevien ihmisten turvallisuudesta.
.10 "Hälytystilanne". Tilanne, jossa vallitsee pelko aluksen ja siinä olevien ihmisten turvallisuudesta.
.11 "Hätätilanne". Tilanne, jossa on ilmeistä, että alus tai siinä oleva ihminen on vakavassa ja välittömässä vaarassa sekä tarvitsee välitöntä apua.
.12 "Hätälasku". Tapaus, jossa ilma-alus tekee pakkolaskun veteen.
2 LUKU
Organisaatio
2.1 Järjestelyt etsintä- ja pelastuspalvelujen järjestämiseksi ja koordinoimiseksi
2.1.1 Sopimuspuolten tulee varmistautua sIItä, että tarpeelliset järjestelyt suoritetaan asianmukaisten etsintä- ja pelastuspalvelujen järjestämiseksi niiden rannikkomerellä hädässä olevien ihmisten pelastamiseksi.
2.1.2 Sopimuspuolten tulee toimittaa pääsihteerille tiedot etsintä- ja pelastusorganisaatiostaan sekä sen myöhemmistä tärkeistä muutoksista, mukaan lukien:
.1 kansalliset merietsintä- ja pelastuspalvelut;
.2 perustettujen pelastuskeskusten sijaintipaikat, puhelin- ja telexnumerot sekä vastuualueet; sekä
.3 niiden käytettävissä olevat pääasialliset pelastusyksiköt.
2.1.3 Pääsihteerin tulee sopivalla tavalla toimittaa kaikille sopimuspuolille 2.1 - 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.
2.1.4 Etsintä- ja pelastusalue tulee muodostaa sopimuspuolten välisellä sopimuksella. Tällaisesta sopimuksesta tulee ilmoittaa pääsihteerille.
2.1.5 Mikäli asianomaiset sopimuspuolet eivät pääse sopimukseen etsIntä- ja pelastusalueen täsmällisestä laajuudesta, tulee näiden sopimuspuolten tehdä parhaansa sopimukseen pääsemiseksi tarkoituksenmukaisista järjestelyistä, joilla vastaavaan etsintä- ja pelastuspalvelujen yleiskoordinaatioon alueella päästään. Tällaisista järjestelyistä tulee ilmoittaa pääsihteerille.
2.1.6 Pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille 2.1.4 ja 2.1.5 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista ja järjestelyistä.
2.1.7 Etsintä- ja pelastusalueiden rajojen määritys ei liity valtioiden välisten rajojen määritykseen eikä sen tule tähän vaikuttaa.
2.1.8 Sopimuspuolten tulisi huolehtia siitä, että niiden etsintä- ja pelastuspalvelut kykenevät antamaan viipymättä vastauksen hätäkutsuihin.
2.1.9 Saadessaan tiedon, että henkilö on merihädässä alueella, jolla sopimuspuoli huolehtii etsintä- ja pelastustoimintojen yleiskoordinoinnista, tulee tämän sopimuspuolten vastuullisten viranomaisten ryhtyä kiireellisiin toimiin soveltuvimman käytettävissä olevan avun antamiseksi.
2.1.10 Sopimuspuolten tulee varmistaa avun antaminen jokaiselle merihädässä olevalle henkilölle. Niiden tulee tehdä näin riippumatta tällaisen henkilön kansalaisuudesta tai asemasta taikka niistä olosuhteista, joissa tämä henkilö tavataan.
2.2 Etsintä- ja pelastuspalvelujen koordinointi
2.2.1 Sopimuspuolten tulee järjestää edellytykset rannikkonsa etsintä- ja pelastuspalvelujen koordinoimiseksi.
2.2.2 Sopimuspuolten tulee järjestää kansallinen järjestelmä etsintä- ja pelastuspalvelujen yleiskoordinoimista varten.
2.3 Pelastuskeskusten ja pelastuslohkokeskusten muodostaminen
2.3.1 Sopimuspuolten tulee 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa olevien vaatimusten täyttämiseksi perustaa etsintä- ja pelastuspalvelujaan varten pelastuskeskuksia sekä tarpeellisiksi katsomiaan pelastuslohkokeskuksia.
2.3.2 Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten tulee määrätä pelastuslohkokeskuksen vastuualue.
2.3.3 Jokaisessa 2.3.1 kohdan mukaisesti perustetussa pelastuskeskuksessa ja pelastuslohkokeskuksessa tulee olla asianmukainen välineistö hätäsanomien vastaanottamiseksi rannikkoradioaseman välityksellä tai muulla ravoin. Tällaisessa keskuksessa ja lohkokeskuksessa tulee myös olla asianmukainen viestintävälineistö yhteydenpitoon sen omien pelastusyksiköiden kanssa sekä tarvittaessa viereisten alueiden pelastuskeskusten tai pelastuslohkokeskusten kanssa.
2.4 Pelastusyksiköiden määrääminen
2.4.1 Sopimuspuolten tulee määrätä joko:
.1 pelastusyksiköiksi sijaintinsa ja varusteistonsa puolesta sopiva valtion rahi muu sovelias julkinen tai yksityinen laitos tahi osa siitä; taikka
.2 etsintä- ja pelastusorganisaation osiksi valtion tahi muu sovelias julkinen tai yksityinen laitos tai osa siitä, joka ei ole sopiva määrättäväksi pelastusyksiköksi, mutta joka kykenee osallistumaan etsintä- ja pelastustoimintoihin, sekä määrätä tällaisten osien tehtävät.
2.5 Pelastusyksiköiden varusteisto ja välineistö
2.5.1 Pelastusyksiköllä tulee olla tehtäväänsä sopiva varusteisto ja välineistö.
2.5.2 Pelastusyksiköllä tulisi olla nopeat ja luotettavat viestintävälineet yhteydenpitoon muiden samaan tehtävään osallistuvien yksiköiden tai osien kanssa.
2.5.3 Pelastuneille pudotettaviksi tarkoitetut pelastustarvikkeita sisältävät säiliöt ja pakkaukset tulisi varustaa niiden sisältöä osoittavalla 2.5.4 kohdan mukaisella väritunnuksella sekä selitystekstillä ja selviömäisillä tunnusmerkeillä, sikäli kuin tällaisia tunnusmerkkejä on olemassa.
2.5.4 Pudotettavien pelastustarvikkeita sisältävien säiliöiden ja pakkausten sisältöä osoittavien värimerkintöjen tulisi olla seuraavan tunnuksen mukaiset nauhat:
.1 Punainen - lääketarvikkeet ja ensiapuvälineet;
.2 Sininen - ruoka ja vesi;
.3 Keltainen - huovat ja suojavaatteet; sekä
.4 Musta - erinäiset varusteet kuten kamiinat, kirveet, kompassit ja keittovälineet.
2.5.5 Milloin useanlaatuisia varusteita pudotetaan yhdessä säiliössä tai pakkauksessa, tulisi käyttää väritunnusten yhdistelmiä.
2.5.6 Pelastusvälineiden käyttöohjeet tulisi liittää jokaiseen pudotettavaan säiliöön tai pakkaukseen. Niiden tulisi olla painettuja englanniksi sekä vähintään kahdella muulla kielellä.
3 LUKU
Yhteistyö
3.1 Valtioiden välinen yhteistyö
3.1.1 Sopimuspuolten tulee koordinoida etsintä- ja pelastusorganisaationsa, sekä niiden tulisi tarvittaessa koordinoida etsintä- ja pelastustoiminnot naapurivaltioidensa kanssa.
3.1.2 Mikäli asIanomaisten valtioiden välillä ei ole muuta sovittu, sopimuspuolen tulisi sallia, jollei sen kansallisista laeista, asetuksista ja määräyksistä muuta johdu, toisten sopimuspuolten pelastusyksiköiden välitön pääsy aluevesilleen tai alueelleen rahi niiden ilmatilaan yksinomaan merionnettomuuksien paikantamiseksi ja tällaisissa onnettomuuksissa eloonjääneiden pelastamiseksi. Tällaisissa tapauksissa tulee etsintä- ja pelastustoimien johtajana toimia, mikäli se on käytännössä mahdollista, pääsyluvan antaneen sopimuspuolen sopiva pelastuskeskus tahi tämän sopimuspuolen määräämä muu viranomainen.
3.1.3 Mikäli asianomaisten valtioiden välillä ei ole muuta sovittu, tulee sen sopimuspuolen viranomaisten, joka haluaa pelastusyksiköilleen pääsyn toisen sopimuspuolen aluevesille tai alueelle tahi niiden ilmatilaan yksinomaan merionnettomuuksien paikantamiseksi ja tällaisissa onnettomuuksissa eloonjääneiden pelastamiseksi, toimittaa pyyntö, josta ilmenevät suunnitellun tehtävän kaikki yksittäiskohdat sekä sen tarpeellisuus, tuon toisen sopimuspuolen pelastuskeskukselle tahi sellaiselle muulle viranomaiselle, jonka tämä sopimuspuoli on osoittanut.
3.1.4 Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten tulee:
.1 välittömästi ilmoittaa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta; sekä
.2 mahdollisimman pian ilmoittaa ne ehdot, jos niitä on, joilla suunniteltuun tehtävään saa ryhtyä.
3.1.5 Sopimuspuolten tulisi tehdä naapurivaltioidensa kanssa sopimuksia, joissa asetettaisiin ne ehdot, joilla niiden pelastusyksiköt pääsevät vastavuoroisesti toistensa aluevesille tai alueelle rahi niiden ilmatilaan. Näiden sopimusten tulisi myös sallia tällaisten yksiköiden kiireellinen pääsy mahdollisimman vähin muodollisuuksin.
3.1.6 Sopimuspuolen tulisi oikeuttaa pelastuskeskuksensa:
.1 pyytämään toisilta pelastuskeskuksilta tarvittavaa apua, mukaan lukien alukset, ilma-alukset, henkilöstö ja kalusto;
.2 myöntämään tarpeellinen lupa tällaisille aluksille, ilma-aluksille, henkilöstölle ja kalustolle päästä sen aluevesille tai alueelle tahi niiden ilmatilaan; sekä
.3 tekemään tarpeelliset järjestelyt tulli-, maahanmuutto- tai muiden viranomaisten kanssa tällaisen pääsyn nopeuttamiseksi.
3.1.7 Sopimuspuolen tulisi oikeuttaa pelastuskeskuksensa antamaan pyydettäessä toisille pelastuskeskuksille apuaan, mukaan lukien alusten, ilma-alusten, henkilöstön ja kaluston muodossa annettava apu.
3.1.8 Sopimuspuolten tulisi tehdä naapurivaltioidensa kanssa etsintä- ja pelastussopimuksia, jotka koskevat varusteistojen varikointia, yhteisten menettelytapojen luomista, yhteisten harjoitusten suorittamista, valtioiden välisten viestintäyhteyksien säännöllisiä tarkastuksia, pelastuskeskusten henkilöstön yhteysvierailuja sekä etsintä- ja pelastustietojen vaihtoa.
3.2 Yhteistoiminta ilmailupalvelujen kanssa
3.2.1 Sopimuspuolten tulee varmistaa käytännössä mahdollisimman läheinen meri- ja ilmailupalvelujen yhteistyö mahdollisimman tehokkaiden sekä pätevien etsintä- ja pelastuspalvelujen aikaansaamiseksi meripelastusalueillaan ja niiden ilmatilassa.
3.2.2 Sopimuspuolen tulisi mahdollisuuksien mukaan perustaa yhteiset pelastuskeskukset ja pelastuslohkokeskukset palvelemaan sekä meri- että ilmailupalvelutarkoituksia.
3.2.3 Milloin erilliset meri- ja ilmailun pelastuskeskukset tai pelastuslohkokeskukset perustetaan palvelemaan samaa aluetta, asianomaisen sopimuspuolen tulee varmistaa näiden pelastuskeskusten tai pelastuslohkokeskusten välille mahdollisimman läheinen yhteistyö.
3.2.4 Sopimuspuolten tulee varmistaa sekä meri- että ilmailun pelastuspalveluja varten perustetuille pelastusyksiköille mahdollisimman laaja yhteisten menetelmien käyttö.
4 LUKU
Valmistautumistoimenpiteet
4.1 Tiedotusvaatimukset
4.1.1 Pelastuskeskuksella ja pelastuslohkokeskuksella tulee olla saatavilla ajan tasalla olevat etsintä- ja pelastustoimissa tarvittavat tiedot alueeltaan, mukaan lukien tiedot:
.1 pelastus- ja rannikkovartioyksiköistä;
.2 muista julkisista tai yksityisistä voimavaroista, mukaan lukien kuljetuskalusto ja polttoainevarastot, jotka todennäköisesti ovat hyödyksi etsintä- ja pelastustoimissa;
.3 viestintävälineistö, jota voidaan käyttää etsintä- ja pelastustoimissa;
.4 laivausasiamiesten, konsuliviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja muiden toimielinten nimet, sähke- ja telexosoitteet sekä puhelin- ja telexnumerot, jotka voivat olla avuksi hankittaessa tärkeitä tietoja aluksista;
.5 sijaintipaikat, kutsumerkit tai meripalvelukaluston tunnusmerkit, vartioajat sekä taajuudet kaikista radioasemista, joita todennäköisesti tullaan käyttämään etsintä- ja pelastustoimissa;
.6 sijaintipaikat, kutsumerkit tai meripalvelukaluston tunnusmerkit, vartioajat sekä taajuudet kaikista rannikkoradioasemista, jotka lähettävät sääennusteita ja -varoituksia etsintä- ja pelastusalueelle;
.7 radiovalvontaa suorittavien palveluelinten sijaintipaikat, vartioajat sekä vartioinnin kattamat taajuudet;
.8 sellaiset esineet, joita saatetaan erehtyä pitämään paikantamattomiksi tai ilmoittamattomiksi hylkytavaroiksi; sekä
.9 pudotettavan pelastusvälineistön varastointipaikkojen sijainnit.
4.1.2 Pelastuskeskuksella tai pelastuslohkokeskuksella tulisi olla käytettävissään tiedot sellaisten alueellaan olevien alusten sijaintipaikasta, suunnasta ja nopeudesta sekä kutsumerkistä, jotka voivat avustaa hädässä olevia aluksia tai henkilöitä alueellaan. Näitä tietoja tulee ylläpitää joko pelastuskeskuksessa tai tarvittaessa valmiina saatavilla.
4.1.3 Pelastuskeskuksella ja pelastuslohkokeskuksella tulee olla suurimittakaavainen kartta, jolla osoitetaan etsintä- ja pelastustoimintojen kannalta tärkeät tiedot alueeltaan.
4.2 Toimintasuunnitelmat tai -ohjeet
4.2.1 Pelastuskeskuksen ja pelastuslohkokeskuksen tulee laaria yksittäiskohtaiset suunnitelmat tai ohjeet etsintä- ja pelastusroimien suorittamiseksi alueellaan.
4.2.2 Suunnitelmissa tai ohjeissa tulee mahdollisimman tarkoin eritellä järjestelyt etsintä- ja pelastustoimiin osallistuvien alusten, ilma-alusten ja kulkuneuvojen huoltamiseksi sekä rankkaamiseksi, mukaan lukien käytettävissä olevat muiden valtioiden järjestelyt.
4.2.3 Suunnitelmissa tai ohjeissa tulisi olla alueella etsintä- ja pelastustoimiin osallistuvien toimenpiteitä koskevat yksittäiskohtaiset tiedot, mukaan lukien:
.1 tapa, jolla etsintä- ja pelastustoimia on suoritettava;
.2 käytettävissä olevan viestintäjärjestelmän ja -kaluston käyttö;
.3 sopivan pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen kanssa yhteisesti suoritettavat toimenpiteet;
.4 merellä olevien alusten ja liikkeellä olevien ilma-alusten hälyttämistapa;
.5 etsintä- ja pelastustoimiin määrätyn henkilöstön velvollisuudet ja toimivalta;
.6 sää- tai muiden tekijöiden vaatimat kaluston siirrot;
.7 etsintä- ja pelastustoimien kannalta tärkeiden tietojen hankkimistapa, kuten tiedonannot merenkulkijoille, sääennusteet ja olosuhteet merellä;
.8 sopivilta muilta pelastuskeskuksilta tai pelastuslohkokeskuksilta saatava tarvittava apu, mukaan lukien alukset, ilmaalukset, henkilöstö ja varustus sekä menettelytapa niiden saamiseksi;
.9 menetelmät pelastus- tai muiden alusten ohjaamiseksi hädässä olevien alusten luokse; sekä
.10 menetelmät hädässä olevan ja hätälaskuun pakottuneen ilma-aluksen ohjaamiseksi pinta-aluksen luokse.
4.3 Pelastusyksiköiden valmius
4.3.1 Pelastusyksikön tulee ylläpitää tehtävänsä mukaista valmiutta ja sen tulisi pitää asianomainen pelastuskeskus tai pelastuslohkokeskus tietoisena valmiudestaan.
5 LUKU
Toimintamenetelmät
5.1 Vaaratilanteita koskevat tiedotukset
5.1.1 Sopimuspuolten tulee varmistaa, että tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia jatkuvia radiopäivystyksiä ylläpidetään kansainvälisillä hätätaajuuksilla. Hätäkutsun tai -sanoman vastaanottaneen rannikkoradioaseman tulee:
.1 ilmoittaa tästä välittömästi sopivalle pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle;
.2 lähettää se edelleen laivoille ilmoittamiseksi tarpeellisessa määrin yhdellä tai useammalla kansainvälisellä hätätaajuudella tahi muulla sopivalla taajuudella;
.3 aloittaa ennen sellaista välittämistä sopivien automaattisten hätäsignaalien lähettäminen, ellei tätä jo ole tehty; sekä
.4 ryhtyä tämän jälkeen asianomaisen viranomaisen päättämiin toimenpiteisiin.
5.1.2 Etsintä- ja pelastusorganisaatioon kuuluvan viranomaisen tai osan, jolla on syytä uskoa aluksen olevan vaaratilanteessa, tulisi mahdollisimman nopeasti antaa kaikki mahdolliset tiedot asiasta asianomaiselle pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle.
5.1.3 Pelastuskeskusten ja pelastuslohkokeskusten tulee välittömästi saatuaan tiedon, että alus on vaaratilanteessa, arvioida tiedot ja määrittää vaaratilanne 5.2 kohdan mukaisesti sekä tarvittavien toimenpiteiden laatu ja riittävyys.
5.2 Vaaratilanteet
5.2.1 Toimintaa varten tulee vaaratilanteet luokitella seuraavasti:
.1 Epävarmuustilanne:
.1.1 milloin alus ei ole määräajassa saapunut määräpaikkaansa; tai
.1.2 milloin alus on jättänyt tekemättä odotteilla olleen sijainti- tai turvallisuusilmoituksen.
.2 Hälytystilanne.
.2.1 milloin epävarmuustilannetta seuranneet yritykset yhteyden saamiseksi alukseen eivät ole onnistuneet eivätkä muihin sopiviin lähteisiin osoitetut tiedustelut ole olleet tuloksellisia; tai
.2.2 milloin on saatu tieto, jonka mukaan aluksen toimintakyky on huonontunut, muttei siinä määrin, että kysymyksessä todennäköisesti on hätätilanne.
.3 Hätätilanne:
.3.1 milloin on saatu tieto, että alus tai henkilö on vakavassa ja uhkaavassa vaarassa sekä välittömän avun tarpeessa; tai
.3.2 milloin hälytystilanteen perusteella suoritetut tuloksettomat yritykset yhteyden saamiseksi alukseen sekä laajennetut, tuloksettomat tiedustelut viittaavat siihen mahdollisuuteen, että alus on hädässä; tahi
.3.3 milloin on saatu tieto, että aluksen toimintakyky on huonontunut siinä määrin, että hätätilanne on todennäköinen.
5.3 Pelastuskeskuksen ja pelastuslohkokeskuksen menettelytavat vaaratilanteessa
5.3.1 Epävarmuustilanteessa sopivan pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulee käynnistää tiedustelut aluksen turvallisuuden määrittämiseksi taikka sen tulee julistaa hälytystilanne.
5.3.2 Hälytystilanteessa pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulee laajentaa tiedusteluja etsitystä aluksesta, hälyttää tarkoituksenmukaiset pelastusyksiköt sekä aloittaa sellainen 5.3.3 kohdassa kuvattu toiminta kuin olosuhteet kulloinkin vaativat.
5.3.3 Hätätilanteessa pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulee:
.1 aloittaa toiminta 4.2 kohdassa kuvattujen järjestelyjen mukaisesti;
.2 milloin tarkoituksenmukaista, arvioida aluksen sijaintia koskeva epävarmuuden aste sekä määrittää etsintäalueen laajuus;
.3 ilmoittaa asiasta aluksen omistajalle tai hänen edustajalleen mahdollisuuksien mukaan sekä pitää hänet tietoisena tilanteen kehittymisestä;
.4 ilmoittaa asiasta muille pelastuskeskuksille tai pelastuslohkokeskuksille, joiden apua todennäköisesti tarvitaan tahi jotka saattavat olla osallisina toimenpiteissä;
.5 pyytää aikaisessa vaiheessa kaikkea apua, jota saattaa olla saatavissa sellaisilta ilma-aluksilta, aluksilta tai muilta yksiköiltä, joita ei ole nimenomaisesti sisällytetty etsintä- ja pelastusorganisaatioon, ottaen huomioon, että useimmissa valtamerialueilla vallitsevissa hätätilanteissa toiset lähistöllä olevat alukset ovat tärkeitä tekijöitä etsintä- ja pelastustoimissa;
.6 laatia saatavissa olevien tietojen perusteella laaja suunnitelma toiminnan suorittamiseksi ja viestittää tämä suunnitelma 5.7 ja 5.8 kohdan mukaisesti määrätyille viranomaisille opastukseksi;
.7 muuttaa olosuhteiden vaatiessa 5.3.3.6 kohdan mukaan annettua opastusta;
.8 ilmoittaa asianomaisille konsuli- tai diplomaattisille viranomaisille taikka, jos tapaus koskee pakolaista tai karkoitettua henkilöä, asianomaisen kansainvälisen järjestön edustustolle;
.9 ilmoittaa onnettomuutta tutkiville asianomaisille viranomaisille; sekä
.10 ilmoittaa 5.3.3.5 kohdassa mainituille ilma-aluksille, aluksille tai muille yksiköille, milloin näiden apua ei enää tarvita, neuvoteltuaan 5.7 tai 5.8 kohdan mukaan määrättyjen viranomaisten kanssa.
5.3.4 Etsintä- ja pelastustoimien aloittaminen sijainniltaan tuntemattoman aluksen osalta
5.3.4.1 Mikäli vaaratilanne on julistettu sijainniltaan tuntemattoman aluksen osalta, tulee soveltaa seuraavaa:
.1 kun pelastuskeskus tai pelastuslohkokeskus saa tiedon vaaratilanteesta eikä tiedä toisten keskusten ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin, sen tulee ottaa vastuu tällaisten toimenpiteiden aloittamisesta ja neuvotella naapurikeskusten kanssa yhden keskuksen määräämisestä heti vastuulliseksi;
.2 elleivät asianomaiset keskukset toisin sovi, vastuulliseksi keskukseksi tulee määrätä se, jonka alueella alus viimeisen sijainti-ilmoituksen mukaan oli; sekä
.3 vaaratilanteen julistamisen jälkeen etsintä- ja pelastustoimia koordinoivan keskuksen tulee tarvittaessa ilmoittaa toisille sopiville keskuksille vaaratilanteen kaikista olosuhteista sekä kaikesta tilanteen kehittymisestä.
5.3.5 Tietojen välittäminen aluksille, joiden osalta vaara tilanne on julistettu
5.3.5.1 Etsintä- ja pelastustoimista vastuussa olevan pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia tietojen välittämisestä vaaratilanteessa olevalle alukselle niistä etsintä- ja pelastustoimista, joihin se on ryhtynyt.
5.4 Koordinointi kahden tai useamman sopimuspuolen osallistuessa toimintaan
5.4.1 Milloin toimintojen suorittaminen koko etsintä- ja pelastusalueella on useamman kuin yhden sopimuspuolen vastuulla, tulee jokaisen sopimuspuolen ryhtyä asianmukaiseen 4.2 kohdassa lueteltujen toimintasuunnitelmien ja -ohjeiden mukaiseen toimintaan alueen pelastuskeskuksen tätä pyytäessä.
5.5 Etsintä- ja pelastustoimien päättyminen ja keskeyttäminen
5.5.1 Epävarmuus- ja hälytystilanne
5.5.1.1 Kun asianomaInen pelastuskeskus tai pelastuslohkokeskus saa epävarmuus- tai hälytystilanteessa tiedon, ettei vaaraa enää ole olemassa, sen tulee tiedottaa tästä jokaiselle viranomaiselle, yksikölle tai toimielimelle, joka on saatettu toimintavalmiuteen tai jolle tilanteesta on ilmoitettu.
5.5.2 Hätätilanne
5.5.2.1 Kun asianomainen pelastuskeskus tai pelastuslohkokeskus saa hätätilanteessa tiedon hädässä olleelta alukselta tai muista asianomaisista lähteistä, ettei vaaraa enää ole olemassa, sen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin etsintä- ja pelastustoimien lopettamiseksi sekä asian tiedottamiseksi jokaiselle viranomaiselle, yksikölle tai toimielimelle, joka on saatettu toimintavalmiuteen tai jolle tilanteesta on ilmoitettu.
5.5.2.2 Jos hätätilanteessa on päätetty, että etsintä tulisi keskeyttää, tulee asianomaisen pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen peruuttaa etsintä- ja pelastustoimet sekä tiedottaa tästä jokaiselle viranomaiselle, yksikölle tai toimielimelle, joka on saatettu toimintavalmiuteen tai jolle tilanteesta on ilmoitettu. Tämän jälkeen saadut tiedot tulee arvioida sekä etsintä- ja pelastustoimet aloittaa uudelleen, milloin näiden tietojen perusteella siihen on aihetta.
5.5.2.3 Jos hätätilanteessa on päätelty, ettei etsinnän jatkamisesta enää ole hyötyä, tulee asianomaisen pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen lopettaa etsintä- ja pelastustoimet sekä tiedottaa tästä jokaiselle viranomaiselle, yksikölle tai toimielimelle, joka on saatettu toimintavalmiuteen tai jolle tilanteesta on ilmoitettu.
5.6 Etsintä- ja pelastustoimien johtaminen onnettomuuspaikalla
5.6.1 Etsintä- ja pelastustoimiin osallistuvien yksiköiden, sekä pelastusyksiköiden että muiden avustavien yksiköiden, toimintaa tulee koordinoida parhaan mahdollisen tuloksen varmistamiseksi.
5.7 Onnettomuuspaikan johtajan ja hänen vastuunsa määrääminen
5.7.1 Kun pelastusyksiköt ovat ryhtymässä etsintä- ja pelastustoimiin, yksi niistä tulisi määrätä onnettomuuspaikan johtajaksi mahdollisimman aikaisin sekä mieluiten ennen määritellylle etsintäalueelle saapumista.
5.7.2 Asianomaisen pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulisi määrätä onnettomuuspaikan johtaja. Jollei tämä ole käytännössä mahdollista, osallistuvien yksiköiden tulisi määrätä keskinäisellä sopimuksella onnettomuuspaikan johtaja.
5.7.3 Siihen saakka kunnes onnettomuuspaikan johtaja on määrätty, ensimmäisen toiminta-alueelle saapuvan pelastusyksikön tulisi automaattisesti ottaa itselleen onnettomuuspaikan johtajan velvollisuudet ja vastuu.
5.7.4 Onnettomuuspaikan johtajan tulee olla vastuussa seuraavIsta tehtävistä, milloin asianomainen vastuullinen pelastuskeskus tai pelastuslohkokeskus ei ole niitä suorittanut:
.1 etsinnän kohteen todennäköisen sijainnin, tätä sijaintia koskevan todennäköisen määrittämisvirheen sekä etsintäalueen määrittäminen;
.2 etsintään osallistuvien yksiköiden järjesteleminen turvallisen etäälle toisistaan;
.3 tarkoituksenmukaisten etsintäkuvioiden määrittäminen etsintään osallistuville yksiköille sekä etsintäalueiden määrääminen yksiköille tai yksikköryhmille;
.4 tarkoituksenmukaisten yksiköiden määrääminen pelastustyön suorittajiksi, kun etsinnän kohde on paikannettu; sekä
.5 etsintä- ja pelastusviestien koordinoiminen onnettomuuspaikalla.
5.7.5 Onnettomuuspaikan johtajan tulee olla vastuussa myös seuraavasta:
.1 ajoittaisten ilmoitusten tekemisestä etsintä- ja pelastusroimia johtavalle pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle; sekä
.2 pelastettujen lukumäärän ja nimien ilmoittamisesta etsintä- ja pelastustoimia koordinoivalle pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle, pelastettuja kuljettavien yksiköiden nimien ja määräsatamien antamisesta keskukselle, ilmoittamisesta, keitä pelastettuja kussakin yksikössä on, sekä tarvittaessa lisäavun pyytämisestä keskukselta, esimerkiksi vakavasti loukkaantuneiden pelastettujen lääkinnällistä evakuointia.
5.8 Pintaetsinnän johtajan ja tämän vastuun määrääminen
5.8.1 Jollei pelastusyksiköitä (mukaan lukien sotalaivat) ole käytettävissä onnettomuuspaikan johtajaksi ryhtymistä varren, mutta joukko kauppa-aluksia tai muita aluksia osallistuu etsintä- ja pelastustoimiin, yksi niistä tulisi määrätä keskinäisellä sopimuksella pintaetsinnän johtajaksi.
5.8.2 Pintaetsinnän johtaja tulisi määrätä mahdollisimman aikaisin ja mieluiten ennen määrätylle etsintäalueelle saapumista.
5.8.3 Pintaetsinnän johtajan tulisi olla vastuussa niin monesta 5.7.4 ja 5.7.5 kohdassa mainitusta tehtävästä, kuin alus kykenee suorittamaan.
5.9 Alkutoimenpiteet
5.9.1 Yksikön, joka saa tiedon hätätapauksesta, tulee välittömästi ryhtyä kaikkiin sille mahdollisiin avustustoimiin tahi hälyttää toiset yksiköt, jotka voisivat avustaa, ja sen tulee ilmoittaa pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle, jonka alueella tapaus on sattunut.
5.10 Etsintäalueet
5.10.1 Etsintäalueita, jotka on määritetty 5.3.3.2, 5.7.4.1 tai 5.8.3 kohdan mukaisesti, voi tarvittaessa muuttaa onnettomuuspaikan johtaja tai pintaetsinnän johtaja, jonka tulisi ilmoittaa toimenpiteistään ja sen perusteluista pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle.
5.11 Etsintäkuviot
5.11.1 Etsintäkuvioita, jotka on määritetty 5.3.3.6, 5.7.4.3 tai 5.8.3 kohdan mukaisesti, voi tarpeelliseksi katsottaessa muuttaa muunlaisiksi kuvioiksi onnettomuuspaikan johtaja tai pintaetsinnän johtaja, jonka tulisi ilmoittaa toimenpiteistään ja sen perusteluista pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle.
5.12 Tuloksellinen etsintä
5.12.1 Etsinnän ollessa tuloksellinen, onnettomuuspaikan johtajan tai pintaetsinnän johtajan tulisi suunnata sopivimmin varustetut yksiköt suorittamaan pelastusta tai antamaan muuta tarpeellista apua.
5.12.2 Pelastusta suorittavien yksiköiden tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa onnettomuuspaikan johtajalle tai pintaetsinnän johtajalle pelastettujen lukumäärä ja nimet, onko koko henkilökunnasta selkoa, ja tarvitaanko lisäapua, esimerkiksi lääkinnällistä evakuointia, sekä yksiköiden määräsatama.
5.12.3 Onnettomuuspaikan johtajan tai pintaetsinnän johtajan tulisi välittömästi ilmoittaa pelastuskeskukselle tai pelastuslohkokeskukselle, kun etsintä on ollut tuloksellinen.
5.13 Tulokseton etsintä
5.13.1 Etsintä tulisi lopettaa vasta sitten, kun ei enää ole perusteltua toivoa eloonjääneiden pelastamisesta.
5.13.2 Etsintä- ja pelastustoimia koordinoivan pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen tulisi yleensä olla vastuussa etsintöjen lopettamisesta.
5.13.3 Etäisillä merialueilla, jotka eivät ole pelastuskeskuksen tai pelastuslohkokeskuksen vastuulla tai joilla vastuullinen keskus ei voi johtaa etsintä- ja pelastustoimia, onnettomuuspaikan johtaja tai pintaetsinnän johtaja voi ottaa vastuun etsintöjen lopettamisesta.
6 LUKU
Alusten ilmoitusjärjestelmät
6.1 Yleistä
6.1.1 Sopimuspuolten tulisi perustaa alusten ilmoitusjärjestelmä sovellettavaksi jokaisella vastuullaan olevalla etsintä- ja pelastusalueella, missä tämä katsotaan tarpeelliseksi etsintä- ja pelastusroimien helpottamiseksi sekä missä sitä pidetään mahdollisena.
6.1.2 Alusten ilmoitusjärjestelmän perustamista suunnittelevien sopimuspuolten tulisi ottaa huomioon järjestön asiaankuuluvat suositukset.
6.1.3 Alusten ilmoitusjärjestelmän tulisi antaa alusten liikkeistä ajan tasalla olevat tiedot hätätapauksen varalta:
.1 sen ajan lyhentämiseksi, joka kuluu yhteyden menettämisestä alukseen sekä etsintä- ja pelastustoimien aloittamisen välillä niissä tapauksissa, joissa ei ole saatu hätäsanomaa;
.2 niiden alusten määrittämisen nopeuttamiseksi, jotka voidaan kutsua antamaan apua;
.3 rajoitetun etsintäalueen suunnittelemiseksi niissä tapauksissa, joissa hädässä olevan aluksen sijainti on tuntematon tai epävarma; sekä
.4 tärkeän lääkinnällisen avun tai neuvonnan saamisen helpottamiseksi aluksille, joilla ei ole lääkäriä.
6.2 Toiminnalliset vaatimukset
6.2.1 Alusten ilmoitusjärjestelmän tulisi täyttää 6.1.3 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavat toiminnalliset vaatimukset:
.1 niiden tietojen antaminen, mukaan lukien purjehdussuunnitelma ja sijainnin ilmoittaminen, jotka mahdollistavat osallistuvien alusten tulevien sijaintipaikkojen ennalta määrittämisen;
.2 merenkulkutason ylläpitäminen;
.3 ilmoitusten vastaanottaminen osallistuvilta aluksilta tarkoituksenmukaisin väliajoin;
.4 järjestelmän yksinkertainen suunnittelu ja toiminta; sekä
.5 kansainvälisesti sovitun alusten vakioilmoituskaavan ja vakiomenetelmien käyttö.
6.3 Ilmoituslajit
6.3.1 Alusten ilmoitusjärjestelmän tulisi sisältää seuraavat ilmoitukset:
.1 Purjehdussuunnitelma -- josta ilmenevät aluksen nimi, kutsu tai tunnus, lähtöpäivä ja -aika (GMT), yksittäiskohdat aluksen lähdöstä, seuraava käyntisatama, suunniteltu reitti, nopeus sekä arvioitu saapumisaika (GMT). Olennaisista muutoksista tulisi ilmoittaa mahdollisimman pian.
.2 Paikkailmoitus -- josta ilmenevät aluksen nimi, kutsu tai tunnus, päivämäärä ja aika (GMT), paikka, kulkusuunta ja nopeus.
.3 Loppuilmoitus -- josta ilmenevät aluksen nimi, kutsu tai tunnus, päivämäärä ja aika (GMT), jolloin alus saapuu määränpäähänsä tai lähtee järjestelmän kattavalta alueelta.
6.4 Järjestelmien käyttö
6.4.1 Sopimuspuolten tulisi kehottaa kaikkia aluksia ilmoittamaan paikkansa liikkuessaan alueilla, joilla on suoritettu järjestelyjä tietojen keräämiseksi alusten sijainnista etsintä- ja pelastuspalvelutarkoituksiin.
6.4.2 Alusten sijainnista tietoja tallentavien sopimuspuolten tulisi mahdollisuuksien mukaan pyydettäessä välittää näitä tietoja muille valtioille etsintä- ja pelastuspalvelutarkoituksiin.