Asetus pohjoismaisesta kehitysyhteistyöstä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
- Date of signature
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Kööpenhaminassa 5 päivänä maaliskuuta 1981 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken pohjoismaisesta kehitysyhteistyöstä tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 21 päivänä toukokuuta 1982 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 17 päivänä kesäkuuta 1982, on voimassa 1 päivästä kesäkuuta 1982 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.
SOPIMUS pohjoismaisesta kehitysyhteistyöstä
Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset ovat harjoittaneet monivuotista yhteistyötä kehitysyhteistyön alalla sekä avun yhtenäistämisessä että yhteisten pohjoismaisten kehitysyhteistyöhankkeiden muodossa. Mainitut hallitukset haluavat nyt vahvistaa ja kehittää yhteistyötään kehitysmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kasvun edistämiseksi sekä kansainvälisten järjestöjen puitteissa että kahdenvälisissä suhteissaan yksittäisiin maihin. Hallitukset ovat pyrkien erityisesti edistämään yhteispohjoismaisia kehitysyhteistyöhankkeita sopineet seuraavaa:
I ArtiklaYleistä
1. Hallitusten tämän sopimuksen puitteissa kehitysmaissa toteutettavaksi päättämien yhteispohjoismaisten kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnon tulee kuulua pohjoismaiden ministerineuvostolle, kehitysyhteistyökysymysten neuvoa-antavalle komitealle ja kehitysyhteistyökysymysten virkamieskomitealle sekä juoksevien hallintotehtävien pohjoismaisille kehitysyhteistyöelimille.
2. Yhteispohjoismaisilla kehitysyhteistyöhankkeilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa useita maita käsittäviä ohjelmia, maaohjelmia, ohjelmatukea ja alakohtaista tukea sekä yksittäisiä projekteja.
II ArtiklaMinisterineuvosto
1. Ministerineuvosto käsittelee ja tekee hallituksille esityksiä yhteispohjoismaisiksi kehitysyhteistyöhankkeiksi.
2. Ministerineuvosto vahvistaa yhteispohjoismaisten hankkeiden taloudelliset kehykset ja ratkaisee hankkeiden laajentamista, pidentämistä ja uudistamista koskevat tärkeät periaatteelliset kysymykset.
3. Ministerineuvoston tulee jatkuvasti tiedottaa pohjoismaiden neuvostolle yhteispohjoismaisten kehitysyhteistyöhankkeiden talousarvioista ja suuntaviivoista.
4. Ministerineuvosto tekee päätöksensä siten, että ne ovat yhdenmukaisia kunkin maan lakien, hallinnollisten määräysten ja valtion menoja koskevien säädösten kanssa,
III ArtiklaNeuvoa-antava komitea
1. Kehitysyhteistyökysymysten neuvoa-antava komitea avustaa ministerineuvostoa sen käsitellessä esityksiä uusiksi yhteispohjoismaisiksi kehitysyhteistyöhankkeiksi ja hankkeiden pidentämistä tai muuttamista tämän sopimuksen II artiklan kohtien 1 ja 2 mukaisesti.
2. Ministerineuvosto vahvistaa komitean ohjesäännön.
IV ArtiklaVirkamieskomitea
1. Kehitysyhteistyökysymysten virkamieskomitea on ministerineuvoston tämän sopimuksen II artiklan mukaan käsittelemien asioiden valmisteluelin.
2. Virkamieskomitea käsittelee hallinnoivien kehitysyhteistyöelinten selonteot, taloudelliset selvitykset, tilintarkastuskertomukset ja arvioinnit (vrt. V artikla kohta 1). Niiden perusteella komitea tekee vaadittavat päätökset ja antaa hallinnoiville kehitysyhteistyöelimille kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamista koskevia ohjeita vastaanottajamaiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti ja vahvistettujen talousarvioitten puitteissa.
3. Ministerineuvosto vahvistaa virkamieskomitean työjärjestyksen.
V ArtiklaKehitysyhteistyöhankkeiden hallinto
1. Ministerineuvoston nimeämän kansallisen kehitysyhteistyöelimen (hallinnoiva kehitysyhteistyöelin) tulee yleensä vastata yksittäisten pohjoismaisten kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnosta.
2. Hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen tulee hoitaa tehtävänsä noudattaen tämän sopimuksen ja VI artiklan perusteella tehtyjen sopimusten määräyksiä sekä ottaen huomioon virkamieskomitean toimivaltansa puitteissa antamat päätökset ja ohjeet.
3. Virkamieskomitea voi päättää, että hallinnoivien elinten tulee asettaa hankeryhmiä, jotka avustavat niitä kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa esiintyvien kysymysten käsittelyssä.
VI ArtiklaSopimukset
1. Jos vastaanottajamaalle annettava apu perustuu yhteispohjoismaiseen maaohjelmaan, sen edellyttämät tarpeelliset hallintojärjestelyt sisällytetään toisaalta osallistuvien pohjoismaisten hallitusten välillä ja toisaalta vastaanottajamaan hallituksen kanssa tehtävään kehys- tai menettelytapasopimukseen. Neuvottelut sellaista sopimusta varten käydään hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen toimesta virkamieskomitean ohjeiden perusteella.
2. Yhteispohjoismaisten kehitysyhteistyöohjelmien suuntaamisesta ja puitteista sovitaan määräaikaisilla sopimuksilla, jotka hallinnoiva kehitysyhteistyöelin tekee vastaanottajamaan hallituksen kanssa virkamieskomitean päätösten ja ministerineuvoston vahvistamien talousarviokehysten mukaisesti.
3. Kehys- tai menettelytapasopimuksen sekä määräaikaisen sopimuksen perusteella voidaan solmia yksi tai useampia alakohtaista tukea koskevia sopimuksia tai hankesopimuksia vastaanottajamaan hallituksen kanssa, siinä määrin kuin vastaanottajamaassa alakohtaiselle ohjelmalle tai projektille annettavan yhteispohjoismaisen tuen katsotaan edellyttävän sellaista säätelyä. Alakohtaista tukea koskeva sopimus tai hankesopimus tehdään hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen toimesta ja annetaan tiedoksi virkamieskomitealle.
4. Mikäli vastaanottajamaalle annettava yhteispohjoismainen apu käsittää tukea vain yksittäiselle alakohtaiselle ohjelmalle tai projektille, sen edellyttämä oikeudellinen säätely voidaan sisällyttää alakohtaista tukea koskevaan sopimukseen tai hankesopimukseen, joka sisältää kaikki maalle annettavaa apua koskevat tarpeelliset määräykset. Kyseinen alakohtaista tukea koskeva sopimus tai hankesopimus tehdään hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen toimesta virkamieskomitean päätösten ja ministerineuvoston vahvistamien talousarviokehysten mukaisesti.
5. Yhteispohjoismaisesta kehitysyhteistyöhankkeesta, joka sisältää tuen useita maita käsittäville ohjelmille, sovitaan kyseisten maitten kanssa tehtävällä sopimuksella. Sellainen sopimus tehdään hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen toimesta soveltaen vastaavasti tämän artiklan kohtia 1-4.
6. Tämän artiklan mukaisten sopimusten tulee tarvittaessa sisältää osallistuvien pohjoismaiden vuosittaisten määrärahapäätösten edellyttämät varaumat. Muutoin tulee kyseisten sopimusten, siinä laajuudessa kuin se on mahdollista ja soveltuvin osin, noudattaa hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen voimassaolevaa sopimuskäytäntöä.
VII ArtiklaVarainkäyttöä koskevat määräykset
1. Yhteispohjoismaisten kehitysyhteistyöhankkeiden kustannusten jako osallistuvien maiden kesken vahvistetaan etukäteen ministerineuvoston päätöksellä kussakin tapauksessa erikseen.
2. Osallistuvien maiden tulee vastata yksilöitävissä olevista kustannuksista, kuten hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen hallintotehtävästä aiheutuvista erityiskustannuksista, kutakin kehitysyhteistyöhanketta varten vahvistetun kustannusten jaon mukaisesti.
3. Osallistuvien maiden tulee asettaa käyttöön ne avustuserät, jotka ministerineuvosto on vahvistanut tämän artiklan ja hankkeiden talousarvioista vuosittain tehtävien päätösten mukaisesti. Avustuserät tulee luovuttaa vastikkeettomasti ilman sidontaa. Varat siirretään hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen käyttöön apua-antavan maan tilinhoitovuoden alussa.
VIII ArtiklaHenkilöstö
Hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen tulee huolehtia yhteispohjoismaisia kehitysyhteistyöhankkeita varten lähetettävän henkilöstön rekrytoinnista ja palvelukseen ottamisesta. Pohjoismaissa tapahtuva rekrytointi tulee hoitaa yhteistyössä kehitysyhteistyöelinten kanssa. Palkkojen ja muiden palkkausetujen sekä muiden palvelusehtojen tulee, mikäli mahdollista, noudattaa hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen omia säädöksiä, mutta pohjoismaisen avun puitteissa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäisiin palvelusehtoihin.
IX ArtiklaTilinteko, tilintarkastus, selonteot ja arviointi
1. Hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen tulee vuosittain tehdä tilinteko, joka on tarkastettu kyseisen maan valtiontalouden tarkastusviranomaisten toimesta.
2. Hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen tulee laatia vuosittaiset selonteot hankkeiden toteutumisesta annettavaksi virkamieskomitealle sen määräämänä ajankohtana, sen vuosiselvityksen tekemiseksi, joka komitean on määrä antaa ministerineuvostolle.
Hallinnoivan kehitysyhteistyöelimen tulee lisäksi tarvittaessa tehdä virkamieskomitealle selvityksiä hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä.
3. Vastaanottajamaiden kanssa tehtyjen sopimusten tulee pääsääntöisesti sisältää hankkeiden arviointia koskevat määräykset.
X ArtiklaVoimaantulo, siirtymäsäännökset ja sopimuksen irtisanominen
1. Tämä sopimus tulee voimaan väliaikaisesti sen tultua allekirjoitetuksi ja lopullisesti sen jälkeen kun sen hyväksyminen sopimusosapuolten sisäisen lainsäädännön mukaan on asianmukaisesti saatettu tiedoksi diplomaatti. teitse. Samalla kumotaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä 18. heinäkuuta 1968 kehitysmaissa toteutettavien yhteispohjois maisten kehitysapuprojektien hallinnosta tehty sopimus sekä siihen 3. joulukuuta 1971 ja 25. toukokuuta 1973 tehdyt lisäpöytäkirjat.
2. Ministerineuvosto päättää, missä määrin tätä sopimusta sovelletaan niihin vastaanottajamaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka perustuvat 18. heinäkuuta 1968 tehtyyn sopimukseen.
3. Jokaisella sopimusosapuolella on oikeus irtisanoa sopimus kirjallisesti kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Laadittu Kööpenhaminassa maaliskuun 5. päivänä 1981 Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kielellä, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaisia.
Tanskan hallitus säilyttää kunkin sopimusosapuolen kielellä laaditun sopimuskappaleen.
Tanskan hallitus toimittaa vahvistetut jäljennökset muille sopimusosapuolille.