51/1982

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:

Kansainvälistä tekstiilikauppaa koskevan sopimuksen jatkamista koskeva PÖYTÄKIRJA

Kansainvälistä tekstiilikauppaa koskevan sopimuksen (jatkossa "sopimus" tai MFA) osapuolet,

toimiessaan sopimuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja

vakuuttaen, että sopimuksen määräykset tekstiilikomitean ja tekstiilivalvontaelimen toimivaltaisuudesta ylläpidetään, ja

vahvistaen tekstiilikomitean 22 päivänä joulukuuta 1981 hyväksymissä johtopäätöksissä saavutetun yhteisymmärryksen, joista on jäljennös liitteenä,

sopivat täten seuraavaa:

1. Sopimuksen 16 artiklassa mainittua voimassaoloaikaa pidennetään vuoden ja seitsemän kuukauden ajanjaksolla 31 päivään heinäkuuta 1986.

2. Tämä pöytäkirja talletetaan GATT:in sopimuspuolten pääjohtajan haltuun. Pöytäkirja on avoinna hyväksymistä varten, allekirjoituksella tai muuten, sopimuksen osapuolille, muille hallituksille, jotka hyväksyvät sopimuksen tai liittyvät siihen sopimuksen 13 artiklan määräysten mukaan sekä Euroopan Talousyhteisölle.

3. Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982 niiden maiden osalta, jotka ovat hyväksyneet sen siihen päivään mennessä. Sellaisen maan osalta, joka hyväksyy pöytäkirjan myöhempänä ajankohtana, se tulee voimaan hyväksymispäivämäärästä.

Tehty Genevessä 22 päivänä joulukuuta 1981 yhtenä englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena, joista jokainen on todistusvoimainen.

Tekstiilikomitean 22 päivänä joulukuuta 1981 hyväksymät JOHTOPÄÄTÖKSET

1. Sopimuksen osapuolet keskustelivat sopimuksen tulevaisuudesta.

2. Kaikki osapuolet pitivät molemminpuolista yhteistyötä sopimuksen perustana ja perustana ongelmien käsittelylle tavalla, joka edistäisi MFA:n päämääriä ja tavoitteita. Osapuolet korostivat, että MFA:n ensisijaisina päämäärinä on varmistaa tekstiilituotteiden kaupan kasvu, erityisesti kehitysmaiden osalta, alentaa asteittain kaupan esteitä sekä varmistaa tekstiilituotteiden maailmankaupan vapauttaminen samalla kun päämääränä on välttää häiriöiden syntyminen yksittäisillä markkinoilla ja yksittäisillä tuotantoaloilla sekä tuoja- että viejämaissa. Tässä yhteydessä todettiin, että sopimuksen täytäntöönpanossa tulee eräänä peruspäämääränä olla kehitysmaiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen, niiden tekstiilituotteiden viennistä saamien tulojen huomattavan lisäämisen turvaaminen ja mahdollisuuksien suominen niille suuremman osuuden saavuttamiseksi näiden tuotteiden maailmankaupasta.

3. Tekstiilikomitean jäsenet tunnustivat, että edelleen vallitsi suuntaus epätyydyttävän tilanteen jatkumiseen tekstiilituotteiden maailmankaupassa sekä että tällaisesta tilanteesta, ellei sitä hoideta tyydyttävästi, voisi olla haitallisia seurauksia kansainväliseen tekstiilituotteiden kauppaan osallistuville maille, olivatpa ne joko tuojia tai viejiä tahi molempia. Tämä tilanne voisi vaikuttaa kielteisesti kansainvälisen, kauppaa koskeva yhteistyön näkymiin ja sillä voisi olla valitettavia jälkivaikutuksia kaupallisiin suhteisiin yleensä sekä erityisesti kehitysmaiden kauppaan.

4. Huomiota kiinnitettiin siihen, että tekstiili- ja vaatetustuotteiden kulutuksen kasvun hidastuminen henkeä kohti on tekijä, joka vaikuttaa markkinahäiriötilanteen uusiutumiseen tai vaikeutumiseen. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että teknologiset sekä kuluttajatottumuksissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa kotimarkkinoilla vallitsevaan tilanteeseen. Tässä yhteydessä muistutettiin, että sopimuksessa tarkoitetun markkinahäiriötilanteen määrittelemisen kannalta tarpeelliset tekijät on lueteltu A-liitteessä.

5. Osapuolet sopivat siitä, että kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat tekstiilikaupan valavat ongelmat tulisi ratkaista konsultaatioin ja neuvotteluin sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

6. Komitea merkitsi muistiin eräiden sellaisten viejäosapuolten, jotka tällä hetkellä ovat kaikista sopimuksen kattamista kolmesta kuidusta valmistettujen tekstiilituotteiden pääviejämaita, tärkeän osuuden ja niiden julkituoman hyväntahtoisuuden molemminpuolisesti hyväksyttävien ratkaisujen löytämiseksi ja saavuttamiseksi sellaisten erityisten ongelmien osalta, jotka johtuivat tällä pöytäkirjalla pidennetyn sopimuksen soveltamisesta syntyneistä erityisen korkeista rajoitustasoista.

7. Osapuolet muistuttivat, että suojatoimenpiteisiin voidaan ryhtyä vain siinä tapauksessa, että A-liitteessä määritelty markkinahäiriötilanne tai sen tosiasiallinen uhka on olemassa. Todeten 6 artiklan tarkoittavan, että suojatoimenpiteitä sovellettaessa tulee kehitysmaille, erityisesti uusille viejille, pienille tuottajille sekä puuvillatuottajamaille antaa muita maita suotuisampi kohtelu, komitea kiinnitti erityisesti huomiota jäljempänä seuraavaan 12 kappaleeseen.

8. Osapuolet panivat merkille, että sopimuksen A-liitteen sisältämän markkinahäiriömääritelmän käytäntöön soveltamisessa oli ilmennyt vaikeuksia, jotka olivat johtaneet sellaisiin tuoja- ja viejämaiden välisiin väärinkäsityksiin, joilla oli haitallinen vaikutus sopimuksen toiminnalle. Tästä johtuen osapuolet sopivat näiden vaikeuksien voittamiseksi, että A-liitteen määräyksiä ja sopimuksen 3 ja 4 artikloiden mukaista menettelyä tulisi täydellisesti noudattaa seka, että näiden artiklojen mukaisiin toimenpidepyyntöihin tulisi liittää täsmälliset tosiasioihin perustuvat tiedot. Osapuolet sopivat edelleen siitä, että toimenpidepyynnön ajankohtana vallinnutta tilannetta tulisi säännöllisesti tutkia osapuolten toimesta sekä, että tekstiilivalvontaelimelle olisi pikaisesti ilmoitettava kaikista 3 artiklan 9 kohdan ja/tai 4 artiklan 4 kohdan perusteella tehdyistä muutoksista.

9. Palautettiin mieleen, että sellaisissa poikkeustapauksissa, missä markkinahäiriötilanne uusiutuu tai vaikeutuu A-liitteen sekä B-liitteen 2 ja 3 kohdan mukaisesti, voidaan kahdenvälisen sopimuksen osapuolten kesken sopia alhaisemmasta kasvumäärästä tietystä lähteestä tuotavan tietyn tuotteen osalta. Edelleen sovittiin, että sellaisessa tapauksessa, jossa kahdenvälisessä sopimuksessa on otettu huomioon tällaisen tuotteen tietystä lähteestä tapahtuvan tuonnin osalta sovitun, suuressa määrin täytetyn, hyvin korkean rajoitustason sisältävän ja tuojamaan tekstiili- ja vaatetusmarkkinoilla huomattavan osuuden muodostavan kiintiön kasvava vaikutus, asianomaisen sopimuksen osapuolena oleva viejämaa voi suostua molemminpuolisesti hyväksyttäviin järjestelyihin joustavuuden osalta.

10. Esitettiin näkemys, että nopea ja huomattava tuonnin kasvu voi aiheuttaa tuojamaissa vaikeuksia niistä suurista eroavuuksista johtuen, joita vallitsee B-liitteen määräysten nojalla neuvoteltujen korkeampien rajoitustasojen ja todellisen tuonnin välillä. Sellaisissa tapauksissa, missä tällaiset suuret eroavuudet johtuvat johdonmukaisesti täyttämättä jääneistä korkeammista rajoitustasoista ja missä ne aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavaa ja ilmeistä vahinkoa kotimaiselle teollisuudelle, viejäosapuoli voi suostua molemminpuolisesti hyväksyttäviin ratkaisuihin tai järjestelyihin. Tällaisiin ratkaisuihin tai järjestelyihin tulee sisältyä molempien osapuolten kesken sovittava oikeudenmukainen ja mitattavissa oleva korvaus viejäosapuolelle.

11. Komitea tunnusti, että ne maat, joilla on pienet markkinat ja poikkeuksellisen korkea tuonnin taso sekä vastaavasti alhainen kotimaisen tuotannon taso, ovat erityisen alttiita A-liitteen mukaisen markkinahäiriön aiheuttavan tuonnin ongelmille sekä että niiden ongelmat tulisi ratkaista oikeudenmukaisuuden ja joustavuuden hengessä niiden toimintakykyiselle tekstiilien vähimmäistuotannolle aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi. Näiden maiden osalta tulisi 1 artiklan 2 kohdan ja B-liitteen 2 kohdan määräyksiä soveltaa täydellisesti. Viejäosapuolet voivat tässä kappaleessa mainittujen maiden osalta suostua molemminpuolisesti hyväksyttäviin järjestelyihin B-liitteen 5 kohdan osalta; erityistä huomiota tulisi tässä suhteessa kiinnittää niiden pyrkimykseen välttää vahinkojen aiheuttamista näiden maiden tekstiilien toimintakykyiselle vähimmäistuotannolle.

12. Osanottajamaat olivat tietoisia niistä ongelmista, jotka aiheutuivat rajoitusten asettamisesta uusien viejien ja pienten tuottajien viennille sekä puuvillatekstiilien viennille puuvillaa tuottavista maista. Ne uudistivat sitoumuksensa sopimuksen 6 artiklan kirjaimen ja hengen sekä tämän artiklan näitä maita hyödyttävän tehokkaan soveltamisen osalta.

Tässä tarkoituksessa ne sopivat että:

a) Pieniin tuottajiin ja uusiin viejiin kohdistuvia rajoituksia tulisi tavallisesti välttää. 6 artiklan 3 kohdan osalta voidaan osuutta tekstiilien tuonnista ja vaatteiden tuonnista käsitellä erikseen.

b) Uusia viejiä ja pieniä tuottajia koskevien rajoitusten osalta tulisi, huomioiden 6 artiklan 2 kohdan määräykset, ottaa asianmukaisella tavalla huomioon kaupan tulevat kehitysmahdollisuudet ja kaupallisten tuontimäärien sallimisen tarve.

c) Erityistä huomiota tulisi kiinnittää puuvillatekstiilien vientiin puuvillaa tuottavista viejämaista. Rajoituksia sovellettaessa tulisi näille maille suoda muita suotuisampi kohtelu kiintiöiden, kasvulukujen ja joustavuuden osalta ottaen huomioon tämän kaupan merkityksen näille maille, asianmukaisesti huomioiden B-liitteen määräykset.

d) B-liitteen poikkeuksellisia olosuhteita ja tapauksia koskevia määräyksiä tulisi soveltaa vähäisessä määrin uusien viejien, pienten tuottajien vientiin sekä puuvillaa tuottavissa kehitysmaissa tuotettujen puuvillatekstiilien kauppaan.

e) Sovellettaessa rajoituksia uusiin viejiin, pieniin tuottajiin ja puuvillaan tuottaviin maihin, tulisi ottaa huomioon muista osallistuvista maista tapahtuvan samanlaisen tuonnin kohtelu sekä osallistumattomista maista tapahtuvan tuonnin kohtelu 8 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

13. Komitea palautti mieleen, että huomiota tulisi kiinnittää 6 artiklan 6 kohdassa mainitun viennin erityiselle ja erilaiselle kohtelulle.

14. Osapuolet sopivat täydestä yhteistyöstä sopimuksen kiertämistä koskevissa kysymyksissä 8 artiklan määräysten nojalla. Sovittiin, että 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asianmukaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin tulisi periaatteessa, sellaisissa tapauksissa, joissa on olemassa todisteet todellisesta alkuperämaasta ja kiertämiseen liittyvistä seikoista, sisältyä voimassaolevista kiintiöistä tehtyjen vähennysten tarkistaminen oikean alkuperämaan osoittamiseksi; jokaisesta tällaisesta vähentämisestä, samoin kuin sen ajankohdasta ja suuruudesta tulee päättää asianomaisten maiden välisissä konsultaatioissa, joiden tarkoituksena on päästä molemminpuolisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Ellei tällaiseen ratkaisuun voida päästä, voi mikä tahansa osapuoli saattaa asian tekstiilivalvontaelimen käsiteltäväksi 8 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

15. Sopimuksen sisältämän kaupan vapauttamiseen tähtäävän tavoitteen mukaisesti komitea vahvisti 1 artiklan 4 kohdan mukaisen sopeutuspolitiikan ja sopeutumistoimenpiteiden sekä itsenäisen sopeutumistoiminnan valvomisen tarpeen. Tässä tarkoituksessa komitea päätti perustaa alakomitean, jonka tehtävänä on Jatkaa sopeutustoimenpiteitä tutkineen työryhmän aikaisemmin suorittamaa työtä sekä suorittaa säännöllinen itsenäisen sopeutustoiminnan sekä sopeutumista edistävän politiikan ja toimenpiteiden kehitystä, samoin kuin tekstiilituotteiden tuotantoa ja kauppaa koskeva tutkinta osallistuvien maiden toimittaman aineiston ja tietojen pohjalta. Alakomitea raportoi säännöllisesti tekstiilikomitealle tehdäkseen komitealle mahdolliseksi sille 10 artiklan 2 kohdan mukaan kuuluvien velvoitteiden täyttämisen.

16. Osallistuvat maat vahvistivat kaupan laajentamiseen, tämän kaupan esteiden vähentämiseen sekä tekstiilituotteiden maailmankaupan lisääntyvään vapauttamiseen tähtääviä tavoitteita koskevat velvoitteensa, tunnustaen samalla, että nämä tavoitteet ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia sopimuksen ulkopuolisesta tekijöistä, kuten tullien alennuksista.

17. Sopimuksen perusteella suoritettavan rajoituksista luopumisen yhteydessä päähuomio kohdistettaisiin niihin kaupan alueisiin, ml. villatopsit ja maihin, joiden osalta sopimus takaa erityisen ja suotuisamman kohtelun 6 artiklan mukaisesti.

18. Osapuolet vahvistivat sopimuksen molempien elinten, tekstiilikomitean ja tekstiilivalvontaelimen tehokkaan toiminnan merkityksen omilla toimialoillaan. Tässä yhteydessä osapuolet korostivat tekstiilivalvontaelimen MFA:n 11 artiklassa määriteltyä vastuunalaisuutta.

19. Osapuolet vahvistivat myös, että tekstiilivalvontaelimen osana on suorittaa työnsä 11 artiklan mukaisesti sopimuksen tehokkaan ja oikeudenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja sen tavoitteiden edistämiseksi.

20. Komitea tunnusti osapuolten läheisen yhteistyön tarpeen tekstiilivalvontaelimen velvoitteiden tehokkaan täyttämisen kannalta.

21. Osapuolet totesivat myös, että mikäli jokin osapuoli tai jotkut osapuolet eivät katsoisi voivansa noudattaa tekstiilivalvontaelimen päätöksiä tai suosituksia tai mikäli ongelmia sen suositusten antamisen jälkeen edelleen esiintyy osapuolten välillä, on 11 artiklan 8, 9 ja 10 kohdan mukainen menettely käytettävissä.

22. Osapuolet vahvistivat 7 artiklan merkityksen sopimuksen tehokkaan soveltamisen kannalta.

23. Oltiin sitä mieltä, että MFA:n moitteettoman toiminnan varmistamiseksi kaikkien osapuolten tulisi pidättyä käyttämästä MFA:n kattamiin tekstiilituotteisiin keinoja, joita ei sisälly MFA:han, kunnes kaikki MFA:n tarjoamat ratkaisukeinot on käytetty loppuun.

24. Ottaen huomioon tekstiilituotteiden kaupan kehittyvän ja suhdanteista riippuvaisen luonteen ja sen, että ongelmien ratkaiseminen ennakolta rakentavalla ja oikeudenmukaisella tavalla kaikkien asianomaisten eduksi on tärkeätä sekä tuoja- että viejämaille, sekä edellä kohdissa 1-23 mainittujen seikkojen pohjalta, jotka täysin korvaavat 14 päivänä joulukuuta 1977 tehdyt johtopäätökset, tekstiilikomitea katsoi, että sopimusta tulisi nykyisessä muodossaan pidentää neljän vuoden ja seitsemän kuukauden ajanjaksolla vahvistamalla allekirjoituksin 22 päivästä joulukuuta 1981 lukien tätä tarkoittava pöytäkirja.