Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta
- Date of signature
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
New Yorkissa 23 päivänä joulukuuta 1981 tehty Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien välinen sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta, jonka eräät määräykset on hyväksytty 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (582/82) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 9 päivänä heinäkuuta 1982 ja jonka hyväksymisestä on ilmoitettu Yhdistyneille Kansakunnille samana päivänä, tulee voimaan 8 päivänä elokuuta 1982 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta 9 päivänä heinäkuuta 1982 annettu laki (582/82) ja tämä asetus tulevat voimaan 8 päivänä elokuuta 1982.
Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien välinen SOPIMUS Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta
Suomen hallitus ja Yhdistyneet Kansakunnat, jotka
ovat palauttaneet mieleen Yhdistyneiden Kansakuntien rikollisuuden ehkäisyä ja rikoksentekijöiden kohtelua käsitelleiden kongressien kriminaalipolitiikassa tapahtuvan alueellisen yhteistoiminnan edistämistä koskevat päätöslauselmat ja suositukset,
ovat pitäneet mielessä talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselmaan 1584 (L) sisältyvän ja yleiskokouksen päätöslauselmassaan 3021 (XXVII) hyväksymän talous- ja sosiaalineuvoston pääsihteerille esittämän pyynnön paikallisten koulutus- ja tutkimustoimintaa harjoittavien kriminaalipoliittisten laitosten kehittämiseksi ja laajentamiseksi ja kriminaalipoliittisen komitean 14-23 päivänä toukokuuta 1973 YK:n päämajassa pidetyssä toisessa kokouksessaan hyväksymän suosituksen sellaisen laitoksen perustamisesta Eurooppaan, joka toisi yhteen erilaisia yhteiskunta- ja talousjärjestelmiä edustavien maitten hallintovirkamiehiä ja asiantuntijoita, sekä yleiskokouksen päätöslauselmaan 35/171 sisältyvän pyynnön, että pääsihteeri ryhtyy toiminnan tehostamiseksi erityisesti alueellisella tasolla kunkin alueen erityistarpeet huomioon ottaen asianmukaisiksi katsottaviin toimiin, mukaan luettuina tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä teknistä apua antavien laitosten perustaminen alueille, joilla niitä ei ole, sekä olemassa olevien laitosten kehittäminen, jotta kansainvälinen yhteistyö rikollisuuden ehkäisemiseksi helpottuisi, ja jotka
ovat halunneet laajentaa mahdollisuuksia kriminaalipolitiikkaa koskevien tietojen ja kokemusten vaihtamiseen erilaisia yhteiskunta- ja talousjärjestelmiä edustavien maitten välillä,
ovat sopineet seuraavaa:
1 artiklaInstituutin perustaminen sekä sen tavoitteet ja tehtävät
1. Suomen hallitus (johon jäljempänä viitataan sanalla "hallitus"), sitoutuu yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa perustamaan Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin (johon jäljempänä viitataan sanalla "instituutti")
2. Instituutti toimii kiinteässä yhteistyössä Suomen oikeusministeriön oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa.
3. Instituutin tavoitteena on tarjota mahdollisuus kriminaalipolitiikkaa koskevan tiedon ja asiantuntemuksen säännölliseen vaihtamiseen erilaisia yhteiskunta- ja talousjärjestelmiä edustavien Euroopan maiden kesken. Instituutti edistää myös alan asiantuntijoiden koulutusta ja harjoittaa rikosten ehkäisyyn ja kriminaalipolitiikkaan liittyvää tutkimusta.
4. Instituutin päätehtävät ovat:
a) järjestää seminaareja päättäjille, hallintovirkamiehille, asiantuntijoille ja tutkijoille;
b) koota tietoja toimialaansa kuuluvista kysymyksistä ja välittää tietoja asiasta kiinnostuneille hallituksille sekä julkaista ja levittää alaan liittyvää aineistoa ja tietoa;
c) harjoittaa voimavarojensa rajoissa instituutin tavoitteita palvelevaa tutkimusta sekä
d) järjestää näitä tavoitteita palvelevia konferensseja ja kokouksia.
5. Instituutti voi molempien osapuolten suostumuksella ottaa hoitaakseen muitakin kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.
2 artiklaInstituutin asema
Instituutti toimii Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen hallituksen yhteisessä suojeluksessa.
3 artiklaInstituutin organisaatio
A. Neuvottelukunta
1. Instituutissa on neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, jonka nimittää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri neuvoteltuaan hallituksen kanssa, sekä neljä pääsihteerin ja neljä hallituksen nimittämää jäsentä. Pääsihteerin nimittämien neljän jäsenen tulee olla muiden instituutin toimialaan kuuluvien maiden kuin Suomen kansalaisista ammattitaitonsa perusteella valittuja kriminaalipolitiikan asiantuntijoita. Neuvottelukunnan toimikausi on viisi vuotta. Puheenjohtajan ja neuvottelukunnan jäsenten matka- ja päivärahat ja muut vastaavat kulut maksetaan Suomen hallituksen tai muiden hallitusten vapaaehtoisista avustuksista.
2. Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti osapuolten sopimin väliajoin instituutin johtajan aloitteesta, ja johtaja voi myös kutsua sen ylimääräiseen kokoukseen.
3. Neuvottelukunnan tehtävinä on:
a) käsitellä vuosittain johtajan edellisen vuoden toiminnasta laatima kertomus;
b) käsitellä johtajan vuosittain laatima ehdotus instituutin seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi sekä tarvittaessa vuotta pitemmän aikavälin suunnitelmat;
c) hyväksyä instituutin kehittämistä ja toimintaa koskevia suosituksia.
4. Neuvottelukunta voi kutsua muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien järjestöjen ja talous- ja sosiaalineuvostossa neuvoa-antavassa asemassa toimivien muiden kuin hallitustenvälisten järjestöjen edustajia osallistumaan niiden omalla kustannuksella kokouksiinsa.
B. Henkilökunta
1. Instituutilla tulee olla sen tehtävien hoitamiseen riittävä henkilökunta. Erityisesti instituutilla tulee olla seuraava perushenkilökunta:
a) Johtaja, jonka tehtävänä on:
i) johtaa ja valvoa instituutin toimintaa ja hallintoa;
ii) laatia yhteistyössä hallituksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa instituutin toimintasuunnitelma;
iii) laatia vuosikertomus instituutin toiminnasta ja toimittaa s seuraavan vuoden toimintasuunnitelman kanssa hallitukselle, Yhdistyneille Kansakunnille ja neuvottelukunnalle,
iv) tehdä hallitukselle ehdotus instituutin vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi ja saattaa se Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ja neuvottelukunnan tietoon.
b) Neuvotteleva asiantuntija (Senior Adviser), jonka tehtävänä on avustaa johtajaa tämän tehtävissä ja hoitaa asianmukaisia yhteyksiä Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
c) Riittävä hallintohenkilökunta hoitamaan hallinto-, toimisto- ja kielipalveluja.
2. Johtajan nimittää hallitus neuvoteltuaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin kanssa. Neuvottelevan asiantuntijan nimittää pääsihteeri neuvoteltuaan hallituksen kanssa. Muun henkilökunnan nimittää hallitus neuvoteltuaan johtajan kanssa.
4 artiklaIsäntämaan hallituksen velvollisuudet
Isäntämaan hallitus kustantaa lakiensa mukaisessa järjestyksessä ja vuotuisessa tulo- ja menoarviossa myönnettävien määrärahojen rajoissa:
a) edellä 3 artiklan B kappaleen 1 kohdan 8 ja c alakohdassa tarkoitetun henkilökunnan;
b) stipendejä instituutin toimialaan kuuluvien maiden kansalaisille;
c) instituutin tarvitsemat toimitilat asianmukaisesti kalustettuina ja varustettuina sekä instituutin toiminnalle välttämättömät määrärahat ja palvelut, kuten instituutin henkilökunnan matka- ja päivärahat sekä julkaisutoimintaan ja kirjallisuuden hankintaan tarvittavat määrärahat;
d) Suomen määräysten mukaiset majoitus- ja muut avustukset instituutin yhteydessä toimiville stipendien saajille.
5 artiklaYhdistyneiden Kansakuntien velvollisuudet
Asianomaisten Yhdistyneiden Kansakuntien toimielinten soveltuvien päätöslauselmien ja päätösten mukaisesti Yhdistyneet Kansakunnat kustantaa YK:n talousarvion ulkopuolisten varojen saatavuudesta riippuen:
a) edellä 3 artiklan B kappaleen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun neuvottelevaan asiantuntijaan liittyvät menot;
b) määräaikaisia asiantuntijoita opetus- ja tutkimustehtäviin;
c) muiden maiden kuin Suomen kansalaisille annettavia stipendejä;
d) kehitysmaita hyödyttäviä hankkeita.
6 artiklaMuiden hallitusten tuki instituutille
1. Muita hallituksia rohkaistaan osallistumaan instituutin toimintaan ja tukemaan sitä. Erityisesti niitä kehotetaan osallistumaan 3 artiklan B kappaleen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun neuvottelevan asiantuntijan palkka- ja muihin kustannuksiin. Tällaiset avustukset voidaan maksaa joko suoraan instituutille tai tähän tarkoitukseen määrättyinä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiskuntasuojan rahaston (United Nations Social Defence Trust Fund) kautta.
2. Muita hallituksia kehotetaan myös asettamaan käytettäväksi asiantuntijoita opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Asianomainen hallitus tai järjestö, jossa tällaiset henkilöt muutoin työskentelevät, vastaa heidän palkastaan ja muista korvauksistaan. Asianomaista hallitusta kehotetaan myös maksamaan korvausta asumiskustannusten ja paikallisten elinkustannusten peittämiseksi.
3. Muut hallitukset voivat myös osallistua 3 artiklan 1 kappaleessa mainituista puheenjohtajasta ja neuvottelukunnan jäsenistä sekä instituutissa tai muualla pidettävien instituutin järjestämien yksittäisten tutkimushankkeiden tai kokousten tai instituutin toiminnasta yleensä aiheutuvien kustannusten peittämiseen. Tällaiset maksut voidaan maksaa joko suoraan instituutille tai asianomaiseen tarkoitukseen määrättyinä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiskuntasuojan rahaston kautta.
7 artiklaErioikeudet ja vapaudet
1. Yhdistyneiden Kansakuntien virkamiehet ja Yhdistyneiden Kansakuntien lähettämät asiantuntijat, jotka toimivat instituutin yhteydessä, nauttivat Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen 5 tai 6 artiklan ja 7 artiklan mukaisia erioikeuksia ja vapauksia.
2. Yhdistyneiden Kansakuntien instituuttia varten myöntämien stipendien saajille annetaan sellainen asema ja sellaisia helpotuksia, instituuttiin tulo ja sieltä pois matkustaminen mukaan luettuina, joita heidän instituuttiin liittyvien tehtäviensä hoitaminen saattaa vaatia.
3. Kaikille tässä artiklassa mainituille henkilöille annetaan nopeaan matkustamiseen liittyviä helpotuksia ja mikäli viisumeja tarvitaan, ne myönnetään viivytyksettä ja maksutta.
8 artiklaSopimuksen voimaan tulo, kesto ja irtisanominen
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Yhdistyneet Kansakunnat on vastaanottanut hallitukselta kirjallisen ilmoituksen siitä, että Suomen lainsäädännön ja valtiosäännön voimaantulolle asettamat vaatimukset on täytetty. Sopimus on voimassa 1 päivään tammikuuta 1988, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa molempien osapuolien sopimaksi ajaksi. Osapuolet aloittavat joka tapauksessa vuoden 1987 ensimmäisellä puoliskolla neuvottelut tarkoituksenaan instituuttia koskevan yhteistyönsä jatkaminen.
2. Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten välisellä kirjallisella sopimuksella, ja kumpikin osapuoli harkitsee tällaista muutosta koskevia ehdotuksia perinpohjaisesti ja suopeasti.
3. Kumpi osapuoli tahansa voi sanoa tämän sopimuksen irti ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sopimus lakkaa olemasta voimasta 90 päivän kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, kuitenkin sillä edellytyksellä, että jos ilmoitus saapuu seminaarin tai konferenssin kestäessä tai sen avauspäivää edeltävässä kuussa, sopimus pysyy voimassa seminaarin tai konferenssin osalta, kunnes se on päättynyt.
Tehty kahtena englanninkielisenä kappaleena New Yorkissa 23 päivänä joulukuuta 1981.