Asetus Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Date of signature
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1974 tehty Itämeren merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (290/80) hyväksytty ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 23 päivänä kesäkuuta 1975 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on talletettu Suomen hallituksen huostaan 27 päivänä kesäkuuta 1975, tulee voimaan 3 päivänä toukokuuta 1980 niin kuin siitä on sovittu.
ITÄMEREN ALUEEN MERELLISEN YMPÄRISTÖN SUOJELUA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
Tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevat valtiot,
tietoisina Itämeren alueen merellisen ympäristön ja sen elollisten luonnonvarojen korvaamattomista taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuuriarvoista sopimuspuolten kansoille;
ottaen huomioon Itämeren alueen erityiset hydrografiset ja ekologiset ominaispiirteet sekä sen elollisten luonnonvarojen herkkyyden ympäristömuutoksille;
todeten inhimillisten toimintojen nopean kehityksen Itämeren alueella, sen valuma-alueen piirissä asuvan huomattavan väestömäärän ja sopimuspuolten korkea-asteisen kaupungistumisen ja teollistumisen sekä niiden voimaperäisen maa- ja metsätalouden;
todeten syvästi huolestuneina Itämeren alueen lisääntyvän pilaantumisen, joka on peräisin monista lähteistä kuten päästöistä jokien, suistojen, laskuojien ja putkistojen kautta, jätteiden mereen laskemisesta, alusten normaalista käytöstä sekä ilman kautta kulkeutuvista pilaantumisen aiheuttajista;
tietoisina sopimuspuolten velvollisuudesta suojella ja parantaa Itämeren alueen merellisen ympäristön arvoja kansojensa hyväksi;
tietäen, että Itämeren alueen merellisen ympäristön suojeleminen ja parantaminen ovat tehtäviä, joista ei voida tehokkaasti suoriutua pelkästään kansallisin ponnistuksin, vaan että viipymättä tarvitaan myös läheistä alueellista yhteistyötä ja muita näiden tehtävien täyttämiseen tähtääviä soveltuvia kansainvälisiä toimenpiteitä;
todeten, etteivät soveltuvat äskettäin tehdyt kansainväliset yleissopimukset sopimuspuolten osalta voimaan tultuaankaan riitä täyttämään kaikkia erityisvaatimuksia Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi;
todeten etenkin sopimuspuolten välisen tieteellisen ja teknologisen yhteistyön tärkeyden Itämeren alueen merellistä ympäristöä suojeltaessa ja parannettaessa;
tahtoen edelleen kehittää Itämeren alueellista yhteistyötä, jonka mahdollisuudet ja edellytykset vahvistettiin allekirjoittamalla Gdanskissa vuonna 1973 Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus;
tietoisina Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan alueellisen hallitusten välisen yhteistyön tärkeydestä kaikkien Euroopan valtioiden välisen rauhanomaisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen erottamattomana osana;
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaYleissopimuksen soveltamisalue
Tässä yleissopimuksessa "Itämeren alue" tarkoittaa varsinaista Itämerta, Pohjanlahtea ja Suomenlahtea sekä Itämeren sisääntuloväylää, jonka rajana on Skagenin leveysaste Skagerakissa 57° 44' 8" P. Siihen eivät kuulu sopimuspuolten sisäiset aluevedet.
2 artiklaMääritelmät
Tässä yleissopimuksessa:
1. "pilaantuminen" tarkoittaa ihmisen toimesta tapahtuvaa aineiden tai energian johtamista suoraan tai välillisesti merelliseen ympäristöön, jokisuistot mukaan luettuina, niin että siitä on sellaisia haitallisia seurauksia kuten ihmisten terveyden vaarantuminen, elollisten luonnonvarojen ja meren elämän vahingoittuminen, esteitä oikeutetulle meren käytölle kalastus mukaan luettuna, meriveden käyttöominaisuuksien huonontuminen sekä viihtyisyyden vähentyminen.
2. "maalta peräisin oleva pilaantuminen" tarkoittaa maalta veden tai ilman välityksellä tulevista, suoraan rannikolta tai putkistojen kautta mereen joutuvista päästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista.
3. a) "jätteen mereen laskeminen" tarkoittaa:
(i) kaikkea tahallista jätteen tai muun aineen mereen sijoittamista aluksista, ilma-aluksista, alustoilta tai muilta rakennelmilta merellä;
(ii) kaikkea tahallista aluksien, ilma-aluksien, alustojen tai muiden rakennelmien merelle hylkäämistä.
b) "jätteen mereen laskemista" ei ole:
(i) alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellä olevien rakennelmien ja niiden varusteiden tavanmukaiselle toiminnalle ominainen tai siitä johtuva jätteen tai muun aineen mereen sijoittaminen, paitsi jos kysymyksessä on jäte tai muu aine, jota kuljettavat tällaisen aineen poistamiseksi toimivat alukset, ilma-alukset, alustat tai muut merellä olevat rakennelmat taikka jota kuljetetaan niille tahi joka on peräisin jätteen tai muun aineen käsittelemisestä tällaisilla aluksilla, ilma-aluksilla, alustoilla tai rakennelmilla;
(ii) muussa kuin pelkässä poistamistarkoituksessa tapahtuva aineen sijoittaminen, edellyttäen, että se ei ole tämän yleissopimuksen päämäärien vastaista.
4. "alukset ja ilma-alukset" tarkoittavat kaiken tyyppisiä vedessä tai ilmassa liikkuvia aluksia. Tämä ilmaisu käsittää kantosiipi- ja ilmatyynyalukset, vedenalaiset, omalla käyttövoimalla tai sitä ilman toimivat uivat alukset sekä kiinteät ja uivat alustat.
5. "öljy" tarkoittaa mineraaliöljyä sen kaikissa muodoissa, mukaan luettuina raakaöljy, polttoöljy, liete, jäteöljy ja jalostetut tuotteet.
6. "vahingollinen aine" tarkoittaa jokaista vaarallista, haitallista tai muuta ainetta, joka mereen joutuessaan saattaa aiheuttaa pilaantumista.
7. "vahinko" tarkoittaa tapahtumaa, johon liittyy todellinen tai mahdollinen vahingollisen aineen tai vahingollista ainetta sisältävän jäteveden mereen päästö.
3 artiklaPerusperiaatteet ja -velvoitteet
1. Sopimuspuolet ryhtyvät kukin erikseen tai yhdessä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin tal muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin estääkseen ja vähentääkseen Itämeren merellisen ympäristön pilaantumista ja sitä suojellakseen ja parantaakseen.
2. Sopimuspuolten tulee tehdä parhaansa sen varmistamiseksi, että tämän yleissopimuksen soveltaminen ei lisää pilaantumista Itämeren alueen ulkopuolella sijaitsevilla merialueilla.
4 artiklaSoveltaminen
1. Tätä yleissopimusta sovelletaan Itämeren alueen merelliseen ympäristöön kuuluvan veden. ja merenpohjan suojeluun, niiden elolliset luonnonvarat ja muut meren elämän muodot mukaan luettuina.
2. Kukin sopimuspuoli, luopumatta suvereeneista oikeuksistaan omaan aluemereensä nähden, panee tämän yleissopimuksen määräykset täytäntöön aluemerellään kansallisten viranomaistensa kautta.
3. Vaikka tämän yleissopimuksen määräykset eivät koske sisäisiä aluevesiä, jotka ovat kunkin sopimuspuolen suvereenisuuden alaisia, sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, suvereeneista oikeuksistaan luopumatta, että tämän yleissopimuksen tarkoitusperät saavutetaan näillä vesillä.
4. Tätä yleissopimusta ei sovelleta sotaaluksiin, laivaston apualuksiin, sotilasilma-aluksiin tai muihin aluksiin ja ilma-aluksiin, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita sillä hetkellä käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.
Jokaisen sopimuspuolen tulee kuitenkin varmistaa ryhtymällä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät vaikeuta tai huononna sen omistamien tai käytössä olevien alusten tai ilma-alusten toimintaa tai toimintakykyä, että sellaiset alukset tai ilma-alukset toimivat, mikäli kohtuullista ja mahdollista, tämän yleissopimuksen edellyttämällä tavalla.
5 artiklaVaaralliset aineet
Sopimuspuolet sitoutuvat ehkäisemään tämän yleissopimuksen I liitteessä mainittujen vaarallisten aineiden johtamisen Itämeren alueelle ilman tai veden kautta tai muulla tavalla.
6 artiklaMaalta peräisin olevaa pilaantumista koskevat periaatteet ja velvoitteet
1. Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin maalta peräisin olevan Itämeren alueen pilaantumisen valvomiseksi ja saattamiseksi mahdollisimman vähiin.
2. Erityisesti sopimuspuolet ryhtyvät II liitteen mukaisesti kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin valvoakseen ja tarkkaan rajoittaakseen haitallisten aineiden ja ainesten aiheuttamaa pilaantumista. Tässä tarkoituksessa niiden tulee muun muassa sopivin tavoin yhteistyössä kehittää ja ottaa käyttöön erityisiä ohjelmia, ohjeita, normeja ja sääntöjä, jotka koskevat päästöjä, ympäristön laatua, mainittuja aineita ja aineksia sisältäviä tuotteita ja niiden käyttöä.
3. Merkittäviä määriä tämän yleissopimuksen II liitteessä lueteltuja aineita ja aineksia ei saa johtaa Itämeren alueen merelliseen ympäristöön ilman asianomaisen kansallisen viranomaisen etukäteen myöntämää erityislupaa, joka voidaan aika ajoin ottaa uudestaan harkittavaksi.
4. Asianomainen kansallinen viranomainen ilmoittaa tämän yleissopimuksen 12 artiklassa mainitulle komissiolle päästön määrän, laadun ja tavan, jos se katsoo, että merkittäviä määriä tämän yleissopimuksen II liitteessä lueteltuja aineita ja aineksia on päästetty mereen.
5. Sopimuspuolet pyrkivät luomaan ja ottamaan käyttöön yhteisiä kriteerejä, joiden perusteella lupia päästöihin myönnetään.
6. Valvoakseen vahingollisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista Itämeren alueella ja saattaakseen sen mahdollisimman vähiin sopimuspuolet pyrkivät tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräyksien lisäksi saavuttamaan päämääriä jo soveltamaan kriteerejä, jotka on lueteltu tämän yleissopimuksen III liitteessä.
7. Jos on pelättävissä, että päästö sellaisesta vesistöstä, joka virtaa kahden tai useamman sopimuspuolen alueen kautta tai muodostaa niiden välisen rajan, voi aiheuttaa Itämeren alueen merellisen ympäristön pilaantumista, kysymyksessä olevat sopimuspuolet ryhtyvät yhdessä asianmukaisiin toimenpiteisiin mainitun Pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
8. Sopimuspuolet pyrkivät käyttämään parhaita käyttökelpoisia keinoja saattaakseen ilman kautta kulkeutuvien haitallisten aineiden aiheuttaman Itämeren alueen likaantumisen mahdollisimman vähiin.
7 artiklaAlusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäiseminen
1. Itämeren alueen suojelemiseksi tahalliselta, huolimattomuudesta tai onnettomuudesta aiheutuvalta öljyn tai muun vahingollisen aineen mereen pääsyltä ja käymäläjäteveden ja kiinteiden jätteiden päästöltä aluksista, sopimuspuolet ryhtyvät tämän yleissopimuksen IV liitteen mukaisiin toimenpiteisiin.
2. Sopimuspuolet kehittävät ja soveltavat yhdenmukaisia vaatimuksia, jotka koskevat öljyjätteiden ja muiden vahingollisten aineiden, käymäläjätevesi ja kiinteät jätteet mukaan luettuna, vastaanottolaitteistojen sijaintia ja kokoa, ottaen huomioon muun muassa matkustajalaivojen ja yhdistelmäalusten erityistarpeet.
8 artiklaHuviveneet
Huviveneisiin soveltuvien tämän yleissopimuksen määräysten soveltamisen lisäksi sopimuspuolet ryhtyvät erityisiin toimenpiteisiin vapaa-ajan veneilyn Itämeren alueen merelliselle ympäristölle aiheuttamien vahingollisten seurausten torjumiseksi. Nämä toimenpiteet koskevat muun muassa riittäviä vastaanottolaitteistoja huviveneistä tuleville jätteille.
9 artiklaJätteen mereen laskemisen estäminen
1. Sopimuspuolet kieltävät jätteen mereen laskemisen Itämeren alueella tämän artiklan 2 ja 4 kappaleissa mainituin poikkeuksin.
2. Ruoppausmassan mereen laskeminen edellyttää asianomaisen kansallisen viranomaisen tämän yleissopimuksen V liitteen määräysten mukaisesti etukäteen myöntämää erityislupaa.
3. Kukin sopimuspuoli sitoutuu huolehtimaan siitä, että tämän artiklan määräyksiä noudattavat alukset ja ilma-alukset,
a) jotka on rekisteröity sen alueella tai käyttävät sen lippua;
b) jotka lastaavat sen alueella tai aluemerellä ainetta, joka on tarkoitettu mereen laskettavaksi; tai
c) joiden otaksutaan laskevan jätteitä mereen sen aluemerellä.
4. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta, milloin ihmishengen, aluksen tai ilma-aluksen turvallisuutta merellä uhkaa aluksen tai ilmaaluksen täydellinen tuho tai menetys tai minkä tahansa vaaran uhatessa ihmishenkeä, jos jätteen mereen laskeminen näyttää olevan ainoa tapa torjua vaara ja on aivan ilmeistä, että sellaisesta jätteen mereen laskemisesta aiheutuva vahinko on vähäisempi kuin mikä muusta menettelystä seuraisi. Tällaisessa tapauksessa jätteen mereen laskeminen on suoritettava niin, että siitä ihmiselle tai meren elämälle koituva vahinko jää mahdollisimman vähäiseksi.
5. Tämän artiklan 4 kappaleen määräysten nojalla tapahtuneesta jätteen mereen laskemisesta on ilmoitettava ja sen suhteen on muutenkin meneteltävä tämän yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti. Lisäksi on asiasta heti ilmoitettava tämän yleissopimuksen 12 artiklassa mainitulle komissiolle tämän yleissopimuksen V liitteen 4 säännön mukaisesti.
6. Milloin tämän artiklan määräysten vastaista jätteen mereen laskemista on epäiltävissä, sopimuspuolten tulee tutkia asiaa yhteistyössä liitteen 2 säännön mukaisesti.
10 artiklaMerenpohjan tutkiminen ja hyväksikäyttö
Kukin sopimuspuoli ryhtyy kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin sille kuuluvan merenpohjan ja sen sisustan tutkimisesta ja hyväksikäytöstä tai niihin liittyvistä toiminnoista aiheutuvan Itämeren alueen merellisen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sen tulee myös taata, että saatavilla on riittävä välineistö pilaantumisen välittömän torjumisen aloittamiseksi tällä alueella.
11 artiklaMeren pilaantumisen torjumista koskeva yhteistyö
Sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin ja ovat yhteistyössä tämän yleissopimuksen VI liitteessä määritellyllä tavalla poistaakseen tai vähentääkseen öljyn tai muun vahingollisen aineen aiheuttamaa Itämeren alueen pilaantumista.
12 artiklaInstitutionaaliset ja toiminnalliset puitteet
1. Tämän yleissopimuksen tarkoitusta silmälläpitäen perustetaan Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, jota jäljempänä kutsutaan "komissioksi".
2. Komission puheenjohtajuus lankeaa kullekin sopimuspuolelle vuorollaan valtioiden englanninkielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi vuotta ja hän ei saa toimikautensa aikana toimia maansa edustajana.
Jos puheenjohtajan paikka vapautuu, komission puheenjohtajuutta hallussaan pitävä sopimuspuoli valitsee hänelle seuraajan toimimaan siksi kunnes tämän sopimuspuolen puheenjohtajakausi on kulunut umpeen.
3. Komissio kokoontuu vähintään kerran vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Sopimuspuolen pyynnöstä, sikäli kuin jokin toinen sopimuspuoli sitä tukee, puheenjohtajan tulee mahdollisimman pian kutsua koolle ylimääräinen kokous, jonka ajan ja paikan hän määrää, ei kuitenkaan myöhemmäksi ajankohdaksi kuin 90 päiväksi pyynnön esittämispäivästä.
4. Komission ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle tallettajahallitus ja se on pidettävä 90 päivän kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta.
5. Jokaisella sopimuspuolella on komissiossa yksi ääni. Mikäli tässä yleissopimuksessa ei toisin määrätä, komissio tekee päätöksensä yksimielisesti.
13 artiklaKomission tehtävät
Komission tehtävät ovat:
a) tarkkailla jatkuvasti tämän yleissopimuksen soveltamista;
b) tehdä suosituksia tämän yleissopimuksen tarkoituksiin liittyvistä toimenpiteistä;
c) pitää tämän yleissopimuksen ja sen liitteiden sisältö tarkastelun alaisena sekä suosittaa sopimuspuolille tarvittavia muutoksia niin itse sopimukseen kuin sen liitteisiinkinù mukaan luettuina muutokset aine- ja ainesluetteloihin sekä uusien liitteiden hyväksyminen;
d) määritellä pilaantumisen valvonnan kriteerit, pilaantumisen vähentämisen ja toimenpiteiden tavoitteet, etenkin tämän yleissopimuksen III liitteen mukaisesti;
e) tämän artiklan f-kohdan huomioon ottaen edistää läheisessä yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa lisätoimenpiteitä Itämeren merellisen ympäristön suojelemiseksi ja tässä tarkoituksessa:
(i) vastaanottaa käytettävissä olevista lähteistä saatuja asiaankuuluvia tieteellisiä, teknologisia sekä tilastollisia tietoja, käsitellä niitä ja tehdä yhteenvetoja sekä levittää niitä edelleen; ja
(ii) edistää tieteellistä ja teknologista tutkimusta;
f) olla tarvittaessa yhteistyössä pätevien alueellisten ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen alalla samoin kuin muussa asianmukaisessa, tämän yleissopimuksen päämääriin liittyvässä toiminnassa;
g) suorittaa muita tämän yleissopimuksen määräysten mahdollisesti edellyttämiä tehtäviä.
14 artiklaKomissiota koskevat hallinnolliset määräykset
1. Komission työkieli on englanti.
2. Komissio hyväksyy työjärjestyksensä.
3. Komission toimisto, jota jäljempänä kutsutaan "sihteeristöksi", sijaitsee Helsingissä.
4. Komissio nimeää pääsihteerin ja laatii määräykset muun tarvittavan henkilökunnan palvelukseen otosta ja määrittelee pääsihteerin velvollisuudet ja palvelusehdot.
5. Pääsihteeri on komission korkein hallinnollinen virkamies ja hoitaa ne tehtävät, jotka ovat tarpeellisia tämän yleissopimuksen hallintoa varten, komission työtä varten sekä muut komission ja sen työjärjestyksen pääsihteerille määräämät tehtävät.
15 artiklaKomission rahoitussäännökset
1. Komissio hyväksyy rahoitussääntönsä.
2. Komissio hyväksyy esitettyjen kustannusten perusteella yksi- tai kaksivuotisen talousarvion sekä varainkäyttöä koskevan arvion seuraavaa varainhoitokautta varten.
3. Sopimuspuolet vastaavat talousarvion ja jokaisen komission hyväksymän lisätalousarvion kokonaissummasta yhtä suurin osuuksin, mikäli komissio ei yksimielisesti toisin päätä.
4. Kukin sopimuspuoli maksaa kulut- jotka johtuvat sen edustajien, asiantuntijoiden ja neuvonantajien osallistumisesta komission toimintaan.
16 artiklaTieteellinen ja teknologinen yhteistyö
1. Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan yhteistyössä suoraan tai, milloin katsovat asianmukaiseksi, pätevien alueellisten tai muiden kansainvälisten järjestöjen välityksellä tieteen, teknologian ja muun tutkimuksen aloilla ja vaihtamaan tilasto- ja muita tieteellisiä tietoja tämänyleissopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
2. Tämän yleissopimuksen 4 artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen määräyksiin puuttumatta sopimuspuolet sitoutuvat suoraan tai, milloin katsovat asianmukaiseksi, pätevien alueellisten tai muiden kansainvälisten järjestöjen välityksellä edistämään tutkimuksia ja toteuttamaan, tukemaan tai avustamaan ohjelmia menettelytapojen kehittämiseksi Itämeren alueen pilaantumisen laatua ja määrää, kulkuteitä, esiintymiä, vaaroja ja parannuskeinoja koskevien arvioiden tekemiseksi ja erityisesti kehittämään vaihtoehtoisia menetelmiä Itämeren alueen merellistä ympäristöä todennäköisesti pilaavien aineiden käsittelemiseksi, poistamiseksi ja vaarattomaksi tekemiseksi.
3. Sopimuspuolet sitoutuvat suoraan tai, milloin katsovat asianmukaiseksi, pätevien alueellisten tai muiden kansainvälisten järjestöjen välityksellä ja tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisesti saatujen tietojen perusteella olemaan yhteistyössä vertailukelpoisten havaintomenetelmien kehittämisessä, perustasotutkimuksissa ja laadittaessa toisiaan täydentäviä tai yhteisiä seurantaohjelmia.
4. Komission tulee lähinnä määrätä edellisissä kohdissa mainittujen tehtävien toteuttamiseen liittyvien toimien laajuus ja organisaatio.
17 artiklaVahingonvastuu
Sopimuspuolet sitoutuvat mahdollisimman pian yhdessä kehittämään ja hyväksymään säännöksiä, jotka koskevat vastuuta tämän yleissopimuksen vastaisista teoista tai laiminlyönneistä aiheutuvasta vahingosta, mukaan lukien muun muassa vastuun rajoittaminen, perusteet ja menettelytavat vastuuvelvollisuuden määräämiseksi sekä käytettävissä olevat oikeuskeinot.
18 artiklaRiitakysymysten ratkaiseminen
1. Jos sopimuspuolten välille syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, niiden tulee pyrkiä neuvotteluratkaisuun. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, niiden tulee pyytää kolmannen sopimuspuolen, jonkin pätevän kansainvälisen järjestön tai pätevän henkilön hyviä palveluksia tai yhdessä pyytää näiden välitystä.
2. Jos mainitut osapuolet eivät ole kyenneet ratkaisemaan riitaansa neuvotteluteitse tai eivät ole päässeet yksimielisyyteen edellä mainituista toimenpiteistä, sellaiset riitakysymykset tulee yhteisestä päätöksestä alistaa tätä tarkoitusta varten asetetulle välitystuomioistuimelle, pysyvälle välitystuomioistuimelle tai kansainväliselle tuomioistuimelle.
19 artiklaEräiden vapauksien turvaaminen
Minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei saa tulkita rajoittavan merenkulun, kalastuksen, meritieteellisen tutkimuksen tai muun oikeutetun aavan meren käytön vapautta eikä myöskään oikeutta viattomaan kauttakulkuun aluemerellä.
20 artiklaLiitteiden asema
Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.
21 artiklaSuhde muihin yleissopimuksiin
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta sopimuspuolten aikaisemmin tekemistä yleissopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin tai sellaisista tulevaisuudessa ehkä tehtävistä yleissopimuksista johtuviin, jotka edistävät ja kehittävät merioikeuden yleisiä periaatteita, joihin tämä yleissopimus perustuu, ja etenkin niitä määräyksiä, jotka koskevat merellisen ympäristön pilaantumisen estämistä.
22 artiklaYleissopimuksen uudistaminen
Konferenssi tämän yleissopimuksen yleistä uudistamista varten voidaan kutsua koolle sopimuspuolten suostumuksella tai komission pyynnöstä.
23 artiklaYleissopimuksen artiklojen muuttaminen
1. Kukin sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tämän yleissopimuksen artikloihin. Sellaiset muutosehdotukset tulee jättää tallettajahallitukselle ja saattaa sen toimesta tiedoksi kaikille sopimuspuolille, joiden tulee ilmoittaa tallettajahallitukselle mahdollisimman pian tiedon vastaanotettuaan, hyväksyvätkö vai hylkäävätkö ne muutosehdotuksen.
Muutos tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun tallettajahallitus on vastaanottanut kaikilta sopimuspuolilta ilmoituksen kyseisen muutoksen hyväksymisestä.
2. Sopimuspuolten suostumuksella tai komission pyynnöstä voidaan kutsua koolle konferenssi tämän yleissopimuksen muuttamista varten.
24 artiklaLiitteiden muutokset ja liitteiden hyväksyminen
1. Sopimuspuolen tekemän liitettä koskevan muutosehdotuksen lähettää tallettajahallitus muille sopimuspuolille tiedoksi ja sitä käsitellään komissiossa. Mikäli komissio hyväksyy muutoksen, siltä tiedotetaan sopimuspuolille ja samalla suositetaan sen hyväksymistä.
2. Sellainen muutos katsotaan hyväksytyksi komission asettaman määrärajan kuluttua, jollei sinä aikana mikään sopimuspuoli ole ilmoittanut vastustavansa muutosta. Hyväksytty muutos tulee voimaan komission määräämänä päivänä.
Komission asettamaa määräaikaa pidennetään kuudella kuukaudella ja muutoksen voimaantuloa lykätään vastaavasti, jos poikkeustapauksissa jokin sopimuspuoli ilmoittaa tallettajahallitukselle ennen komission asettaman määräajan umpeutumista, että vaikkakin se aikoo hyväksyä ehdotuksen, valtiosäännön sellaiselle hyväksymiselle asettamia vaatimuksia ei vielä ole valtionsisäisesti täytetty.
3. Tähän yleissopimukseen voidaan hyväksyä liite tämän artiklan määräysten mukaisesti.
4. Tallettajahallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille jokaisesta muutoksesta ja hyväksytystä uudesta liitteestä, joka tulee voimaan tämän artiklan nojalla, sekä muutoksen tai uuden liitteen voimaantulopäivästä.
5. Tämän artiklan mukainen hylkääminen tulee tehdä kirjallisesti tallettajahallitukselle, joka välittää tiedon tällaisesta ilmoituksesta sekä sen saapumispäivästä kaikille sopimuspuolille ja pääsihteerille.
25 artiklaVaraumat
1. Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei voi tehdä varaumia.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräys ei estä sopimuspuolta lykkäämästä jonkin tämän yleissopimuksen liitteen, liitteen osan tai liitteen muutoksen soveltamista enintään vuodella siitä, kun liite tai sen muutos on tullut voimaan.
3. Jos tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen jokin sopimuspuoli vetoaa tämän artiklan 2 kappaleen määräyksiin, sen on komission hyväksyessä liitteen muutoksen tai uuden liitteen ilmoitettava muille sopimuspuolille, minkä määräyksen voimaantulon se lykkää tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti.
26 artiklaAllekirjoitus, ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Helsingissä maaliskuun 22. päivänä 1974 niille Itämeren valtioille, jotka osallistuivat Helsingissä maaliskuun 18.-22. päivänä 1974 pidettyyn Itämeren merellisen ympäristön suojelua käsittelevään diplomaattikonferenssiin. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten jokaiselle muulle valtiolle, joka on kiinnostunut sen päämäärien ja tarkoitusperien toteuttamisesta, sillä edellytyksellä, että kaikki sopimuspuolet esittävät kutsun tälle valtiolle.
2. Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus.
3. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan tallettajahallituksena toimivan Suomen hallituksen huostaan.
27 artiklaVoimaantulo
Tämä yleissopimus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua siitä, kun seitsemäs ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.
28 artiklaIrtisanoutuminen
1. Viiden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä lukien jokainen sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajahallitukselle sanoutua irti tästä yleissopimuksesta. Irtisanoutuminen tulee sanotun sopimuspuolen osalta voimaan kolmantenakymmenentenäensimmäisenä päivänä joulukuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jonka aikana tallettajahallitus on saanut ilmoituksen irtisanoutumisesta.
2. Milloin sopimuspuoli on tehnyt irtisanoutumista koskevan ilmoituksen, tallettajahallituksen tulee kutsua sopimuspuolet koolle harkitsemaan irtisanoutumisen vaikutuksia.
29 artiklaKieli
Tämä yleissopimus on tehty yhtenä englanninkielisenä kappaleena. Puolan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja venäjän kielille laaditut viralliset käännökset talletetaan yhdessä allekirjoitetun alkuperäiskappaleen kanssa.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Helsingissä maaliskuun kahdentenakymmenentenätoisena päivänä tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäneljä.
LIITE I VAARALLISET AINEET
Itämeren alueen suojelemiseksi seuraavassa lueteltujen aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta voidaan käyttää tarkoitukseen sopivia teknisiä menetelmiä sekä näitä aineita sisältäviin valmisteisiin kohdistuvia kuljetusta, kauppaa, käsittelyä, käyttöä ja jätehuoltoa koskevia kieltoja ja määräyksiä.
1. DDT (1,1,1-trikloori-2,2-bis(kloorifenyyli) etaani) sekä sen johdannaiset DDE ja DDD.
2. PCB-yhdisteet (polyklooridifenyylit).
LIITE II HAITALLISET AINEET JA AINEKSET
Seuraavat aineet ja ainekset on luetteloitu tämän yleissopimuksen 6 artiklan soveltamiseksi.
Luettelo koskee aineita ja aineksia, jotka joutuvat veden mukana merelliseen ympäristöön. Sopimuspuolet pyrkivät myös käyttämään parhaita käytettävissä olevia keinoja estääkseen vahingollisten aineiden ja ainesten joutumisen niiden ilmaan pääsemisen seurauksena Itämeren alueelle.
A Kiireellisesti huomioonotettavat
1. Elohopea, kadinium ja niiden yhdisteet.
B
2. Antimoni, arseeni, beryllium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, tina, vanadiini, sinkki ja niiden yhdisteet sekä fosfori alkuaineen muodossa.
3. Fenolit ja niiden johdannaiset.
4. Ftaalihappo ja sen johdannaiset.
5. Syanidit.
6. Pysyvät halogenoidut hiilivedyt.
7. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt ja niiden johdannaiset.
8. Pysyvät, myrkylliset orgaaniset piiyhdisteet.
9. Pysyvät torjunta-aineet, niihin luettuina seuraavat aineet, sikäli kuin ne eivät kuulu liitteessä I lueteltuihin aineisiin:
- torjunta-aineina käytettävät orgaaniset fosfori- ja tinayhdisteet,
- rikkakasvien torjunta-aineet (herbisidit),
- limantorjunta-aineet,
- puun, puutavaran, puumassan, selluloosan, paperin, vuotien ja tekstiilien säilytykseen käytettävät kemikaalit.
10. Radioaktiiviset aineet.
11. Hapot, emäkset ja pinta-aktiiviset aineet suurin pitoisuuksin tal suurina määrinä.
12. Öljy sekä petrokemiallisen ja muun teollisuuden jätteet, jotka sisältävät rasvaliukoisia aineita.
13. Aineet, joilla on haitallisia vaikutuksia merestä saatavien, ihmisten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden makuun tai hajuun taikka vaikutuksia, jotka kohdistuvat veden makuun, hajuun, väriin, läpikuultavuuteen tai muihin ominaisuuksiin ja jotka vähentävät huomattavasti veden arvoa virkistyksen ja viihtyisyyden kannalta.
14. Kelluvat, veteen liettyvät tai uppoavat aineet ja ainekset, jotka voivat huomattavasti haitata mitä tahansa meren laillista käyttöä.
15. Teollisuuden jätevesien sisältämät ligniiniaineet.
16. Kelaatteja muodostavat aineet EDTA (eteenidinitrilotetraetikkahappo eli eteenidiamiinitetraetikkahappo) ja DTPA (dieteenitriaminopentaetikkahappo).
LIITE III MAALTA PERÄISIN OLEVAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVAT TAVOITTEET, KRITEERIT JA TOIMENPITEET
Sopimuspuolten tulee tämän yleissopimuksen 6 artiklan määräysten mukaisesti pyrkiä saavuttamaan tavoitteet ja soveltamaan kriteerejä ja toimenpiteitä, jotka on lueteltu tässä liitteessä, maalta peräisin olevan Itämeren alueen merellisen ympäristön pilaantumisen rajoittamiseksi ja saattamiseksi mahdollisimman vähiin.
1. Yhdyskuntien jätevedet tulee käsitellä sananmukaisella tavalla siten, että orgaaninen aines ei aiheuta haitallisia muutoksia Itämeren alueen happipitoisuudessa ja että ravinteet eivät aiheuta Itämeren alueen haitallista rehevöitystä.
2. Yhdyskuntien jätevedet tulee myös käsitellä asianmukaisella tavalla sen varmistamiseksi, että vastaanottava merialue säilyy niin puhtaana, erityisesti tartuntatautien aiheuttajien ja myrkyllisten aineiden suhteen, ettei se ole vaaraksi terveydelle, ja siten, että koostumukseltaan tietynlaisessa jätevedessä ei muodostu merkittäviä määriä tämän yleissopimuksen liitteissä I ja II lueteltuja vahingollisia aineita.
3. Teollisuuden aiheuttamaa jätekuormitusta tulee vähentää asianmukaisella tavalla vahingollisten aineiden, orgaanisen aineksen sekä ravinteiden vähentämiseksi.
4. Tämän liitteen 3 kappaleessa mainittuihin keinoihin kuuluu erityisesti jätteiden muodostumisen vähentäminen prosessiteknisin toimenpitein, prosessiveden kierrätys ja uudelleen käyttö, vesitalouden kehittäminen ja jäteveden käsittelymahdollisuuksien laadun parantaminen. Jäteveden käsittelyssä tulee käyttää mekaanisia, kemiallisia, biologisia ja muita menetelmiä jäteveden laadusta riippuen ja sen mukaan, mikä on tarpeen vastaanottavan vesialueen tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi.
5. Ydinvoimalaitosten tai muun suuria vesimääriä käyttävän teollisuuden jäähdytysvesien johtamisen tulee tapahtua siten, että Itämeren alueen merellisen ympäristön pilaantuminen jää mahdollisimman vähäiseksi.
6. Komissio määrittelee pilaantumisen rajoittamisen arviointiperusteet, tavoitteet pilaantumisen vähentämiseksi sekä Itämeren alueen pilaantumisen vähentämistä tarkoittavia toimenpiteitä koskevat tavoitteet, prosessitekniikka ja jätteiden käsittely mukaan luettuina.
LIITE IV ALUSTEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMINEN
1 SÄÄNTÖ
Sopimuspuolten tulee tarkoituksenmukaisella tavalla olla yhteistyössä ja avustaa toisiaan, jotta hallitustenvälinen neuvoa-antava merenkulkujärjestö (IMCO) ryhtyisi kehittämään:
a) kansainvälisiä sääntöjä koskien suurisyväyksisten alusten ohjailua kapeilla ja matalilla vesiteillä, jotka ovat Itämeren alueen kansainvälisiä vesialueita tai sisääntuloreittejä Itämerelle, jotta estettäisiin yhteentörmäykset ja pohjakosketukset;
b) kansainvälistä radiolla tapahtuvaa sijainninilmoitusjärjestelmää suurille aluksille matkalla Itämeren alueella sekä myös aluksille, jotka kuljettavat merkittävää määrää vahingollista ainetta.
2 SÄÄNTÖ
Sopimuspuolten tulee, loukkaamatta tämän yleissopimuksen 4 artiklan 4 kappaleen määräyksiä, tarkoituksenmukaisella tavalla auttaa toisiaan tutkimaan olemassa olevan, pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän lainsäädännön rikkomisia, jotka ovat sattuneet tai joiden epäillään sattuneen Itämeren alueella. Tämä avunanto saattaa käsittää öljypäiväkirjojen, lastipäiväkirjojen, laivapäiväkirjojen ja konepäiväkirjojen tutkimisen sekä öljynäytteiden oton tunnistamistutkimuksia varten ja öljyjätteiden merkitsemismenetelmän yhteydessä, mutta avunantotavat eivät kuitenkaan ole rajoitetut edellä mainittuihin.
SÄÄNTÖMÄÄRITELMIÄ
Tässä liitteessä
1. "Alus" tarkoittaa mitä tahansa vesikulkuneuvoa, joka toimii merellisessä ympäristössä, ja käsittää kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset, kelluvat alukset sekä kiinteät ja kelluvat alustat.
2. "Hallinto" tarkoittaa sen valtion hallitusta, jonka hallintavallassa alus toimii. Alusten, jotka ovat oikeutettuja käyttämään jonkin valtion lippua, kohdalla hallinto on tämän valtion hallitus. Kiinteiden tai uivien alustojen ollessa kyseessä, jotka toimivat sellaiseen rannikkoon liittyvän merenpohjan tai sen sisustan tutkimuksessa, jossa rannikkovaltiolla on yksinoikeus luonnonvarojensa tutkimiseen ja hyväksikäyttöön, hallinto on kyseisen rannikkovaltion hallitus.
3. a) "Tyhjentäminen" vahingollisten aineiden tai näitä aineita sisältävien jätevesien yhteydessä tarkoittaa mitä tahansa päästöä aluksesta syystä riippumatta ja käsittää kaikenlaisen vuotamisen, hävittämisen, kaatamisen, valumisen, pumppuamisen, levittämisen tai tyhjentymisen.
b) "Tyhjentäminen" ei käsitä:
(i) jätteiden mereen laskemista siinä tarkoituksessa kuin se määritellään yleissopimuksessa jätteen tai muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, joka on tehty Lontoossa 29 joulukuuta 1972; tai
(ii) vahingollisen aineen päästöä, joka suoraan aiheutuu merenpohjan kivennäisvarojen tutkimisesta, hyväksikäytöstä ja näihin liittyvästä rannikon ulkopuolella tapahtuvasta käsittelystä; tai
(iii) vahingollisen aineen päästöä, joka suoritetaan oikeutetulla tarkoituksella tieteellisesti tutkia pilaantumisen torjumista ja valvontaa.
4. "Lähin maa". Sanonta "etäämpänä lähimmästä maasta" tarkoittaa luettuna perusviivasta, josta kyseisen alueen aluemeri lasketaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
5. Sanonta "lainkäyttövalta" tulee tulkita tämän liitteen soveltamis- tai tulkinta-ajankohtana voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
4 SÄÄNTÖÖLJY
Sopimuspuolten tulee niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 1.1.1977 tai tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä, jos se on myöhäisempi, soveltaa tämän säännön A-D kappaleiden määräyksiä, jotka koskevat öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä aluksista Itämeren alueella.
A Määritelmiä
Tässä säännössä:
1. "Öljy" tarkoittaa mineraaliöljyä sen kaikissa muodoissa, mukaan luettuina raakaöljy, polttoöljy, liete, jäteöljy ja jalostetut tuotteet (muut kuin mineraaliöljyyn pohjautuvat kemikaalit, joita tämän liitteen 5 säännön määräykset koskevat) ja, rajoittamatta edelläolevan yleisyyttä, käsittää aineet jotka on lueteltu tämän liitteen I lisäyksessä.
2. "Öljypitoinen seos" tarkoittaa seosta, jossa on mikä tahansa öljypitoisuus.
3. "Öljypolttoaine" tarkoittaa kaikkia niitä öljyjä, joita käytetään polttoaineena sen aluksen käyttö- ja apukoneiston yhteydessä, jossa näitä öljyjä kuljetetaan.
4. "Öljysäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu tai sovellettu pääasiassa kuljettamaan öljyä irtolastina lastitiloissaan, ja käsittää yhdistelmäalukset ja kaikki "kemikaalisäiliöalukset", siten kuin nämä on tämän liitteen 5 säännössä määritelty, kun ne kuljettavat lastina tai osalastina öljyä irrallaan.
5. "Yhdistelmäalus" tarkoittaa alusta, joka on suunniteltu kuljettamaan joko öljyä tai kiinteitä lasteja irtolastina.
6. "Puhdas painolasti" tarkoittaa painolastia säiliöissä, joka sen jälkeen kun siinä viimeksi on öljyä kuljetettu, on niin puhdistettu, että siitä laskettu poistovesi, jos se tyhjennettäisiin paikallaan olevasta aluksesta puhtaaseen tyyneen veteen kirkkaana päivänä, ei aiheuttaisi veden pinnalle eikä siihen liittyvälle rantaviivalle näkyvää jälkeä öljystä eikä aiheuttaisi lietettä eikä emulsiota, joka laskeutuisi veden pinnan alle tai siihen liittyvälle rantaviivalle. Jos painolasti tyhjennetään hallinnon hyväksymän öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmän kautta, tällaiseen järjestelmään perustuvat todisteet, jotka osoittavat, että poistoveden öljypitoisuus ei ylittänyt 15 miljoonasosaa, ovat ratkaisevia siinä suhteessa, että painolasti oli puhdasta, riippumatta näkyvien jälkien läsnäolosta.
7. "Erillinen painolasti" tarkoittaa painolastivettä, joka on laskettu säiliöön, joka on täydellisesti erotettu öljylasti- ja öljypolttoainejärjestelmästä ja joka on pysyvästi varattu painolastin kuljetukseen tai muiden kuin öljyn ja haitallisten aineiden, niinkuin nämä on eri tavoilla määritelty tämän liitteen säännöissä, muodostaman painolastin tai lastin kuljettamiseen.
B Öljyn tyhjentämisen valvonta
1. a) Tämän säännön C kappaleessa mainituin poikkeuksin kaikki öljyn ja öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen on kielletty öljysäiliöaluksesta ja muusta bruttovetoisuudeltaan yli 400 rekisteritonnin aluksesta Itämeren alueella;
b) tällaisten alusten, ollessaan Itämeren alueella, tulee säilyttää aluksella kaikki tyhjennysöljyt ja lietteet, likaiset painolasti- ja säiliönpesuvedet ja tyhjentää nämä ainoastaan vastaanottolaitteistoihin.
2. a) Tämän säännön C kappaleessa mainituin poikkeuksin on kaikki öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen Itämeren alueella kielletty aluksesta, joka on bruttovetoisuudeltaan alle 400 rekisteritonnia eikä ole säiliöalus, paitsi jos poistoveden öljypitoisuus ilman laimennusta ei ylitä 15 miljoonasosaa tai vaihtoehtoisesti, jos kaikki seuraavat ehdot on täytetty:
(i) alus kulkee reitillään;
(ii) poistoveden öljypitoisuus on alle 100 miljoonasosaa; ja
(iii) tyhjennys tapahtuu niin etäällä maasta kuin käytännössä on mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 12 meripeninkulmaa lähimmästä maasta;
b) missään tyhjennyksessä mereen ei saa olla kemikaaleja tai muita aineita sellaisissa määrissä tai pitoisuuksissa, jotka ovat vaarallisia merelliselle ympäristölle, tai kemikaaleja tai muita aineita, jotka on lisätty tarkoituksella kiertää tässä säännössä annettuja tyhjennysehtoja;
c) sellaiset öljyjätteet, joita ei voi tyhjentää mereen tämän säännön 2. a) kohdan mukaisesti, tulee säilyttää aluksella tai tyhjentää vastaanottolaitteistoihin.
3. Tämän kappaleen määräykset eivät koske puhtaan tai erillisen painolastin tyhjentämistä.
4. Kun näkyviä jälkiä öljystä havaitaan veden pinnalla tai sen alla aluksen välittömässä läheisyydessä tai sen vanavedessä, sopimuspuolten tulisi, siinä määrin kuin ne kohtuudella siihen pystyvät, pikaisesti tutkia tosiseikat, jotka selvittäisivät sen, onko tämän säännön määräyksiä rikottu. Tutkimuksen piiriin tulisi erityisesti kuulua tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet, aluksen reitti ja nopeus, muut mahdolliset läheisyydessä olevat näkyvien jälkien aiheuttajat ja kaikki soveltuvat öljyn tyhjentämisen rekisteröintimerkinnät.
C Poikkeukset
Tämän säännön B kappale ei koske:
a) öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentämistä, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai
b) öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vahingoittumisesta:
(i) mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin tyhjentämisen estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty vahingon tapahtumisen tai tyhjentämisen havaitsemisen jälkeen; ja
(ii) lukuunottamatta tapauksia, joissa aluksen omistaja tai päällikkö on toiminut joko aikomuksenaan aiheuttaa vahinko tai huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi; tai
c) sellaisten hallinnon hyväksymien, öljypitoisten aineiden tyhjentämistä mereen, joita käytetään tietyn pilaantumistapahtuman torjumiseksi tarkoituksella pilaantumisen aiheuttaman vahingon vähentäminen. Jokaiseen tällaiseen tyhjentämiseen tulee saada sen sopimuspuolen hyväksyminen, jonka lainkäyttövallan piirissä tyhjentäminen aiotaan suorittaa.
D Porauslautoille ja muille alustoille asetettavat erikoisvaatimukset
Kiinteiden ja kelluvien porauslauttojen, jotka toimivat merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä muiden alustojen tulee täyttää tämän säännön ne määräykset, jotka koskevat bruttovetoisuudeltaan vähintään 400 rekisteritonnin muita aluksia kuin öljysäiliöaluksia, seuraavin poikkeuksin:
a) niiden tulee pitää kirjaa kaikista toiminnoista, joihin liittyy öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjennyksiä, hallinnon hyväksymän mallin mukaisessa muodossa; ja
b) tämän säännön C kappaleessa mainituin poikkeuksin on öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentäminen kielletty paitsi milloin tyhjennyksen öljypitoisuus ilman laimennusta ei ylitä 15 miljoonasosaa.
E Vastaanottolaitteistot Itämeren alueella
Sopimuspuolet ottavat vastatakseen siitä, että öljyn lastausterminaalit ja aluksenkorjaussatamat Itämeren alueella ovat viimeistään 1. 1. 1977 varustetut laitteistoilla, jotka ovat riittävät vastaanottamaan ja käsittelemään kaikki likaiset painolasti- ja säiliönpesuvedet öljysäiliöaluksista.
Lisäksi kaikkiin satamiin alueella tulee toimittaa riittävät vastaanottolaitteistot muille jätteille ja öljypitoisille seoksille kaikista aluksista. Tällaisten laitteistojen vastaanottokyvyn tulee olla riittävä kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet aiheuttamatta aluksille tarpeetonta viivytystä.
5 SÄÄNTÖVAARALLISET NESTEMÄISET AINEET IRTOLASTINA
Sopimuspuolten tulee niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 1.1.1977 tai vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä, kumpi päivämäärä hyvänsä on myöhäisempi, päättää ajankohdasta, jolloin tämän säännön A-D kappaleiden määräykset, jotka koskevat irtolastina olevien haitallisten nestemäisten aineiden päästöä Itämeren alueella toimivista aluksista, tulevat voimaan.
A Määritelmiä
Tässä säännössä:
1. "Kemikaalisäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu tai sovellettu pääasiassa kuljettamaan vaarallisen nestemäisen aineen muodostamaa lastia irtolastina, ja käsittää "öljysäiliä aluksen" siten kuin se on tämän liitteen 4 säännössä määritelty, kun se kuljettaa vaarallisen nestemäisen aineen muodostamaa lastia tai osalastia irtolastina.
2. "Puhdas painolasti" tarkoittaa painolastia säiliössä, joka sen jälkeen kun sitä viimeksi käytettiin kuljettamaan lastia, joka sisälsi luokan A, B, C tai D ainetta, on perusteellisesti puhdistettu ja puhdistusjätteet tyhjennetty sekä säiliö tyhjennetty tämän säännön soveltuvien vaatimusten mukaisesti.
3. "Erillinen painolasti" tarkoittaa painolastivettä, joka on laskettu säiliöön, joka on pysyvästi varattu painolastin kuljetukseen tal muiden kuin öljyn ja vaarallisten nestemäisten aineiden, niinkuin nämä on eri tavoilla määritelty tämän liitteen säännöissä, muodostaman painolastin tai lastin kuljettamiseen, ja joka säiliö on täydellisesti erotettu lasti- ja öljypolttoainejärjestelmistä.
4. "Nestemäisiä aineita" ovat aineet joiden höyrynpaine ei ylitä 2.8 kp/cm 2 lämpötilassa 37.8°C.
5. "Haitallinen nestemäinen aine" tarkoittaa kaikkia tämän liitteen III lisäyksessä mainittuja aineita tai ainetta, jonka on alustavasti arvioitu kuuluvan luokkaan A, B, C tai D tämän säännön B kappaleen 4 kohdan mukaan.
B Haitallisten nestemäisten aineiden luokitus ja luettelointi
1. Tässä säännössä haitalliset nestemäiset aineet jaetaan neljään luokkaan seuraavasti:
a) Luokka A - Haitalliset nestemäiset aiheet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat suuren vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat vakavaa haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin oikeuttaen tiukkojen pilaantumisen ehkäisemistoimenpiteiden soveltamisen.
b) Luokka B - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin oikeuttaen erikoisten pilaantumisen ehkäisemistoimenpiteiden soveltamisen.
c) Luokka C - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vähäisen vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat vähäistä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin vaatien erikoisia toiminnallisia ehtoja.
d) Luokka D - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat havaittavan vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat mitätöntä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin vaatien tiettyä huomiota toiminnallisten ehtojen osalta.
2. Haitallisten nestemäisten aineiden luokituksessa käytettävät suuntaviivat on annettu tämän liitteen II lisäyksessä.
3. Luettelo niistä haitallisista nestemäisistä aineista, joita kuljetetaan irtolastina ja jotka on tällä hetkellä luokiteltu ja joita tämän säännön määräykset koskevat, on tämän liitteen III lisäyksessä.
4. Kun tarjotaan kuljetettavaksi sellaista nestemäistä ainetta irtolastina, jota ei ole luokiteltu tämän kappaleen 1 kohdan mukaisesti tai arvioitu tämän säännön C kappaleen 1 kohdassa mainitulla tavalla, tarjottuun kuljetukseen osallisten sopimuspuolten tulee yksimielisesti sopia alustavasta luokituksesta tarjottua kuljetusta varten tämän kappaleen 2 kohdassa olevien suuntaviivojen perusteella. Kunnes täydellinen yksimielisyys asianosaisten hallitusten välillä on saavutettu, ainetta tulee kuljettaa ankarimpien ehdotettujen ehtojen mukaisesti.
C Muut nestemäiset aineet
1. Tämän liitteen IV lisäyksessä luetteloidut aineet on arvioitu ja niiden on havaittu jäävän luokkien A, B, C ja D ulkopuolelle siten, kuin nämä luokat on määritelty tämän säännön B kappaleen 1 kohdassa, koska näiden aineiden ei tällä hetkellä oleteta aiheuttavan mitään haittaa ihmisen terveydelle, meren luonnonvaroille, viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille, jos nämä aineet tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta.
2. Mitkään tämän säännön vaatimukset eivät koske sellaisen kupu- tai painolastiveden tai muiden sellaisten jätteiden tai seosten tyhjentämistä, jotka sisältävät ainoastaan tämän liitteen IV lisäyksessä luetteloituja aineita.
3. Mitkään tämän säännön määräykset eivät koske puhtaan tai erillisen painolastin tyhjentämistä mereen.
D Haitallisten nestemäisten aineiden tyhjentäminen
Tämän säännön E kappaleessa mainituin poikkeuksin:
1. Luokassa A olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän säännön B kappaleen 1 a) kohdassa, tai aineiden, joiden on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden tai säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty. Jos säiliöt, jotka sisältävät tällaisia aineita tai seoksia, täytyy pestä, syntyvät jätteet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon, jonka sopimuspuolet toimittavat tämän säännön H kappaleen mukaisesti, kunnes kyseisen aineen pitoisuus poistovedessä tällaiseen laitteistoon on yhtä suuri kuin kyseiselle aineelle tämän liitteen III lisäyksen IV sarakkeessa määrätty jäännöspitoisuus tai sen alittaa sekä kunnes säiliö on tyhjä. Jos säilöissä jäljellä olevat jätteet edelleen laimennetaan lisävedellä, jonka määrä on vähintään 5 % säiliön kokonaistilavuudesta, nämä jätteet voidaan tyhjentää mereen, jos kaikki seuraavat ehdot myös täytetään:
a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintään 7 solmun nopeudella tai, jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintään 4 solmun nopeudella;
b) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin; sekä
c) tyhjennys tapahtuu vähintään 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä.
2. Luokassa B olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän säännön B kappaleen 1 b) kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti siihen luokiteltu tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten, jotka sisältävät tällaista ainetta, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi, kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:
a) säiliö on lastin purkauksen jälkeen pesty vedellä, jonka määrä oli vähintään 0.5 % säiliön koko tilavuudesta, ja syntyneet jätteet on tyhjennetty säiliöstä vastaanottolaitteistoon;
b) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintään 7 solmun nopeudella tai, jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintään 4 solmun nopeudella;
c) tyhjennyksen ja pesun suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyväksymiä ja näiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset, että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 1 miljoonasosaa;
d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin; ja
e) tyhjennys tapahtuu vähintään 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä.
3. Luokassa C olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän säännön B kappaleen 1 c) kohdassa, tai aineiden, joiden on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:
a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintään 7 solmun nopeudella tai, jos kyseessä on alus jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintään 4 solmun nopeudella;
b) tyhjennyksen suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyväksymiä ja näiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 1 miljoonasosaa;
c) suurin määrä lastia, joka tyhjennetään kustakin säiliöstä ja siihen liittyvästä putkijärjestelmästä, ei ylitä hyväksyttyä enimmäismäärä, joka on määritelty tämän kappaleen 3 b) kohdassa mainitulla tavalla. Tämä enimmäismäärä ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 1 kuutiometri tai 1/3 000 osa salli n tilavuudesta kuutiometreissä, jos tämä luku on suurempi;
d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin; ja
e) tyhjennys tapahtuu vähintään 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä.
4. Luokassa D olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän säännön B kappaleen 1 d) kohdassa tai sellaisten aineiden, joiden on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten, jotka sisältävät tällaista ainetta, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:
a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintään 7 solmun nopeudella tai jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintään 4 solmun nopeudella;
b) kyseisten seosten pitoisuus ei ylitä 1 osaa ainetta 10 osassa vettä; ja
c) tyhjennys tapahtuu vähintään 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta.
5. Hallinnon hyväksymiä tuuletusjärjestelmiä voidaan käyttää lastijätteiden poistamiseksi säiliöistä. Jos tämän jälkeen on säiliön pesu tarpeen, syntyvät säiliönpesuvedet on tyhjennettävä mereen noudattaen tämän kappaleen kohdan 1, 2, 3 tai 4 määräyksiä sen mukaan, mikä riistä kulloinkin soveltuu.
6. Sellaisten aineiden, joita ei ole luokiteltu, alustavasti arvioitu tai arvioitu tämän säännön C kappaleen 1 kohdassa mainitulla tavalla, tai painolastiveden, salli iden pesuveden tai muiden jätteiden) tai seosten, jotka sisältävät näitä aineita, mereen tyhjentäminen on kielletty.
E Poikkeukset
Tämän säännön D kappale ei koske:
a) haitallisten nestemäisten aineiden tai seoksen, joka sisältää tällaisia aineita, tyhjentämistä mereen, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai
b) haitallisten nestemäisten aineiden tai seoksen, joka sisältää tällaisia aineita, mereen tyhjentämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vahingoittumisesta
(i) mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin tyhjentämisen estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty vahingon tapahtumisen tai tyhjentämisen havaitsemisen jälkeen; ja
(ii) lukuunottamatta tapauksia, joissa aluksen omistaja tai päällikkö on toiminut joko aikomuksenaan aiheuttaa vahinko tai huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi; tai
c) sellaisten hallinnon hyväksymien haitallisten nestemäisten aineiden tai tällaisia aineita sisältävien seosten, joita käytetään tietyn pilaantumistapahtuman torjumiseksi tarkoituksella pilaantumisen aiheuttaman vahingon vähentäminen, mereen tyhjentämistä. Jokaiseen tällaiseen tyhjentämiseen tulee saada sen sopimusvaltion hyväksyminen, jonka lainkäyttövallan piirissä tyhjentäminen aiotaan suorittaa.
F Valvontatoimenpiteet
1. Sopimuspuolten tulee nimittää tai valtuuttaa tarkastajia tämän kappaleen täytäntöön panemiseksi.
Luokan A aineet
2. a) Jos lasti puretaan säiliöstä kokonaan tai osittain, mutta säiliötä ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
b) Kunnes säiliö on puhdistettu, jokainen tämän säiliön yhteydessä suoritettu pumppuamis- tai siirtotoimenpide tulee myös merkitä lastipäiväkirjaan.
3. Jos säiliö aiotaan pestä:
a) Säiliön pesusta aiheutuva poistovesi tulee tyhjentää aluksesta vastaanottolaitteistoon ainakin siihen saakka kunnes aineen pitoisuus poistovedessä, minkä osoittaa tarkastajan poistovedestä ottamien näytteiden tutkimus, on laskenut aineelle tämän liitteen III lisäyksessä määriteltyyn jäännöspitoisuuteen. Kun vaadittu jäännöspitoisuus on saavutettu, jäljelläolevien säiliön pesuvesien tyhjennystä tulee jatkaa kunnes säiliö on tyhjä. Asianmukaiset merkinnät näistä toimenpiteistä tulee tehdä lastipäiväkirjaan ja tarkastajan tulee ne vahvistaa.
b) Kun säiliössä jäljellä olevat jätteet on laimennettu vesimäärällä, joka on ainakin 5 % säiliön tilavuudesta, tämä seos voidaan tyhjentää mereen noudattaen tämän säännön D kappaleen kohdan 1 a), b) ja c) määräyksiä. Asianmukaiset merkinnät näistä toimenpiteistä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
4. Jos vastaanottajavaltion hallitus on todennut epäkäytännölliseksi mitata poistoveden ainepitoisuutta aiheuttamatta alukselle tarpeetonta viivytystä, tämä valtio voi hyväksyä vaihtoehtoisen menettelytavan korvaamaan kohdassa 3 a) mainitun sillä ehdolla, että:
a) hallinto on hyväksynyt tälle säiliölle ja tälle aineelle esipuhdistusmenettelytavan, ja tämä valtio on todennut tämän menettely. tavan täyttävän tämän säännön D kappaleen 1 kohdan vaatimukset määriteltyjen jäännöspitoisuuksien saavuttamisen suhteen;
b) tämän sopimusvaltion asianmukaisesti valtuuttama tarkastaja vahvistaa lastipäiväkirjaan, että:
(i) säiliö, sen pumppu- ja putkistojärjestelmät on tyhjennetty ja että säiliössä jäljellä olevan lastin määrä ei ylitä sitä määrää, johon kohdassa (ii) mainittu hyväksytty esipuhdistusmenettelytapa perustuu;
(ii) esipuhdistus on suoritettu sen esipuhdistusmenettelytavan mukaisesti, jonka hallinto on hyväksynyt kyseiselle säiliölle ja kyseiselle aineelle; ja
(iii) tällaisesta esipuhdistuksesta syntyneet säiliönpesuvedet on tyhjennetty vastaanottolaitteistoon ja salli on tyhjä;
c) kaikkien jäljelläolevien jätteiden mereen tyhjentämisen tulee tapahtua noudattaen tämän kappaleen 3 b) kohdan määräyksiä ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
Luokan B aineet
5. Nimitetyn tai valtuutetun tarkastajan valvonnan alaisena tai edellyttäen hänen hyväksymistään, sen mukaan kuin sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi, aluksen päällikön tulee luokan B aineiden ollessa kyseessä huolehtia seuraavien ehtojen noudattamisesta:
a, Jos lasti puretaan säiliöstä kokonaan tai osittain, mutta säiliötä ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
b) Kunnes säiliö on puhdistettu, jokainen tämän säiliön yhteydessä suoritettu pumppuamis- tai siirtotoimenpide tulee myös merkitä lastipäiväkirjaan.
c) Jos säiliö täytyy pestä, poistovesi säiliönpesutoimenpiteestä, jonka tulee sisältää vettä vähintään 0,5 % säiliön koko tilavuudesta, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon kunnes säiliö ja sen pumppu- ja putkistojärjestelmä ovat tyhjiä. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
d) Jos säiliö täytyy edelleen puhdistaa ja tyhjentää merellä, päällikön tulee:
(i) varmistaa, että tämän säännön D kappaleen 2 c) kohdassa mainittuja hyväksyttyjä menettelytapoja noudatetaan ja että asianmukaiset merkinnät tehdään lastipäiväkirjaan; ja
(ii) varmistaa että kaikki tyhjennykset mereen suoritetaan noudattaen tämän säännön D kappaleen 2 kohdan vaatimuksia ja asianmukainen merkintä tehdään lastipäiväkirjaan.
e) Jos luokkaan B kuuluvan aineen purkauksen jälkeen jätteet tai säiliönpesuvedet aiotaan säilyttää aluksella kunnes alus on Itämeren alueen ulkopuolella, päällikön tulee tämä osoittaa asianmukaisella merkinnällä lastipäiväkirjaan.
Luokan C aineet
6. Nimitetyn tai valtuutetun tarkastajan valvonnan alaisena tai edellyttäen hänen hyväksymistään, sen mukaan kuin sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi, aluksen päällikön tulee luokan C aineiden ollessa kyseessä huolehtia seuraavien ehtojen noudattamisesta:
a) Jos lasti puretaan säiliöstä kokonaan tai osittain, mutta säiliötä ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
b) Jos lasti puretaan merellä:
(i) lastiputkistojärjestelmä, jota käytetään kyseisen säiliön yhteydessä, tulee tyhjentää ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan;
(ii) säiliöön jäljelle jäävän aineen määrä ei ylitä enimmäismäärää, joka tätä ainetta voidaan mereen tyhjentää tämän säännön D kappaleen 3 c) kohdan mukaisesti. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan;
(iii) jos jäljelle jäänyt määrä aiotaan tyhjentää mereen, tulee hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaa, ja aineen tarpeellinen laimennusaste, joka riittää kyseiselle tyhjentämiselle, tulee saavuttaa. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan; tai
(iv) jos säiliönpesuvettä ei tyhjennetä mereen ja jos jokin säiliönpesuveden sisäinen siirto tästä säiliöstä tapahtuu, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan; ja
(v) jokaisen tällaisten säiliönpesuvesien myöhemmän tyhjentämisen mereen tulee tapahtua noudattaen tämän säännön D kappaleen 3 kohdan vaatimuksia.
c) Jos säiliö puhdistetaan satamassa:
(i) säiliönpesuvedet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan; tai
(ii) säiliönpesuvedet tulee säilyttää aluksella ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan osoittaen säiliönpesuvesien sijainnin ja sijoittelun.
d) Jos Itämeren alueella suoritetun luokkaan C kuuluvan aineen purkauksen jälkeen jätteet tai säiliönpesuvedet aiotaan säilyttää aluksella kunnes alus on alueen ulkopuolella, päällikön tulee tämä osoittaa asianmukaisella merkinnällä lastipäiväkirjaan.
Luokan D aineet
7. Aluksen päällikön tulee luokan D aineiden kohdalla varmistaa, että seuraavat ehdot täytetään:
a) Jos lasti puretaan säiliöstä kokonaan tai osittain, mutta säiliötä ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
b) Jos säiliö puhdistetaan merellä:
(i) lastiputkistojärjestelmä, jota käytetään kyseisen säiliön yhteydessä, tulee tyhjentää ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan;
(ii) jos jäljelle jäänyt ainemäärä aiotaan tyhjentää mereen, aineen tarpeellinen laimennusaste, joka riittää kyseiselle tyhjennykselle, tulee saavuttaa. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan;
(iii) jos säiliönpesuvettä ei tyhjennetä mereen ja jos jokin säiliönpesuveden sisäinen siirto tästä säiliöstä tapahtuu, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan; ja
(iv) jokaisen tällaisten säiliönpesuvesien myöhemmän tyhjentämisen mereen tulee tapahtua noudattaen tämän säännön D kappaleen 4 kohdan vaatimuksia.
c) Jos säiliö puhdistetaan satamassa:
(i) säiliönpesuvedet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan; tai
(ii) säiliönpesuvedet tulee säilyttää aluksella ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan osoittaen säiliönpesuvesien sijainnin ja sijoittelun.
Tyhjennys jätesäiliöstä
8. Kaikki aluksen jätesäiliössä säilytettävät jätteet, mukaanluettuna jätteet pumppuhuoneen kuvuista, jotka sisältävät luokan A tai B ainetta, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon noudattaen tämän säännön D kappaleen soveltuvan kohdan 1 tai 2 määräyksiä. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
9. Kaikki aluksen jätesäiliössä säilytettävät jätteet, mukaanluettuna jätteet pumppuhuoneen kuvuista, jotka sisältävät luokan C ainetta yli tämän säännön D kappaleen 3 c) kohdassa määritellyn enimmäismäärän, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.
G Lastipäiväkirja
1. Jokaisessa aluksessa, johon tätä sääntöä sovelletaan, tulee olla lastipäiväkirja, joko osana aluksen virallista laivapäiväkirjaa tai muuten, jonka tulee olla sellainen kuin tämän liitteen V lisäyksessä tarkemmin määrätään.
2. Lastipäiväkirjaan tulee tehdä merkintä säiliökohtaisesti aina, kun aluksella tapahtuu jokin seuraavista, haitallisia nestemäisiä aineita koskevista toiminnoista:
(i) lastin lastaus;
(ii) lastin purkaus;
(iii) lastin siirto;
(iv) lastin, lastijätteiden tai lastia sisältävien seosten siirto jätesäiliöön;
(v) lastisäiliöiden puhdistus;
(vi) siirto jätesäiliöistä;
(vii) painolastin otto lastisäiliöön;
(viii) likaisen painolastiveden siirto;
(ix) tyhjennys mereen tämän säännön D kappaleen mukaisesti.
3. Jos jokin sellainen haitallisen nestemäisen aineen tai näitä aineita sisältävän seoksen tyhjennys, joka mainitaan tämän yleissopimuksen liitteessä VI tai tämän säännön E kappaleessa tapahtuu joko tarkoituksellisesti tai vahingossa, lastipäiväkirjaan tulee tehdä merkintä, josta ilmenevät tyhjennyksen syy ja olosuhteet.
4. Kun sopimuspuolen nimittämä tai valtuuttama tarkastaja, jonka tehtävänä on valvoa tämän säännön alaisia toimenpiteitä, on tarkastanut aluksen, hänen tulee tehdä asianmukainen merkintä lastipäiväkirjaan.
5. Jokainen tämän kappaleen kohdissa 2 ja 3 mainittu toimenpide tulee täydellisenä ilman viivytystä merkitä lastipäiväkirjaan niin, että kaikki lastipäiväkirjan tätä toimenpidettä koskevat merkinnät tulevat täytetyiksi. Jokainen merkintä tulee toimenpiteestä vastuussa olevan päällystöön kuuluvan henkilön tai henkilöiden allekirjoittaa ja, kun aluksella on miehistö, aluksen päällikön tulee allekirjoittaa jokainen sivu. Lastipäiväkirjan merkintöjen tulee olla sen valtion virallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, ja paitsi jos alus on kotimaan liikenteessä, joko englanniksi tai ranskaksi. Merkinnät sen valtion virallisella kansallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, ovat ratkaisevia riidan tai poikkeavuuden sattuessa.
6. Lastipäiväkirja tulee pitää sellaisessa paikassa, josta se on helposti saatavissa tarkastusta varten ja, paitsi miehittämättömissä hinattavissa aluksissa, se tulee pitää aluksella. Lastipäiväkirja tulee säilyttää kaksi vuotta viimeisen merkinnän tekemisestä lukien.
7. Sopimuspuolen asianomainen viranomainen voi tarkasti jokaisen tämän säännön alaisuuteen kuuluvan aluksen lastipäiväkirjan aluksen ollessa sen satamassa ja voi ottaa jäljennöksen kaikista kirjan merkinnöistä ja vaatia aluksen päällikköä todistamaan jäljennöksen oikeaksi. Jokainen näin otettu ja päällikön oikeaksi todistama jäljennös aluksen lastipäiväkirjamerkinnästä tulee hyväksyä missä tahansa oikeuskäsittelyssä todistuskappaleeksi merkinnöiltä mainituista asioista. Asianomaisen viranomaisen tämän kappaleen perusteella suorittama lastipäiväkirjan tarkastus ja oikeaksi todistetun jäljennöksen otto tulee suorittaa niin joutuisasti kuin mahdollista aiheuttamatta aluksen tarpeetonta viivytystä.
H Vastaanottolaitteistot
1. Sopimuspuolet ottavat vastatakseen siltä, että vastaanottolaitteistot, jotka kattavat sen Itämeren alueen satamia, terminaaleja tai aluksenkorjaussatamia käyttävien alusten tarpeet toimitetaan seuraavasti:
a) lastin lastaus- ja purkaussatamissa ja terminaaleissa tulee olla laitteistot, jotka pystyvät vastaanottamaan, aiheuttamatta aluksille tarpeetonta viivytystä, sellaiset jätteet ja seokset, jotka sisältävät haitallista nestemäistä ainetta ja jotka jäävät hävitettäväksi niitä kuljetettavista aluksista tämän säännön soveltamisen seurauksena; ja
b) aluksenkorjaussatamissa, joissa suoritetaan korjauksia kemikaalisäiliöaluksille, tulee olla riittävät laitteistot vastaanottamaan haitallisia nestemäisiä aineita sisältäviä jätteitä ja seoksia.
2. Jokaisen sopimuspuolen tulee määrätä minkä tyyppiset laitteistot tulee toimittaa tämän kappaleen 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi sen lastin lastaus- ja purkaussatamiin, terminaaleihin ja aluksenkorjaussatamiin Itämeren alueella.
6 SÄÄNTÖPAKATUT VAHINGOLLISET AINEET
A. Sopimuspuolten tulee niin pia kuin mahdollista soveltaa sopivia yhtäläisiä sääntöjä, jotka koskevat vahingollisten aineiden kuljettamista pakattuina tai rahtikonteissa, siirrettävissä säiliöissä tai maantiekuljetussäiliöissä ja junasäiliövaunuissa.
B. Eräiden komission mahdollisesti määritteleminen vahingollisten aineiden kohdalla aluksen päällikön tai omistajan tai hänen edustajansa tulee ilmoittaa asianomaiselle satamaviranomaiselle aikomuksesta lastata tai purkaa näitä aineita vähintään 24 tuntia ennen kyseistä toimenpidettä.
C. Ilmoitus vahingollisiin aineisiin liittyvästä onnettomuustapahtumasta tulee tehdä noudattaa tämän yleissopimuksen liitteen VI määräyksiä.
7 SÄÄNTÖKÄYMÄLÄJÄTEVESI
Sopimusvaltioiden tulee soveltaa tämän säännön A-D kappaleiden määräyksiä, jotka koskevat käymäläjäteveden tyhjentämistä aluksista Itämeren alueella.
A Määritelmät
Tässä säännössä:
1. "Uusi alus" tarkoittaa alusta:
a) jonka rakennussopimus on tehty, tai rakennussopimuksen puuttuessa, jonka köli on laskettu tai joka on samankaltaisessa rakennusvaiheessa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, tai
b) jonka luovutus on kolme vuotta tai enemmän tämän yleissopimuksen voimaantulopäivän jälkeen.
2. "Olemassaoleva alus" tarkoittaa alusta, joka ei ole uusi alus.
3. "Käymäläjätevesi" tarkoittaa:
a) tyhjennyksiä ja muita jätteitä kaikenlaisista käymälöistä, pisoaareista ja WC-pyykateista;
b) tyhjennyksiä lääkintätiloista (lääkevarastosta, sairasosastosta jne) näissä tiloissa sijaitsevien pesualtaiden, kylpyammeiden ja pyykattien kautta;
c) tyhjennyksiä eläviä eläimiä sisältävistä tiloista; tai
d) muita edellisen kanssa sekoitettuja jätevesiä.
4. "Pitosäiliö " tarkoittaa säiliötä, jota käytetään käymäläjäteveden keräämiseen ja varastoimiseen.
B Soveltaminen
1. Tämän säännön määräyksiä sovelletaan:
a) uusiin aluksiin, jotka saavat kuljettaa yli 100 henkilöä, viimeistään 1.1.1977 lähtien;
b) olemassaoleviin aluksiin, jotka saavat kuljettaa yli 400 henkilöä, viimeistään 1.1.1978 lähtien; ja
c) muihin aluksiin, jotka on määritelty kohdissa (i), (ii) ja (iii), sopimuspuolten komission suosituksen perusteella päättämistä päivämääristä lähtien:
(i) alukset, joiden bruttovetoisuus on yli 200 rekisteritonnia;
(ii) alukset, joiden bruttovetoisuus on korkeintaan 200 rekisteritonnia ja jotka saavat kuljettaa yli 10 henkilöä;
(iii) alukset, joilla ei ole mitattua bruttovetoisuutta ja saavat kuljettaa yli 10 henkilöä.
Uusien tällaisten alusten kohdalla päivämäärän on oltava viimeistään 1.1.1979. Olemassaolevien tällaisten alusten kohdalla päivämäärän on oltava viimeistään 10 vuotta uusille aluksille päätetyn päivämäärän jälkeen.
2. Sopimuspuoli voi, jos se havaitsee, että tämän kappaleen 1 b) kohdan määräysten soveltaminen tiettyyn alukseen vaatisi kohtuuttomia rakenteellisia muutoksia, antaa alukselle poikkeusluvan määräysten soveltamisesta päivä-määrään asti, jonka tulee olla 10 vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta.
C Käymäläjäteveden tyhjentäminen
1. Tämän säännön D kappaleessa mainituin poikkeuksin on käymäläjäteveden tyhjentäminen mereen kielletty paitsi, milloin:
a) alus tyhjentää, käyttäen hallinnon hyväksymää järjestelmää, hienonnettua ja desinfioitua käymäläjätevettä etäämpänä kuin 4 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta, tai käymäläjätevettä, jota ei ole hienonnettu tai desinfioitu, etäämpänä kuin 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta, sillä ehdolla, että joka tapauksessa käymäläjätevettä, joka on varastoitu pitosäiliössä, ei tyhjennetä hetkessä, vaan kohtuullisella nopeudella, kun alus kulkee reitillään ja vähintään 4 solmun nopeudella; tai
b) aluksella on toiminnassa hallinnon hyväksymä käymäläjäteveden käsittelylaitteisto, ja
(i) laitteiston koetulokset on merkitty aluksessa olevaan asiakirjaan;
(ii) lisäksi poistovesi ei saa muodostaa näkyviä kelluvia kiinteitä kappaleita eikä aiheuttaa ympäröivän veden värjääntymistä; tai
c) alus sijaitsee tietyn valtion lainkäyttövallan piirissä olevalla vesialueella ja tyhjentää käymäläjätevettä noudattaen sellaisia lievempiä vaatimuksia, jotka tämä valtio on saattanut antaa.
2. Jos käymäläjätevesi sekoitetaan sellaisten jätteiden tai jäteveden kanssa, joilla on erilaiset tyhjennysvaatimukset, ankarimpia vaatimuksia tulee noudattaa.
D Poikkeukset
Tämän säännön C kappale ei koske:
a) käymäläjäteveden tyhjentämistä aluksesta, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä;
b) käymäläjäteveden mereen tyhjentämistä, joka johtuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty ennen ja jälkeen vaurioitumisen tapahtumista tarkoituksella tyhjentämisen estäminen tai sen pienentäminen.
E Vastaanottolaitteistot
1. Jokainen sopimuspuoli ottaa vastatakseen siltä, että sen Itämeren alueen satamat ja terminaalit on varustettu laitteistoilla käymäläjätevesien vastaanottamiseksi, aiheuttamatta aluksille tarpeetonta viivytystä, jotka riittävät kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet.
2. Jotta vastaanottolaitteiston putkisto voitaisiin kytkeä aluksen tyhjennysputkistoon, molemmissa putkistoissa tulee olla normitettu yhdistelaippa seuraavan taulukon mukaisesti:
Yhdistelaipan normimitat
Osa Mitta
ulkohalkaisija 210 mm
sisähalkaisija määräytyy putken ulkohalkaisijan
mukaan
reikäympyrän halkaisija 170 mm
reiät laipassa 4 halkaisijaltaan 18 mm reikää
yllämainitun halkaisijan omaavalla
reikäympyrällä yhtä kaukana
toisistaan ja jyrsittynä auki
laipan ulkoreunaan saakka.
Jyrsinnän leveys 18 mm
laipan paksuus 16 mm
pultit ja mutterit: 4 kpl, jokaisen halkaisija 16 mm
ja pituus sopiva
määrä ja laatu Laippa tulee suunnitella niin,
että siihen voidaan liittää putkia,
joiden enimmäissisämitta on 100 mm
ja laippojen tulee olla terästä tai
muuta vastaavaa ainetta ja niissä
tulee olla tasapinta. Laipan sekä
sen yhteydessä käytetyn sopivan
tiivisteen tulee kestää 6 kg/cm 2
työpaine.
Aluksissa, joiden mallireunaan mitattu syväys on korkeintaan 5 m, tyhjennysputken sisähalkaisija voi olla 38 mm.
8 SÄÄNTÖKIINTEÄT JÄTTEET
Sopimuspuolten tulee niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 1.1.1976 tai tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä, jos tämä on myöhempi, soveltaa tämän säännön A-D kappaleiden määräyksiä, jotka koskevat kiinteiden jätteiden hävittämistä aluksista Itämeren alueella.
A Määritelmä
Tässä säännössä:
"Kiinteät jätteet" tarkoittaa kaikenlaista ruoka-, kotitalous- ja muuta toiminnallista jätettä, lukuunottamatta tuoreita kaloja ja niiden osia, joita syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jotka täytyy hävittää jatkuvasti tai aika ajoin, lukuunottamatta niitä aineita, jotka on määritelty tai luetteloitu tämän liitteen muissa säännöissä.
B Kiinteiden jätteiden hävittäminen
1. Tämän säännön C ja D kappaleessa mainituin poikkeuksin:
a) seuraavien kiinteiden jätteiden hävittäminen mereen on kielletty:
(i) kaikkien muovien, mukaanluettuna, mutta ei ainoastaan, keinotekoiset köydet ja kalastusverkot sekä muoviset jätesäkit; ja
(ii) kaikkien muiden kiinteiden jätteiden, mukaanluettuna paperituotteet, rievut, lasi, metalli, pullot, taloustavara, sälytyspuut, vuoraus- ja pakkausaineet;
b) ruoantähteiden hävittäminen mereen tulee tehdä niin kaukana maasta kuin mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 12 meripeninkulmaa lähimmästä maasta.
2. Jos kiinteät jätteet sekoitetaan muiden tyhjennettävien aineiden kanssa, joilla on erilaiset hävitys- tai tyhjennysvaatimukset, ankarimpia vaatimuksia tulee noudattaa.
C Erikoisvaatimukset kiinteille ja kelluville alustoille
1. Tämän kappaleen 2 kohdassa mainituin poikkeuksin on kaikkien tämän säännön säätelemien aineiden hävittäminen mereen kielletty kiinteiltä tai kelluvilta alustoilta, jotka toimivat merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai 500 m etäisyydellä niistä.
2. Ruoan jätteiden, kun ne ovat kulkeneet hienontimen tai rouhimen läpi, hävittäminen mereen voidaan sallia kiinteiltä ja kelluvilta alustoilta, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulmaa etäämpänä maasta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai 500 m etäisyydellä niistä. Tällaisten hienonnettujen tai rouhittujen ruoanjätteiden tulee kyetä läpäisemään verkko, jonka aukot ovat korkeintaan 25 mm suuruisia.
D Poikkeukset
Tämän säännön B ja C kappaleet eivät koske:
a) kiinteiden jätteiden hävittämistä alukselta, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai
b) kiinteiden jätteiden mereen pääsemistä, joka johtuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty ennen ja jälkeen vaurioitumisen tapahtumista mereen pääsemisen estämiseksi tai pienentämiseksi; tai
c) keinotekoisten kalastusverkkojen tai keinotekoisen aineen vahingossa tapahtuvaa mereen putoamista, joka johtuu sellaisten verkkojen korjaamisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty tällaisen putoamisen estämiseksi.
E Vastaanottolaitteistot
Jokainen sopimuspuoli ottaa vastatakseen siitä, että sen Itämeren alueen satamiin ja terminaaleihin toimitetaan laitteistot kiinteiden jätteiden vastaanottamiseksi aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä ja niitä käyttävien alusten tarpeet huomioon ottaen.
LIITE IV, LISÄYS I ÖLJYLUETTELO
(Öljyluettelo ei välttämättä ole täydellinen.)
Biitumiliuokset
Leikkausöljy
Puhallettujen bitumien lähtöaine
Suoratislauksen pohjaöljy
Öljyt
Puhdistetut
Raakaöljy
Raakaöljyä sisältävät seokset
Dieselöljy
Polttoöljy n:o 4
Polttoöljy n:o 5
Polttoöljy n:o 6
Pohjatuotepolttoöljy
Tieöljy
Muuntajaöljy
Aromaattinen öljy (lukuunottamatta kasvisöljyä)
Voiteluöljy ja voiteluöljyn perusaine
Kivennäisöljy
Moottorivoiteluöljy
Tunkeumaöljy
Värttinäöljy
Turbiinivoiteluöljy
Tisleet
Suoratisle
Raakaöljy, josta kevyimmät osat poistettu tislauksella
Kaasuöljyt
Krakatut kaasuöljyt
Bensiinin seosaineet
Alkylaattibensiini
Reformaattibensiini
Polymeeribensiini
Bensiinit
Kevytbensiini
Moottoribensiini
Lentobensiini
Suoratislebensiini
Lämmityspetroli
Kevyt dieselöljy
Kevyt polttoöljy
Kevyt dieselöljy
Lentopetroli (suihkupolttoaine)
Lentopetrolit
Raskas lentopetroli
Turbiinipolttoaine
Petroli
Uutebensiini
Nafta (raakabensiini)
Liuotinbensiini
Maaöljypohjainen liuotin
Kapea öljyjae
LIITE IV, LISÄYS II SUUNTAVIIVAT HAITALLISTEN NESTEMÄISTEN AINEIDEN LUOKITTELEMISEKSI
Luokka A
Aineet, joka kasautuvat ravintoketjussa ja jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa meren elämälle ja ihmisen terveydelle; tai jotka ovat erittäin myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 4, jonka määrittelee TLm [medium tolerance limit, keskimääräinen sietoraja], joka on pienempi kuin 1 miljoonasosa); sekä eräät aineet, jotka ovat verraten myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 3, jonka määrittelee TLm joka on 1 ja 10 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.
Luokka B
Aineet, jotka kasautuvat ravintoketjussa, mutta jotka hajoavat viikon sisällä; tai jotka saattavat aiheuttaa merestä saatavan ruoan makuvirheitä; tai jotka ovat verrattain myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 3, jonka määrittelee TLm, joka on 1 ja 10 miljoonasosan välillä); sekä eräät aineet jotka ovat hieman myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 2, jonka määrittelee TLm joka on 10 ja 100 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.
Luokka C
Aineet, jotka ovat hieman myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 2, jonka määrittelee TLm, joka on 10 ja 100 miljoonasosan välillä); sekä eräät aineet, jotka ovat käytännöllisesti katsoen myrkyttömiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 1, jonka määrittelee TLm, joka on 100 ja 1000 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.
Luokka D
Aineet, jotka ovat käytännöllisesti katsoen myrkyttömiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 1, jonka määrittelee TLm, joka on 100 ja 1000 miljoonasosan välillä); tai jotka aiheuttavat sakkaa, joka peittää meren pohjan sekä joilla on korkea biologinen hapenkulutus (BHK); tai jotka ovat erittäin vahingollisia ihmisen terveydelle ja joilla on LD50 (lethal dose, kuolettava annos) pienempi kuin 5 mg/kg; tai jotka pysyvyytensä, hajunsa tai myrkyllisten tai häiritsevien ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavat viihtyvyisyyden kohtalaista vähentymistä, mahdollisesti häiriten uimarantojen käyttöä; tai jotka ovat kohtalaisen vahingollisia ihmisen terveydelle ja joilla on LD50, 5 mg/kg ja 50 mg/kg välillä, sekä jotka aiheuttavat viihtyisyyden pientä vähentymistä.
Muut nestemäiset aineet (5 sääntö, C kappale)
Muut aineet kuin ne, jotka on luokiteltu ylläoleviin luokkiin A, B, C ja D.
LIITE IV, LISÄYS III LUETTELO IRTOLASTINA KULJETETTAVISTA HAITALLISISTA NESTEMÄISISTÄ AINEISTA
(Taulukko, katso painettu sopimus.)
LIITE IV, LISÄYS IV LUETTELO MUISTA IRTOLASTINA KULJETETTAVISTA NESTEMÄISISTÄ AINEISTA
Asetoninitriili (metyylisyanidi)
tert-Amyylialkoholi
n-Butyylialkoholi
Butyyrilaktoni
Kalsiumkloridi (liuos)
Risiiniöljy
Sitruskasvien mehut
Kookospähkinäöljy
Kalanmaksaöljy
iso-Dekyylialkoholi
n-Dekyylialkoholi
Dekyylioktyylialkoholi
Dibutyylieetteri
Dietanoliamiini
Dieteeniglykoli
Dipenteeni
Dipropyleeniglykoli
Etyylialkoholi
Eteeniglykoli
Rasva-alkoholit (C12-C20)
Glyseriini
n-Heptaani
Hepteeni (isomeeriseokset)
n-Heksaani
Ligroiini
Metyylialkoholi
Metyyliamyyliasetaatti
Metyyliketoni (2-butanoni)
Maito
Melassit
Oliiviöljy
Polypropyleeniglykoli
iso-Propyyliasetaatti
iso-Propyylialkoholi
Propyleeniglykoli
Propyleenioksidi
Propyleenitetrameeri
Propyleenitrimeeri
Sorbitoli
Rikki (liuos)
Tridekanoli
Trieteeniglykoli
Trieteenitetramiini
Tripropyleeniglykoli
Vesi
Viini
LIITE IV, LISÄYS V LASTIPÄIVÄKIRJA ALUKSIA VARTEN, JOTKA KULJETTAVAT HAITALLISTA NESTEMÄISTÄ AINETTA IRTOLASTINA
Aluksen nimi..................................
Jokaisen säiliön lastitilavuus kuutiometreissä
..............................................
Matka, mistä...............mihin..............
a) Lastin lastaus
1. Lastauspaikka ja -aika
2. Lasti(e)n nimi ja luokka
3. Lastatun säiliön (säiliöiden) tunnus
b) Lastin siirto
4. Siirtopäivä
5. Säiliön (säiliöiden) tunnus (i) mistä (ii)mihin
6. Tyhjennettiinkö 5(i):ssä mainittu (mainitut) säiliö(t)
7. Jos ei tyhjennetty, jäljellejäänyt määrä
c) Lastin purkaus
8. Purkauspaikka ja -aika
9. Puretun (purettujen) säiliön (säiliöiden) tunnus
10. Tyhjennettiinkö säiliö(t)?
11. Jos ei tyhjennetty, säiliöön (säiliöihin) jäljelle jäänyt määrä
12. Puhdistetaanko säiliö(t)?
13. Jätesäiliöön siirretty määrä
14. Jätesäiliön tunnus
d) Painolastin otto lastisäiliöön
15. Säiliön (säiliöiden) tunnus johon painolastia otettu
16. Päivämäärä ja aluksen sijainti painolastin oton alkaessa
.............Aluksen päällikön allekirjoitus
e) Lastisäiliöiden puhdistus
Luokan A aineet
17. Puhdistetun säiliön (säilöiden) tunnus
18. Puhdistuspäivämäärä ja aluksen sijainti puhdistettaessa
19. Puhdistustapa (tavat)
20. Käytetyn vastaanottolaitteiston sijainti
21. Poistoveden ainepitoisuus kun tyhjennys vastaanottolaitteistoon lopetettiin
22. Säiliöön jäävä määrä
23. Lopullisessa puhdistuksessa säiliöön lisätyn veden lisäystapa ja määrä
24. Mereen tyhjennyksen päivämäärä ja paikka
25. Mereen tyhjennettäessä käytetty menettelytapa ja välineistö
Luokkien B, C ja D aineet
26. Käytetty pesutapa
27. Käytetty vesimäärä
28. Mereen tyhjennyksen päivämäärä ja paikka
29. Mereen tyhjennettäessä käytetty menettelytapa ja välineistö
f) Likaisen painolastiveden siirto
30. Säiliön (säiliöiden) tunnus
31. Päivämäärä ja aluksen sijainti mereen tyhjentämisen alkaessa
32. Päivämäärä ja aluksen sijainti lopetettaessa mereen tyhjennys
33. Aluksen nopeus (nopeudet) tyhjennyksen aikana
34. Mereen tyhjennetty määrä
35. Jätesäiliöön (säiliöihin) siirretyn pilaantuneen veden määrä (merkitse jätesäiliön (säiliöiden) tunnus)
36. Vastaanottolaitteistoon tyhjennyksen päivämäärä ja satama (mikäli soveltuu)
g) Siirto jätesäiliöistä/jätteen hävittäminen
37. Jätesäiliön (säiliöiden) tunnus
38. Jokaisesta säiliöstä hävitetty määrä
39. Jätteen hävitystapa:
(a) vastaanottolaitteistoon
(b) sekoitettu lastin kanssa
(c) siirretty muuhun säiliöön (säilöihin) (merkitse säiliön (säiliöiden) tunnus)
(d) muu tapa
40. Jätteen hävittämispäivämäärä ja satama
.............Aluksen päällikön allekirjoitus
h) Onnettomuudesta johtuva tai muu poikkeuksellinen tyhjennys
41. Tapahtumapäivämäärä ja aika
42. Aluksen sijainti tapahtumahetkellä
43. Aineen nimi, luokka ja arvioitu määrä
44. Tyhjennyksen tai päästön olosuhteet ja yleisiä huomioita
.............Aluksen päällikön allekirjoitus
LIITE V POIKKEUKSET JÄTTEIDEN JA MUIDEN AINEIDEN ITÄMEREN ALUEELLE LASKEMISTA KOSKEVASTA YLEISKIELLOSTA
1 sääntö
Tämän yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleen mukaisesti jätteiden mereen laskemista koskeva yleiskielto ei koske ruoppausmassoja edellyttäen että:
1. ne eivät sisällä merkittäviä määriä eikä pitoisuuksia niitä aineita, jotka komissio tulee määrittelemään ja jotka on lueteltu tämän yleissopimuksen liitteissä I ja II; ja
2. mereen laskeminen suoritetaan asianomaisen kansallisen viranomaisen erityisluvalla, joko
a) sopimuspuolen aluemerellä; tai
b) tarpeen vaatiessa aluemeren ulkopuolella komission kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Antaessaan lupia sopimuspuolen tulee noudattaa tämän liitteen 3 säännön määräyksiä.
2 sääntö
1. Asianomaisen kansallisen viranomaisen, joka on mainittu tämän yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleessa, tulee:
a) antaa tämän liitteen 1 säännössä tarkoitettuja erityislupia;
b) pitää kirjaa luvan nojalla mereen laskettujen aineiden laadusta ja määrästä sekä mereen laskemisen paikasta, ajasta ja tavasta;
c) kerätä saatavissa olevia tietoja Itämeren alueelle viime aikoina, ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa, laskettujen aineiden laadusta ja määrästä, mikäli kyseessä olevat aineet saattavat liata Itämeren alueen vettä tai pilata eliöitä tai takertua kalanpyydyksiin tai aiheuttaa muunlaista haittaa, sekä tällaisen mereen laskemisen paikasta, ajasta ja tavasta.
2. Asianomaisen viranomaisen tulee antaa erityislupia tämän liitteen 1 säännön mukaisesti, milloin kyseessä on Itämeren alueelle laskettavaksi tarkoitettu aine, joka
a) on lastattu kyseisen sopimuspuolen alueella;
b) on lastattu alukseen tai ilma-alukseen, joka on rekisteröity kyseisen sopimuspuolen alueella tai käyttää sen lippua, milloin lastaus suoritetaan sellaisen valtion alueella, joka ei ole sopimuspuoli;
3. Antaessaan yllä mainitun 1 a) kohdan mukaisia lupia asianomaisen viranomaisen tulee noudattaa tämän liitteen 3 säännön määräyksiä sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan kriteerejä, toimenpiteitä ja vaatimuksia.
4. Jokaisen sopimuspuolen tulee ilmoittaa komissiolle ja tarpeen mukaan muille sopimuspuolille tämän liitteen 2 säännön 1 c) kohdassa mainitut tiedot. Menettelytavan ja ilmoitusten laadun päättää komissio.
3 sääntö
Antaessaan tämän liitteen 1 säännön mukaisia erityislupia asianomaisen kansallisen viranomaisen tulee ottaa huomion:
1. Mereen laskettavan ruoppausmassan määrä.
2. Tämän yleissopimuksen liitteissä I ja II mainittujen aineiden pitoisuus.
3. Paikka (esim. mereen laskemispaikan koordinaatit, syvyys a etäisyys rannikosta) ja sijainti erityistä merkitystä omaavien alueiden suhteen (esim. virkistysalueet, kalan kutu- ja poikastuotantoalueet ja kalastusalueet, yms.).
4. Seuraavat veden laatutiedot, jos mereen laskeminen suoritetaan aluemeren ulkopuolella:
a) hydrografiset ominaisuudet (esim. lämpö. tila, suolapitoisuus, tiheys, pohjan pinnanmuodostus);
b) kemialliset ominaisuudet (esim. pH liuennut happi, kasvinravinteet);
c) biologiset ominaisuudet (esim. perustuotanto ja pohjaeläimet).
Tietoihin tulisi sisältyä riittävä selvitys tässä kappaleessa mainittujen ominaisuuksien vuotuisista keskiarvoista ja kausivaihteluista.
5. Mereen laskemispaikalla mahdollisesti tapahtunut muu jätteiden laskeminen ja sen vaikutukset.
4 sääntö
9 artiklan 5 kappaleen mukaisen ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
1. Mereen lasketun aineen paikka, lasketun aineen laatu ja suoritetut haittojen vähentämistoimenpiteet:
a) sijainti (esim. sen paikan koordinaatit, syvyys ja etäisyys rannikosta, jossa mereen laskeminen hätätilan vallitessa tapahtui);
b) mereenlaskemistapa;
c) mereen lasketun aineen määrä ja koostumus samoin kuin sen fysikaaliset (esim. liukenevuus ja tiheys), kemialliset ja biokemialliset (esim. hapenkulutus, kasvinravinteet) ja biologiset ominaisuudet (esim. virusten, bakteerien, hiivasienten ja loisten esiintyminen);
d) myrkyllisyys;
e) tämän yleissopimuksen liitteissä I ja II mainittujen aineiden pitoisuus;
f) laimentumisominaisuudet (esim. virtausten ja tuulen vaikutukset ja vaakasuora kulkeutuminen sekä pystysuora sekoittuminen);
g) veden ominaisuudet (esim. lämpötila, pH, pelkistys-hapetusolosuhteet, suolapitoisuus ja kerrostuneisuus);
h) pohjan ominaisuudet (esim. pohjan muoto, geologiset piirteet ja pelkistys-hapetus. olosuhteet); ja
i) haittojen vähentämiseksi suoritetut toimenpiteet sekä suoritetut tai suunnitellut jälkitarkkailutoimenpiteet.
2. Yleiset näkökohdat ja olosuhteet:
a) mahdolliset vaikutukset meren virkistyskäyttöön (esim. kelluva tai rantaan ajautunut aines, sameus, haju- ja värihaitta sekä vaahtoaminen);
b) mahdolliset vaikutukset meren eliöstöön, kalan, äyriäisten ja simpukan viljelyyn, kalakantoihin ja kalastukseen, levän keräykseen ja viljelyyn; ja
c) mahdolliset vaikutukset muuhun meren käyttöön (esim. teollisuuden käyttöveden laadun huononeminen, vedenalaisten rakennelmien syöpyminen, kelluvien ainesten haitat alusten toiminnoille, haitat kalastukselle ja merenkululle sekä tieteellisistä tai luonnonsuojelusyistä erityisen tärkeiden alueiden suojelulle).
LIITE VI YHTEISTYÖ MEREN PILAANTUMISEN TORJUMISESSA
1 sääntö
Tässä liitteessä:
1. "Alus" tarkoittaa mitä tahansa vesikulkuneuvoa, joka toimii merellisessä ympäristössä ja käsittää kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset, kelluvat alukset sekä kiinteät ja liikkuvat alustat.
2. "Hallinto" tarkoittaa sen valtion hallitusta, jonka hallintavallassa alus toimii. Alusten, jotka ovat oikeutettuja käyttämään jonkin valtion lippua, kohdalla hallinto on tämän valtion hallitus. Kiinteiden tai uivien alustojen ollessa kyseessä, jotka toimivat sellaiseen rannikkoon liittyvän merenpohjan tai sen sisustan tutkimuksessa, jossa rannikkovaltiolla on yksinoikeus luonnonvarojensa tutkimiseen ja hyväksikäyttöön, hallinto on kyseisen rannikkovaltion hallitus.
3. a) "Tyhjentäminen" vahingollisten aineiden tai näitä aineita sisältävien jätevesien yhteydessä tarkoittaa mitä tahansa päästöä aluksesta syystä riippumatta ja käsittää kaikenlaisen vuotamisen, hävittämisen, kaatamisen, pumppaamisen, levittämisen tai tyhjentymisen.
b) "Tyhjentäminen" ei käsitä:
(i) jätteiden mereen laskemista siinä tarkoituksessa kuin se määritellään yleissopimuksessa jätteen tai muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, joka on tehty Lontoossa 29 joulukuuta 1972; tai
(ii) vahingollisen aineen päästöä, joka suoraan aiheutuu merenpohjan kivennäisvarojen tutkimisesta, hyväksikäytöstä ja näihin liittyvästä rannikon ulkopuolella tapahtuvasta käsittelystä; tai
(iii) vahingollisen aineen päästöä, joka suoritetaan oikeutetulla tarkoituksella tieteellisesti tutkia pilaantumisen torjumista ja valvontaa.
2 sääntö
Sopimuspuolet sitoutuvat ylläpitämään valmiutta mereen joutuneen öljyn ja muiden vahingollisten aineiden torjumiseksi. Tähän valmiuteen tulee kuulua riittävä kalusto, alukset ja henkilökunta, joka on valmis toimimaan sekä rannikkovesillä että aavalla merellä.
3 sääntö
Sopimuspuolten tulee, loukkaamatta tämän yleissopimuksen 4 artiklan 4 kappaleen määräyksiä, kehittää ja soveltaa käytäntöön, yksin tai yhteistyössä, Itämeren alueen kattava tiedustelutoiminta öljyn ja muiden mereen päästettyjen vahingollisten aineiden havaitsemiseksi ja seuraamiseksi.
4 sääntö
Milloin vahingollisia aineita on joutunut aluksesta mereen pakkauksissa, rahtikonteissa tai maantiekuljetussäiliöissä ja junasäiliövaunuissa, sopimusvaltioiden tulee olla yhteistyössä tällaisten pakkausten, konttien tai säiliöiden pelastamiseksi ja takaisin saamiseksi siten, että ympäristölle aiheutuva vaara saatetaan mahdollisimman vähiin.
5 sääntö
1. Sopimuspuolten tulee kehittää ja ottaa käytäntöön järjestelmä ilmoitusten vastaanottamiseksi, ohjaamiseksi ja lähettämiseksi merellä havaituista huomattavista öljyn tai muiden vahingollisten aineiden muodostamista lautoista sekä kaikista tapahtumista, jotka aiheuttavat tai todennäköisesti tulevat aiheuttamaan mitä tahansa huomattavaa pilaantumista.
2. Sopimuspuolten tulee kehottaa alusten päälliköitä ja lentokoneiden ohjaajia tekemään viivytyksettä ilmoituksen tämän järjestelmän mukaisesti merellä havaituista öljyn tai muiden vahingollisten aineiden aiheuttamista lautoista. Tällaisten ilmoitusten tulisi mahdollisuuksien mukaan sisältää seuraavat tiedot: aika, sijainti, tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet sekä havaitun lautan laatu, laajuus ja mahdollinen aiheuttaja.
3. Yllä 1 kohdassa tarkoitetussa tapahtumassa osapuolena olevan aluksen päällikön tai muun aluksesta vastaavan henkilön tulee viipymättä ja mahdollisimman täydellisenä tehdä ilmoitus tämän järjestelmän sekä tämän liitteen lisäyksen määräysten mukaisesti.
4. Jokainen sopimuspuoli sitoutuu antamaan tarkastusaluksilleen ja lentokoneilleen ja asianomaisille laitoksilleen ohjeet ilmoittaa viranomaisilleen kaikki tämän säännön 1 kohdassa tarkoitetut havainnot tai tapahtumat. Tällaisessa ilmoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan olla tämän säännön kappaleissa 2 ja 3 mainitut tiedot sekä mahdolliset viitteet kyseisen lautan leviämis- ja ajelehtimistaipumuksesta.
5. Milloin sopimuspuoli on tietoinen Itämeren alueella tapahtuneesta onnettomuudesta tai öljyn tai muiden vahingollisten aineiden muodostamista lautoista, jotka todennäköisesti ovat vakavana uhkana Itämeren alueen merelliselle ympäristölle tai rannikolle tai jonkun sopimuspuolen näihin liittyville eduille, sen tulee viipymättä välittää tiedot tästä sopimuspuolelle, johon pilaantumisen aiheuttaja saattaa vaikuttaa, sekä alusonnettomuuksien yhteydessä kyseisen aluksen hallinnolle.
6 sääntö
Jokaisen sopimuspuolen tulee kehottaa sen lippua käyttävien alusten päälliköitä antamaan onnettomuustapauksessa, asianomaisten viranomaisten pyynnöstä, sellaisia yksityiskohtaisia tietoja aluksesta ja sen lastista, joilla on merkitystä toiminnalle meren pilaantumisen estämiseksi tai torjumiseksi, ja olemaan yhteistyössä näiden viranomaisten kanssa.
7 sääntö
1. a) Sopimuspuolen tulee niin pian kuin mahdollista, kahdenkeskisesti tai monenkeskisesti, sopia niistä Itämeren alueen lohkoista, joilla ne ryhtyvät torjunta- tai pelastustoimenpiteisiin, milloin merkittävä öljyn tai muun vahingollisen aineen vuotaminen tai tapahtuma, joka aiheuttaa tai todennäköisesti tulee aiheuttamaan pilaantumista Itämeren alueella, on sattunut tai tulee todennäköisesti sattumaan. Tällaiset sopimukset eivät vaikuta mihinkään muihin sopimuspuolen keskenään tekemiin, samaa asiaa koskeviin sopimuksiin. Naapurivaltioiden tulee varmistaa eri sopimusten yhteensopeuttaminen. Sopimuspuolten tulee tiedottaa toisilleen tällaisista sopimuksista.
Sopimuspuolet voivat tarvittaessa pyytää komission apua sopimukseen pääsemiseksi.
b) Sopimusvaltion, jonka lohkolla tämän liitteen 1 säännössä mainittu tilanne sattuu, tulee tehdä tarpeellinen tilannearviointi ja ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin seurauksena olevan pilaantumisvaikutuksen välttämiseksi tai vähentämiseksi, ja sen tulee pitää vuodon ajelehtivat osat tarkkailun alaisena kunnes lisätoimenpiteet eivät ole tarpeellisia.
2. Jos tällainen vuoto ajelehtii tai todennäköisesti tulee ajelehtimaan lohkolle, jossa toisen sopimuspuolen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tämän säännön 1 a) kohdassa määritellyssä tarkoituksessa, tälle sopimuspuolelle tulee viipymättä tiedottaa tilanteesta ja toimenpiteistä, joihin on ryhdytty.
8 sääntö
Sopimuspuolella, joka tarvitsee apua öljyn tai muun vahingollisen aineen muodostamien lauttojen torjumiseen merellä, on oikeus pyytää apua muilta sopimuspuolilta, alkaen niistä, joita vahinko myös todennäköisesti tulee koskemaan. Tämän säännön nojalla apuun pyydettyjen sopimuspuolten tulee parhaan kykynsä mukaan yrittää toimittaa kyseinen apu.
9 sääntö
1. Sopimuspuolten tulee tiedottaa muille sopimuspuolille ja komissioille
a) kansallisesta organisaatiostaan, joka suorittaa öljyn ja muiden vahingollisten aineiden muodostamien lauttojen torjumista merellä;
b) kansallisista säädöksistään ja muista seikoista, joilla oli suoranaista merkitystä öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman meren pilaantumisen torjumiselle;
c) asianomainen viranomainen, jonka tehtävänä oli öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttamaa meren pilaantumista käsittelevien ilmoitusten vastaanottaminen ja lähettäminen;
d) asianomaiset viranomaiset, jotka käsittelevät tämän liitteen mukaisia sopimuspuolten keskisiä, molemminpuoliseen avunantoon, tiedottamiseen ja yhteistyöhön liittyviä toimenpiteitä koskevia kysymyksiä
e) tämän liitteen 8 säännön nojalla suoritetuista toimenpiteistä.
2. Sopimusvaltioiden tulee vaihtaa tietoutta öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen käsittelytapoja merellä koskevista tutkimus- ja kehitysohjelmista ja tuloksista, sekä tällaisen pilaantumisen torjumisesta saaduista kokemuksista.
10 sääntö
Tämän liitteen 9 säännön 1 d) kohdassa mainittujen viranomaisten tulee olla suorassa yhteydessä keskenään ja toimia yhteistyössä käytännön toimenpiteissä.
LIITTEEN VI LISÄYS ONNETTOMUUSTAPAHTUMISTA, JOIHIN LIITTYY VAHINGOLLISIA AINEITA, ANNETTAVIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1 sääntö
Ilmoitusvelvollisuus
1. Tämän lisäyksen 3 säännössä mainitussa tapahtumassa osapuolena olevan aluksen päällikön tai muun aluksesta vastuussa olevan henkilön tulee ilmoittaa tämän tapahtuman yksityiskohdat ilman viivytystä ja mahdollisimman täydellisinä tämän lisäyksen määräysten mukaisesti.
2. Jos tämän säännön 1 kappaleessa tarkoitettu alus hylätään tai jos alukselta saatu ilmoitus on epätäydellinen tai sitä ei saada, aluksen omistajan, rahtaajan, käyttäjän tai liikennöitsijän tai heidän asiamiehensä tulee ottaa vastatakseen päällikölle tämän lisäyksen määräysten mukaisesti annetuista velvollisuuksista.
2 sääntö
Ilmoitustavat
1. Jokainen ilmoitus tulee mikäli mahdollista tehdä radiolla, mutta joka tapauksessa nopeimpia ilmoituksen teon aikana käytettävissä olevia tapoja käyttäen. Radiolla tehdyille ilmoituksille tulee antaa etusija radioliikenteessä.
2. Ilmoitukset tulee osoittaa asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle, jotka on määritelty tämän yleissopimuksen VI liitteen 9 säännön 1 c) kohdassa.
3 sääntö
Koska ilmoitus tulee tehdä
Ilmoitus täytyy tehdä aina, kun tapahtumaan liittyy:
a) muu kuin tässä yleissopimuksessa sallittu tyhjentäminen; tai
b) tässä yleissopimuksessa sallittu tyhjentäminen, joka johtuu:
(i) tarkoituksesta varmistaa aluksen turvallisuus tai ihmishengen pelastamisesta merellä; tai
(ii) aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta; tai
c) vahingollisen aineen tyhjentäminen tarkoituksella torjua määrättyä pilaantumistapahtumaa tai tarkoituksella oikeutetusti tieteellisesti tutkia pilaantumisen torjumista ja valvontaa; tai
d) tämän säännön a), b tai c) kohdissa tarkoitetun tyhjennyksen todennäköisyys.
4 sääntö
Ilmoituksen sisältö
1. Jokaisen ilmoituksen tulee sisältää seuraavat yleiset tiedot:
a) aluksen tunnus;
b) tapahtuman sattumispäivämäärä ja kellonaika;
c) aluksen maantieteellinen asema tapahtuman sattuessa;
d) tapahtumahetkellä vallitsevat tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet;
e) aluksen tilaa koskevat tarpeelliset yksityiskohdat.
2. Jokaisen ilmoituksen tulee sisältää seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
a) selvä viite tai kuvaus kyseessä olevasta vahingollisesta aineesta, mukaanluettuna, mikäli mahdollista aineen oikea tekninen nimi (kauppanimiä ei pitäisi käyttää oikeiden teknisten nimien asemesta);
b) erittely tai arvio mereen tyhjennettyjen tai todennäköisesti tyhjennettävien vahingollisten aineiden määristä, pitoisuuksista ja todennäköisestä tilasta; ja
c) soveltuvin osin kuvaus pakkaustavoista ja tunnusmerkeistä; ja
d) mikäli mahdollista, lähettäjän, vastaanottajan tai valmistajan nimi.
3. Jokaisen ilmoituksen tulee selvästi osoittaa, onko tyhjennetty tai todennäköisesti tyhjennettävä aine öljyä, vaarallista nestemäistä ainetta, vaarallista kiinteää ainetta tai vaarallista kaasumaista ainetta sekä kuljetettiinko tai kuljetetaanko kyseistä ainetta irtolastina tai pakkauksissa, rahtikonteissa, siirrettävissä säiliöissä tai maantiekuljetussäiliöissä ja junasäiliövaunuissa.
4. Jokainen ilmoitus tulee tarpeen mukaan täydentää kaikella tarkoituksenmukaisella tiedolla, jota ilmoituksen vastaanottaja saattaa vaatia tai jonka ilmoituksen lähettäjä katsoo tarpeelliseksi.
5 sääntö
Täydennysilmoitus
Jokaisen henkilön, joka on tämän lisäyksen määräysten mukaisesti velvollinen lähettämään ilmoituksen, tulee mikäli mahdollista
a) tarpeen mukaan täydentää alustavaa ilmoitusta myöhempää kehitystä koskevilla tiedoilla; ja
b) täyttää mahdollisimman tarkoin uhattujen valtioiden esittämät pyynnöt tapahtumaa koskevien lisätietojen saamisesta.