36/1970

13 artikla

1. a) Liitolla on liittokokous, joka on koostunut niistä liittovaltioista, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan artikloja 13-17.

b) Joka valtion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Jokaisesta valtuuskunnasta aiheutuneet kustannukset suorittaa se hallitus, joka on asettanut valtuuskunnan.

2. a) Liittokokouksen tulee

i) käsitellä kaikki asiat, jotka koskevat liiton säilyttämistä ja kehittämistä sekä tämän yleissopimuksen soveltamista;

ii) antaa tarkistuskonferenssien valmistelemista koskevia ohjeita henkisen omaisuuden kansainväliselle toimistolle (tästä lähtien "kansainvälinen toimisto"), jota tarkoitetaan maailman henkisen omaisuuden järjestön (tästä lähtien "järjestö") perustamista koskevassa yleissopimuksessa; tällöin asianmukaista huomiota on kiinnitettävä niihin näkökohtiin, joita ne liittoon kuuluvat valtiot, joita artiklat 1317 eivät sido, esittävät;

iii) tarkastaa ja hyväksyä ne toimintakertomukset, jotka järjestön pääjohtaja esittää, samoinkuin hänen toimenpiteensä, jotka koskevat liittoa sekä antaa hänelle kaikki tarvittavat ohjeet kysymyksissä, jotka kuuluvat liiton toimialaan;

iv) valita jäsenet liittokokouksen täytäntöönpanokomiteaan;

v) tarkastaa ja hyväksyä täytäntöönpanokomitean .toimintakertomukset ja toimenpiteet sekä antaa sanotulle komitealle ohjeita;

vi) vahvistaa liiton ohjelma, hyväksyä sen kolmivuotinen tulo- ja menoarvio sekä hyväksyä sen tilit;

vii) hyväksyä liiton tilisäännöt;

viii) perustaa sellaisia asiantuntijakomiteoita ja työryhmiä, joita pidetään tarkoituksenmukaisina liiton päämäärien toteuttamiseksi;

ix) päättää, mitkä liittoon kuulumattomat valtiot sekä mitkä hallitusten väliset ja kansainväliset ei-hallitustasoiset järjestöt, voivat olla huomioitsijoina läsnä liittokokouksen istunnoissa;

x) hyväksyä artiklojen 13-17 muutokset;

xi) ryhtyä kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät liiton päämääriä;

xii) suorittaa kaikki muut tämän yleissopimuksen määräyksistä johtuvat tehtävät;

xiii) käyttää järjestön perustamista koskevassa yleissopimuksessa liittokokoukselle annettuja oikeuksia, mikäli se ne hyväksyy.

b) Kysymyksissä, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnon alaisia liittoja, tulee liittokokouksen tehdä päätöksensä neuvoteltuaan järjestön yhtenäistämiskomitean kanssa.

3. a) Kohdan b) säännösten sisältämin varauksin on jokaisella valtuutetulla oikeus edustaa vain yhtä valtiota.

b) Liittovaltioita, jotka eri sopimuksella ovat muodostaneet yhteisen elimen, joka näiden maiden puolesta 12 artiklan mukaisesti toimii kansallisena hallintoelimenä teollisoikeuden suojelemista koskevissa asioissa, voi liittokokouksen istunnoissa yhteisesti edustaa yksi näistä valtioista.

4. a) Jokaisella valtiolla, joka on jäsenenä liittokokouksessa on yksi ääni.

b) Puolet liittokokouksen jäseninä olevista valtioista muodostaa päätösvaltaisen määrän.

c) Huolimatta b-alakohdan määräyksistä, liittokokous voi, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien valtioiden lukumäärä on puolta pienempi mutta yhtä suuri tai enemmän kuin kolmannes liittokokouksen jäseninä olevista valtioista, tehdä .päätöksiä, mutta sen omia menettelytapoja koskevia päätöksiä lukuunottamatta, kaikki tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen ollessa täytetyt. Kansainvälisen toimiston tulee tiedottaa mainitut päätökset niille liittokokouksen jäseninä oleville valtioille, jotka eivät olleet edustettuina ja kehottaa niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedotuksen päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson umpeenkuluttua täten äänensä tai pidättäytymisensä ilmaisseiden valtioiden lukumäärä yltää valtioiden lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisen määrän saavuttamisesta itse istunnossa, nämä päätökset tulevat voimaan edellyttäen, että vaadittu enemmistö edelleen saavutetaan.

d) Artiklan 17: 2. määräysten sisältämin varauksin vaaditaan liittokokouksen päätöksiin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

e) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

5. a) Kohdan b) säätämin varauksin voi yksi valtuutettu äänestää ainoastaan yhden valtion nimissä.

b) Niiden liittovaltioiden, joita tarkoitetaan kohdassa 3. b), tulee liittokokouksen istunnoissa pyrkiä säännönmukaisesti siihen, että niitä edustavat omat valtuuskunnat. Jos kuitenkin erityisten syiden vuoksi joku näistä valtioista ei voi asettaa omaa valtuuskuntaa, voi tämä valtio valtuuttaa jonkin näiden valtioiden valtuuskunnista äänestämään sen nimissä; kuitenkin saa jokainen valtuuskunta äänestää valtuutuksen perusteella ainoastaan yhden valtion puolesta. Tällainen äänestysvaltuutus tulee ilmoittaa valtion päämiehen tai asianomaisen hallituksen jäsenen allekirjoittamalla asiakirjalla.

6. Liittovaltiot, jotka eivät ole liittokokouksen jäseniä, ovat oikeutettuja osallistumaan liittokokouksen istuntoihin huomioitsijoina.

7. a) Liittokokous kokoontuu varsinaiseen istuntoon kerran joka kolmas kalenterivuosi pääjohtajan kutsusta samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous, ellei erityisistä syistä muuta johdu.

b) Liittokokous kokoontuu pääjohtajan kutsusta ylimääräiseen istuntoon, jos täytäntöönpanokomitea tai neljäsosa liittokokouksen jäsenvaltioista sitä pyytää.

8. Liittokokous hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

14 artikla

1. Liittokokouksella on täytäntöönpanokomitea.

2. a) Täytäntöönpanokomitea muodostuu liittokokouksen jäsenvaltioittensa keskuudesta valitsemista valtioista. Se valtio, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on itseoikeutetusti komitean jäsen huomioon ottaen artiklan 16:7. b) säännökset.

b) Täytäntöönpanokomitean jokaisen jäsenvaltion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Jokaisesta valtuuskunnasta aiheutuneet kustannukset suorittaa se hallitus, joka on asettanut valtuuskunnan.

3. Täytäntöönpanokomitean jäsenvaltioiden lukumäärän tulee vastata neljättä osaa liittokokouksen jäsenvaltioiden lukumäärästä. Paikkojen lukumäärää laskettaessa ei oteta huomioon lukumäärää, joka jää yli neljällä jakamisen jälkeen.

4. Valittaessa jäseniä täytäntöönpanokomiteaan, tulee liittokokouksen kiinnittää asianmukaista huomiota oikeudenmukaiseen maantieteelliseen jakautumiseen ja siihen välttämättömyyteen, että valtiot, jotka ovat osallisina niissä erityisissä sopimuksissa, joita voidaan tehdä liiton puitteissa, voisivat olla täytäntöönpanokomitean jäseniä.

5. a) Täytäntöönpanokomitean jäsenten tulee olla toimessaan sen liittokokouksen istunnon päättymisestä alkaen, jossa heidät valittiin, seuraavan varsinaisen liittokokouksen istunnon päättymiseen saakka.

b) Täytäntöönpanokomitean jäsenistä voidaan korkeintaan kaksi kolmasosaa valita uudelleen.

c) Liittokokous vahvistaa täytäntöönpanokomitean jäsenten valintaa ja mahdollista uudelleenvalintaa koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt.

6. a) Täytäntöönpanokomitean tulee

i) valmistella ehdotus liittokokouksen esityslistaksi;

ii) tehdä liittokokoukselle liiton ohjelmaa ja kolmivuotistulo- ja menoarvioita koskevat esitykset, jotka pääjohtaja on valmistellut;

iii) hyväksyä ohjelman ja kolmivuotistulo- ja menoarvion puitteissa pääjohtajan valmistelevat erityiset vuosittaiset tulo- ja menoarviot ja vuosiohjelmat;

iv) tarpeellisin huomautuksin esittää liittokokoukselle pääjohtajan määräaikaiset toimintakertomukset sekä vuositilintarkastuskertomukset;

v) liittokokouksen päätösten mukaisesti ja ottaen huomioon kahden varsinaisen liittokokouksen istuntojen välillä esiintulleet olosuhteet ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta pääjohtaja asianmukaisesti toteuttaisi liiton ohjelman;

vi) suorittaa kaikki muut toimenpiteet, jotka tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti on sille annettu.

b) Kysymyksissä, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnon alaisia liittoja, tulee täytäntöönpanokomitean tehdä päätöksensä neuvoteltuaan järjestön yhtenäistämiskomitean kanssa.

7. a) Täytäntöönpanokomitea kokoontuu varsinaiseen istuntoon kerran vuodessa pääjohtajan kutsusta ja mikäli mahdollista samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yhtenäistämiskomitea.

b) Täytäntöönpanokomitea kokoontuu pääjohtajan kutsusta ylimääräiseen istuntoon joko tämän aloitteesta tai jos komitean puheenjohtaja tai neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää.

8. a) Jokaisella täytäntöönpanokomiteassa jäsenenä olevalla valtiolla on yksi ääni.

b) Puolet täytäntöönpanokomitean jäseninä olevista valtioista muodostaa päätösvaltaisen määrän.

c) Täytäntöönpanokomitea tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.

d) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

e) Kukin valtuutettu voi edustaa yhtä valtiota ja äänestää vain tämän nimissä.

9. Liittovaltiot, jotka eivät ole täytäntöönpanokomitean jäseniä, voivat olla läsnä sen istunnoissa huomioitsijoina.

10. Täytäntöönpanokomitea hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

15 artikla

1. a) Liiton hallinnolliset tehtävät suorittaa se kansainvälinen toimisto, joka seuraa sitä liittotoimistoa, joka on yhdistetty kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevalla kansainvälisellä sopimuksella perustettuun liittotoimistoon.

b) Kansainvälisen toimiston .tulee erityisesti toimia järjestön eri elinten sihteeristönä.

c) Järjestön pääjohtaja on liiton korkein toimeenpaneva virkamies sekä edustaa liittoa.

2. Kansainvälinen toimisto kokoaa ja julkaisee teollisoikeuden suojelemista koskevaa tietoutta. Jokaisen liittovaltion tulee niin pian kuin mahdollista ilmoittaa kansainväliselle toimistolle kaikki teollisoikeuden suojelemista koskevat uudet lait ja asetukset. Liittovaltioiden tulee edelleen toimittaa kansainväliselle toimistolle kaikki niiden asianomaisten elinten julkaisemat teollisoikeuteen liittyvät julkaisut, jotka välittömästi koskevat teollisoikeuden suojelemista ja joita kansainvälinen toimisto pitää toimintansa kannalta tarpeellisina.

3. Kansainvälisen toimiston tulee julkaista kuukausittain ilmestyvää aikakauslehteä.

4. Kansainvälisen toimiston tulee liittovaltion pyynnöstä antaa tietoja teollisoikeuden suojelemista koskevista kysymyksistä.

5. Kansainvälisen toimiston tulee suorittaa tutkimuksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan helpottamaan teollisoikeuden suojelemista.

6. Pääjohtajan ja jokaisen hänen siihen määräämänsä virkamiehen tulee, ilman oikeutta äänestää, ottaa osaa kaikkiin istuntoihin, joita liittokokous, täytäntöönpanokomitea ja kaikki muut asiantuntijakomiteat ja työryhmät pitävät. Pääjohtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen tulee viran puolesta toimia näiden elinten sihteerinä.

7. a) Kansainvälisen toimiston tulee liittokokouksen ohjeiden mukaisesti ja yhteistyössä täytäntöönpanokomitean kanssa valmistella konferensseja, jotka koskevat muiden yleissopimuksen säännösten kuin artiklojen 13-17 tarkistusta.

b) Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitusten välisten järjestöjen ja kansainvälisten ei-hallitustasoisten järjestöjen kanssa valmistellessaan tarkistuskonferensseja.

c) Pääjohtajan ja hänen siihen määräämien henkilöiden tulee ilman oikeutta äänestää, osallistua näiden konferenssien istuntoihin.

8. Kansainvälisen toimiston tulee suorittaa kaikki muut sille annettavat tehtävät.

16 artikla

1. a) Liitolla tulee olla tulo- ja menoarvio.

b) Liiton tulo- ja menoarvion tulee sisältää liiton omat tulot ja menot, sen maksuosuus liittojen yhteiseen menoarvioon samoin kuin tarvittaessa se määräraha, joka asetetaan järjestön konferenssin tulo- ja menoarvion käytettäväksi.

c) Menoja, joita ei voida pitää yksinomaan liiton menoina vaan joita on pidettävä myös yhden tai useamman järjestön hallinnon alaisen muun liiton menoina, on pidettävä liittojen yhteisinä menoina. Liittojen osuuden tällaisista yhteisistä menoista tulee olla suhteessa siihen hyötyyn, mikä näistä menoista on liitolle.

2. Liiton tulo- ja menoarviota vahvistettaessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota muiden järjestön hallinnon alaisten liittojen tuloja menoarvioiden yhtenäistämisen tarpeeseen.

3. Liiton tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavilla tuloilla:

i) liittomaiden maksuosuuksilla;

ii) kansainvälisen toimiston liiton puolesta suorittamista palveluksista perityillä maksuilla;

iii) kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myyntituloilla tai niistä saaduilla rojaltimaksuilla;

iv) lahjoituksilla, testamenttilahjoituksilla ja avustuksilla;

v) vuokrilla, koroilla ja muilla erilaisilla tuloilla.

4. a) Kunkin liittovaltion tulo- ja menoarvioon suoritettavien maksuosuuksien suuruuden määräämiseksi tulee jokaisen valtion kuulua määrättyyn luokkaan ja maksaa vuosittaiset maksuosuutensa tiettyjen yksikkömäärien perusteella seuraavasti:

Luokka I 25

II 20

III 15

IV 10

V 5

VI 3

VII 1

b) Jos valtio ei ole aikaisemmin ilmoittanut asiasta, tulee valtion tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa, mihin luokkaan se haluaa kuulua. Jokainen valtio voi vaihtaa luokkaa. Jos valtio päättää valita alemman luokan, on valtion ilmoitettava tästä jossakin liitto. kokouksen varsinaisessa istunnossa. Muutos tulee voimaan kyseessä olevaa istuntoa seuraavan kalenterivuoden alusta.

c) Kunkin valtion vuosittaisen maksuosuuden tulee olla määrältään samassa suhteessa kaikkien valtioiden liittokokouksen tulo- ja menoarvioon suorittamien vuosittaisten osuuksien kokonaismäärään nähden kuin sen maksuyksiköt ovat kaikkien mainittujen valtioiden maksuyksikköjen kokonaismäärään nähden.

d) Maksuosuus on suoritettava kunkin vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä.

e) Valtio, joka ei ole ajoissa maksanut maksuosuuttaan, ei saa käyttää äänioikeuttaan missään liiton elimessä, jonka jäsen se on, jos maksamaton määrä vastaa niiden maksuosuuksien määrää tai ylittää sen, jotka ovat langenneet kyseessä olevan valtion maksettaviksi kahdelta kokonaiselta edelliseltä vuodelta. Kuitenkin voi sellainen elin sallia tällaisen valtion jatkavan äänioikeutensa käyttöä sanotussa elimessä niin kauan kuin se on vakuuttunut siitä, että maksuviivästykset johtuvat poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

f) Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden tilikauden alkua, tulo- ja menoarvio on tasoltaan samanlainen kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio soveltaen näiltä osin tilisääntöjen määräyksiä.

5. Kansainvälisen toimiston liiton puolesta suorittamista palveluksista perittävien maksujen suuruuden vahvistaa pääjohtaja, jonka tulee tästä antaa selvitys liittokokoukselle ja täytäntöönpanokomitealle.

6. a) Liitolla tulee olla käyttörahasto, joka koostuu liittovaltioiden tekemistä kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto osoittautuu riittämättömäksi, tulee liittokokouksen päättää rahaston korotuksesta.

b) Jokaisen valtion tähän rahastoon maksaman ensimmäisen suorituksen tai sen osuuden rahaston korotuksessa tulee olla tietyssä suhteessa sanotun maan maksuosuuteen sinä vuonna, kun rahasto perustetaan tai päätös sen korotuksesta tehdään.

c) Liittokokous vahvistaa pääjohtajan esityksestä tämän osuuden suuruuden sekä maksamistavan neuvoteltuaan järjestön yhtenäistämiskomitean kanssa.

7. a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu valtion kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että täyttörahaston osoittautuessa riittämättömäksi tällaisen valtion on myönnettävä ennakkoa. Tällaisen ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus tällaisen valtion ja järjestön välillä. Niin kauan kuin tällainen jäsenvaltio on velvollinen ennakkoa suorittamaan, se on itseoikeutettu jäsen täytäntöönpanokomiteassa.

b) a) alakohdassa tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on oikeus irtisanoa kirjallisella ilmoituksella velvollisuus myöntää ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

8. Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi liittovaltio tai ulkopuoliset tilintarkastajat niin kuin tilisäännöissä on määrätty. Liittokokous suorittaa heidän nimittämisensä heidän suostumuksellaan.

17 artikla

1. Jokainen valtio, joka on liittokokouksen jäsen, sekä täytäntöönpanokomitea tai pääjohtaja voivat tehdä ehdotuksia artiklojen 13, 14, 15, 16 ja tämän artiklan muuttamiseksi. Pääjohtajan tulee tiedottaa ehdotuksista niille valtioille, jotka ovat liittokokouksen jäseniä, vähintäin kuusi kuukautta ennen ehdotusten käsittelyä liittokokouksessa.

2. Liittokokous hyväksyy kaikki kohdassa 1. mainittujen artiklojen muutokset. Hyväksymiseen vaaditaan kolme neljäsosaa annetuista äänistä, kuitenkin artiklan 13 sekä artiklan 17.2. kohdan muutoksen hyväksymiseen vaaditaan neljä viidesosaa annetuista äänistä.

3. Jokainen 1. kohdassa mainittujen artiklojen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten perustuslaillisten menettelytapojen mukaisesti annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä valtioista, jotka olivat liittokokouksen jäseniä silloin, kun liittokokous hyväksyi muutoksen. Jokainen täten hyväksytty muutos sitoo kaikkia valtioita, jotka ovat liittokokouksen jäseniä, muutoksen voimaantullessa, tai jotka tulevat jäseniksi myöhemmin edellyttäen, että jokainen liittovaltioiden taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos sitoo ainoastaan niitä liittovaltioita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tällaisen muutoksen.

18 artikla

1. Jotta yleissopimukseen voitaisiin tehdä sellaisia muutoksia, jotka ovat omiaan parantamaan liiton järjestelmää, se on alistettava tarkistettavaksi.

2. Tässä tarkoituksessa on aika ajoin pidettävä konferensseja jossakin liittovaltiossa sanottujen liittovaltioiden valtuutettujen kesken.

3. Artikloja 13-17 koskeviin muutoksiin sovelletaan artiklan 17 määräyksiä.

19 artikla

Liittovaltiolla on oikeus erikseen tehdä keskenään erityisiä sopimuksia teollisoikeuden suojelemiseksi siinä määrin kuin nämä sopimukset eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen säännösten kanssa.

20 artikla

1. a) Liittovaltio, joka on allekirjoittanut tämän sopimuksen, voi ratifioida sen ja liittovaltio, joka ei ole sopimusta allekirjoittanut, voi liittyä siihen. Ratifioimis- ja liittymiskirjat on talletettava pääjohtajan huostaan.

b) Liittovaltio voi ratifioimis- ja liittymiskirjassaan ilmoittaa, että ratifiointi tai liittyminen ei koske

i) artikloja 1-12, tai

ii) artikloja 13-17.

c) Liittovaltio, joka b) kohdan mukaisesti on ratifioimis- tai liittymiskirjassaan rajoittanut hyväksymisensä ainoastaan toiseen sanotussa kohdassa mainituista kahdesta artiklaryhmästä, voi koska tahansa myöhemmin ilmoittaa, että se ulottaa ratifioinnin tai liittymisen koskemaan myös toista artiklaryhmää. Tällainen ilmoitus tulee tallettaa pääjohtajan huostaan.

2. a) Artiklat 1-12 tulevat voimaan niiden kymmenen ensimmäisen liittovaltion osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa antamatta kohdassa 1. b) i) sallittua ilmoitusta, kolmen kuukauden kuluttua kymmenennen ratifioimis- tai liittymiskirjan talletuksesta.

b) Artiklat 13-17 tulevat voimaan niiden kymmenen ensimmäisen liittovaltion osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa antamatta kohdassa 1. b) ii) sallittua ilmoitusta, kolmen kuukauden kuluttua kymmenennen ratifioimis- tai liittymiskirjan talletuksesta.

c) Artiklat 1-17 tulevat voimaan, a) ja b) kohdan säännösten voimaantuloa koskevin varauksin 1. b) i) ja ii) kohdissa tarkoitettujen artiklaryhmien osalta ja 1. b) kohdan säännöksien edellyttämin varauksin, jokaiseen liittovaltioon nähden, lukuunottamatta niitä valtioita, joita tarkoitetaan a) ja b) kohdissa, joka tallettaa ratifioimis- tai liittymiskirjat, samoin kuin myös liittovaltioon nähden, joka tallettaa 1. c) kohdan mukaisen ilmoituksen, kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja tiedottaa tällaisesta talletuksesta, ellei talletetussa asiakirjassa tai ilmoituksessa ole ilmoitettu myöhempää voimaantulopäivää. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulee sopimus tämän valtion osalta voimaan ilmoitettuna päivänä.

3. Artiklat 18-30 tulevat jokaisen liittovaltion osalta, joka tallettaa ratifioimis- tai liittymiskirjan, voimaan sinä aikaisempana ajankohtana, jolloin jompikumpi kohdassa 1. b) mainituista artiklaryhmistä tämän valtion osalta tulee voimaan kohtien 2. a), b) ja c) säännösten mukaisesti.

21 artikla

1. Liittoon kuulumaton valtio voi liittyä tähän sopimukseen ja siten tulla liiton jäseneksi. Liittymiskirja on talletettava pääjohtajan huostaan.

2. a) Liittoon kuulumattoman valtion osalta, joka on tallettanut liittymiskirjansa kuukautta tai sitä aikaisemmin ennen kuin tämän sopimuksen säännökset tulevat voimaan, tulee tämä sopimus voimaan sinä päivänä, jolloin säännökset ensimmäistä kertaa ovat tulleet voimaan artiklan 20 2. a) tai b) kohdan säännösten mukaisesti, ellei liittymiskirjassa ole ilmoitettu myöhempää voimaantulopäivää; kuitenkin on voimassa, että

i) jos artiklat 1-12 eivät ole tulleet voimaan sanottuna päivänä, tällainen valtio tulee väliaikaisesti ennen tämän sopimuksen säännösten voimaantuloa ja näiden sijasta sidotuksi Lissabonin sopimuksen artikloihin 1-12;

ii) jos artiklat 13-17 eivät ole tulleet voimaan sanottuna päivänä, tällainen valtio tulee väliaikaisesti ennen tämän sopimuksen säännösten voimaantuloa ja näiden sijasta sidotuksi Lissabonin sopimuksen artikloihin 13 ja 14.3., 4. ja 5.

Jos maa ilmoittaa liittymiskirjassaan myöhemmän voimaantulopäivän, tulee sopimus tämän valtion osalta voimaan täten ilmoitettuna päivänä.

b) Liittoon kuulumattoman valtion osalta, joka on tallettanut liittymiskirjansa tämän sopimuksen yhden artiklaryhmän tultua voimaan tai vähemmän kuin kuukautta ennen tätä voimaantuloa, tulee sopimus voimaan a) kohdan säännösten sisältämin varauksin kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja on ilmoittanut sanotun valtion liittymisestä, ellei liittymiskirjassa ole ilmoitettu myöhempää voimaantulopäivää. Viimeksi mainitussa tapauksessa sopimus tulee tämän valtion osalta voimaan ilmoitettuna päivänä.

3. Liittoon kuulumattoman valtion osalta, loka on tallettanut liittymiskirjansa tämän sopimuksen tultua kokonaisuudessaan voimaan tai vähemmän kuin kuukautta ennen tätä voimaantuloa, tulee sopimus voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja on ilmoittanut sanotun valtion liittymisestä, ellei liittymiskirjassa ole ilmoitettu myöhäisempää voimaantulopäivää. Viimeksi mainitussa tapauksessa sopimus tulee tämän valtion osalta voimaan ilmoitettuna päivänä.

22 artikla

Artiklojen 20 1. b) ja 28 2. mukaisten poikkeusmahdollisuuksien sisältämin varauksin merkitsee ratifiointi tai liittyminen välittömästi sopimuksen kaikkien ehtojen hyväksymistä ja kaikkiin sen sisältämiin etuihin osallistumista.

23 artikla

Tämän tarkistussopimuksen tultua kokonaisuudessaan voimaan, ei mikään valtio voi liittyä enää tämän yleissopimuksen aikaisempiin tarkistussopimuksiin.

24 artikla

1. Jokainen valtio voi ratifioimis- tai liittymiskirjassaan ilmoittaa tai koska tahansa myöhemmin kirjallisesti tiedottaa pääjohtajalle, että tätä yleissopimusta on sovellettava kaikkiin tai joihinkin ilmoituksessa tai tiedotuksessa mainittuihin alueisiin, joiden kansainvälisistä sitoumuksista tämä valtio vastaa.

2. Valtio, joka on antanut tällaisen ilmoituksen tai tiedotuksen, voi koska tahansa ilmoittaa pääjohtajalle, että tätä yleissopimusta ei enää sovelleta kaikkiin tai joihinkin näihin alueisiin.

3. a) Ilmoitus, joka on annettu 1. kohdan mukaisesti, tulee voimaan samana päivänä kuin se ratifiointi tai liittyminen, jota koskevaan asiakirjaan ilmoitus sisältyi, ja tiedotus, joka on jätetty sanotun 1. kohdan mukaisesti, .tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on antanut tätä koskevan ilmoituksen.

b) Peruutus, joka on jätetty 2. kohdan mukaisesti, tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut tätä koskevan ilmoituksen.

25 artikla

1. Valtio, joka on tullut tämän yleissopimuksen osapuoleksi, sitoutuu, lainsäädäntönsä mukaisesti, toteuttamaan ne toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä tämän yleissopimuksen soveltamisen turvaamiseksi.

2. Tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa valtion edellytetään omien lakiensa perusteella pystyvän toteuttamaan tämän yleissopimuksen säännökset.

26 artikla

1. Tämä yleissopimuksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu.

2. Jokainen valtio voi irtisanoa tämän sopimuksen pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella. Tällainen irtisanominen sisältää myös kaikkien aikaisempien tarkistussopimuksien irtisanomisen ja tulee voimaan ainoastaan sen valtion osalta, joka on suorittanut irtisanomisen. Muiden liittovaltioiden osalta yleissopimus pysyy voimassa.

3. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

4. Mikään valtio ei kuitenkaan saa käyttää tämän artiklan mukaista oikeutta irtisanomiseen ennen kuin viisi vuotta on kulunut siitä päivästä, jolloin valtio on tullut liiton jäseneksi.

27 artikla

1. Tämä sopimus korvaa niiden valtioiden osalta, joihin sitä sovelletaan, ja siinä laajuudessa, jossa sitä sovelletaan, maaliskuun 20 päivältä 1883 olevan Pariisin yleissopimuksen ja myöhemmin sen tarkistamiseksi tehdyt sopimukset.

2.a) Niiden valtioiden osalta, joihin tätä sopimusta ei sovelleta tai joihin tätä sopimusta ei sovelleta kokonaisuudessaan, vaan joihin sovelletaan lokakuun 31 päivältä 1958 olevaa Lissabonin sopimusta, jää viimeksimainittu sopimus voimaan kokonaisuudessaan tai siinä laajuudessa kuin tämä sopimus ei korvaa sitä 1. kohdan mukaisesti.

b) Samalla tavalla jää niiden valtioiden osalta, joihin ei sovelleta tätä sopimusta tai osia siitä eikä Lissabonin sopimusta, voimaan kesäkuun 2 päivältä 1934 oleva Lontoon sopimus kokonaisuudessaan tai siinä laajuudessa kuin tämä sopimus ei korvaa sitä 1. kohdan mukaisesti.

c) Samalla tavalla jää niiden valtioiden osalta, joihin ei sovelleta tätä tätä sopimusta tai osia siitä eikä Lissabonin eikä Lontoon sopimuksia, voimaan marraskuun 6 päivältä 1925 oleva Haagin sopimus kokonaisuudessaan tai siinä laajuudessa kuin tämä sopimus ei korvaa sitä 1. kohdan mukaisesti.

3. Liittoon kuulumattomien valtioiden, jotka ovat osallisia tässä sopimuksessa, tulee soveltaa tätä sopimusta jokaiseen liittovaltioon, joka ei ole tämän sopimuksen osapuolena tai liittovaltioon, joka vaikka se on sopimuksen osapuolena, on tehnyt artikla 20.1. b) i) kohdassa mainitun ilmoituksen. Sellaisten valtioiden tulee suostua siihen, että sanottu liittovaltio suhteessaan niihin soveltaa sen viimeisimmän sopimuksen säännöksiä, jonka osapuolena se on.

28 artikla

1. Kahden tai useamman liittovaltion väliset tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet, joita ei ole voitu neuvottelemalla ratkaista, voidaan jättää Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi jonkun asianomaisen valtion tuomioistuimen sääntöjen mukaan tekemällä anomuksella, elleivät osapuolet sovi erimielisyyksien ratkaisemisesta muulla tavalla. Valtion, joka on jättänyt erimielisyyksien ratkaisemisen tuomioistuimelle, tulee ilmoittaa tästä kansainväliselle toimistolle; kansainvälisen toimiston tulee ilmoittaa asiasta muille liittovaltioille.

2. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan tämän sopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa, ettei se ole sidottu 1. kohdan säännöksiin. Tällöin ei tällaisen valtion ja toisen liittovaltion välisissä erimielisyyksissä sovelleta 1. kohdan säännöksiä.

3. Valtio, joka on antanut 2. kohdan säännösten soveltamista koskevan ilmoituksen, voi koska tahansa peruuttaa ilmoituksensa antamalla siitä tiedon pääjohtajalle.

29 artikla

1. a) Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä kappaleena ranskankielisenä ja talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan.

b) Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtajan tulee laadituttaa sopimuksesta englannin-, espanjan-, italian-, portugalinsaksan- ja venäjänkieliset viralliset tekstit sekä sellaiset muun kieliset tekstit, jotka liittokokous määrää.

c) Eri tekstien tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ranskankielinen teksti todistusvoimainen.

2. Tämä sopimus on avoin allekirjoittamista varten Tukholmassa tammikuun 13 päivään 1968 saakka.

3. Pääjohtajan tulee luovuttaa kaikkien liittovaltioiden hallituksille sekä pyynnöstä kaikkien muiden valtioiden hallituksille kaksi Ruotsin hallituksen oikeaksi todistamaa jäljennöstä tämän sopimuksen allekirjoitetusta tekstistä.

4. Pääjohtajan tulee huolehtia tämän sopimuksen kirjaamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

5. Pääjohtajan tulee ilmoittaa kaikkien liittovaltioiden hallituksille allekirjoituksista, ratifioimis- ja liittymiskirjojen talletuksista sekä ilmoituksista, jotka sisältyvät näihin asiakirjoihin tai jotka on tehty artiklan 20 1. c) mukaisesti, jokaisen tämän sopimuksen määräyksen voimaantulosta, irtisanomisia koskevista ilmoituksista sekä ilmoituksista, jotka on annettu 24 artiklan perusteella.

30 artikla

1. Siihen saakka kunnes ensimmäinen pääjohtaja on astunut virkaansa, on tässä sopimuksessa olevien järjestön kansainvilistä toimistoa tai pääjohtajaa koskevien viittausten katsottava tarkoittavan liiton toimistoa ja sen johtajaa.

2. Liittovaltiot, jotka eivät ole sidottuja artikloihin 13-17, voivat, jos ne niin haluavat, viiden vuoden aikana järjestön perustamista koskevan yleissopimuksen voimaantulosta alkaen käyttää tämän sopimuksen artiklojen 13-17 edellyttämiä oikeuksia siten, kuin ne olisivat olleet sidottuja mainittuihin artikloihin. Jokaisen valtion, joka haluaa käyttää tällaisia oikeuksia, tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä pääjohtajalle. Ilmoitus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin se on vastaanotettu. Tällaisia valtioita pidetään liittokokouksen jäseninä mainitun ajanjakson loppuun asti.

3. Niin kauan kuin kaikki liittovaltiot eivät ole järjestön jäseniä, tulee järjestön kansainvälisen toimiston toimia myös liiton toimistona sekä pääjohtajan tämän toimiston johtajana.

4. Kun kaikki liittovaltiot ovat tulleet järjestön jäseniksi, tulee liittotoimiston oikeuksien ja velvollisuuksien sekä sen omistaman omaisuuden siirtyä järjestön kansainväliselle toimistolle.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967.