51/1965

Sitten kun tasavallan presidentti on 13 päivänä elokuuta 1965 päättänyt, että Suomi liittyy Genèvessä 16 päivänä syyskuuta 1950 tehtyyn kansainvälisten pääliikenneväylien rakentamista koskevaan julkilausumaan ja Suomen liittymisasiakirja on 9 päivänä syyskuuta 1965 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu julkilausuma on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Kansainvälisten pääliikenneväylien rakentamista koskeva julkilausuma

Allekirjoittaneet, asianmukaisesti valtuutettuina,

kokoontuneina Euroopan taloudellisen komission puitteissa,

tietoisina Euroopan kansainvälisen tieliikenteen kehittämisen tarpeellisuudesta,

pitäen kansainväliselle liikenteelle soveltuvien teiden rakentamista ja parantamista koskevan kokonaissuunnitelman laatimista tärkeänä Euroopan valtioiden välisten läheisempien suhteiden kehittämiselle,

1. Ilmoittavat pitävänsä liitteessä I esitettyä tieverkostoehdotusta sovittuna kansainväliselle liikenteelle tärkeiden teiden rakentamis- tai parantamiskokonaissuunnittelmana, jonka ne aikovat toteuttaa valtioiden omia julkisia töitä koskevien ohjelmien puitteissa tai käyttäen hyväksi kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia.

2. Lisäksi allekirjoittaneet ilmoittavat suorittavansa liitteessä I mainittujen teiden rakentamisen tai parantamisen liitteen II A-osan ohjeita noudattaen ja huolehtivansa siitä, että nämä tiet varustetaan yksityisten yritysten mahdollisella myötävaikutuksella liitteen II B-osassa tarkoitetuilla huoltopalvelulaitoksilla.

3. Liitteessä I mainitut tiet on varustettava liitteessä III kuvatulla erityisellä tunnnusmerkillä.

4. Tämä julkilausuma on avoinna allekirjoittamista varten 30 päivään kesäkuuta 1951 saakka ja sen jälkeen kaikkien niiden valtioiden liittymistä varten, jotka ottavat osaa Euroopan taloudellisen komission työskentelyyn.

5. Liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan, jonka tulee ilmoittaa tallettamisista kaikille edellä 4 kohdassa tarkoitetuille valtioille.

6. Tämä julkilausuma tulee voimaan allekirjoituspäivänä.

7. Tämän julkilausuman alkuperäiskappale talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan, jonka tulee toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös siitä kaikille edellä 4 kohdassa tarkoitetuille valtioille.

8. Milloin jokin julkilausuman allekirjoittaneista tai siihen liittyneistä valtioista haluaa jonkin seuraavista liitteistä muutettavaksi, tulee tämän valtion pyytää julkilausuman allekirjoittaneita tai siihen liittyneitä valtioita kokoontumaan joko Euroopan taloudellisen komission tai sen korvaavan järjestön puitteissa.

Tehty Genevessä 16 päivänä syyskuuta 1950 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

LIITE I Kansainväliseen liikenneverkkoon kuuluvien teiden nimet ja numerot A. KANSAINVÄLISET PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT

E1 Lontoo -- Pariisi -- Nizza -- Rooma -- Palermo:

Lontoo -- Southampton (laiva Le Havreen).

Le Havre -- Pariisi -- Sens -- Avallon -- Chagny -- Mâcon -- Lyon -- Valence -- Bollène -- Aix-en-Provence -- Saint-Raphaël -- Nizza -- Ventimiglia -- Savona -- Genova -- La Spezia -- Massa Carrara -- Migliarino -- Pisa-Livorno -- Rooma -Ponte Garigliano -- Mondragone -- Napoli -- Pompeiji -- Salerno -- Cosenza -- Reggio di Calabria (lautta Villa-San-Giovannista ja Reggio di Calabriasta Messinaan) -- Messina -- Palermo.

E2 Lontoo -- Lausanne -- Milano -- Brindisi:

Lontoo -- Folkestone -- Dover (lautta Calais'iin).

Calais -- Laon -- Reims -- Vitry-le-François -- Saint-Dizier -- Dijon -- Dôle -- Vallorbe -- Lausanne -- Martigny -- Simplon -- Arona -- Milano -- Piacenza -- Parma -- Modena -- Bologna -- Forlì -- Cesena -- Rimini -- Ancona -- Pescara -- Foggia -- Bari -- Brindisi.

E3 Lissabon -- Pariisi -- Tukholma:

Lissabon -- Vila Franca de Xira -- Coímbra -- Celorico da Beira -- Vilar Formoso -- Salamanca -- Valladolid -- Burgos -- San-Sebastián -- Hendaye -- Bordeaux -- Tours -- Pariisi -- Lille -- Kortrijk -- Gent -- Antwerpen -- Eindhoven -- Venlo -- Oberhausen -- Hamm -- Bielefeld -- Bad Oeynhausen -- Hannover -- Hampuri -- Neumünster -- Schleswig -- Flensburg -- Kolding -- Vejle -- Frederikshavn (lautta Göteborgiin ja Larvik'iin, laiva Osloon) -- Göteborg -- Örebro -- Arboga -- Södertälje -- Tukholma.

E4 Lissabon -- Bern -- Kööpenhamina -- Tukholma -- Helsinki:

Lissabon -- (Cacilhas) -- Pegôes -- Elvas -- Badajoz -- Mérida -- Trujillo -- Madrid -- Zaragoza -- Lérida -- Barcelona -- Le Perthus -- Narbonne -- Nîmes -- Bollène -- Valence -- Chambéry -- Geneve -- Nyon -- Lausanne -- Bern -- Olten -- Basel -- Karlsruhe -- Mannheim -- Frankfurt a/M -- Giessen -- Hersfeld -- Kassel -- Göttingen -- Northeim -- Hannover -- Hampuri -- Lyypekki -- Fehmarn -- Vordingborg -- Köge -- Kööpenhamina -- Helsingör (lautta Hälsingborgiin).

Hälsingborg -- Värnamo -- Jönköping -- Lindköping -- Norrköping -- Södertälje -- Tukholma -- Uppsala -- Gävle -- Hamrånge -- Söderhamn -- Sundsvall -- Uumaja -- Haaparanta -- Tornio -- Oulu -- Jyväskylä -- Lahti -- Helsinki.

E5 Lontoo -- Wien -- Budapest -- Beograd -- Alexandroupolis -- Istanbul -- Ankara -- Turkin-Syyrian raja:

Lontoo -- Folkestone -- Dover (lautta Calais'iin ja Oostendeen) -- Calais -- Oostende -- Gent -- Bryssel -- Saint-Trond -- Liège -- Aachen -- Köln -- Frankfurt a/M -- Aschaffenburg -- Würzburg -- Nürnberg -- Regensburg -- Straubing -- Passau -- Linz -- Melk -- Wien -- Nickelsdorft -- Györ -- Budapest -- Szeged -- Beograd -- Djevdjelia -- Thessaloniki -- Kavalla -- Alexandroupolis -- Pherrai -- Peplos -- Ipsala -- Tekirdag -- Silivri -- Istanbul -- Izmit -- Adapazarí -- Bolu -- Gerede -- Ankara -- Aksaray -- Adana -- Iskenderun -- (Turkin -- Syyrian raja).

E6 Rooma -- Berliini -- Oslo -- Stjördal:

Rooma -- Siena -- Firenze -- Bologna -- Modena -- Verona -- Trento -- Brennerin sola -- Innsbruck -- Griesen -- München -- Nürnberg -- Hof -- Leipzig -- Berliini -- Neubrandenburg -- Stralsund -- Sassnitz (lautta Trelleborgiin) -- Trelleborg -- Malmö -- Hälsingborg -- Falkenberg -- Göteborg -- Uddevalla -- Svinesund -- Moss -- Oslo -- Eidsvoll -- Hamar -- Otta -- Dombås -- Trondheim -- Stjördal.

E7 Rooma -- Wien -- Varsova:

Rooma -- Todi -- Ponte San Giovanni (Perugia) -- Cesena -- Forlì -- Bologna -- Ferrara -- Padova -- Mestre -- Cervignano -- Udine -- Tarvisio -- Villach -- Bruck an der Mur -- Wien -- Drasenhofen -- Brno -- Olomouc -- Cesky Têsin -- Krakova -- Radom -- Varsova.

E8 Lontoo -- Haag -- Berliini -- Varsova -- (Neuvostoliitto):

Lontoo -- Colchester -- Harwich (lautta Hoek van Hollandiin ja Antwerpeniin, laiva Esbjergiin) -- Hoek van Holland -- Haag -- Gouda -- Utrecht -- Amersfoort -- Oldenzaal -- Osnabrück -- Bad Oeynhausen -- Hannover -- Magdeburg -- Berliini -- Poznan -- Krosniewice -- Lowicz -- Varsova -- (Neuvostoliitto).

E9 Amsterdam -- Basel -- Genova:

Amsterdam -- Utrecht -- Eindhoven -- Maastricht -- Liège -- Bastogne -- Arlon -- Luxemburg -- Metz -- Sarrebourg -- Strasburg -- Mulhouse -- Basel -- Olten -- Luzern -- Arth -- Andermatt -- Lugano -- Chiasso -- Como -- Milano -- Tortona -- Serravalle -- Genova.

E10 Pariisi -- Bryssel -- Haag -- Amsterdam:

Pariisi -- Bapaume -- Cambrai -- Mons -- Bryssel -- Antwerpen -- Breda -- Rotterdam -- Haag -- Amsterdam -- Den Oever (Afsluitdijkin kautta) -- Leeuwarden -- Groningen.

E11 Pariisi -- Salzburg:

Pariisi -- Vitry-le-François -- Saint-Dizier -- Ligny-en-Barrois -- Nancy -- Sarrebourg -- Strasburg -- Karlsruhe -- Stuttgart -- Augsburg -- München -- Rosenheim -- Salzburg.

E12 (Pariisi) -- Praha -- Varsova -- (Leningrad ja Moskova):

(Pariisi) -- Ligny-en-Barrois -- Metz -- Saarbrücken -- Mannheim -- Heilbronn -- Schwäb. Hall -- Nürnberg -- Plzen -- Praha -- Hradec Králové -- Náchod -- Klodzko -- Wroclaw -- Lódz -- Lowicz -- Varsova -- Biálystok -- (Neuvostoliitto -- Leningrad ja Moskova).

E13 Lyon -- Venetsia:

Lyon -- Chambéry -- Modane -- Torino -- Milano -- Brescia -- Verona -- Vicenza -- Padova -- Mestre -- Venetsia.

E14 Trieste -- Praha -- Szczecin:

Trieste -- Ronchi -- Udine -- Tarvisio -- Villach -- Salzburg -- Linz -- Tabor -- Praha -- Mlada Boleslav -- Jablonec -- Novy Svèt -- Jelenia Gora -- Szczecin.

E15 Hampuri -- Berliini -- Praha -- (Budapest):

Hampuri -- Perleberg -- Berliini -- Dresden -- Cinvald -- Praha -- Brno -- Breclav -- Bratislava -- (Budapest).

E16 Bratislava -- Gdynia:

Bratislava -- Zilina -- Cesky Têsin -- Katowice -- Piotrków -- Lódz -- Swiecie -- Gdánsk -- Gdynia.

E17 Chagny -- Salzburg:

Chagny -- Dijon -- Belfort -- Basel -- Olten -- Zürich -- Winterthur -- St. Gallen -- St. Margarethen -- Innsbruck -- Wörgl -- Salzburg.

E18 Stavanger -- Oslo -- Tukholma:

Stavanger -- Kristiansand -- Larvik -- Drammen -- Oslo -- Örje -- Karlstad -- Örebro -- Arboga -- Köping -- Enköping -- Tukholma.

E19 Igoumenitsa -- Ioannina -- Korinthos:

Igoumenitsa -- Ioannina -- Arta -- Agrinion -- Antirion -- Rion -- Korinthos.

E20 (Kreikan -- Jugoslavian raja) -- Florina -- Vevi -- Edessa -- Thessaloniki -- Serai -- Sofia -- Pleve -- Russe.

E21 Aosta -- Torino -- Savona.

E21a Martigny -- Grand Saint-Bernard -- Aosta.

E21b Genève -- Bonneville -- Mont-Blanc -- Aosta.

E22 Berliini -- Wroclaw -- Opole -- Bytom -- Krakova -- Rzeszow -- Przemysl -- (Neuvostoliitto).

E23 Ankara -- Kirsehir -- Kayseri -- Sivas -- Erzincan -- Erzurum -- Agri -- (Turkin -- Iranin raja).

E24 Kömürler -- Gaziantep -- Urfa -- Mardin -- Cizre -- Hakkari -- Bajirge -- (Turkin -- Iranin raja).

E25 Burgos -- Madrid -- Bailén -- Sevilla -- Cádiz -- Algeciras.

E26 Barcelona -- Tarragona -- Castellón de la Plana -- Valencia -- Granada -- Málaga -- Algeciras.

LIITE I Kansainväliseen liikenneverkkoon kuuluvien teiden nimet ja numerot B. HAARAUTUMA- JA YHDYSTIET

E31 Lontoo -- St. Albans -- Northampton -- Doncaster -- Scotch-Corner -- Carlisle -- Albington -- Glasgow.

E32 Albington -- Edinburgh.

E33 Northampton -- Coventry -- Cannock -- Warrington -- Liverpool.

E34 Cannock -- Shrewsbury -- Corwen -- Holyhead.

E35 Amsterdam -- Amersfoort -- Zwolle -- Groningen -- Winschoten -- Oldenburg -Bremen -- Hampuri.

E36 Hoek van Holland -- Rotterdam -- Gouda -- Utrecht -- Arnhem -- Oberhausen -- Köln.

E37 Bréda -- Gorinchem -- (Utrecht).

E38 Bréda -- Eindhoven.

E39 Antwerpen -- Heerlen -- Aachen.

E40 Bryssel -- Namur -- Bastogne.

E41 (Calais) -- Valenciennes -- Mons -- Charleroi -- Namur -- Liège.

E42 Phalsbourg -- Sarreguemines -- Saarbrücken -- Luxemburg -- Echternach -- Bitburg -- Prüm -- Euskirchen -- Köln.

E43 Avallon -- Dijon.

E44 Belfort -- Mulhouse.

E45 Dole -- La Cure -- La Faucille -- Gex -- Genève.

E46 Dijon -- Ambérieu -- Genève.

E47 Aix-en-Provence -- Marseille.

E48 Nimes -- Marseille.

E49 Bordeaux -- Toulouse -- Narbonne.

E50 Coímbra -- Porto -- Vigo -- La Coruña -- Oviedo -- Santander -- Bilbao -- San Sebastián.

E51 Albergaria a Velha -- Vizeu -- Celorico da Beira.

E52 Vila Franca de Xira -- Peg¦es -- Beja -- Vila Verde de Ficalho -- Rosal de la Frontera -- Sevilla.

E53 Torino -- Asti -- Alessandria -- Torton.

E54 Tortona -- Casteggio -- Piacenza.

E55 (Pisa) -- Migliarino -- Pistoia -- Firenze.

E66 Ponte-Carigliano -- Caserta -- Foggia.

E57 Napoli -- Arienzo.

E58 Bari -- Taranto.

E59 Messina -- Syrakusa.

E60 Arth -- Zürich.

E61 Bellinzona -- San Bernardino -- Chur -- St. Margarethen -- Bregenz -- Lindau -- München.

E62 Hof -- Karl-Marx-Stadt -- Leipzig -- Halle -- Magdeburg.

E63 Hamm -- Kassel -- Herleshausen -- Erfurt -- Karl-Marx-Stadt -- Dresden.

E64 (Berliini) -- Neubrandenburg -- Rostock -- Warnemünde (lautta Gedseriin) -- Gedser -- Nyköbing -- Vordingborg -- Kööpenhamina.

E65 Lübeck -- Rostock -- Stralsund.

E66 Esbjerg -- Kolding -- Middelfart -- Nyborg (lautta Korsöriin) -- Korsör -- Kööpenhamina (lautta Malmööseen) -- Malmö.

E67 Vejle -- Middelfart.

E68 Bergen -- Gudvangen -- Laerdalsöyra -- Nystua -- Fagernes -- Oslo.

E69 Ålesund -- Åndalsnes -- Dombås.

E70 Winterthur -- Schaffhausen -- Donaueschingen -- Tübingen -- Stuttgart -- Heilbronn -- Schw. Hall -- Würzburg -- Fulda -- Hersfeld -- Herleshausen.

E71 Hannover -- Bremen -- Bremerhaven.

E72 Oldenzaal -- Lingen -- Bremen.

E73 Köln -- Hamm.

E74 Berliini -- Szczecin.

E75 Stjördal -- Storlien -- Östersund ( -- Brunflo) Sundsvall.

E76 --

E77 Feldkirch -- Buchs.

E78 Tornio -- Kilpisjärvi.

E79 Vaasa -- Tampere -- Helsinki.

E80 Turku -- Helsinki -- Lappeenranta -- Imatra.

E81 Gdánsk -- Elblag -- Ostróda -- Mlawa Varsova -- Lublin -- (Neuvostoliitto).

E82 Piotrków -- Varsova.

E83 Jelenia Gora -- Wroclaw -- Poznan -- Swiecie -- Grudziadz.

E84 (Praha) -- Jihlava -- Znojmo -- Wien.

E85 Olomouc -- Zilina -- Presov-Kosice -- (Neuvostoliitto).

E86 Wörgl -- Rosenheim.

E87 Ioannina -- Trikkala -- Larissa -- Volos.

E88 (Ioannina) -- Preveza.

E89 Rion -- Patrai.

E90 Vevi -- Kozani.

E91 Cervignano -- Ronchi.

E92 Liittyy tiehen E20 Verrian lähellä -- Kozani -- Larissa -- Lamia -- Ateena -- Korinthos -- Argos -- Kalamai.

E93 Bruck an der Mur -- Graz -- Spielfeld -- Sentilj -- Maribor -- Ljubljana -- (Trieste).

E94 Klangenfurt -- Loibl/Ljubelj'in tunneli -- Ljublana -- Zagreb -- Beograd -- Bela Crkva (Jugoslavian -- Romanian raja).

E95 --

E96 Rijeka -- Zagreb -- Cakovec -- Donja Lendava (Jugoslavian -- Unkarin raja).

E97 Nis -- Dimitrovgrad -- Sofia -- Pazardjik -- Plovdiv -- Haskovo -- Edirne -- Büyükkaristiran -- Silivri.

E98 Kemerhisar -- Nigde -- Kayseri.

E99 Toprakkale -- Maras -- Malatya -- Elazig -- Tunceli -- Selepür.

E100 Trabzon -- Gümüshane -- Askale -- Karabiyik.

E101 Madrid -- Valencia.

E102 Badajoz -- Sevilla.

E103 Bailén -- Granada -- Motril -- Málaga.

E104 Izmir -- €anakkale -- Kesa.

E105 Izmit -- Bursa -- Balíkesir -- Izmir.

E106 Russe -- Tirnovo -- Gabrovo -- Stara Zagora -- Haskovo -- Kardjali -- Makaga.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET I. Yleistä

1. Kansainvälisiä pääliikenneväyliä, joita seuraavassa on kutsuttu "kansainvälisiksi teiksi", suunniteltaessa ja rakennettaessa noudatettavia perusohjeita käsitellään seuraavissa määräyksissä. Ne koskevat vain tiheästi rakennettujen alueiden ulkopuolella olevia tienosia. Tällaiset tiheästi rakennetut alueet olisi kierrettävä, mikäli ne ovat esteena tai vaarana liikenteelle.

2. Mitoituksessa suositellaan aina mahdollisimman suurten mitoitusarvojen käyttämista, milloin se on mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia; alempana mainitut mitoitusarvot tarkoittavat yleensä vähimmäisarvoja. Kuitenkin voidaan eräissä poikkeustapauksissa (vähäliikenteisten, vuoristoseutujen ja hyvin vaikean maaston läpi johdettavien yms. teiden ollessa kysymyksessä) sallia käytettävän paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia pienempiäkin mitoitusarvoja huomioiden mahdollisimman täydellisesti jäljempänä olevien ohjeiden tarkoitus, etenkin niiden, jotka koskevat tien suuntauksen yhdenmukaisuutta.

3. Tiet rakennetaan välitettävän liikenteen määrän ja koostumuksen sekä sopivasti valitun ohjenopeuden mukaisesti. Liikenteen määrä ja koostumus lasketaan määrätyn huippuhetken aikana vallitsevan tilanteen mukaan huomioimatta harvoin esiintyviä liikennehuippuja, niin että ruuhka-ajat, ottaen asianmukaisesti huomioon liikenteen todennäköisen vastaisen kehityksen, rajoitettaisiin hyväksyttävään määrään. Valittu ohjenopeus on mahdollisimman suuri ottaen huomioon tien merkityksen ja ko. seudun maasto- ja muut paikalliset olosuhteet.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET II. Tietyypit- ja luokat

Kansainväliset tiet luokitellaan seuraavasti:

A. Tavallisen tyyppiset tiet

a) Luokka I: Yksiajorataiset, kaksiajokaistaiset tiet, joiden ajokaistojen leveys on vähintään 3.5 m.

Nämä tiet voivat tavallisissa olosuhteissa välittää korkeintaan 600 ajoneuvoa tunnissa, joista 30% raskaita ajoneuvoja, tai 900 ajoneuvoa tunnissa ilman raskaita ajoneuvoja, edellyttäen, että tien geometriset ominaisuudet takaavat hyvän ohitusnäkemän suurimmalla osalla tietä, ja ettei tasoristeyksien määrä ole liian suuri.

b) Luokka II: Tiet, joilla on useampia kuin kaksi ajokaistaa, joiden leveys on vähintään 3.5 m.

Samoissa olosuhteissa kuin edellä nämä tiet voivat kolmiajokaistaisina normaalisti välittää korkeintaan 900 -- 1 300 ajoneuvoa tunnissa. Neliajokaistaisina ne voivat välittää 1 500 -- 3 000 ajoneuvoa tunnissa riippuen siitä, miten suuri on raskaitten ajoneuvojen suhteellinen osuus liikenteestä ja miten tasaisesti liikenne jakaantuu kumpaankin suuntaan. Ajoturvallisuuden lisäämiseksi suositellaan myös toisistaan erotettujen yksisuuntaisten ajoratojen rakentamista mahdollisuuksien mukaan, milloin liikenteen määrä on suurempi kuin 600 -- 900 ajoneuvoa tunnissa. Kolmiajokaistaisilla teillä ovat pitkittäiset ajoratamerkinnät erityisen tarpeelliset.

B. Moottoritiet

Moottoritiet on tarkoitettu vain autoliikenteelle; niille pääsee vain erikoisrakenteisten liittymien kautta, eikä niillä ole tasoristeyksiä. Näillä teillä on tavallisesti kaksi erillistä ja toisista riippumatonta yksisuuntaista ajorataa, joilla kummallakin on ainakin kaksi vähintään 3.5 m:n levyistä ajokaistaa.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET III. Normit

a) Poikkileikkaus

1. Pientareet

Ajoratojen lisäksi kansainväliset tiet varustetaan vähintään 2.5 m:n levyisillä pientareilla. Esteistä vapaat sivutilat on järjestettävä vähintään 1,0 m:n levyisiksi ajoradan reunasta lukien.

2. Erikoiset liikennekaistat

Tavallisten teiden pientareille on järjestettävä erikoiset liikennekaistat yksinomaan jalankulkijoille tai pyöräilijoille, milloin niiden tai niihin rinnastettavien tienkäyttäjien päivittäinen lukumäärä on 500 tai suurempi.

3. Raitio- ja rautatiet

Raitio- ja rautateitä ei saa olla tavallisten teiden ajoradalla eikä moottoriteiden yhteydessä.

4. Poikkikaltevuus

Suorilla tieosilla ajoradan pinta muodostuu yhdestä tai kahdesta tasosta, joiden sivukaltevuuden tulee olla mahdollisimman pieni ja korkeintaan 3%. Tie on tehtävä yksipuolisesti kaltevaksi kaarteissa, joiden säde on pienempi kuin 1 000 m. Suurin yksipuolinen sivukaltevuus on 8%.

5. Kaarteiden leventäminen.

Kaarrekohdissa ajorataa on levennettävä niin, että suurimmat sallitut ajoneuvot voivat esteettömästi sivuuttaa toisensa.

b) Suuntaus ja tasaus

1. Suuntauksen yhdenmukaisuus

Kansainvälisten teiden tulee riittävän pitkillä tieosilla olla ominaisuuksiltaan yhdenmukaisia. Poikkeuksia tästä säännöstä saadaan tehdä siellä, missä muutos ei tavallisissa olosuhteissa yllätä kuljettajaa (kuten asutusalueilla tai maaston muuttuessa). Ellei tämä ole mahdollista, muutoksien tulee tapahtua asteittain.

2. Geometriset ominaisuudet

Kansainvälisten teiden geometriset pääominaisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Ohjenopeus (km/t) 120 100 80 60

Pituuskaltevuus (%:ssa,

jota ei tulisi ylittää) 4 5 6 8

Kuperien Yksisuuntai-

taitteiden nen ajorata 8 000 4 000 2 000 --

vähimmäis-

pyöristys- Kaksisuuntai-

säteet (met- nen ajorata

reissä) *) -- 6 000 2 500 1 000

Kaarresäteet (metreissä) 500 300 200 100

(*) Taulukon mukaiset kuperien taitteiden vähimmäispyöristyssäteet koskevat pyöristyksiä, joihin liittyvien suoraviivaisten nousujen pituuskaltevuudet ovat pyöristysten kummallakin puolella suunnilleen samat, mutta vastakkaissuuntaiset; edelleen nousujen ero otaksutaan niin suureksi, että se muodostaa näkemäesteen.)

Ohjenopeutta 120 km/t käytetään vain, milloin ajoradat ovat toisistaan erillään ja useimmat liittymät erikoisesti suunniteltuja.

Annetut kuperien pyöristyssäteiden vähimmäisarvot ovat ehdottomia minimiarvoja. Ne takaavat ajettaessa ohjenopeudella juuri riittävän näkemän, mikäli liikenne on normaali eikä mitään epäedullisia tekijöitä ole asiaan vaikuttamassa (kuten pehmeät renkaat tai märkä ajorata).

Koverien taitteiden pyöristyssäteiden tulee olla niin suuret, ettei annetulla ohjenopeudella kiihtyvyys ylitä 0.50 m/seký.

Kaarresäteille on annettu ajoneuvon vakavuuden edellyttämät minimiarvot. Helpon, miellyttävän ajon takaamiseksi niitä olisi suurennettava vähintään 50 prosentilla.

Kaarevat ja suorat tienosat yhdistetään vaakatasossa toisiinsa asteittaisilla siirtymäkaarteilla.

Vaaka- ja pystysuorat näkemät on suunniteltu takaamaan sama turvallisuusaste ottaen huomioon mahdollinen pituuskaltevuus. On usein mahdollista päästä edulliseen ratkaisuun leventämällä ajorata kaksinkertaiseksi harjanteilla ja mutkissa.

Kaksisuuntaisilla, kaksi- tai kolmiajokaistaisilla ajoradoilla tarvittava ohitusnäkemä on taattava mahdollisimman suurelle osalle tien kokonaispituudesta, ja ohitusmahdollisuudet on jaettava mahdollisimman tasaisesti. Ohituskelpoisia tienosia tulee olla vähintään 50 prosenttia tien pituudesta, jos liikennemäärät ovat sen suuruiset kuin on mainittu luvussa II luokkaan I kuuluvien tavallisen tyyppisten teiden ja luokkaan II kuuluvien 3-ajokaistaisten teiden osalta.

c) Erikoistoimenpiteet

1. Pysähtyminen ja pysäköinti

Pysähtyminen ja pysäköinti on kielletty moottoriteillä. Näiden teiden pientareitten on oltava vähintään 2.5 m leveät, jotta ajoneuvot voisivat pakottavissa tapauksissa pysähtyä niillä.

Ajoneuvojen pysähtymisen ja pysäköimisen vähentämiseksi sellaisten tavallisen tyyppisten teiden ajoradoilla, joiden päivittäinen liikenne keskimäärin ylittää 1 500 ajoneuvoa, on näiden teiden yhteyteen järjestettävä ajoradan ulkopuoliset:

a) pysäköimispaikat; paikalliset olosuhteet, kuten tienvarsikiinteistöjen ja liikenteen määrä, määräävät niiden välimatkat;

b) linja-autopysäkit.

2. Valaistus

Niillä tieosuuksilla, joilla on huomattava yöliikenne, on yhdenmukainen ja riittävä valaistus, joka sallii moottoriliikenteen kulkea ilman kaukovaloja.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET IV. Risteykset ja liittymät

1. Toisarvoisten risteysten poistaminen

Tavallisen tyyppisten kansainvälisten teiden ja toisarvoisten paikallisteiden tasoristeyksiä on, mikäli mahdollista, vältettävä.

2. Risteykset ja eritasoliittymät

Kansainvälisen tien risteykset tulee suunnitella nimenomaan tätä tietä käyttävää liikennettä varten.

Sellaiset suunnitelmat sisältävät:

a) Moottoriteillä

liittymis- ja erkanemisrampeilla varustetut eritasoristeykset, jotka estävät liikennekatkot moottoriteillä.

Tarpeen mukaan teiden ramppeihin tulee kuulua moottoritiestä selvästi erottuvat, riittävän pitkät kiihdytys- ja hidastuskaistat, jotta kuljettajat voisivat suorittaa siirtymisen vaatimat toimenpiteet ja muuttaa ajonopeutta, niin että siirtyminen tieltä toiselle sujuu häiritsemättä moottoritien liikennettä.

b) Tavallisen tyyppisillä teillä

risteävää ja liittyvää liikennettä koskevat määräykset ylempänä a) kohdassa mainittujen periaatteiden mukaisesti, mikäli liikenteen paljous niin vaatii.

Mikäli eritasoristeys ei ole välttämätön, rakennetaan liikennesaarekkeet ohjaamaan toisarvoisen tien liikennettä, t.s. kansainvälisen tien risteävää liikennettä. Tarpeen vaatiessa kansainvälinen tie tehdään risteyskohdassa kaksiajorataiseksi, jotta vastakkaissuuntaisten liikenneväylien väliin jäisi riittävä odotustila kääntyviä ajoneuvoja varten.

Tasoristeyksessä kohtaavien teitten keskinäisten näkemien on oltava riittävät, jotta risteykseen saapuminen ja sen ylittäminen olisi turvallista.

Tasoristeys on suunniteltava niin, että siihen sivutieltä tulevat ajoneuvot joutuvat riittävästi vähentämään nopeuttaan; erityistä huomiota on kiinnitettävä näkemään.

Tärkeissä risteyksissä ja varsinkin, milloin kansainvälisellä tiellä on erilliset ajoradat, tie varustetaan ajoratoihin liittyvillä kiihdytys- ja hidastuskaistoilla.

Kiertoristeyksiä ja valo-opasteita on yleensä vältettävä.

3. Pääsy tien varrella oleville kiinteistöille

Moottoritieltä ei sallita suoraa pääsyä tienvarrella oleville kiinteistöille. Tavallisen tyyppisten teiden suhteen pidetään toivottavana, että lainsäädäntöteitse rajoitettaisiin ja säännösteltäisiin pääsyä tienvarsikiinteistöille.

4. Rautatien tasoristeykset

Rautatien tasoristeyksiä ei tulisi olla kansainvälisillä teillä.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET V. Rakenteet

1. Suuntaus-, tasaus- ja poikkileikkaukset

Yli- tai alikulkurakenteissa ei ajorataa eikä myöskään, mikäli on tarkoituksenmukaista, pyöräteitä ja jalkakäytäviä koskevia vaatimuksia saa vähentää. Esteistä vapaat sivutilat on säilytettävä.

2. Vapaa alikulkukorkeus

Uusien tai uusittavien rakenteiden pienin vapaa alikulkukorkeus on 4.5 m.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. A. KANSAINVÄLISIÄ PÄÄLIIKENNEVÄYLIÄ KOSKEVAT OHJEET VI. Tien sovittaminen maastoon

1. Tiensuunnitelussa on pidettävä huoli siitä, että pysty- ja vaakatason kaarteet ovat keskenään sopusoinnussa.

2. Tienvarsimainostus olisi kiellettävä.

LIITE II Kansainvälisiä pääliikenneväyliä koskevat ehdot. B. HUOLTOPALVELU

1. Valtakunnan rajan ylitukset

Rajanylituskohdissa on oltava normaalia liikennettä ja sen tullikäsittelyä varten tarvittavat tilat ja laitteet. Tarvittaessa on erotettava toisistaan kaupallinen ja matkailuliikenne sekä perustettava yhdistettyjä raja-asemia.

2. Huoltoasemat sekä muu huolto

Pysäköintialueita varataan moottoriteiden välittömään läheisyyteen, mikäli liittymien etäisyys toisistaan on hyvin suuri.

Harvaanasutuilla seuduilla järjestetään kansainvälisten teiden läheisyyteen huoltoasemia ja tarvittaessa korjaamoita sekä lepo- ja ruokailupaikkoja.

3. Ensiapu

Ensiapuasemia sijoitetaan kansainvälisten teiden varteen paikallisen ensiapuhuollon täydennykseksi, mikäli sellainen osoittautuu tarpeelliseksi. Ensiapuasemat varustetaan Tie-ensiavun pysyvän kansainvälisen toimikunnan ja Punaisen ristin liiton suositusten mukaisesti.

4. Viestiyhteydet

Kansainvälisten teiden varteen järjestetään säännölisin välimatkoin monikielisillä ohjeilla varustettuja hätäpuhelimia.

LIITE III Kansainvälisia pääliikenneväyliä osoittava liikennemerkki

1. Kansainvälisiä pääliikenneväyliä (tiet, jotka on muiden sopimusmaiden kesken sen maan ilmoituksen perusteella, jonka alueella tiet sijaitsevat, sovittu sellaisiksi, että ne takaavat tieverkon jatkuvuuden ja teknillisen yhtenäisyyden) osoittavan tunnuskilven tulee olla muodoltaan suorakulmainen.

2. Tässä merkissä tulee olla kirjain "E" sekä arabialaisin numeroin tielle annettu numero.

3. Merkissä tulee olla valkoinen teksti vihreällä pohjalla.

4. Merkki voidaan liittää tai yhdistää muihin liikennemerkkeihin.

5. Merkin koon tulee olla sellainen, että suurella ajonopeudella kulkevan ajoneuvon kuljettaja voi helposti lukea siinä olevan merkinnän.