Asetus ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Date of signature
Sitten kun Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 1961 tehdyn, ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen eräät määräykset on 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetulla lailla (480/64) hyväksytty, tasavallan presidentti päättänyt, että Suomi liittyy tähän yleissopimukseen, ja Suomen liittymiskirja talletettu 1 päivänä elokuuta 1964 Tulliyhteistyöneuvoston pääsihteerin huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu tulliyleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 2 päivänä marraskuuta 1964 niin kuin siitä on sovittu.
Ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista maahantuontia koskeva TULLIYLEISSOPIMUS
JOHDANTO
Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet valtiot,
kokoontuneina tulliyhteistyöneuvoston sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) SOPIMUSPUOLTEN turvin sekä yhteistoiminnassa Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kanssa,
ottaen huomioon kansainvälisen kaupan edustajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden piirien tekemät ehdotukset väliaikaisen tullittoman tuonnin soveltamisalan laajentamisesta,
vakuuttuneina siitä, että ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista tullitonta tuontia koskevien yleissääntöjen omaksuminen helpottaisi erityistaitojen ja teknillisten menetelmien kansainvälistä vaihtoa,
ovat sopineet seuraavasta:
I LUKUMääritelmiä
1 artikla
Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:
a) "tuontiveroilla" tulleja ja kaikkia muita maahantuonnissa tai sen yhteydessä kannettavia veroja ja maksuja, niihin luettuina kaikki maahan tuoduista tavaroista kannettavat sisäiset verot ja valmisteverot, ei kuitenkaan maksuja ja kuluja, jotka määrältään rajoittuvat suoritettujen palvelusten likimääräisiin kustannuksiin eivätkä muodosta epäsuoraa suojaa kotimaisille tuotteille tai tuonnin verottamista fiskaalisessa tarkoituksessa.
b) "väliaikaisella maahantuonnilla" tuontiveroitta, tuontikielloitta tai tuontirajoituksitta, jälleenvientivelvoituksin tapahtuvaa väliaikaista maahantuontia.
c) "neuvostolla" tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla Brysselissä joulukuun 15 päivänä 1950 tehdyllä yleissopimuksella perustettua järjestöä.
d) "henkilöllä" sekä luonnollista että oikeushenkilöä, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.
II LUKUVäliaikainen maahantuonti
2 artikla
Kunkin tämän yleissopimuksen jonkin liitteen velvoittaman sopimuspuolen on sallittava siinä liitteessä mainittujen välineiden väliaikainen maahantuonti 1 - 22 artikloissa ja liitteissä tarkemmin mainituin ehdoin. "Välineisiin" luetaan myös niihin kuuluvat apulaitteet ja tarvikkeet.
3 artikla
Milloin sopimuspuoli vaatii asetettavaksi vakuuden varmistuakseen väliaikaiseen tuontiin liittyvien ehtojen noudattamisesta, ei tämän vakuuden määrä saa ylittää perittävien tuontiverojen määrää enemmällä kuin 10 %:lla.
4 artikla
Väliaikaisesti maahan tuodut välineet on jälleenvietävä kuuden kuukauden kuluessa tuontipäivästä lukien. Tulliviranomaiset voivat pätevistä syistä väliaikaisen tuontimaan lakien ja määräysten puitteissa joko myöntää pitemmän määräajan tai jatkaa alkuperäistä.
5 artikla
Väliaikaisesti maahantuodut välineet voidaan jälleenviedä yhtenä tai useampana eränä mihin maahan tahansa, minkä tahansa tällaista toimintaa varten avoinna olevan tullitoimipaikan kautta, eikä jälleenvientiä tule rajoittaa tuontitullitoimipaikan kautta tapahtuvaksi.
6 artikla
1. Kaikkien tai joidenkin asianmukaisesti todetussa onnettomuudessa pahasti vaurioituneiden välineiden jälleenvientiä ei ole vaadittava, huolimatta tässä yleissopimuksessa määrätystä jälleenvientivelvoituksesta, mikäli niiden osalta menetellään tulliviranomaisten määräysten mukaisesti ja edellyttäen, sen mukaan kuin tulliviranomaiset ehkä vaativat, että:
a) niistä maksetaan säädetyt tuontiverot; tai
b) ne luovutetaan kuluitta väliaikaisen tuontimaan viranomaisille; tai
c) ne hävitetään virallisen valvonnan alaisina ja aiheuttamatta kustannuksia väliaikaisen tuontimaan viranomaisille.
2. Milloin väliaikaisesti maahantuotuja välineitä ei voida kokonaan tai osaksi jälleenviedä muun kuin yksityishenkilöiden vaatimuksesta tehdyn takavarikon vuoksi, on jälleenvientivaatimus keskeytettävä takavarikon ajaksi.
7 artikla
Tässä yleissopimuksessa määrätyt helpotukset on myönnettävä myös väliaikaisesti maahantuotujen välineiden korjaamista varten maahantuoduille osille.
III LUKUErinäisiä määräyksiä
8 artikla
Tätä yleissopimusta sovellettaessa jonkin sopimuspuolen osalta voimassa oleva liite tai liitteet muodostavat yleissopimuksen erottamattoman osan, ja tämän sopimuspuolen osalta jokaisen yleissopimukseen kohdistuvan maininnan on katsottava kohdistuvan myös tähän tai näihin liitteisiin.
9 artikla
Tämän yleissopimuksen määräykset osoittavat myönnettävät vähimmäishelpotukset. Ne eivät estä sopimuspuolten joko yksipuolisilla määräyksillä tai kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla myöntämien tai vastaisuudessa myönnettävien suurempien helpotusten soveltamista.
10 artikla
Tätä yleissopimusta sovellettaessa tulli- tai talousliiton muodostavien sopimuspuolten alueet voidaan katsoa yhdeksi ainoaksi alueeksi.
11 artikla
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti asetettuja, yleiseen siveellisyyteen tai järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen, yleiseen terveydenhoitoon tai eläin- ja kasvitautien torjuntaan perustuvia tai patenttien, tavaramerkkien taikka tekijänoikeuksien suojelua koskevia kieltoja tai rajoituksia.
12 artikla
Tämän yleissopimuksen määräysten rikkominen, esineen korvaaminen toisella, väärä ilmoitus tai toimenpide, jonka seurauksena tämän yleissopimuksen mukaisista helpotuksista aiheutuu oikeudetonta hyötyä henkilölle tai tavaralle, voi saattaa rikkojan siinä maassa, jossa rikkomus on tapahtunut, tämän maan lainsäädännössä määrättyjen rangaistusten alaiseksi sekä velvolliseksi maksamaan säädetyt tuontiverot.
IV lukuLoppumääräykset
13 artikla
1. Sopimuspuolet kokoontuvat tarvittaessa harkitsemaan tämän yleissopimuksen soveltamista, ja erityisesti toimenpiteitä sen yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen turvaamiseksi.
2. Neuvoston pääsihteeri kutsuu koolle tällaiset kokoukset jonkin sopimuspuolen pyynnöstä. Harkittavan asian koskiessa ainoastaan yhtä tai useampaa sinä ajankohtana voimassa olevaa liitettä tällaisen pyynnön voi esittää vain tämän liitteen tai liitteiden osalta sitoutunut sopimuspuoli. Elleivät asianomaiset sopimuspuolet toisin päätä, kokoukset pidetään neuvoston päämajassa.
3. Sopimuspuolet laativat kokouksissaan noudatettava menettelyä koskevat säännöt. Sopimuspuolten päätökset tehdään kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Ainoastaan ne sopimuspuolet, joita jokin sinä ajankohtana voimassa oleva liite sitoo, ovat oikeutetut äänestämään tätä liitettä koskevista kysymyksistä.
4. Sopimuspuolet älkööt tehkö päätöstä missään asiassa, ellei yli puolet niistä ole läsnä.
14 artikla
1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat sopimuspuolten väliset erimielisyydet on mikäli mahdollista ratkaistava näiden sopimuspuolten välisillä neuvotteluilla.
2. Erimielisyydet, joita ei ole saatu ratkaistuiksi neuvotteluilla, on asianomaisten sopimuspuolten alistettava tämän yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti kokoontuneille sopimuspuolille, joiden tulee sen jälkeen käsitellä erimielisyys ja tehdä suosituksia sen ratkaisemiseksi.
3. Erimieliset sopimuspuolet voivat etukäteen sopia hyväksyvänsä sopimuspuolten suositukset sitoviksi.
15 artikla
1. Jokainen neuvoston jäsenvaltio ja jokainen Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen jäsenvaltio voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi:
a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimista koskevaa varaumaa;
b) tallettamalla ratifioimiskirjansa allekirjoitettuaan yleissopimuksen ratifioimisvaraumin, tai
c) liittymällä siihen.
2. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille Brysselissä neuvoston päämajassa maaliskuun 31 päivään 1962 asti. Sen jälkeen se on avoinna niiden liittymistä varten.
3. Tämän artiklan 1 b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa allekirjoittajavaltiot suorittavat tämän yleissopimuksen ratifioinnin perustuslakiensa säätämässä järjestyksessä.
4. Jokainen tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin järjestöihin kuulumaton valtio, jolle neuvoston pääsihteeri on sopimuspuolten pyynnöstä osoittanut tätä tarkoittavan kutsun, voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi liittymällä siihen sen voimaantulon jälkeen.
5. Jokaisen tämän artiklan 1 tai 4 kohdassa mainitun valtion tulee allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen ilmoittaa liite tai liitteet, joiden osalta se sitoutuu. Se voi myöhemmin neuvoston pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella selittää sitoutuvansa yhden tai useamman muunkin liitteen osalta.
6. Ratifioimis- tai liittymiskirjat on talletettava neuvoston pääsihteerin huostaan.
16 artikla
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin sen liitteen osalta kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona viisi 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut yleissopimuksen tekemättä ratifiointia koskevaa varaumaa tai tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa ja ilmoittanut sitoutuvansa sanotun liitteen osalta.
2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun viisi valtiota on allekirjoittanut sen ilman ratifiointia koskevaa varaumaa tai tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa ja ilmoittanut sitoutuvansa jonkin liitteen tai liitteiden osalta, tämä yleissopimus tulee voimaan tämän liitteen tai näiden liitteiden osalta kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona mainittu valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa samalla ilmoittaen sitoutuvansa tämän liitteen tai näiden liitteiden osalta.
3. Jokaisen valtion osalta, joka allekirjoitettuaan tämän yleissopimuksen ilman ratifiointia koskevaa varaumaa tai ratifioituaan sen taikka liityttyään siihen myöhemmin ilmoittaa sitoutuvansa jonkin muun liitteen osalta sen jälkeen kun viisi valtiota on ilmoittanut sitoutuvansa tämän liitteen osalta, tämä yleissopimus tulee voimaan mainitun liitteen osalta kolme kuukautta sen jälkeen, kun tämä valtio on ilmoittanut sitoumuksestaan.
17 artikla
1. Tämä yleissopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Jokainen sopimuspuoli voi kuitenkin irtisanoutua siitä milloin tahansa sen 16 artiklassa säädetyn voimaantulopäivän jälkeen.
2. Irtisanoutumisesta on ilmoitettava kirjallisesti neuvoston pääsihteerin huostaan talletettavalla asiakirjalla.
3. Irtisanoutuminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun neuvoston pääsihteeri on ottanut vastaan irtisanoutumisasiakirjan.
4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä on myös sovellettava tämän yleissopimuksen liitteiden osalta, ja jokainen sopimuspuoli on oikeutettu milloin tahansa 16 artiklassa säädetyn voimaantulon jälkeen ilmoittamaan, ettei jokin tai useampi liite enää sido sitä. Sopimuspuolen, joka irtisanoo kaikki liitteet, joiden osalta se oli sitoutunut, katsotaan irtisanoutuneen yleissopimuksesta.
18 artikla
1. Tämän yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti kokoontuneet sopimuspuolet voivat ehdottaa muutoksia yleissopimukseen.
2. Neuvoston pääsihteerin on tiedotettava jokaisen täten ehdotetun muutoksen teksti kaikille sopimuspuolille, kaikille muille yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, GATTin SOPIMUSPUOLILLE ja UNESCOlle.
3. Kuuden kuukauden kuluessa suositetun muutoksen tiedottamispäivästä lukien jokainen sopimuspuoli tai, kysymyksen ollessa ainoastaan sinä ajankohtana voimassa olevaa liitettä koskevasta muutoksesta, jokainen tämän liitteen osalta sitoutunut sopimuspuoli voi ilmoittaa neuvoston pääsihteerille:
a) että se vastustaa muutosehdotusta tai
b) että, vaikkakin se aikoo hyväksyä ehdotetun muutoksen, tämän hyväksymisen kannalta tarpeellisia edellytyksiä ei ole vielä toteutettu sen alueella.
4. Jos jokin sopimuspuoli lähettää neuvoston pääsihteerille tämän artiklan 3 b kohdassa säädetyn ilmoituksen, se voi, niin kauan kuin se ei ole ilmoittanut pääsihteerille hyväksyvänsä muutosehdotusta, ilmoittaa yhdeksän kuukauden kuluessa tämän artiklan 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan päättymisestä lukien vastustavansa kysymyksessä olevaa muutosta.
5. Jos muutosehdotusta vastaan on esitetty vastaväite tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, muutoksen on katsottava jääneen hyväksymättä, eikä sillä ole vaikutusta.
6. Jollei muutosehdotuksen suhteen ole esitetty tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaista vastaväitettä, muutoksen on katsottava tulleen hyväksytyksi seuraavassa määritellystä päivästä lukien:
a) 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan kuluttua, kun yksikään sopimuspuoli ei ole lähettänyt ilmoitusta tämän artiklan 3 b kohdan mukaisesti;
b) kun jokin sopimuspuoli on lähettänyt tämän artiklan 3 b kohdan mukaisen ilmoituksen, aikaisempana seuraavasta kahdesta päivästä;
1.) sinä päivänä, jona kaikki tällaisen ilmoituksen lähettäneet sopimuspuolet ovat ilmoittaneet neuvoston pääsihteerille hyväksyvänsä ehdotetun muutoksen, kuitenkin niin, että jos kaikki hyväksymiset on ilmoitettu ennen tämän artiklan 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan loppua, on mainittuna ajankohtana tämän määräajan päättymispäivä.
2.) tämän artiklan 4 kohdassa mainitun yhdeksän kuukauden määräajan päättymispäivänä.
7. Jokainen hyväksytyksi katsottu muutos tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen katsottiin tulleen hyväksytyksi.
8. Neuvoston pääsihteerin tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kaikille sopimuspuolille jokaisesta ehdotetun muutoksen johdosta tämän artiklan 3 a kohdan mukaisesti tehdystä vastaväitteestä sekä jokaisesta 3 b kohdan nojalla saadusta ilmoituksesta. Hänen tulee edelleen tiedottaa kaikille sopimuspuolille, esittävätkö tällaisen ilmoituksen tehneet sopimuspuolet vastaväitteitä ehdotettua muutosta vastaan vai hyväksyvätkö ne sen.
9. Jokaisen tämän yleissopimuksen ratifioineen tai siihen liittyneen valtion katsotaan hyväksyneen sen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivänä voimassaolevat muutokset.
10. Jokaisen valtion, joka allekirjoitettuaan tämän yleissopimuksen tekemättä ratifiointia koskevaa varaumaa tai ratifioituaan sen tai liittymällä siihen, ilmoittaa sitoutuvansa jonkin muun liitteen osalta, katsotaan hyväksyneen tähän liitteeseen tehdyt muutokset, jotka ovat tulleet voimaan sinä päivänä, jona tämä valtio tekee ilmoituksensa neuvoston pääsihteerille.
19 artikla
1. Jokainen valtio voi, allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen ratifiointivaraumitta tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa taikka koska tahansa myöhemmin, selittää neuvoston pääsihteerille annettavalla ilmoituksella, että tämä yleissopimus ulotetaan olemaan voimassa kaikilla tai joillakin niistä alueista, joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa. Yleissopimus ulottuu koskemaan mainittuja alueita kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona neuvoston pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan, ei kuitenkaan ennen kuin yleissopimus on tullut voimaan kysymyksessä olevan valtion osalta.
2. Jokainen valtio, joka on ilmoittanut tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän yleissopimuksen ulottamisesta koskemaan jotakin aluetta, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa, voi ilmoittaa neuvoston pääsihteerille tämän yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti, että yleissopimusta ei tulla enää soveltamaan kysymyksessä olevalla alueella.
20 artikla
Tähän yleissopimukseen ei voida tehdä mitään varaumia.
21 artikla
Neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille sopimuspuolille, muille allekirjoittaneille tai liittyneille valtioille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, GATTin SOPIMUSPUOLILLE ja UNESCOlle:
a) tämän yleissopimuksen 15 artiklan mukaiset allekirjoitukset, ratifioinnit, liittymiset ja ilmoitukset;
b) tämän yleissopimuksen ja kunkin sen liitteen 16 artiklan mukaiset voimaantulopäivät;
c) 17 artiklan mukaiset irtisanoutumiset ja selitykset;
d) jokaisen 18 artiklan mukaisesti hyväksytyksi katsotun muutoksen sekä sen voimaantulopäivän;
e) 19 artiklan mukaisesti vastaanotetut selitykset ja ilmoitukset.
22 artikla
Tämä yleissopimus rekisteröidään neuvoston pääsihteerin pyynnöstä Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan 102 artiklan mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.
Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Brysselissä kesäkuun kahdeksantena päivänä tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäyksi ranskan ja englannin kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, yhtenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan neuvoston pääsihteerin huostaan ja josta pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille tämän yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille.
LIITE A Lehdistö-, radio- ja televisioalan välineet
I. Määritelmä ja ehdot
1. Määritelmä
Tätä liitettä sovellettaessa katsotaan "lehdistö-, radio- ja televisioalan välineiksi" selostuksia tai tietyn ohjelman puitteisiin kuuluvia tallenteita tai lähetyksiä laatimaan maahan saapuneita lehdistön, radion tai television edustajien tarvitsemia välineitä.
2. Väliaikaisen maahantuonnin myöntämisen ehdot:
a) välineiden tulee kuulua ulkomaalla asuvalle luonnolliselle henkilölle tai ulkomaalla toimivalle oikeushenkilölle;
b) välineet on tuotava maahan ulkomaalla asuvan luonnollisen henkilön tai ulkomaalla toimivan oikeushenkilön nimissä;
c) välineiden tulee olla tunnistettavissa niitä jälleenvietäessä edellyttäen, että käyttämättömän äänen- tai kuvien tallennusmateriaalin osalta sovelletaan mahdollisimman joustavia tunnistusmenetelmiä;
d) välineitä käyttää yksinomaan tuontimaassa käyvä henkilö tai niitä käytetään hänen henkilökohtaisessa valvonnassaan;
e) välineet eivät saa olla vuokrasopimuksen tai muun samankaltaisen sopimuksen kohteena, jonka osapuolena on väliaikaisessa tuontimaassa asuva tai toimiva henkilö, edellyttäen kuitenkin, että tätä ehtoa ei sovelleta kysymyksen ollessa yhteisistä radio- ja televisio-ohjelmista.
II. Esimerkkiluettelo
A. Lehdistöalan välineet, kuten:
kirjoituskoneet;
valokuvaus- tai elokuvauskamerat;
äänen- tai kuvienlähettämis-, -tallentamis- ja -toistamislaitteet;
käyttämätön äänen- tai kuvientalletusmateriaali.
B. Radioalan välineet, kuten:
lähettimet ja vastaanottimet;
äänentallennus- ja äänentoistolaitteet;
mittaus- ja testauskojeet ja -laitteet;
käytön yhteydessä tarvittavat lisälaitteet (kellot, ajanottokellot, kompassit, generaattorikytkyeet, muuntajat, paristot ja akkumulaattorit, lämmitys- ja tuuletuslaitteet jne).
C. Televisioalan välineet, kuten:
televisiokamerat;
telekinemalaitteet;
mittaus- ja testauskojeet ja -laitteet;
lähetys- ja edelleenlähetyslaitteet;
yhdeydenpitolaitteet;
äänen- tai kuvientallennus- ja toistolaitteet;
valaistusvälineet;
käytön yhteydessä tarvittavat lisälaitteet (kellot, ajanottokellot, kompassit, generaattorikytkyeet, muuntajat, paristot ja akkumulaattorit, lämmitys- ja tuuletuslaitteet jne);
käyttämätön äänen- tai kuvientallennusmateriaali;
raakakopiot;
soittimet, puvut, kulissit ja muut näyttämötarvikkeet.
D. Edellä mainittuja tarkoituksia varten suunnitellut tai erityisesti sovitetut ajoneuvot.
LIITE B Elokuvausalan välineet
I. Määritelmä ja ehdot
1. Määritelmä
Tätä liitettä sovellettaessa tarkoitetaan "elokuvausalan välineillä" sellaisen henkilön tarvitsemia välineitä, joka käy maassa valmistaakseen yhden tai useamman määrätyn elokuvan.
2. Väliaikaisen maahantuonnin myöntämisen ehdot:
a) välineiden tulee kuulua ulkomaalla asuvalle luonnolliselle henkilölle tai ulkomaalla toimivalle oikeushenkilölle;
b) välineet on tuotava maahan ulkomaalla asuvan luonnollisen henkilön tai ulkomaalla toimivan oikeushenkilön nimissä;
c) välineiden tulee olla tunnistettavissa niitä jälleenvietäessä; edellyttäen, että käyttämättömän äänen- tai kuvientallennusmateriaalin osalta sovelletaan mahdollisimman joustavia tunnistusmenetelmiä;
d) välineitä käyttää yksinomaan tuontimaassa käyvä henkilö tai niitä käytetään hänen henkilökohtaisessa valvonnassaan; tätä ehtoa ei sovelleta kuitenkaan välineisiin, jotka on tuotu maahan filmin valmistamiseksi yhteistyösopimuksen puitteissa, jossa väliaikaisessa tuontimaassa asuva tai toimiva henkilö on osapuolena ja jonka tuontimaan asianomaiset viranomaiset ovat hyväksyneet hallitusten välisen yhteistä elokuvausalan tuotantoa koskevan sopimuksen nojalla;
e) välineet eivät saa olla vuokrasopimuksen tai muun samankaltaisen sopimuksen kohteena, jonka osapuolena on väliaikaisessa tuontimaassa asuva tai toimiva henkilö.
II. Esimerkkiluettelo
A. Välineet, kuten:
kaikenlaiset kamerat;
mittaus- ja testauskojeet ja -laitteet;
kameravaunut (dollit) ja -puomit;
valaistusvälineet;
äänentallennus- ja toistolaitteet;
käyttämätön äänen- tai kuvientallennusmateriaali;
raakakopiot;
käytön yhteydessä tarvittavat lisälaitteet (kellot, ajanottokellot, kompassit, generaattorikytkyeet, muuntajat, paristot ja akkumulaattorit, lämmitys- ja tuuletuslaitteet jne);
soittimet, puvut, kulissit ja muut näyttämötarvikkeet.
B. Edellä mainittuja tarkoituksia varten suunnitellut tai erityisesti sovitetut ajoneuvot.
LIITE C Muut ammatinharjoittamisvälineet
I. Määritelmä ja ehdot
1. Määritelmä
Tätä liitettä sovellettaessa tarkoitetaan "muilla ammatinharjoittamisvälineillä" tämän yleissopimuksen muissa liitteissä mainitsemattomia välineitä, jotka ovat tarpeen tietyn tehtävän suorittamista varten maassa käyvän henkilön kutsumuksen, kaupan tai ammatin harjoittamisessa. Niihin eivät kuulu sisäisiin kuljetuksiin tai tavaran teolliseen tuotantoon tai pakkaamiseen tai, käsityökaluja lukuunottamatta, luonnonvarojen hyväksikäyttöön tarvittavat, eivätkä talojen rakentamisessa, korjaamisessa tai huoltamisessa tai maansiirto- tai muissa senkaltaisissa töissä käytettävät välineet.
2. Väliaikaisen maahantuonnin myöntämisen ehdot:
a) välineiden tulee kuulua ulkomaalla asuvalle luonnolliselle henkilölle tai ulkomaalla toimivalle oikeushenkilölle;
b) välineet on tuotava maahan ulkomaalla asuvan luonnollisen henkilön tai ulkomaalla toimivan oikeushenkilön nimissä;
c) välineiden tulee olla tunnistettavissa niitä jälleenvietäessä;
d) välineitä käyttää yksinomaan tuontimaassa käyvä henkilö tai niitä käytetään hänen henkilökohtaisessa valvonnassaan.
II. Esimerkkiluettelo
A. Koneiden, laitteistojen, kuljetusvälineiden yms. kokoamiseen, testaamiseen, käynnistykseen, tarkkailuun, säätöön, huoltoon tai korjaukseen käytettävät välineet, kuten:
työkalut;
lämpötilan, paineen, etäisyyden, korkeuden, pinta-alan, nopeuden jne. mittaus-, tarkkailu- tai testausvälineet ja -kojeet, myös sähkökojeet, kuten volttimittarit, amperimittarit, mittakaapelit, vertaimet, muuntajat ja rekisteröintikojeet, sekä kaaviot;
laitteet ja välineet koneiden ja laitteistojen valokuvaamiseksi niiden kokoamisen aikana tai sen jälkeen;
alustan teknillisessä tarkastuksessa käytettävät välineet.
B. Liikemiesten, liiketaloudellisen tehokkuuden ja tuotannon asiantuntijoiden, tilimiesten ja muiden samankaltaisten ammatinharjoittajien tarvitsemat välineet, kuten:
kirjoituskoneet;
äänenlähetys-, -tallennus- ja -toistolaitteet;
laskukojeet ja -laitteet.
C. Topograafisia mittauksia tai geofyysisiä koekaivostuksia suorittavien asiantuntijoiden tarvitsemat välineet, kuten:
mittauskojeet ja -laitteet;
porausvälineet;
lähetys- ja yhteydenpitovälineet.
D. Lääkärien, kirurgien, eläinlääkärien, kätilöiden ja muiden samankaltaisten ammatinharjoittajien tarvitsemat kojeet ja laitteet.
E. Arkeologian, paleontologian, maantieteen ja eläintieteen tutkijoiden ja muiden tiedemiesten tarvitsemat välineet.
F. Taiteilijoiden, teatteriseurueiden ja orkestereiden tarvitsemat välineet, myös kaikki yleisissä ja yksityisissä esityksissä käytettävät välineet, kuten soittimet, kulissit ja puvut, eläimet jne.
G. Esitelmöitsijöiden esityksissään käytettävät havaintovälineet.
H. Edellä mainittuja tarkoituksia varten suunnitellut tai erityisesti sovitetut ajoneuvot, kuten liikkuvat tutkimusyksiköt, liikkuvat työpajat ja liikkuvat laboratoriot.