Asetus kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Date of signature
Sitten kun tasavallan presidentti on 3 päivänä kesäkuuta 1960 päättänyt, että Suomi liittyy 6 päivänä joulukuuta 1951 Roomassa allekirjoitettuun kansainväliseen kasvinsuojeluyleissopimukseen, ja liittymisasiakirja on 22 päivänä kesäkuuta 1960 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön pääjohtajan huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.
Kansainvälinen KASVINSUOJELUYLEISSOPIMUS
Johdanto
Sopimusvaltioiden hallitukset, jotka tunnustavat kansainvälisen yhteistyön hyödyllisyyden kasvien ja kasvituotteiden tuhoeläinten ja kasvitautien torjumiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi yli valtiollisten rajojen, sekä haluten taata näihin tarkoituksiin tähtäävien toimenpiteiden tarkan koordinoimisen, ovat sopineet seuraavasta:
I artiklaTarkoitus ja vastuu
1. Pyrkien varmistamaan yhteisen ja tehokkaan toiminnan kasvien ja kasvituotteiden tuhoeläinten ja tautien maahantulon ja leviämisen estämiseksi sekä edistämään toimenpiteitä niiden torjumiseksi sopimusvaltiot sitoutuvat ryhtymään niihin lainsäädännöllisiin, teknillisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin, jotka on määritelty tässä yleissopimuksessa ja III artiklan mukaisissa lisäsopimuksissa.
2. Kullakin sopimusvaltiolla on vastuu tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitusten täyttämisestä omilla alueillaan.
II artiklaSoveltamisala
1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksia varten sana "kasvit" tarkoittaa eläviä kasveja ja niiden osia mukaanlukien siemenet, siinä määrin kuin sopimusvaltioiden hallitukset katsovat välttämättömäksi niiden tuonnin valvonnan VI artiklan mukaan, tai niitä koskevien terveystodistusten antamisen tämän yleissopimuksen IV artiklan 1. momentin a-kohdan IV kappaleen ja V artiklan mukaan; ja sanalla "kasvituotteet" tarkoitetaan jalostamatonta ja jauhettua kasveista peräisin olevaa tuotetta, mukaanlukien siemenet, mikäli niitä ei sisällytetä termiin "kasvit".
2. Sopimusvaltiot voivat laajentaa tämän yleissopimuksen määräykset koskemaan varastopaikkoja, kuljetussäiliöitä, kuljetusvälineitä, pakkaustarvikkeita ja niitä seuraavia kaikenlaisia tarvikkeita, mukaanlukien irtomaan, joita käytetään kasvien ja kasvituotteiden kansainvälisessä kuljetuksessa.
3. Tämä yleissopimus koskee erityisesti kansainvälisen kaupan kannalta tärkeitä tuhoeläimiä ja kasvitauteja.
III artiklaLisäsopimukset
1. Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö: (josta tämän jälkeen käytetään lyhennettä FAO), voi sopimusvaltion suosituksesta tai omasta aloitteestaan, ratkaistakseen erityistä huomiota tai toimenpiteitä vaativia kasvinsuojelun erikoisongelmia, ehdottaa tehtäväksi määrättyjä alueita, määrättyjä tuhoeläimiä tai kasvitauteja, määrättyjä kasveja tai kasvituotteita, määrättyjä kasvien tai kasvituotteiden kansainvälisessä kuljetuksessa käytettäviä menetelmiä koskevia lisäsopimuksia tai ehdottaa hyväksyttäväksi säännöksiä, jotka muulla tavalla täydentävät tämän yleissopimuksen määräyksiä.
2. Kaikkien edellämainittujen lisäsopimusten on tultava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa hyväksymisen jälkeen yhtäpitävästi FAO:n peruskirjan määräysten ja menettelysäännösten mukaisesti.
IV artiklaKasvinsuojelun kansallinen organisaatio
1. Jokaisen sopimusvaltion hallituksen on niin pian kuin mahdollista ja parhaan kykynsä mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin:
(a) perustaakseen virallisen kasvinsuojeluorganisaation, jonka päätehtävät ovat seuraavat:
(i) kasvavien kasvien ja viljeltyinä olevien alueiden (mukaan luettuina pellot, istutukset, taimistot, puutarhat ja kasvihuoneet) sekä varastoitujen ja kuljetettavina olevien kasvien ja kasvituotteiden tarkastus, jolloin tarkoituksena on erityisesti ilmoittaa kasvitautien ja tuhoeläinten olemassaolosta, valtaantumisesta ja leviämisestä, sekä näiden tautien ja tuhoeläinten torjunta;
(ii) kansainvälisessa liikenteessä olevien kasveja tai kasvituotteita sisältävien tavaralähetysten tarkastus, ja mikäli mahdollista, muita tavaroita ja hyödykkeitä sisältävien tavaralähetysten tarkastus, silloin kun ne ovat kansainvälisessa liikenteessä olosuhteissa, joissa ne voivat satunnaisesti toimia kasvien tai kasvituotteiden tautien ja tuhoeläinten levittäjinä sekä kaikenlaisten kansainvälisessä liikenteessä käytettävien varastojen ja kasvien sekä kasvituotteiden tai muiden hyödykkeiden kuljetuksessa käytettävien kuljetusvälineiden tarkastus ja valvonta, minkä tarkoituksena on erityisesti estää kasvitautien ja tuhoeläinten leviäminen yli valtiollisten rajojen;
(iii) kansainvälisessä liikenteessä olevien kasvien ja kasvituotelähetysten, niiden kuljetussäiliöiden, varastopaikkojen tai kaikenlaisten käytössä olevien kuljetusvälineiden tartunnasta puhdistaminen tai desinfektio;
(iv) todistusten antaminen, joista käy ilmi tavaralähetyksissä olevien kasvien tai kasvituotteiden terveydellinen tila ja alkuperä (tästä lähtien käytetään nimitystä "terveystodistus");
(b) tietojen levittäminen omassa maassa kasvien ja kasvituotteiden tuhoeläimistä ja taudeista sekä keinoista estää ja torjua niitä;
(c) tutkimus ja koetoiminta kasvinsuojelun alalla.
2. Jokaisen sopimusvaltion hallituksen on annettava selvitys kansallisen kasvinsuojeluorganisaationsa laajuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista FAO:n pääjohtajalle, joka antaa nämä tiedot edelleen kaikille sopimusvaltioille.
V artiklaKasvien terveystodistukset
1. Jokainen jäsenvaltio pyrkii siihen, että terveystodistukset annetaan yhdenmukaisesti muiden sopimusvaltioiden kasvinsuojelusäännösten kanssa, sekä seuraavien määräysten mukaan:
(a) Vain teknillisesti pätevät ja asianmukaisesti oikeutetut virkailijat tai heidän valtuuttamansa henkilöt ovat oikeutettuja suorittamaan tarkastuksia ja antamaan terveystodistuksia, ja tämä on suoritettava sellaisissa olosuhteissa ja edellyttäen asianomaisilta virkailijoilta sellaista asiantuntemusta ja tietomäärää, että tuontimaan viranomaiset voivat hyväksyä sellaiset terveystodistukset luotettavina asiakirjoina.
(b) Jokaisen terveystodistuksen, joka liittyy istuttamista tai lisäämistä varten tarkoitettuihin kasveihin, on oltava sanamuodoltaan sellainen, kuin tämän yleissopimuksen liitteessä esitetään ja sen on sisällettävä sellaiset lisäselvitykset, joita tuontimaa saattaa vaatia. Samaa kaavaketta voidaan myös käyttää muita kasveja tai kasvituotteita varten, milloin se on tarkoituksenmukaista, eikä ole vastoin tuontimaan määräyksiä.
(c) Terveystodistuksissa ei saa olla mitään muutoksia eikä virheiden korjauksia.
2. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu siihen, ettei vaadi, että sen alueelle tuotuja, istutusta tai lisäystä varten tarkoitettuja kasveja sisältäviä lähetyksiä seuraa terveystodistus, joka ei ole yhdenmukainen yleissopimuksen liitteessä olevan mallin kanssa.
VI artiklaTuontia koskevat määräykset
1. Tarkoituksenaan estää kasvitautien ja tuhoeläinten leviäminen alueilleen sopimusvaltioiden hallituksilla on täydet valtuudet säännöstellä kasvien ja kasvituotteiden tuontia, ja tätä tarkoitusta varten ne voivat:
(a) antaa rajoituksia tai määräyksiä, jotka koskevat kasvien tai kasvituotteiden maahantuontia;
(b) kieltää tiettyjen kasvien tai kasvituotteiden tai määrättyjen kasveja tai kasvituotteita sisältävien lähetysten tuonnin;
(c) tarkastaa tai pidättää tiettyjä kasveja tai kasvituotteita sisältävät lähetykset;
(d) desinfioida, hävittää tai kieltää määrättyjen kasvi- ja kasvituotelähetysten maahantuonnin tai vaatia sellaiset lähetykset desinfioitaviksi tai hävitettäviksi.
2. Vähentääkseen puuttumisen kansainväliseen kauppaan jokaisen sopimusvaltion hallitus sitoutuu toteuttamaan määräykset, jotka on mainittu tämän artiklan 1. momentissa, seuraavien määräysten mukaisesti:
(a) Sopimusvaltioiden hallitukset eivät saa kasvinsuojelulainsäädäntönsä perusteella ryhtyä mihinkään tämän artiklan 1. momentissa mainittuihin toimenpiteisiin, elleivät kasvien terveyttä koskevat seikat tee niitä välttämättömiksi.
(b) Jos sopimusvaltion hallitus asettaa rajoituksia tai vaatimuksia kasvien tai kasvituotteiden tuonnille alueilleen, sen on julkaistava rajoitukset tai määräykset ja ilmoitettava ne muiden sopimusvaltioiden kasvinsuojeluelimille ja FAO:lle.
(c) Jos sopimusvaltion hallitus kieltää kasvinsuojelulainsäädännön määräysten perusteella joidenkin kasvien tai kasvituotteiden maahantuonnin, sen on julkaistava päätöksensä perusteluineen ja heti ilmoitettava tästä muiden valtioiden kasvinsuojeluelimille ja FAO:lle.
(d) Jos sopimusvaltion hallitus vaatii, että tiettyjä kasveja tai kasvituotteita sisältävät lähetykset on tuotava maahan vain määrättyjen maahantulopaikkojen kautta, on nämä paikat valittava siten, etteivät ne tarpeettomasti estä kansainvälistä kauppaa. Sopimusvaltion hallituksen on julkaistava luettelo tällaisista maahantuloasemista ja ilmoitettava niistä sopimusvaltioiden kasvinsuojeluelimille sekä FAO:lle. Tällaisia maahantulopaikkoja koskevia rajoituksia ei saa tehdä, ellei vaadita, että kasveja tai kasvituotteita seuraa terveystodistus, tai että ne on alistettava tarkastettaviksi tai käsiteltäviksi.
(e) Sopimusvaltion kasvinsuojeluelimien on suoritettava maahantuotavien kasvien jokainen tarkastus niin nopeasti kuin mahdollista ottaen huomioon ko. kasvien pilaantuvaisuuden. Jos havaitaan, ettei joku lähetyksistä täytä tuojamaan kasvinsuojelulainsäädännön vaatimuksia, on siitä ilmoitettava viejämaan kasvinsuojeluviranomaisille.
Jos lähetys hävitetään kokonaan tai osaksi, on siitä heti lähetettävä virallinen ilmoitus viejämaan kasvinsuojeluviranomaisille.
(f) Sopimusvaltioiden hallitusten on annettava sellaisia määräyksiä, jotka vaarantamatta niiden omaa kasvintuotantoa, alentavat pienimpään mahdolliseen niiden tapausten määrän, joissa vaaditaan terveystodistus sellaisten ei viljeltäviksi tarkoitettujen kasvien tai kasvituotteiden, kuten viljan, hedelmien, vihannesten ja leikkokukkien maahantuontia varten.
(g) Sopimusvaltioiden hallitukset voivat antaa määräyksiä, jotka koskevat tieteellistä tutkimusta varten tapahtuvaa kasvien ja kasvituotteiden sekä tuhoeläinten ja tauteja aiheuttavien organismien tuontia olosuhteissa, joissa on hyvät takeet siitä, etteivät kasvitaudit ja tuhoeläimet pääse leviämään.
3. Toimenpiteet, jotka on määritelty tässä artiklassa, eivät koske tavaroita, joita viedään kauttakulkuliikenteessä sopimusvaltioiden läpi, elleivät sellaiset toimeenpiteet ole välttämättömiä niiden omien kasvien suojelemiseksi.
VII artiklaKansainvälinen yhteistyö
Sopimusvaltioiden hallitusten on oltava yhteistyössä mahdollisimman laajalla pohjalla saavuttaakseen tämän yleissopimuksen päämäärät, varsinkin seuraavasti:
(a) Jokaisen sopimusvaltion hallitus suostuu yhteistyöhön FAO:n kanssa, jotta saadaan aikaan kansainvälinen tiedotuspalvelu, joka ilmoittaa kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisestä ja käyttää täysin hyväksi tätä varten olemassa olevien järjestöjen mahdollisuuksia ja palveluksia; ja kun tiedotuspalvelu on perustettu, sopimusvaltiot toimittavat FAO:lle säännöllisesti seuraavia tietoja:
(i) ilmoituksia taloudellisesti tärkeiden sekä kasveille tai kasvituotteille vahingollisten tuhoeläinten ja tautien, jotka voivat olla välittömästi tai mahdollisesti vaarallisia, esiintymisestä, valtaantumisesta ja leviämisestä;
(ii) tietoja menetelmistä, joiden on havaittu olevan tehokkaita kasvien ja kasvituotteiden tautien ja tuhoeläinten torjumiseksi.
(b) Jokaisen sopimusvaltion hallituksen tulee osallistua, mikäli mahdollista, jokaiseen erityiseen yhteisyritykseen määrättyjen vahingollisten tuhoeläinten tai vakavasti kasvituotantoa uhkaavien tautien torjuntaan, milloin tarvitaan kansainvälistä toimintaa hätätilan voittamiseksi.
VIII artiklaAlueellinen kasvinsuojeluorganisaatio
1. Sopimusvaltioiden hallitukset sitoutuvat ryhtymään yhteistyöhön keskenään perustamalla sopiville alueille alueellisia kasvinsuojelujärjestöjä.
2. Alueellisten kasvinsuojelujärjestöjen tulee toimia koordinoivina eliminä alueillaan ja osallistua erilaiseen toimintaan tämän yleissopimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi.
IX artiklaRiitaisuuksien ratkaiseminen
1. Mikäli syntyy tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, tai jos jonkin sopimusvaltion hallitus katsoo jonkin toisen sopimusvaltion hallituksen toimenpiteen olevan ristiriidassa jälkimmäisen valtion tämän yleissopimuksen V ja VI artiklain mukaisten velvoitusten kanssa, varsinkin jos on kysymys niistä perusteista, joilla kielletään tai rajoitetaan edellisen valtion alueilta tulevien kasvien tai kasvituotteiden tuonti, voi ko. hallitus tai hallitukset pyytä FAO:n pääjohtajaa asettamaan komitean harkitsemaan riidanalaista kysymystä.
2. FAO:n pääjohtajan on silloin, neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa, asetettava asiantuntijakomitea, jossa täytyy olla myös asianomaisten valtioiden edustajia. Tämän komitean on harkittava riidanalaista kysymystä ottaen huomioon kaikki asiakirjat ja muut todistuskappaleet, joita ao. hallitukset ovat antaneet. Tämän komitean on annettava selvitys FAO:n pääjohtajalle, joka lähettää sen ko. hallituksille ja muiden sopimusvaltioiden hallituksille.
3. Sopimusvaltioiden hallitukset ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka tämän komitean suositukset eivät ole sitovia luonteeltaan, ne muodostavat perustan, jonka nojalla asianomaiset hallitukset harkitsevat uudelleen kysymystä, mistä erimielisyys syntyi.
4. Asianomaiset hallitukset jakavat asiantuntijoista aiheutuvat kulut tasan.
X artiklaAikaisempien sopimusten kumoaminen
Tällä yleissopimuksella kumotaan ja korvataan, sopimusvaltioiden hallitusten välillä, 3 päivänä marraskuuta 1881 tehty kansainvälinen yleissopimus, joka koskee toimenpiteitä, viinikirvaa (Phylloxera vastatrix) vastaan, sekä Bernissä 15 päivänä huhtikuuta 1889 allekirjoitettu lisäyleissopimus sekä kansainvälinen kasvinsuojelusopimus, joka allekirjoitettiin Roomassa 16 päivänä huhtikuuta 1929.
XI artiklaAlueellinen soveltaminen
1. Jokainen hallitus voi ratifioidessaan tai liittyessään tähän yleissopimukseen, tai milloin tahansa myöhemmin, antaa FAO:n pääjohtajalle ilmoituksen, että tämä yleissopimus koskee myös kaikkia tai joitakin alueita, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa, ja että yleissopimusta sovelletaan kaikkiin ilmoituksessa mainittuihin alueisiin kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun FAO:n pääjohtaja sai ilmoituksen.
2. Jokainen hallitus, joka on tehnyt FAO:n pääjohtajalle tämän artiklan 1. momentin mukaisen ilmoituksen, voi milloin tahansa tehdä uuden ilmoituksen, jolla muutetaan aikaisempaa ilmoitusta tai lopetetaan tämän yleissopimuksen määräysten soveltaminen mihin tahansa alueeseen nähden. Tällainen muutos tai lopettaminen tulee voimaan kolmantenakymmentenä päivänä siitä, kun FAO:n pääjohtaja on saanut ilmoituksen.
3. FAO:n pääjohtajan on ilmoitettava kaikille allekirjoittajavaltioiden tai tähän yleissopimukseen liittyneiden maiden hallituksille kaikista tämän artiklan mukaan saaduista ilmoituksista.
XII artiklaRatifiointi tai liittyminen
1. Tämä yleissopimus on avoin kaikkien hallitusten allekirjoitettavaksi 1 päivään toukokuuta 1952 asti, ja se on ratifioitava mahdollisimman pian. Ratifioimiskirjat on talletettava FAO:n pääjohtajan huostaan, jonka tulee ilmoittaa kaikkien allekirjoittajavaltioiden hallituksille tallettamispäivästä.
2. Niin pian kuin tämä yleissopimus on tullut XIV artiklan mukaisesti voimaan, se on oleva avoin liittymistä varten niiden valtioiden hallituksille, jotka eivät tätä yleissopimusta ole allekirjoittaneet. Liittyminen tulee voimaan, kun liittymiskirja on talletettu FAO:n pääjohtajan huostaan, joka ilmoittaa tästä kaikkien tämän yleissopimuksen allekirjoittaneiden tai siihen liittyneiden valtioiden hallituksille.
XIII artiklaMuutokset
1. Jokainen tämän yleissopimuksen muuttamiseksi tehty sopimusvaltion esittämä ehdotus on tiedotettava FAO:n pääjohtajalle.
2. FAO:n pääjohtajan on esitettävä jokainen sopimusvaltion hallitukselta saamansa tämän yleissopimuksen muutosehdotus FAO:n yleiskonferenssin säännöllisessä tai erityisistunnossa hyväksyttäväksi, ja jos muutosehdotus sisältää tärkeitä teknillisiä muutoksia tai asettaa lisävelvoituksia sopimusvaltioille, on FAO:n ennen yleiskonferenssia koolle kutsuman asiantuntijain neuvoa-antavan komitean sitä harkittava.
3. FAO:n pääjohtajan on toimitettava jäsenvaltioiden hallituksille ilmoitus muutosehdotuksista tähän yleissopimukseen viimeistään silloin, kun asiaa käsittelemään kokoontuvan yleiskonferenssin esityslista lähetetään.
4. Jokainen sellainen tämän yleissopimuksen muutosehdotus on hyväksyttävä FAO:n yleiskonferenssissa ja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun kaksikolmasosaa sopimusvaltioista on sen hyväksynyt. Muutokset, jotka sisältävät uusia velvoituksia sopimusvaltioiden hallituksille, tulevat kuitenkin voimaan kuhunkin sopimusvaltioon nähden vasta, kun se on ne hyväksynyt ja kolmantenakymmenentenä päivänä tällaisesta hyväksymisestä.
5. Uusia velvoituksia sisältäviä muutoksia koskevat hyväksymiskirjat, on talletettava FAO:n pääjohtajan huostaan, ja hänen on ilmoitettava kaikille sopimusvaltioille hyväksymiskirjojen saamisesta ja muutosten voimaantulemisesta.
XIV artiklaVoimaantulo
Heti kun kolmen allekirjoittajavaltion hallitukset ovat ratifioineet tämän yleissopimuksen, se tulee voimaan niiden kesken. Tämän jälkeen se tulee voimaan jokaisen sen ratifioivan tai siihen liittyvän hallituksen osalta siitä päivästä alkaen, jolloin ratifioimis- tai liittymiskirja talletetaan.
XV artiklaIrtisanominen
1. Jokaisen sopimusvaltion hallitus voi milloin tahansa tehdä FAO:n pääjohtajalle osoitetun tätä yleissopimusta koskevan irtisanomisilmoituksen. Pääjohtajan on heti ilmoitettava tästä kaikkien allekirjoittajamaiden ja sopimukseen liittyneiden maiden hallituksille.
2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin FAO:n pääjohtaja vastaanotti irtisanomisilmoituksen.
Tehty Roomassa, Italiassa, kuudentena päivänä joulukuuta 1951 yhtenä kappaleena englannin, ranskan ja espanjan kielillä, joista jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Tämä asiakirja on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arkistoon. Elintarvike- ja maatalousjärjestön pääjohtajan tulee lähettää oikeaksi todistettuja jäljennöksiä jokaisen allekirjoittajavaltion sekä liittyvän valtion hallitukselle.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen omien hallitustensa puolesta, kukin sillä päivämäärällä, joka on ilmoitettu allekirjoituksen yhteydessä.