Ulkoasiainministeriön ilmoitus Sveitsin valaliiton kanssa kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla tehtyä sopimusta täydentävän sopimuksen soveltamisesta.
- Date of signature
Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että Suomen Tasavallan ja Sveitsin Valaliiton välillä 27 päivänä joulukuuta 1956 kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla tehdyn sopimuksen (SopS 7/57) 10 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 5 kohdan mukaisesti ja siinä mainittujen viranomaisten kesken tehty täydentävä sopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.
SOPIMUS Suomen ja Sveitsin välillä liikkuvasta pääomasta saaduista tuloista lähteellä pidättämällä kannetuista veroista myönnettävän verohelpotuksen toteuttamisesta.
Suomen Tasavallan Valtiovarainministeriö Helsingissä
ja
Valaliiton Finanssi- ja tullidepartementti (Valaliiton verohallinto) Bernissä
ovat, Suomen ja Sveitsin välillä 27 päivänä joulukuuta 1956 kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla tehdyn sopimuksen (seuraavassa "sopimus") 10 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 5 kohdan mukaisesti, sopineet seuraavasta:
I OSAYleisiä määräyksiä
1 artikla
(1) Liikkuvasta pääomasta saaduista tuloista lähteellä pidättämällä kannettavina veroina sopimuksen 10 artiklan tarkoittamassa mielessä pidetään nykyisin:
a) Suomessa ennakkona suoritettua veroa (Suomen lähdevero) ja
b) Sveitsissä kupongeista kannettavaa leimaveroa (Stempelabgabe auf Coupons) ja ennakkona kannettavaa veroa (Verechnungssteuer) (Sveitsin lähdevero).
(2) Sveitsissä asuvan tulonsaajan oikeus saada huojennusta Suomen lähdeverosta käsittää nykyisin:
a) koko sen määrän, mikä Suomessa kannetaan lähdeverona koroista (sopimuksen 10 art. 2 b) kohta),
b) kun tulonsaaja on osakeyhtiö, kommandiittiosakeyhtiö, rajoitetulla vastuulla toimiva yhtiö tai osuuskunta, sen osan verosta, joka ylittää 5 prosenttia kokonaisosingosta (sopimuksen 10 art. 2 a) kohta) ja
c) kaikissa muissa tapauksissa sen osan verosta, joka ylittää 10 prosenttia kokonaisosingosta (sopimuksen 10 art. 2 a) kohta).
Tämä verohelpotus toteutetaan lähteellä toimitettavan veronpidätyksen alentamisella tai liikaa perityn veron palauttamisella.
(3) Suomessa asuvan tulonsaajan oikeus saada huojennusta Sveitsin lähdeverosta käsittää nykyisin:
a) koroista ennakkona kannettavan veron koko määrän (sopimuksen 10 art. 2 b) kohta),
b) kun tulonsaaja on osakeyhtiö tai osuuskunta, sen osan verosta, joka ylittää 5 prosenttia kokonaisosingosta (sopimuksen 10 art. 2 a) kohta) ja
c) kaikissa muissa tapauksissa sen osan verosta, joka ylittää 10 prosenttia kokonaisosingosta (sopimuksen 10 art. 2 a) kohta).
Tämä verohelpotus toteutetaan palauttamalla liikaa peritty vero.
(4) Arpajaisvoitoista kannettavasta lähdeverosta ei suoriteta palautusta (sopimuksen 1 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 3 b) kohta).
(5) Palautettaville veromäärille ei suoriteta korkoa.
2 artikla
(1) Liikkuvasta pääomasta saatujen jommassakummassa valtiossa lähteellä pidättämällä kannettavan veron alaisten tulojen saaja voi vaatia sanotun veron huojennusta, mikäli
a) tulonsaajan kotipaikka sopimuksen 2 artiklan mukaisesti tulojen langetessa maksettaviksi oli toisessa valtiossa ja
b) kysymyksessä olevat tulot (oikeudet, joista ne saadaan) ovat tässä toisessa valtiossa tuloveron (omaisuusveron) alaisia.
(2) Jommankumman valtion toisessa sopimusvaltiossa tai kolmannessa valtiossa olevaan diplomaatti- tai konsuliedustukseen kuuluvan lähettäjävaltion kansalaisen, joka asuu asemamaassa, katsotaan omaavan kotipaikan lähettäjävaltiossa sikäli kuin hän on tässä valtiossa verovelvollinen liikkuvasta pääomasta ja sen tuotosta, joka toisessa valtiossa on lähteellä pidättämällä kannettavan veron alaista (sopimuksen 10 artiklan liittyvän päättöpöytäkirjan 6 a) kohta).
3 artikla
(1) Luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka eivät kotivaltiossaan maksa tuloveroa (omaisuusveroa) siitä syystä, että he henkilöstään johtuvista syistä ovat vapaat verosta tai siitä syystä, että heidän tulonsa (omaisuutensa) ei ylitä verovapaata määrää, voivat kuitenkin vaatia 1 artiklassa mainitun huojennuksen toisessa valtiossa lähteellä kannetusta verosta.
(2) Kansainväliset järjestöt, niiden elimet ja toimihenkilöt samoinkuin kolmannen valtion diplomaatti- ja konsuliedustukseen kuuluvat henkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat jommassakummassa sopimusvaltiossa ja ovat tässä valtiossa vapautetut liikkuvasta pääomasta tai sen tuotosta menevän veron suorittamisesta, eivät voi vaatia huojennusta toisessa valtiossa lähteellä pidättämällä kannetuista veroista (sopimuksen 10 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 6 b) kohta).
II OSASveitsin lähdeveron palauttaminen
4 artikla
(1) Suomessa asuvan tai olevan tulonsaajan on haettava Sveitsin lähdeveron palauttamista kirjallisesti lomakkeella R 88, jota on saatavissa valtiovarainministeriöltä (veroasiainosasto) ja paikallisilta verotoimistoilta. Hakemus on annettava kahtena kappaleena kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana kysymyksessä olevat tulot lankesivat maksettaviksi, hakijaan nähden asianomaiselle paikalliselle verotoimistolle.
(2) Jos useampia samaa kalenterivuotta koskevia palautusvaatimuksia tehdään, on ne kaikki esitettävä samassa hakemuksessa. Samalla hakemuksella voidaan esittää kahta vuotta koskevat vaatimukset.
5 artikla
(1) Paikallinen verotoimisto, jolle hakemus annetaan, tutkii ovatko edellä 2 ja 3 artikloissa mainitut edellytykset olemassa ja suorittaa tarvittaessa täydentäviä tiedusteluja.
(2) Jos hakemus on oikeutettu, tekee paikallinen verotoimisto siitä merkinnän hakemuksen ensimmäiseen kappaleeseen, jonka toimisto lähettää valtiovarainministeriölle (veroasiainosastolle). Hakemuksen toinen kappale jää paikalliseen verotoimistoon käytettäväksi hakemuksessa mainituista tuloista Suomessa kannettavien valtion ja kunnan verojen maksuunpanon varmistamiseksi milloin näitä veroja hakemusta verotoimistolle jätettäessä ei vielä ole maksuunpantu.
(3) Valtiovarainministeriö (veroasiainosasto) varustaa hakemuksen ensimmäisen kappaleen todistuksellaan ja toimittaa sen Valaliiton verohallinnolle.
6 artikla
(1) Valaliiton verohallinto tutkii hakemuksen oikeutuksen ja oikeellisuuden. Verohallinto hankkii tarpeellisia lisätietoja ja selvityksiä suoraan hakijalta tai valtiovarainministeriöltä (veroasiainosastolta) ja ratkaisee palautuksen suorittamisen.
(2) Valaliiton verohallinto antaa hakijalle kirjallisen päätöksen ja toimittaa myönnetyn palautuksen määrän, huomioonottaen maksuliikenteen säännöstelyä koskevat määräykset, hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen.
(3) Mikäli hakemus hylätään kokonaan tai joltakin osalta, annetaan päätös perusteluineen samoinkuin valitusosoitus hakijalle tiedoksi kirjatulla kirjeellä.
(4) Valaliiton verohallinnon päätöksestä voidaan valittaa tälle 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Valaliiton verohallinnon valituksesta antamasta päätöksestä voidaan valittaa 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista Sveitsin Liittotuomioistuimelle Lausannessa.
7 artikla
(1) Valaliiton verohallinto vastaanottaa Suomessa kotipaikan omaavien palautuksen hakijoiden Sveitsin virallisilla kielillä (saksa, ranska, italia, retoromaani) ja englanninkielellä laaditun kirjeenvaihdon ja valitukset.
(2) Lausannessa olevalle Sveitsin Liittotuomioistuimelle tehtävät valitukset on laadittava jollakin Sveitsin virallisista kielistä tai on valituksiin liitettävä käännös jollekin mainituista kielistä.
8 artikla
Artikloiden 4 - 7 mukaista menettelyä ei sovelleta Sveitsin ennakkona kannettavan veron (Verrechnungssteuer) palautukseen, johon Suomessa asuvalla henkilöllä jo on oikeus liittolainsäädännön säädösten perusteella (sopimuksen 10 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 8 kohta).
III osaSuomen lähdeveron alentaminen
9 artikla
(1) Sveitsissä asuvan tulonsaajan on haettava kirjallisesti Suomen lähdeveron palautusta ja on tällöin käytettävä valtion verolomaketta N:o 234/R-SF 1, jota on saatavissa Valaliiton verohallinnolta. Kukin hakemus voi koskea vain samalta Suomessa olevalta tulonsuorittajalta saatuja samanlaisia tuloja.
(2) Hakemus on tehtävä kolmena kappaleena ja annettava hakijan suhteen asianomaiselle kantoonin veroviranomaiselle.
(3) Kantoonin veroviranomainen, jolle hakemus on annettu, tutkii ovatko edellä 2 ja 3 artikloissa sanotut edellytykset täytetyt. Jos hakemus on oikeutettu, merkitsee viranomainen tästä todistuksen hakemuksen ensimmäiseen ja toiseen kappaleeseen, jotka palautetaan hakijalle. Hakemuksen kolmas kappale jää kantoonin veroviranomaiselle käytettäväksi hakemuksessa mainituista tuloista kannettavien Sveitsin verojen maksuunpanon varmistamiseen.
10 artikla
(1) Hakija voi vapautua Suomen lähdeverosta tai sen osasta (sopimuksen 10 artiklaan liittyvän loppupöytäkirjan 2 b) kohta ja 1 artiklan 2 kohta edellä) jos hän antaa Suomessa olevalle suoritusvelvolliselle molemmat edellä 9 artiklan 3 kohdassa mainitut kappaleet hakemustaan, korkojen ollessa kysymyksessä, ennen niiden maksettaviksi lankeamista tai, osinkojen ollessa kysymyksessä, 3 viikon kuluessa niiden maksettaviksi lankeamisesta.
(2) Suoritusvelvollinen voi tässä tapauksessa jättää Suomen lähdeveron perimisen toimittamatta (korot; sopimuksen 10 artiklan 2 b) kohta) tai toimittaa sen alennettuna (osingot; sopimuksen 10 artiklan 2 a) kohta). Suoritusvelvollisen on toimitettava toinen hakijan antamista hakemuskappaleista asianomaiselle Suomen lääninhallitukselle noudattaen voimassaolevia määräaikoja ja säännöksiä. Toinen kappale palautetaan hakijalle varustettuna todistuksella pidätyksen toimittamisesta.
(3) Mikäli Suomessa asuva suoritusvelvollinen 2 kohdan määräyksistä huolimatta pidättää Suomen lähdeveron koko määrän, voi tulonsaaja menetellä kuten 11 artiklassa sanotaan.
11 artikla
(1) Edellä 10 artiklan 1 kohdassa mainitun määräajan umpeenkuluttua voidaan koko Suomen lähdeveron tai sen osan palauttamista hakea (sopimuksen 10 artiklan 2 kohta ja tämän sopimuksen 1 artiklan 2 kohta) toimittamalla edellä 9 artiklan 3 kohdassa mainitut kappaleet hakemusta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana ko. verotetut tulot ovat langenneet maksettaviksi, tulon suorittajan kotipaikan lääninhallitukselle tai sen asemasta valtiovarainministeriölle (veroasiainosastolle) taikka Valaliiton verohallinnolle (sopimuksen 10 artiklaan liittyvän päättöpöytäkirjan 3 kohta).
(2) Asianomainen Suomen lääninhallitus tutkii hakemuksen oikeutuksen ja oikeellisuuden. Lääninhallitus voi pyytää tarpeellisia lisätietoja ja todisteita joko suoraan hakijalta tai valtiovarainministeriön (veroasiainosaston) välityksellä Valaliiton verohallinnolta. Lääninhallitus ratkaisee palautuksen suorittamisen. Edellä 6 artiklan 2 ja 3 kohdissa olevia määräyksiä sovelletaan tällöin vastaavasti.
(3) Lääninhallituksen päätöksestä voidaan valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingissä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta postin kuljetettavaksi Suomessa.
12 artikla
Suomessa olevat lääninhallitukset ja Korkein hallinto-oikeus vastaanottavat suomen- ja ruotsinkielistä kirjeenvaihtoa ja valituksia.
IV OSALoppumääräyksiä
13 artikla
Valaliiton verohallinto ja valtiovarainministeriö (veroasiainosasto) avustavat toisiaan molemminpuolisesti perusteettomien veronhuojennusten saannin estämiseksi. Jos jompikumpi yllämainituista viranomaisista jälkikäteen toteaa, että se tai muu saman valtion veroviranomainen on antanut virheellisen todistuksen asuinpaikasta, tapahtuneesta tai tulevasta verotuksesta, hakijan omaisuudesta tai nautintaoikeudesta tai muista asiaan vaikuttavista tosiseikoista, on mainitun viranomaisen viipymättä ilmoitettava tästä toisen valtion asianomaiselle viranomaiselle. Paikalliset veroviranomaiset ovat velvolliset vastaavasti, todetessaan antamansa tiedon tai todistuksen virheelliseksi, ilmoittamaan asiasta oman valtionsa edellä mainituille veroviranomaisille.
14 artikla
(1) Tämä sopimus tulee voimaan samanaikaisesti verosopimuksen kanssa ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran kalenterivuonna 1956 maksettavaksi langenneista liikkuvasta pääomasta saaduista tuloista lähteellä pidättämällä kannettaviin veroihin (sopimuksen 13 artiklan a) kohta).
(2) Tätä sopimusta voidaan molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä milloin tahansa muuttaa tai täydentää kirjeenvaihdolla.
(3) Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen vähintään kuusi kuukautta ennen kalenterivuoden loppua; irtisanomisen näin tapahduttua raukeaa sopimus kalenterivuoden lopussa. Palautushakemukset, jotka jätetään asianomaisille viranomaisille sopimuksen voimassaollessa, on käsiteltävä sopimuksen raukeamisesta huolimatta edelläolevissa sopimuksen määräyksissä sanotuin tavoin. Irtisanomisen tapahduttua on uuden sopimuksen tekemisestä ryhdyttävä välittömästi neuvottelemaan.
Helsingissä ja Bernissä 17 päivänä kesäkuuta 1957.