Asetus Suomen Tasavallan ja Viron Tasavallan välisen henkistä yhteistyötä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta
- Date of signature
Sittenkuin Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1937 on allekirjoitettu henkistä yhteistyötä koskeva sopimus Suomen Tasavallan ja Viron Tasavallan välillä ja sopimus ratifioitu sekä ratifioimiskirjat vaihdettu 8 päivänä huhtikuuta 1938 Tallinnassa, säädetään täten, v. t. ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu sopimus on oleva voimassa niin kuin siitä on sovittu.
Suomen Tasavallan ja Viron Tasavallan välinen henkistä yhteistyötä koskeva SOPIMUS
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI ja VIRON TASAVALLAN VALTIONHOITAJA
ottaen huomioon sukulaisuussiteet, jotka liittävät toisiinsa molemmat kansat;
ottaen huomioon sen suuren merkityksen, mikä saattaisi molemmille kansoille koitua monituhatvuotisten siteiden uusimisesta;
haluten lujittaa molempien veljeskansojen sivistyksellisiä suhteita, jotka jo vanhastaan ovat olleet tuloksellisia, antamalla niille virallisen perustan,
ovat päättäneet tässä tarkoituksessa solmia sopimuksen ja määränneet täysivaltaisiksi edustajikseen,
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:
opetusministeri Uuno Hannulan;
VIRON TASAVALLAN VALTIONHOITAJA:
opetusministeri Aleksander Jaaksonin;
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista artikloista:
1. art.
Suomen hallitus sitoutuu perustamaan Helsingin yliopistoon joko erillisen tai jonkun muun instituutin yhteydessä toimivan virolaisen instituutin ja Viron hallitus Tarton yliopiston yhteyteen suomalaisen instituutin, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalais-virolaisia tieteellisiä, kirjallisia ja taiteellisia suhteita. Kummankin maan hallitus huolehtii yliopistossaan olevan instituutin järjestelystä ja ylläpitokustannuksista yliopiston tulo- ja menoarvion puitteissa. Kummankin maan tieteelliset laitokset ja yhdistykset tukevat sen lisäksi toisessa sopimusmaassa olevaa instituuttia kirja- ja aikakauslehtilahjoituksilla.
Kummassakin instituutissa nauttivat suomalaiset ja virolaiset tutkijat samoja työskentelyetuja.
2. art.
Molemmat hallitukset sitoutuvat tarjoamaan toisilleen vastavuoroisuuden perusteella avustusta toisen sopimuspuolen kielen opetuksen järjestämiseksi yliopistossa ylläpitämällä sitävarten edelleenkin lehtorin virkaa, Suomen hallitus Helsingin yliopistossa vironkielen ja Viron hallitus Tarton yliopistossa suomen kielen lehtorin virkaa. Näitä virkoja täytettäessä otetaan mahdollisuuden mukaan huomioon toisen maan hallituksen mielipide, jos ehdokas on toisen maan kansalainen.
3. art.
Hallitukset tukevat tieteellisiä yhdistyksiä ja tieteellisiä kongresseja, jotka työskentelevät molempien kansojen välisten suhteiden lujittamiseksi.
Niinikään molemmat hallitukset antavat tukeaan suomalais-ugrilaisille kulttuurikongresseille, jotka pyrkivät edistämään suomalais-ugrilaisten kansojen välistä vuorovaikutusta. Hallitukset sitoutuvat mahdollisuuksiensa mukaan avustamaan kongressin järjestämistä joka neljäs vuosi.
Molemmat hallitukset sitoutuvat vakaannuttamaan jo jonkun aikaa menestyksellisesti noudatetun tavan, että maan kouluissa joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina yksi oppitunti on varattu heimokansoille, minkä lisäksi kouluissa niiden sopivaksi katsomalla tavalla on omistettava huomiota heimokansojen kansallisille juhlapäiville, jotka ovat joulukuun 6 päivä (Suomen itsenäisyyspäivä) ja helmikuun 24 päivä (Viron itsenäisyyspäivä).
4. art.
Molemmat hallitukset sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan edistämään toisen maan tieteenharjoittajien työskentelyä toisessa sopimusmaassa sekä siinä tarkoituksessa myöntämään vuosittain ainakin yhdelle toisen sopimusmaan yliopiston tai muun korkeakoulun opettajalle taikka muulle tutkijalle sellaisen apurahan, että se korvaa stipendiaatin kustannukset hänen matkastaan ynnä elinkustannukset toisessa maassa. Apurahan suuruuden ynnä muut ehkä siihen liitettävät ehdot vahvistaa 16 artiklassa mainitun sekakomitean ehdotuksesta sen maan hallitus, jonne stipendiaatti aikoo lähteä. Stipendiaatille asianomainen maa valmistaa mahdollisimman edullisia työskentelytilaisuuksia yliopistoissa, korkeakouluissa ja tieteellisissä laitoksissa.
Sen lisäksi molemmat hallitukset edistävät mahdollisuuden mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opettajain vaihtoa ja näiden vierailuluentojen pitämistä.
5. art.
Sen mukaan kuin sopimusmaiden tulo- ja menoarviossa on osoitettuna tarkoitusta varten tarvittavat määrärahat, myöntävät molemmat hallitukset vaihtostipendeinä - paitsi täydellistä vapautusta opiskelumaksuista - vapaan ylläpidon jossakin yliopistokaupungissa tai sitä vastaavan rahamäärän vähintään yhdelle yliopiston tai jonkun muun korkeakoulun opiskelijalle tai nuorelle tutkijalle, jonka toinen hallitus nimittää ja joka haluaa opiskella toisessa sopimusmaassa tai harjoittaa siellä tieteellistä tutkimusta. Stipendiaatit ovat asianomaisen korkeakoulunsa kurinpidollisten sääntöjen alaisia. Jos heille on järjestetty täysihoito jossain opistossa tai ylioppilaskodissa, tulee heidän noudattaa laitoksen yleisiä järjestyssääntöjä. Kumpikin hallitus pidättää itselleen oikeuden, milloin opetusministeriö katsoo sen tarpeen vaatimaksi, evätä stipendiaateilta kysymyksessä olevat vapaapaikat (apurahat) ja ennen stipendiajan loppua vaatia stipendiaatin takaisinkutsumista.
Stipendien suuruus ja niihin liittyvät erikoiset ehdot vahvistetaan niinkuin 4 artiklassa on sanottu.
6. art.
Suomen ja Viron hallitukset koettavat myöntämällä huojennuksia helpoittaa toisen maan ylioppilaiden osanottoa kumpikin oman maansa korkeakoulujen järjestämiin kesäkursseihin.
Molemmat hallitukset tukevat ylioppilasjärjestöjä tai ryhmiä, jotka pyrkivät ylläpitämään ja kehittämään molempien maiden opiskelevan nuorison välisiä hyviä suhteita ja jotka tahtovat tehdä maassaan tunnetuksi toista maata ja sen oloja. Tässä tarkoituksessa hallitukset myöntävät avustusta opintomatkojen, ylioppilasvaihdon ja ylioppilaiden kesäretkeilyjen järjestämiseksi.
Stipendiaattien valinnassa ja opiskelijaryhmien järjestelyssä on erikoista huomiota kiinnitettävä siihen, että molemmin puolin valitut stipendiaatit ovat kelvollisia edustamaan maataan.
7. art.
Molemmat hallitukset pitävät erittäin tärkeänä, että kummassakin maassa käytännössä olevissa koulukirjoissa kiinnitetään huomiota toisen sopimusmaan kansan kulttuuriin, elämään ja oloihin ja että ne ovat kirjoitetut totuuden mukaisesti ja ystävällisessä hengessä. Tässä tarkoituksessa molemmat hallitukset sitoutuvat vastavuoroisesti toisilleen lähettämään maataan koskevia historiallisia, maantieteellisiä, kansatieteellisiä y.m. tietoja.
8. art.
Molemmat hallitukset sitoutuvat tarpeen mukaan varaamaan maansa oppikoulujen ja kansakouluopettajien valmistuslaitoksien oppilaille tilaisuuden opiskella toisen sopimusmaan kieltä.
9. art.
Kummankin maan hallitukset sopivat siitä, että Virossa asuville suomen kieltä puhuville kansalaisille ja Suomessa asuville viron kieltä puhuville kansalaisille, mikäli heitä samalla paikkakunnalla on riittävä määrä (vähintään kaksikymmentä oppivelvollista), varataan mahdollisuus saada alkuopetus omakielisessä koulussa sekä yleensä vaalia omakielistä sivistystään.
10. art.
Molemmat hallitukset sitoutuvat 16 artiklassa mainitun sekakomitean välityksellä aika ajoin antamaan toisilleen luetteloja sellaisista tieteellisistä ja kirjallisista teoksista, jotka niiden mielestä olisi syytä kääntää toisen maan kielelle, mahdollisuuksien mukaan edistämään niiden kustantamista sekä yleensä kiinnittämään huomiota toisen maan uusiin tieteellisiin ja kaunokirjallisiin saavutuksiin.
11. art.
Molempien maiden hallitukset sitoutuvat sekakomitean välityksellä suosittelemaan maansa taidelaitoksille toisesta sopimusmaasta peräisin olevien, taiteellisesti arvokkaiden teatterikappaleiden ja elokuvien esittämistä, Bernin sopimuksen mukaisin ehdoin.
Molemmat hallitukset tukevat suomalaisten ja virolaisten taidenäyttelyjen järjestämistä sekä molempien maiden välisten musiikillisten siteiden lujittamista.
12. art.
Molemmat hallitukset pyrkivät siihen, että asianomaisten maiden yleisradiot vastavuoroisesti välittävät toisen maan yleisradion ohjelmia, sekä että puheohjelman aikana omistetaan huomattava sija toisen maan historian, kirjallisuuden, taiteen, musiikin, kansatieteen ja matkailunähtävyyksien tunnetuksi tekemiseen.
13. art.
Molemmat hallitukset huolehtivat maidensa virallisten julkaisujen, samoinkuin niiden tieteellisten laitosten julkaisemien aikakauslehtienkin vaihdon edistämisestä. Julkaisujenvaihdon käytännöllisestä järjestämisestä sovitaan molempien hallitusten välisissä myöhemmissä neuvotteluissa.
14. art.
Molemmat hallitukset sitoutuvat lisäämään virolaisten kirjojen lukua Suomen kirjastoissa ja suomalaisten kirjojen lukua Viron kirjastoissa, erikoisesti yliopistojen kirjastoissa, niin että heimomaan kysymysten tutkiminen niiden avulla kävisi mahdolliseksi. Toisesta maasta olevien tutkijoiden sallitaan käyttää kirjastoja ja arkistoja samoilla ehdoilla kuin omien kansalaistenkin.
Molemmat hallitukset edistävät kirjojen välitöntä lainaamista sekä käsikirjoitusten jäljennösten hankkimista kummankin maan kirjastojen ja arkistojen välillä.
15. art.
Molemmat hallitukset tukevat ja mahdollisuuksien mukaan avustavat stipendeillä toisen sopimusmaan ammattikoulujen oppilaiden ja niistä päässeiden ylioppilaiden, opettajien, virkailijoiden ynnä muiden sellaisten harjoittelua maansa laitoksissa ja yrityksissä.
16. art.
Näiden artiklojen määräysten täytäntöönpanemiseksi perustetaan suomalais-virolainen sekakomitea, joka jakaantuu kahteen alakomiteaan. Toisen alakomitean asemapaikka on Helsinki, toisen Tallinna.
Kummassakin alakomiteassa on puheenjohtajana asianomaisen maan opetusministeri ja jäseninä ministerin ja toisen sopimusvaltion lähetystön valtuutettu. Kumpikin alakomitea voi tarpeen mukaan kutsua neuvottelevia asiantuntijoita. Kummankin alakomitean tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa. Alakomiteat määräävät säännöissään toiminta- ja menettelytapansa.
17. art.
Tämä sopimus ratifioidaan ja ratifioimiskirjat vaihdetaan Tallinnassa mahdollisimman pian. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifioimiskirjojen vaihdon jälkeen.
18. art.
Tämä sopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi, mutta kummallekin sopimusvaltiolle on pidätetty oikeus sen irtisanomiseen. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kuusi kuukautta irtisanomisen jälkeen.
Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut sen allekirjoittaneet ja varustaneet sineteillään.
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta suomeksi ja viroksi, ja molempia tekstejä on pidettävä alkuperäisinä.
Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1937.