Asetus yhtäläisestä shekkilaista ja eräiden shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä tehtyjen yleissopimusten ja kumpaankin niihin liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
- Date of signature
Sitten kuin Eduskunta on hyväksynyt lainsäädännön alaan kuuluvilta kohdiltaan yhtäläisestä shekkilaista ja eräiden shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä Genèvessä 19 päivänä maaliskuuta 1931 tehdyt yleissopimukset kumpaankin niihin kuuluvine pöytäkirjoineen, ja sopimukset on Suomen puolesta ratifioitu 15 päivänä heinäkuuta 1932 sekä ratifioimiskirjat talletettu 31 päivänä elokuuta 1932 Kansainliiton sihteeristöön, ja kun näiden sopimusten edellyttämä määrä valtoja nyt on ratifioinut ne, säädetään täten ulkoasiainministerin esittelystä, että mainitut yleissopimukset kumpaankin niihin liittyvine pöytäkirjoineen tulevat Suomessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1934.
Sopimus yhtäläisestä shekkilaista.
Osapuolet, haluten ehkäistä ne haitat, jotka aiheutuvat lainsäädännön erilaisuudesta niissä maissa, missä shekkejä on liikkeessä, sekä siten lisätä kansainvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja nopeutta, ovat valtuutetuikseen määränneet:
(Luettelo valtuutetuista)
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä.
I artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat kukin omilla alueillaan saattamaan voimaan, joko jommankumman alkuperäistekstin mukaisesti tai kansalliskielillään, tämän sopimuksen I liitteenä olevan yhtäläisen lain.
Tähän sitoumukseen voidaan liittää eräitä varauksia, jotka kunkin korkean sopimuspuolen on ilmoitettava ratifioidessaan sopimuksen tai yhtyessään siihen. Nämä varaukset on valittava niistä, jotka mainitaan tämän sopimuksen II liitteessä.
Varaukset, jotka mainitaan sanotun II liitteen 9, 22, 27 ja 30 artiklassa, voidaan kuitenkin tehdä myös ratifioinnin tai yhtymisen jälkeen edellytyksin, että ne ilmoitetaan Kansainliiton pääsihteerille, jonka on viipymättä tiedoitettava niiden sanamuoto tämän sopimuksen ratifioinneille tai siihen yhtyneille Kansainliiton jäsenille ja liittoon kuulumattomille valtioille. Tällaiset varaukset eivät tule tehoisiksi, ennenkuin yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona pääsihteeri on saanut edellä mainitun ilmoituksen.
Pakottavissa tapauksissa kukin korkeista sopimuspuolista voi ratifioinnin tai yhtymisen jälkeen käyttää hyväkseen sanotun II liitteen 17 ja 28 artiklassa mainittuja varauksia. Tällöin sopimuspuolen tulee heti antaa asiasta ilmoitus suoraan kaikille muille sopimuspuolille ja Kansainliiton pääsihteerille. Sellainen ilmoitus käy tehoisaksi kahden päivän kuluttua siitä kuin korkeat sopimuspuolet ovat sen vastaanottaneet.
II artikla.
Minkään korkean sopimuspuolen alueella ei yhtäläistä lakia ole sovellettava sellaisiin shekkeihin, jotka on annettu jo ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.
III artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, on päivättävä tänään tehdyksi.
Se voidaan myöhemminkin, 15 päivään heinäkuuta 1931, allekirjoittaa kunkin Kansainliiton jäsenen ja jokaisen siihen kuulumattoman valtion puolesta.
IV artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat on ennen 1 päivää syyskuuta 1933 talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka tulee heti ilmoittaa niiden saannista kaikille tämän sopimuksen ratifioineille tahi siihen yhtyneille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille.
V artikla.
Vuoden 1931 heinäkuun 15 päivästä lähtien voi kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella, joka on talletettava sihteeristön arkistoon.
Pääsihteerin on tämä tallettaminen viivytyksettä tiedoitettava kaikille niille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
VI artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun sen on ratifioinut tai siihen on yhtynyt seitsemän Kansainliiton jäsentä tai siihen kuulumatonta valtiota, joiden joukossa tulee olla kolme sellaista liiton jäsentä, jotka ovat pysyvästi edustettuja neuvostossa.
Voimaantuloaika on yhdeksäskymmenes päivä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on tämän artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti saanut seitsemännen ratifioimis- tai yhtymisilmoituksen.
Tehdessään IV ja V artiklassa mainitut ilmoitukset Kansainliiton pääsihteerin on erikoisesti todettava, että tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ratifioimiset ja yhtymisilmoitukset on saatu.
VII artikla.
Ratifioiminen tai yhtyminen, joka tapahtuu sopimuksen tultua VI artiklan mukaan voimaan, käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
VIII artikla.
Paitsi pakottavissa tapauksissa ei tätä sopimusta voida sanoa irti ennenkuin kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan sen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion osalta, joka tahtoo sanoa sopimuksen irti. Irtisanonta käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on siitä saanut hänelle osoitetun ilmoituksen.
Jokainen irtisanonta on Kansainliiton pääsihteerin toimesta heti tiedoitettava kaikille muille korkeille sopimuspuolille.
Pakottavissa tapauksissa sopimuksesta irti sanoutuessaan on korkean sopimuspuolen annettava siitä heti tieto suoraan kaikille muille korkeille sopimuspuolille: ja irtisanonta käy tehoisaksi kahden päivän kuluttua sen jälkeen, kuin sanotut korkeat sopimuspuolet ovat saaneet siitä tiedon. Sen korkean sopimuspuolen, joka sellaisissa oloissa sanoo irti sopimuksen, on myös annettava päätöksestään tieto Kansainliiton pääsihteerille.
Irtisanonnalla on vaikutusta vain sen korkean sopimuspuolen osalta, jonka puolesta se on toimitettu.
IX artikla.
Kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio, jonka suhteen tämä sopimus on voimassa, saattaa, kun neljä vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, esittää Kansainliiton pääsihteerille pyynnön joidenkin tai kaikkien tämän sopimuksen määräysten tarkastettaviksi ottamisesta.
Jos sellaista pyyntöä, kun se on tiedoitettu muille liiton jäsenille tai sen ulkopuolella oleville valtioille, joiden kesken sopimus on silloin voimassa, kannattaa ennen yhden vuoden umpeen menoa vähintään kuusi niistä, tulee Kansainliiton neuvoston päättää, onka syytä kutsua koolle konferenssi asiaa käsittelemään.
X artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi siihen yhtyessään julkilausua, etteivät sopimuksen hyväksyessään aio sitoutua mihinkään velvoituksiin, mitä tulee kaikkiin tai eräisiin niiden siirto- tai suojelusmaihin taikka niiden yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin; tällöin sopimusta ei sovelleta niihin alueisiin, joita tällaisessa lausumassa tarkoitetaan.
Korkeat sopimuspuolet voivat vastedes milloin hyvänsä ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa ruveta tätä sopimusta soveltamaan kaikkiin tai eräisiin niihin alueisiin, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa puheena olleessa julkilausumassa. Tällöin sopimus käy sovellettavaksi ilmoituksessa mainittuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Korkeat sopimuspuolet voivat niinikään VIII artiklan mukaisesti sanoa irti tämän sopimuksen kaikkien tai joidenkin siirto- tai suojelusmaittensa taikka yliherruudessaan tai huollossaan olevien alueiden osalta.
XI artikla.
Tämä sopimus on, sen tultua voimaan, Kansainliiton pääsihteerin toimesta rekisteröitävä.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genèvessä 19 päivänä maaliskuuta 1931 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on toimitettava kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
I Liite. Yhtäläinen shekkilaki.
1 luku.Shekin asettaminen ja muoto.
1 artikla.
Shekissä tulee olla:
1) itse tekstiin merkitty ja asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys shekki;
2) ehdoton osoitus määrätyn rahaerän maksamiseen;
3) sen nimi, jonka maksettava shekki on (asetti, trassaatti);
4) merkintä paikasta, missä maksu on suoritettava;
5) merkintä shekin asettamispäivästä ja -paikasta;
6) shekin asettajan (trassentin) allekirjoitus.
2 artikla.
Asiakirjaa, josta puuttuu jokin 1 artiklassa luetelluista merkinnöistä, ei pidetä shekkinä, paitsi niissä tapauksissa, jotka seuraavissa momenteissa mainitaan.
Erikoismerkinnän puuttuessa pidetään asettipankin nimen oheen merkittyä paikkakuntaa maksupaikkana. Jos pankin nimen oheen on merkitty useita paikkakuntia, on shekki maksettava sillä paikkakunnalla, joka on ensinnä mainittu.
Jollei shekissä ole maksupaikasta tällaista eikä muutakaan merkintää, on se maksettava sillä paikkakunnalla, missä asettipankin pääkonttori on.
Shekki, jonka asettamispaikkaa ei ole ilmaistu, katsotaan allekirjoitetuksi asettajan nimen oheen merkityllä paikkakunnalla.
3 artikla.
Shekki on asetettava sellaisen pankin maksettavaksi, jossa asettajan käytettävänä on varoja, joista hänellä joko nimenomaisen tai hiljaisen sopimuksen perusteella on oikeus shekillä määrätä. Näiden määräysten noudattamatta jättämisestä huolimatta asiakirja kuitenkin on shekkinä pätevä.
4 artikla.
Shekkiä ei voida tunnustaa. Shekkiin tunnustamisesta tehty merkintä on mitätön.
5 artikla.
Shekki voidaan asettaa maksettavaksi:
nimitetylle henkilölle joko nimenomaan merkitsemällä tai jättämällä merkitsemättä sanan "määrätille";
nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "ei määrätille" tai muu vastaava lausuma; tahi haltijalle.
Jos shekki on asetettu maksettavaksi nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "tai haltijalle" tahi vastaava lausuma, katsotaan sen olevan haltijalle maksettava.
Shekki, jossa ei ole ilmaistu, kenelle maksu on suoritettava, on myös maksettava haltijalle.
6 artikla.
Shekki voidaan asettaa maksettavaksi asettajalle itselleen tai hänen määrätilleen.
Shekki voidaan asettaa maksettavaksi kolmannen henkilön lukuun.
Shekkiä älköön asetettako asettajan itsensä maksettavaksi, paitsi milloin samalle asettajalle kuuluvista liikekonttoreista toinen asettaa shekin toisen maksettavaksi.
7 artikla.
Shekissä oleva korkomääräys on mitätön.
8 artikla.
Shekki voi olla maksettava kolmannen henkilön luona joko sillä paikkakunnalla, missä asetti harjoittaa liikettään, tai muulla paikkakunnalla, edellytyksin kuitenkin että tuo kolmas henkilö on pankki.
9 artikla.
Jos shekin määrä on ilmaistu sekä kirjaimin että numeroin, mutta erisuuruiseksi, on kirjaimin tehty merkintä pätevä.
Jos shekin määrä on ilmaistu useita kertoja joko kirjaimin tai numeroin, on shekki, jos määrät ovat erisuuruisia, pätevä vain pienimmän määrän osalta.
10 artikla.
Jos shekissä on sellaisten henkilöiden nimikirjoituksia, jotka eivät voi mennä shekkisitoumuksiin, taikka vääriä nimikirjoituksia tahi olemattomien henkilöiden nimiä tai sellaisia nimikirjoituksia, jotka muusta syystä eivät velvoita niiden kirjoittajia tai niitä, joiden puolesta nimet on shekkiin kirjoitettu, niin muut shekkivelalliset ovat silti vastuussa sitoumuksistaan.
11 artikla.
Joka merkitsee nimensä shekkiin sellaisen henkilön edustajana, jonka puolesta hänellä ei ollut oikeutta toimia, on itse vastuussa shekkisitoumuksesta, mutta hänellä on, jos hän lunastaa shekin, sama oikeus kuin mikä tuolla toisella olisi ollut. Sama olkoon lakina, milloin edustaja on ylittänyt toimivaltansa.
12 artikla.
Asettaja on vastuussa shekin maksamisesta. Jokaista määräystä, jolla hän varaa itselleen vapauden tällaisesta vastuusta, pidetään mitättömänä.
13 artikla.
Milloin epätäydellisenä annettua shekkiä on täydennetty sopimuksen vastaisesti, ei tähän seikkaan saada vedota shekin haltijaa vastaan, paitsi milloin tämä saadessaan shekin on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.
2 luku.Shekin luovuttaminen.
14 artikla.
Shekki, joka on asetettu maksettavaksi nimitetylle henkilölle joko nimenomaan merkitsemällä tai jättämällä merkitsemättä sanan "määrätille", voidaan siirtomerkinnällä luovuttaa toiselle.
Shekki, joka on asetettu nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "ei määrätille" tai vastaava lausuma, voidaan luovuttaa vain sillä tavoin ja sellaisin vaikutuksin kuin tavallisesta saatavan luovutuksesta on voimassa.
Shekki voidaan siirtää myös asettajalle tai edelliselle siirtäjälle tahi jollekulle, joka on shekkiin merkinnyt takauksen. Nämä voivat siirtää shekin edelleen.
15 artikla.
Siirron pitää olla ehdoton. Jokainen ehto, josta sen pätevyys on tehty riippuvaksi, katsotaan mitättömäksi.
Osittainen siirto on mitätön.
Asettipankin merkitsemä siirto on myös mitätön.
Siirto haltijalle katsotaan avoimeksi siirroksi.
Siirto asettipankille katsotaan vain kuittaukseksi, paitsi milloin pankilla on useita konttoreita ja siirto on tehty muulle kuin sille konttorille, jonka maksettavaksi shekki on asetettu.
16 artikla.
Siirto on merkittävä itse shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen (allonge). Siirtäjän on se allekirjoitettava.
Siirrossa voidaan jättää mainitsematta, kenelle shekki siirretään, taikka se voi käsittää vain siirtäjän nimen (avoin siirto). Jälkimmäisessä tapauksessa tulee siirron, jotta se olisi pätevä, olla merkitty shekin selkäpuolelle tai shekkiin kiinnitettyyn lisäkkeeseen.
17 artikla.
Shekin siirto aiheuttaa kaikkien shekistä johtuvien oikeuksien siirtymisen.
Jos siirto on avoin, voi shekin haltija:
1) täyttää avokohdan omalla tai muun henkilön nimellä;
2) siirtää shekin uudestaan avoimesti tai muulle henkilölle; tahi
3) luovuttaa shekin kolmannelle henkilölle täyttämättä avokohtaa tai merkitsemättä uuta siirtoa.
18 artikla.
Siirtäjä on, milloin hän ei ole tehnyt erityistä varausta, vastuussa shekin maksamisesta.
Hän voi kieltää shekin edelleen siirtämisen; tällöin hän ei ole vastuussa niille, joille shekki sen jälkeen siirretään.
19 artikla.
Se, jolla on hallussaan siirrettävä shekki, on katsottava sen oikeaksi haltijaksi, jos hän todistaa oikeutensa shekkiin katkeamattomalla siirtosarjalla, vaikka viimeinen siirto olisikin avoin. Poispyyhityt siirrot katsotaan tällöin olemattomiksi. Milloin avointa siirtoa seuraa toinen siirto, on jälkimmäisen allekirjoittajan katsottava saaneen shekin avoimella siirrolla.
20 artikla.
Milloin siirto on merkitty haltijalle maksettavaan shekkiin, on siirtäjä vastuussa takautumiskannetta koskevain säännösten mukaan, mutta shekki ei siirron johdosta muutu nimitetylle henkilölle tai määrätille maksettavaksi shekiksi.
21 artikla.
Jos shekki on joltakulta millä tavalla hyvänsä joutunut hukkaan, ei se, jonka haltuun shekki on joutunut - olipa shekki haltijalle maksettava taikka siirrettävä shekki, johon haltija todistaa oikeutensa sillä tavoin kuin 19 artiklassa sanotaan - ole velvollinen luopumaan shekistä, paitsi milloin hän sen saadessaan on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.
22 artikla.
Se, jota vastaan ajetaan kannetta shekin nojalla, ei voi haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on ensiksimainitun henkilökohtainen suhde asettajan tai edellisiin haltijoihin, paitsi milloin haltija shekin saadessaan on tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.
23 artikla.
Milloin siirto sisältää sanat "arvo perittäväksi", "perittäväksi" tai muun lausuman, joka osoittaa vain toimeksiannon (prokuurasiirron), saa haltija käyttää kaikkia shekistä johtuvia oikeuksia, mutta ei luovuttaa shekkiä muuten kuin uusin prokuurasiirroin.
Shekkivelallinen ei tässä tapauksessa voi haltijaa vastaan esittää muita kuin sellaisia väitteitä, joita hän voisi tehdä siirtäjää vastaan.
Toimeksianto, joka sisältyy prokuurasiirtoon, ei raukea siirtäjän kuollessa tai menettäessä oikeudellisen toimikelpoisuutensa.
24 artikla.
Siirrolla, joka on merkitty protestinoton tai siihen verrattavan toteamisen jälkeen taikka shekin maksettavaksi esittämistä varten säädetyn ajan päätyttyä, on vain sama vaikutus kuin tavallisella saatavan luovutuksella.
Jollei muuta todisteta, katsotaan päiväämätön siirto tehdyksi ennen protestinoton tai siihen verrattavan toteamisen tapahtumista taikka 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä.
3 luku.Shekkitakaus.
25 artikla.
Shekin koko määrän tai sen osan maksamisesta voidaan asettaa vakuus shekkitakauksin (aval). Tällaisen vakuuden voi antaa niin shekkivelallinen kuin kolmas henkilökin, ei kuitenkaan asettipankki.
26 artikla.
Shekkitakaus on merkittävä shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen. Se ilmaistaan sanalla "taataan" tai muulla vastaavalla lausumalla. Takaajan on se allekirjoitettava. Takaukseksi katsotaan shekin etupuolella oleva pelkkä nimikirjoituskin, paitsi milloin on kysymys asettajan nimikirjoituksesta. Shekkitakauksesta pitää ilmetä, kenen hyväksi se on annettu. Jos tätä ei ole ilmaistu, pidetään takausta asettajan hyväksi annettuna.
27 artikla.
Shekin takaaja on vastuussa samoin kuin se, jota hän on taannut.
Hänen sitoumuksensa on pätevä, vaikka hänen takaamansa velvoitus olisikin mitätön muusta syystä kuin muotovirheen takia.
Milloin takaaja on lunastanut shekin, saa hän shekistä johtuvat oikeudet sekä sitä vastaan, jota hän on taannut, että niitäkin vastaan, jotka shekin nojalla ovat viimeksimainitulle vastuussa.
4 luku.Shekin esittäminen ja maksaminen.
28 artikla.
Shekki on maksettava näytettäessä. Kaikki tämän vastaiset määräykset ovat mitättömiä.
Shekki, joka esitetään maksettavaksi ennen shekkiin merkittyä asettamispäivää, on maksettava esittämispäivänä.
29 artikla.
Shekki, joka on maksettava samassa maassa, missä se on asetettu, on esitettävä maksettavaksi kahdeksassa päivässä.
Shekki, joka on asetettu toisessa maassa kuin missä se on maksettava, on esitettävä maksettavaksi kahdessa- tai seitsemässäkymmenessä päivässä sen mukaan, onko asettamispaikka samassa vaiko eri maanosassa kuin maksupaikka.
Shekin, joka on asetettu Euroopassa ja maksettava jossakin Välimeren ääreisessä maassa tahi päinvastoin, katsotaan tässä yhteydessä olevan samassa maanosassa asetettu ja maksettava.
Edellä mainitut määräajat lasketaan shekkiin asettamispäiväksi merkitystä päivästä.
30 artikla.
Jos shekki on asetettu kahden eri ajanlaskua noudattavan paikkakunnan kesken, on esittämisaikaa määrättäessä shekki katsottava asetetuksi sinä päivänä, joka maksupaikan ajanlaskun mukaan vastaa asettamispäivää.
31 artikla.
Shekin jättämistä selvittelytoimistoon (clearing house) pidetään sen maksettavaksi esittämisen veroisena.
32 artikla.
Shekin peruuttaminen käy tehoisaksi vasta esittämisajan päätyttyä.
Jollei shekkiä peruuteta, voi asetti lunastaa sen esittämisajan päätyttyäkin.
33 artikla.
Jos asettaja kuolee tai menettää oikeudellisen toimikelpoisuutensa, ei tämä vaikuta shekin pätevyyteen.
34 artikla.
Kun asettipankki lunastaa shekin, on se pankin vaatimuksesta haltijan kuittaamana pankille annettava.
Haltija älköön kieltäytykö ottamasta osamaksua.
Jos osamaksu suoritetaan, on siitä asettipankin vaatimuksesta tehtävä shekkiin merkintä ja annettava pankille kuitti.
35 artikla.
Lunastaessaan siirrettävän shekin asetti on velvollinen varmistautumaan siitä, että siirrot muodostavat yhtäjaksoisen sarjan, mutta ei tutkimaan siirtäjien nimikirjoitusten oikeaperäisyyttä.
36 artikla.
Milloin shekki on asetettu maksettavaksi sellaisena rahalajina, joka ei ole käypä maksupaikalla, saa maksun esittämisajan kestäessä suorittaa maan rahalla sen maksupäiväisen arvon mukaan. Jollei maksua suoriteta shekkiä esitettäessä, niin haltija voi vaatia shekin maksamista maan rahalla oman valintansa mukaan joko esittämis- tai maksupäivän kurssin mukaan.
Ulkomaan rahalajin arvo määräytyy maksupaikan kauppatapojen mukaan, jollei asettaja ole määrännyt, että maksu on suoritettava shekissä mainitun kurssin mukaan.
Edelläolevia sääntöjä ei ole sovellettava, milloin asettaja on määrännyt maksun suoritettavaksi tiettynä rahalajina (varaus maksun todellisesta suorittamisesta ulkomaan rahana).
Jos shekin määrä on ilmaistu rahalajina, jolla on sama nimi, mutta eri arvo asettamis- ja maksumaassa, katsotaan tarkoitetun maksupaikan rahalajia.
5 luku.Viivatut shekit.
37 artikla.
Shekin asettaja tai haltija voi viivata sen sellaisin vaikutuksin, kuin jälempänä 38 artiklassa sanotaan.
Viivaus toimitetaan siten, että shekin etupuolelle vedetään kaksi yhdensuuntaista viivaa. Viivaus voi olla yleinen tai erikoinen.
Viivaus on yleinen, jos sen muodostaa vain kaksi viivaa tai jos näiden väliin on merkitty sana "pankki" tahi vastaava lausuma; se on erikoinen, jos jonkin pankin nimi on merkitty viivojen väliin.
Yleisviivaus voidaan muuttaa erikois-, mutta ei erikoisviivausta yleisviivaukseksi.
Viivauksen tai pankin nimen poispyyhkiminen on merkityksetöntä.
38 artikla.
Yleisviivatun shekin asettipankki saa maksaa vain pankille tai asiakkaalleen.
Erikoisviivatun shekin asettipankki saa maksaa vain sille pankille, jonka nimi on merkittynä shekkiin, tai, jos tämä on asettipankki itse, asiakkaalleen. Shekissä mainittu pankki saa kuitenkin periä shekin toisen pankin välityksellä.
Pankki älköön muilta kuin asiakkaaltaan tai toiselta pankilta ottako viivattua shekkiä älköönkä muiden kuin näiden lukuun perikö tällaista shekkiä.
Shekkiä, jossa on useita erikoisviivauksia, älköön asettipankki lunastako, paitsi milloin viivauksia on kaksi ja näistä toinen tarkoittaa shekin perimistä selvittelytoimiston välityksellä.
Pankki, joka ei noudata tämän pykälän säännöksiä, vastaa siten aiheuttamastaan vahingosta enintään shekin määrällä.
39 artikla.
Shekin ostaja tai haltija voi kieltää sen käteisellä maksamisen merkitsemällä poikittain shekin etupuolelle sanat "vietävä tiliin" tai vastaavan lausuman.
Tällöin asetti ei saa lunastaa shekkiä muulla tavoin kuin tilihyvityksin (tilivähennyksin tai -siirroin tahi kuittauksin). Tällaista hyvittämistä pidetään maksamisen veroisena.
Sanojen "vietävä tiliin" poispyyhkiminen on merkityksetöntä.
Asetti, joka ei noudata edellä mainittuja säännöksiä, vastaa vahingosta enintään shekin määrällä.
6 luku.Takautumiskanne shekin maksamatta jättämisen vuoksi.
40 artikla.
Milloin oikeassa ajassa esitettyä shekkiä ei lunasteta, on haltijalla oikeus nostaa takautumisvaade siirtäjiä, asettajaa ja muita shekkivelallisia vastaan, sittenkuin asianomaisen maksamisesta kieltäytyminen on selvitetty:
1) julkisin toimituksin (protesti);
2) asettipankin shekkiin merkityllä ja päivätyllä todistuksella, jossa esittämispäivä on mainittuna; tai
3) selvittelytoimiston antamalla päivätyllä todistuksella, josta käy selville, että shekki on oikeassa ajassa annettu toimistoon, mutta jätetty lunastamatta.
41 artikla.
Protesti tai siihen verrattava toteaminen on toimitettava ennen esittämisajan päättymistä.
Jos shekki on esitetty esittämisajan viimeisenä päivänä, toimitettakoon protesti tai siihen verrattava toteaminen seuraavana arkipäivänä.
42 artikla.
Jos maksu on jätetty suorittamatta, on shekin haltijan siitä ilmoitettava sille, joka on shekkiin merkinnyt viimeisen siirron, sekä asettajalle viimeistään neljäntenä arkipäivänä protestin tai siihen verrattavan toteamisen toimittamisesta tahi, milloin on tehty varaus kuluttomasta takautumisesta, esittämispäivästä. Kunkin siirtäjän tulee viimeistään toisena arkkipäivänä ilmoituksen saannista tiedoittaa asiaa sille, joka lähinnä ennen häntä on siirtänyt shekin, mainiten samalla niiden nimet ja osoitteet, jotka ovat antaneet edelliset ilmoitukset, ja niin edespäin, kunnes asettajakin on saanut ilmoituksen. Sanottu kahden arkipäivän määräaika lasketaan edellisen ilmoituksen saamisesta.
Kun ilmoitus edellisen momentin mukaisesti annetaan shekkivelalliselle, on vastaava ilmoitus saman ajan kuluessa annettava myös sille, joka on hänen hyväkseen mennyt shekkitakaukseen.
Jollei siirtäjä ole shekkiin merkinnyt osoitettaan tai jos osoitetta on mahdotonta lukea, annettakoon ilmoitus lähinnä edelliselle siirtäjälle.
Se, jonka on annettava tässä tarkoitettu ilmoitus, saa antaa sen missä muodossa hyvänsä, jopa vain palauttamalla shekin.
Hänen on näytettävä antaneensa ilmoituksen säädetyssä ajassa. Tätä määräaikaa on katsottava noudatetun, jos ilmoituksen sisältävä kirje on postitettu sen kestäessä.
Se, joka jättää ilmoituksen antamatta edellä mainitussa ajassa, ei kärsi oikeudenmenetystä, mutta joutuu vastaamaan vahingosta, jonka hänen laiminlyöntinsä on saattanut aiheuttaa; tällöin vahingonkorvaus ei kuitenkaan saa ylittää shekin määrää.
43 artikla.
Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi, merkitsemällä shekkiin sanat "takautuu kuluitta", "protestitta" tai muun vastaavan lausuman sekä allekirjoittamalla sen, vapauttaa shekin haltijan ottamasta, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen, protestia tai toimituttamasta siihen verrattavaa toteamista.
Tällainen varaus ei vapauta haltijaa esittämästä shekkiä määräajan kuluessa eikä antamasta säädettyä ilmoitusta. Sen, joka shekin haltija vastaan väittää, ettei säädettyä määräaikaa ole noudatettu, on näytettävä väitteensä toteen.
Jos tässä tarkoitetun varauksen on tehnyt asettaja, on se tehoisa kaikkien shekkivelallisten suhteen jos sen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, niin se on tehoisa vain häneen nähden. Jos haltija on asettajan varauksesta huolimatta toimituttanut protestin tai siihen verrattavan toteamisen, vastatkoon hän itse kuluista. Milloin varauksen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, saa, jos protesti tai siihen verrattava toteaminen kumminkin on toimitettu, siitä johtuneet kulut vaatia takaisin kultakin shekkivelalliselta.
44 artikla.
Shekkivelalliset ovat kukin omasta ja toistensa puolesta vastuussa shekin haltijalle.
Haltijalla on oikeus nostaa kanne näitä henkilöitä vastaan, joko erikseen kutakin tai yhteisesti useita vastaan olematta sidottu siihen järjestykseen, missä heidän sitoumuksensa ovat syntyneet.
Sama oikeus on kullakin shekkivelallisella, joka on lunastanut shekin.
Jos kanne on pantu vireille jotakin shekkivelallista vastaan, ei se estä kanteen nostamista toisia shekkivelallisia vastaan, vaikka nämä olisivatkin järjestyksessä sitä jäljempänä, jota vastaan kannetta on ensin ajettu.
45 artikla.
Shekin haltijalla on oikeus siitä, johon hän kohdistaa takautumisvaateen, saada:
1) shekin maksamatta jätetty määrä;
2) korkoa kuusi sadalta vuodessa esittämispäivästä lukien; sekä
3) korvaus protestista tai siihen verrattavasta toteamisesta johtuneista kuluista, ilmoitusten aiheuttamista menoista ynnä muista kustannuksista.
46 artikla.
Sillä, joka on lunastanut shekin, on oikeus niiltä, jotka ovat shekistä hänelle vastuussa, saada:
1) koko se määrä, jonka hän on itse maksanut;
2) korkoa tälle määrälle kuusi sadalta vuodessa, lukien siitä päivästä, jona hän on maksun suorittanut; sekä
3) korvaus omista kuluistaan.
47 artikla.
Jokaisella shekkivelallisella, jota vastaan takautumisvaade on nostettu tai nostettavissa, on oikeus takautumissaatavan suorittaessaan saada haltuunsa shekki protesteineen tai siihen verrattavine toteamiskirjoineen ja kuitattu lasku.
Siirtäjä, joka on lunastanut shekin, voi pyyhkiä pois oman siirtonsa ja sitä seuraavat siirrot.
48 artikla.
Jollei shekin esittämistä taikka protestin ottoa tai siihen verrattavaa toteamista voida toimittaa oikeassa ajassa jossakin valtiossa annetun lainmääräyksen tai muun ylivoimaisen esteen (force majeure) vuoksi, pitenee sellaisen toimenpiteen määräaika.
Shekin haltijan on heti ilmoitettava tällainen ylivoimainen este shekin viimeiselle siirtäjälle sekä merkittävä tämä ilmoitus, päivättynä ja allekirjoitettuna, shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen; muutoin sovellettakoon 42 artiklan säännöksiä.
Ylivoimaisen esteen lakattua haltijan on viivytyksettä esitettävä shekki maksettavaksi sekä tarvittaessa toimitutettava protesti tai siihen verrattava toteaminen.
Jos ylivoimainen este jatkuu kauemmin kuin viisitoista päivää siitä päivästä, jona haltija, ennen esittämisajan päättymistä tai sen jälkeen, on esteestä ilmoittanut sille, joka shekkiin on merkinnyt viimeisen siirron, saatetaan takautumisvaade nostaa, vaikka shekkiä ei ole esitetty eikä protestia tai siihen verrattavaa toteamista toimitettu.
Aivan henkilökohtaisesti shekin haltijaa tai sitä; jonka tehtäväksi hän on antanut shekin esittämisen tai protestin tai siihen verrattavan toteamisen toimituttamisen, koskevaa tapahtumaa ei pidetä ylivoimaisena esteenä.
7 luku.Shekin eri kappaleet.
49 artikla.
Lukuunottamatta haltijalle maksettavaa shekkiä, voidaan shekki, joka on asetettu jossakin maassa ja maksettava toisessa maassa tai saman maan valtamerentakaisessa osassa tahi päinvastoin taikka asetettu ja maksettava saman maan valtameren takana olevassa tai olevissa samassa tai eri osissa, asettaa useana yhtäpitävänä kappaleena. Milloin shekki asetetaan useana kappaleena, on eri kappaleisiin itse tekstiin merkittävä kappaleen numero; muuten pidetään joka kappaletta eri shekkinä.
50 artikla.
Yhden shekkikappaleen lunastaminen vapauttaa enemmästä siitä shekistä johtuvasta vastuusta, vaikkapa varausta ei olekaan olemassa siitä, että sellainen lunastaminen tekee muut shekkikappaleet tehottomiksi.
Siirtäjä, joka on eri henkilöille siirtänyt shekin eri kappaleita, niin myös myöhempikin shekkikappaleen siirtäjä vastaa jokaisesta kappaleesta, jossa on hänen nimikirjoituksensa ja jota ei ole palautettu.
8 luku.Shekin tekstin muutokset.
51 artikla.
Milloin shekin tekstiin on tehty muutos, ovat ne, jotka muutoksen jälkeen ovat merkinneet shekkiin nimensä, vastuussa muutetun tekstin mukaisesti; sitä ennen shekkiin nimensä merkinneet vastaavat alkuperäisen tekstin mukaan.
9 luku.Shekin vanhentuminen.
52 artikla.
Shekin haltijan siirtäjiin, asettajaan ja muihin shekkivelallisiin kohdistuva takautumisvaade vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua esittämisajan päättymisestä.
Shekkivelallisen toiseen shekkivelalliseen kohdistuva takautumisvaade vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ensiksimainittu itse lunasti shekin tai häntä vastaan nostettiin kanne.
53 artikla.
Vanhentuminen ei keskeydy muun kuin sen osalta, johon keskeyttämistä tarkoittava toimenpide on kohdistettu.
10 luku.Yleisiä määräyksiä.
54 artikla.
Sanalla "pankki" tarkoitetaan tässä laissa myöskin sellaisia henkilöitä ja laitoksia, jotka lain mukaan on pankkeihin rinnastettava.
55 artikla.
Shekin esittäminen maksettavaksi ja protestoiminen toimitettakoon vain arkipäivänä.
Milloin viimeinen päivä laissa säädettyä, shekkiä koskevien toimenpiteiden, erittäinkin sen maksettavaksi esittämisen tahi protestin oton tai siihen verrattavan toteamisen määräaikaa on yleinen pyhäpäivä, pitenee määräaika lähinnä seuraavaksi arkipäiväksi. Määräaikaa laskettaessa on välillä olevat pyhäpäivät mukaan luettava.
Mitä edellä tässä artiklassa sanotaan yleisestä pyhäpäivästä on sovellettava myös itsenäisyydenpäivään, joulukuun 6 päivään.
56 artikla.
Tässä laissa säädettyihin määräaikoihin ei lueta sitä päivää, josta ajan laskeminen alkaa.
57 artikla.
Lisäpäiviä ei tämän lain mukaan ole, älköönkä tuomioistuinkaan niitä myöntäkö.
II Liite.
1 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että yhtäläisen shekkilain 1 artiklan 1 kohdassa mainittua velvoitusta käyttää shekki-sanaa sen alueella laadituissa shekeissä ja sanotun artiklan 5 kohdassa määrättyä velvoitusta ilmaista shekin asettamispaikka on noudatettava vasta kuuden kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.
2 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on, mitä tulee shekkisitoumuksiin, joihin mennään sen alueella, valta määrätä, millä tavoin velallisen nimikirjoituksen sijasta voidaan käyttää muunlaista menettelyä, jolloin kuitenkin velallisen aikomus on todettava shekkiin merkittävällä julkisen viranomaisen todistuksella.
3 artikla.
Poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 2 artiklan kolmannesta kappaleesta on kullakin korkeista sopimuspuolista valta määrätä, että shekin, jossa ei ole mainittu maksupaikkaa, on katsottava olevan maksettava siellä, missä se on asetettu.
4 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen, mitä tulee sen alueella asetettuihin ja maksettaviin shekkeihin, oikeuden määrätä, että muiden kuin pankin tahi lain mukaan pankkiin verrattavien henkilöiden tai laitosten maksettaviksi asetettuja asiakirjoja ei ole pidettävä shekkeinä.
Jokainen korkea sopimuspuoli varaa niinikään itselleen oikeuden ottaa yhteisen shekkilain 3 artiklan sisäiseen lainsäädäntöönsä muodoltaan ja sanonnaltaan sellaisena, jollaisena se parhaiten soveltuu edellisessä kappaleessa olevain määräysten hyväksikäyttämiseen.
5 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on valta määrätä, minä ajankohtana asettajalla täytyy olla asetin hallussa varoja käytettävänään.
6 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi sallia asetin tekevän shekkiin varmentamista, vahvistamista, tarkastamista tai muuta vastaavaa lausumaa osoittavan merkinnän, kunhan vain merkinnälle ei anneta tunnustamisen vaikutusta, sekä määrätä tällaisen lausuman oikeusvaikutukset.
7 artikla.
Poikkeuksena yhteisen shekkilain 5 ja 14 artiklasta kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden määrätä, ettei sen alueella maksettavia shekkejä, joissa on merkintä "ei siirrettävä", voida maksaa muulle kuin sellaiselle haltijalle, joka on saanut sen tällaisin varauksin.
8 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden määrätä, saako shekin muissa kuin yhteisen shekkilain 6 artiklassa mainituissa tapauksissa asettaa asettajan itsensä maksettavaksi.
9 artikla.
Poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 6 artiklasta kukin korkea sopimuspuoli - sallikoonpa se shekkien asettamisen asettajan itsensä maksettavaksi tämän liitteen 8 artiklan mukaan säännönmukaisesti tai mainitun 6 artiklan mukaan vain, milloin on kysymys liikelaitoksesta, jolla on useita konttoreita, - pidättää itselleen oikeuden kieltää haltijalle maksettavaa shekkiä asettamasta asettajan lunastettavaksi.
10 artikla.
Poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 8 artiklasta kukin korkea sopimuspuoli varaa itselleen oikeuden sallia, että shekki asetetaan maksettavaksi kolmannen henkilön luona, joka ei harjoita pankkiliikettä.
11 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden olla sisäiseen lainsäädäntöönsä sisällyttämättä yhteisen shekkilain 13 artiklaa.
12 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden olla soveltamatta yhtäläisen shekkilain 21 artiklaa haltijalle maksettaviin shekkeihin.
13 artikla.
Kullakin korkealla sopimuspuolella on oikeus, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 26 artiklasta, sallia, että shekkitakaus sen alueella annetaan erityisin asiakirjoin, jossa antamispaikkakunta on mainittuna.
14 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli varaa itselleen oikeuden pidentää yhtäläisen shekkilain 29 artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua määräaikaa ja vahvistaa esittämisajat, mikäli se koskevat sen yliherruuden tai vallan alaisia alueita.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 29 artiklan toisesta kappaleesta, pidentää eri maanosissa tai muun maanosan kuin Euroopan eri maissa asetettujen ja maksettavien shekkien sanotussa kappaleessa säädettyjä määräaikoja.
Kaksi tai useampi korkeista sopimuspuolista voi, mitä tulee niiden alueilla asetettuihin ja maksettaviin shekkeihin, keskenään sopia yhtäläisen shekkilain 29 artiklan toisessa kappaleessa säädettyjen määräaikain pidentämisestä.
15 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli voi, yhtäläisen shekkilain 31 artiklan soveltamiseksi, määrätä, mitä laitoksia sen sisäisen lainsäädännön mukaan on pidettävä selvittelytoimistoina.
16 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 32 artiklasta, omalla alueellaan maksettavien shekkien suhteen:
a) sallia shekin peruuttamisen jo ennen esittämisajan päättymistä; ja
b) kieltää shekin peruuttamisen esittämisajan päätyttyäkin.
Sen lisäksi kukin korkea sopimuspuoli saa määrätä toimeenpiteet, joihin on ryhdyttävä, kun shekki on varastettu tai joutunut hukkaan, sekä näiden toimenpiteiden oikeusvaikutukset.
17 artikla.
Kullakin korkealla sopimusvaltiolla on, jos se tarpeelliseksi havaitsee, poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka vaikuttavat sen valtion rahan kurssiin, valta alueellaan maksettavien shekkien osalta säätää poikkeus yhtäläisen shekkilain 36 artiklassa olevasta maksun todellista suorittamista ulkomaan rahana koskevasta määräyksestä. Samaa sääntöä sovelletaan mitä tulee ulkomaan rahana maksettavien shekkien asettamiseen jonkin valtion alueella.
18 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 37, 38 ja 39 artiklasta, sisäisessä lainsäädännössään omaksua ainoastaan viivatut shekit tai ainoastaan tiliin vietävät shekit. Kuitenkin on ulkomaalla asetettuja viivattuja ja tiliin vietäviä shekkejä, jotka ovat asetetut maksettaviksi kysymykseen tulevan sopimuspuolen alueella, siellä käsiteltävä vastaavasti tiliin vietävinä ja viivattuina shekkeinä.
Kullakin korkealla sopimuspuolella on niinikään valta määrätä millaisin merkinnöin sen sisäisen lainsäädännön mukaan on ilmaistava, että shekki on tiliin vietävä shekki.
19 artikla.
Kysymys, onko shekin haltijalla erityinen oikeus katteeseen ja mitä vaikutuksia tästä oikeudesta johtuu, jää yhtäläisen shekkilain ulkopuolelle.
Samoin on kaikkien muihin sellaisiin suhteisiin kohdistuvien kysymysten laita, jotka ovat olleet shekin asettamisen perustana.
20 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden olla asettamatta asettajaan kohdistuvan takautumiskanteen säilyttämisen ehdoksi shekin esittämistä ja protestin oton tai siihen verrattavan toteamisen tapahtumista määräajassa niin myös oikeuden määrätä tällaisen takautumiskanteen oikeusvaikutukset.
21 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen vallan alueellaan maksettavista shekeistä määrätä, että yhtäläisen shekkilain 40 ja 41 artiklassa takautumiskanneoikeuden säilymisen ehdoksi säädetty maksamisesta kieltäytymisen toteaminen on aina tapahtuva protestilla eikä toimenpitein, jotka yhteisessä shekkilaissa on siihen rinnastettu.
Kukin korkea sopimuspuoli saa niinikään määrätä että yhtäläisen shekkilain 40 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitut todistukset on merkittävä julkiseen rekisteriin protestista säädetyssä määräajassa.
22 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 42 artiklan säännöksistä, säilyttää tai saattaa voimaan sellainen virallinen tiedoitusmenetelmä, että notarin tai muun viranomaisen, jonka tehtäviin maan lakien mukaan kuuluu protestin toimittaminen, tulee tiedoittaa protesti kirjallisesti niille shekkivelallisille, joiden osoitteet joko ovat shekkiin merkityt tahi protestin toimittaja tietää tai protestia vaativa henkilö ilmoittaa. Tiedoituskulut on lisättävä protestikuluihin.
23 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi shekeistä, jotka ovat sen alueella niin asetetut kuin maksettavatkin, määrätä, että sen koron sijasta, joka mainitaan yhtäläisen shekkilain 45 artiklan 2 kohdassa ja 46 artiklan 2 kohdassa, on suoritettava tämän korkean sopimuspuolen alueella voimassaoleva laillinen korko.
24 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen shekkilain 45 artiklan säännöksistä, saattaa omassa lainsäädännössään voimaan sellaisen määräyksen, että shekin haltija voi vaatia siltä, jota vastaan hän nostaa takautumisvaateen, shekkiprovisionia, jonka suuruus on sanotussa lainsäädännössä määrättävä.
Samanlainen määräys saatakoon, poikkeuksensa yhtäläisen shekkilain 46 artiklasta, antaa sen henkilön osalta, joka shekin lunastettuaan vaatii sen määrää hänelle shekistä vastuussa olevilta.
25 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että milloin shekkioikeus on sen säilyttämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden laiminlyömisen johdosta menetetty tai shekkisaatava vanhentunut, kannevalta sen sopimuspuolen alueella säilyy asettajaa vastaan, joka ei ole toimittanut katetta, tahi asettajaa tai siirtäjää vastaan, joka on saanut epäoikeutettua voittoa.
26 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen asiana on lainsäädännössään määrätä ne seikat, joiden nojalla sen tuomioistuinten käsiteltävien shekkisaatavien vanhentuminen keskeytyy tai jätetään laskematta.
Muut korkeat sopimuspuolet saavat määrätä, millä ehdoin tunnustavat sellaiset seikat tehoisiksi. Samoin on sen kysymyksen laita, millainen vaateen vireillepano on katsottava sen vanhentumisajan alkukohdaksi, joka mainitaan yhtäläisen shekkilain 52 artiklan toisessa kappaleessa.
27 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus määrätä, että eräät arkipäivät ovat laillisten pyhäpäivien veroisia, mitä tulee shekin maksettavaksi esittämiseen ja muihin shekkiä koskeviin toimenpiteisiin.
28 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus poikkeustapauksissa antaa yleislaatuisia määräyksiä, joilla pidennetään niin maksuaikaa kuin takautumisvaateen säilymiseen tarpeellisten toimenpiteiden määräaikoja.
29 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen asiana on yhtäläisen shekkilain soveltamiseksi määrätä, mitä pankilla tarkoitetaan sekä mitä henkilöitä tai laitoksia on niiden toiminnan laadun perusteella pidettävä pankin veroisina.
30 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden olla kokonaan tai osaksi soveltamatta yhtäläistä shekkilakia postishekkeihin sekä setelipankkien, yleisten rahastojen tai yleisten luottolaitosten antamiin erikoisshekkeihin, mikäli tällaisista asiakirjoista on olemassa erikoismääräyksiä.
31 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista sitoutuu tunnustamaan ne määräykset, jotka jokin niistä on antanut tämän liitteen 1-13 artiklan, 14 artiklan ensimmäisen ja toisen kappaleen sekä 15 ja 16, 18-25, 27, 29 ja 30 artiklan nojalla.
Pöytäkirja.
Ryhtyessään allekirjoittamaan yhtäläisestä shekkilaista tänään tehtyä sopimusta ovat allekirjoittaneet, asianmukaisen valtuutuksen nojalla, sopineet seuraavista määräyksistä:
A.
Ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka eivät ehkä ole voineet ennen 1 päivää syyskuuta 1933 tallettaa mainitun sopimuksen ratifioimiskirjaa, sitoutuvat viidentoista päivän kuluessa sanotusta päivästä lähettämään liiton pääsihteerille osaltaan ilmoituksen ratifioimiskysymysksen tilasta.
B.
Jos 1 päivään marraskuuta 1933 ne sopimuksen voimaantulon edellytykset, jotka mainitaan VI artiklan ensimmäisessä kappaleessa, eivät ole täyttyneet, on Kansainliiton pääsihteerin kutsuttava koolle liiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Tämä kokous saa tehtäväkseen harkita tilannetta ja niitä toimenpiteitä, joihin se ehkä antaa aihetta.
C.
Korkeiden sopimuspuolten tulee heti, kun ne lainsäädäntötoimenpiteet, joihin ne sopimuksen toteuttamiseksi ryhtyvät, itsekunkin alueella käyvät voimaan, antaa niistä toisilleen tieto.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Genèvessä 19 päivänä maaliskuuta 1931 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Sopimus eräiden shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä.
Osapuolet, haluten hyväksyä säännöt eräiden shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä, ovat valtuutetuikseen valinneet:
(Luettelo valtuutetuista.)
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat toisiaan kohtaan jäljempänä mainittujen shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen ratkaisemiseksi soveltamaan seuraaviin artikloihin sisältyviä sääntöjä.
2 artikla.
Henkilön oikeus mennä shekkisitoumukseen määräytyy sen valtion lain mukaan, johon hän kuuluu. Jos tämä laki määrää asiassa sovellettavaksi toisen maan lakia, on tätä jälkimmäistä lakia noudatettava.
Jos jollakulla edellisessä kappaleessa mainitun lain mukaan ei ole oikeutta mennä shekkisitoumukseen, vastatkoon kuitenkin sellaisesta sitoumuksesta, milloin velvoittautuminen on tapahtunut maassa, jonka lain mukaan hänellä olisi ollut siihen oikeus.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on valta olla tunnustamatta päteväksi shekkisitoumusta, johon joku sen kansalaisista on mennyt ja joka vain tämän artiklan edellisen kappaleen nojalla katsottaisiin päteväksi muiden korkeiden sopimuspuolten alueella.
3 artikla.
Sen maan lain mukaan, missä shekki on maksettava, ratkaistaan, minkä henkilöiden maksettavaksi shekki voidaan asettaa.
Jos asiakirja edellämainitun lain mukaan, kun otetaan huomioon millainen henkilö siinä on asettina, on shekkinä mitätön, on siihen sellaisessa maassa merkittyjen sitoumusten, jonka laissa ei ole tällaista säännöstä, kuitenkin katsottava olevan päteviä.
4 artikla.
Shekkisitoumuksen muodon määrää sen maan laki, jossa sitoumus on allekirjoitettu; kuitenkin riittää, että maksupaikan lakia on noudatettu.
Jos shekkisitoumus ei ole pätevä edellisen kappaleen säännösten mukaan, mutta se kuitenkin on sen toisen maan lain mukainen, jossa jokin myöhempi sitoumus on merkitty shekkiin, ei aikaisemman sitoumuksen virheellinen muoto tee myöhempää sitoumusta mitättömäksi.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että shekkisitoumus, johon joku sen kansalaisista on mennyt ulkomailla ja joka muodon puolesta täyttää sen oman lainsäädännön vaatimukset, on sen sopimuspuolen alueella oleva pätevä toisen sen maan kansalaisen suhteen.
5 artikla.
Shekkisitoumuksen vaikutukset määräytyvät sen maan lain mukaan, missä velvoittautuminen on tapahtunut.
6 artikla.
Takautumisvaateen esittämisen määräaika lasketaan kaikkien shekkivelallisten osalta sen paikkakunnan lain mukaan, missä shekki on asetettu.
7 artikla.
Sen maan lain mukaan, missä shekki on maksettava, määräytyy:
1) Tuleeko shekin olla näytettäessä maksettava vai voidaanko se asettaa maksettavaksi määräaikana näyttämisen jälkeen sekä mikä vaikutus on shekin päiväämisellä oikeata asettamispäivää myöhemmäksi päiväksi;
2) esittämisaika;
3) voidaanko shekki tunnustaa, varmentaa, vahvistaa tai tarkastetuksi merkitä sekä tällaisen merkinnän vaikutus;
4) saako haltija vaatia osamaksua ja onko hänen otettava tällaista maksua;
5) voidaanko shekki viivata tai siihen merkitä sanat "vain tiliin vietäväksi" tai vastaava lausuma sekä viivauksen tai mainitunlaisen merkinnän vaikutus;
6) onko haltijalla erityinen oikeus katteeseen ja tämän oikeuden laatu;
7) voiko asettaja peruuttaa shekin tai ryhtyä muuhun toimeen sen maksamisen estämiseksi;
8) mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun shekki on joutunut hukkaan tai varastettu;
9) onko protesti tai siihen verrattava toteaminen tarpeen oikeuden säilyttämiseksi takautumiskanteeseen siirtäjiä; asettajaa ja muita shekkivelallisia vastaan.
8 artikla.
Protestin ottamisen tapa ja aika sekä muiden sellaisten toimenpiteiden suorittamistapa, jotka ovat shekkioikeuden käyttämisen tai säilyttämisen edellytyksenä, määräytyvät sen maan lain mukaan, jonka alueella protesti on otettava tai muut tarvittavat toimet suoritettava.
9 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden olla soveltamatta tähän sopimukseen sisältyviä kansainvälisyksityisoikeudellisia sääntöjä, milloin on kysymys:
1) shekkisitoumuksesta, johon joku on mennyt korkeain sopimuspuolten alueiden ulkopuolella;
2) laista, jota tässä sopimuksessa omaksuttujen sääntöjen mukaan olisi sovellettava, mutta joka ei ole voimassa missään sopimukseen liittyneessä valtiossa.
10 artikla.
Tämän sopimuksen määräyksiä ei korkeiden sopimuspuolten alueilla ole sovellettava shekkeihin, jotka on asetettu ennen sen voimaantuloa.
11 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, on päivättävä tänään tehdyksi.
Se voidaan myöhemminkin, 15 päivään heinäkuuta 1931, allekirjoittaa kunkin Kansainliiton jäsenen ja jokaisen siihen kuulumattoman valtion puolesta.
12 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat on ennen 1 päivää syyskuuta 1933 talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka tulee heti ilmoittaa niiden saannista kaikille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
13 artikla.
Vuoden 1931 heinäkuun 15 päivästä lähtien voi kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella, joka on talletettava sihteeristön arkistoon.
Pääsihteeri tiedoittaa tämän tallettamisen heti kaikille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
14 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun sen on ratifioinut tai siihen on yhtynyt seitsemän Kansainliiton jäsentä tai siihen kuulumatonta valtiota, joiden joukossa on oleva kolme sellaista liiton jäsentä, jotka ovat pysyvästi edustettuja neuvostossa.
Voimaantuloaika on yhdeksäskymmenes päivä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on tämän artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti saanut seitsemännen ratifioimiskirjan tai yhtymisilmoituksen.
Tehdessään 12 ja 13 artiklassa mainitut ilmoitukset Kansainliiton pääsihteerin on erikoisesti todettava, että tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ratifioimiset tai yhtymisilmoitukset on saatu.
15 artikla.
Ratifioiminen tai yhtyminen, joka tapahtuu sopimuksen tultua 14 artiklan mukaan voimaan, käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
16 artikla.
Tätä sopimusta ei voida sanoa irti ennenkuin kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan sen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion osalta, joka tahtoo sanoa sopimuksen irti. Irtisanonta käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on siitä saanut hänelle osoitetun ilmoituksen.
Jokainen irtisanonta on Kansainliiton pääsihteerin toimesta heti tiedoitettava kaikille Kansainliiton jäsenille ja liittoon kuulumattomille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Irtisanonnalla on vaikutusta ainoastaan sen liiton jäsenen tai liittoon kuulumattoman valtion osalta, jonka puolesta se on toimitettu.
17 artikla.
Kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio, jonka suhteen tämä sopimus on voimassa, saattaa, kun neljä vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, esittää Kansainliiton pääsihteerille pyynnön joidenkin tai kaikkien tämän sopimuksen määräysten tarkastettaviksi ottamisesta.
Jos sellaista pyyntöä, sittenkuin se on tiedoitettu muille liiton jäsenille tai sen ulkopuolella oleville valtioille, joiden kesken sopimus silloin on voimassa, kannattaa ennen yhden vuoden umpeen menoa vähintään kuusi niistä, tulee Kansainliiton neuvoston päättää, onko syytä kutsua koolle konferenssi asiaa käsittelemään.
18 artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi siihen yhtyessään julkilausua, etteivät sopimuksen hyväksyessään aio sitoutua mihinkään velvoituksiin, mitä tulee kaikkiin tai eräisiin niiden siirto- tai suojelusmaihin taikka niiden yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin; tällöin ei tätä sopimusta sovelleta niihin alueisiin, joihin tällainen lausuma kohdistuu.
Korkeat sopimuspuolet voivat vastedes ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa ruveta tätä sopimusta soveltamaan kaikkiin tai eräisiin sellaisiin alueisiin, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa puheena olleessa lausumassa. Tällöin sopimus käy sovellettavaksi ilmoituksessa mainittuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Korkeat sopimuspuolet voivat niinikään milloin hyvänsä ilmoittaa haluavansa lakkauttaa tämän sopimuksen soveltamisen kaikkiin tai joihinkin siirto- tai suojelusmaihinsa taikka yliherruudessaan tai huollossaan oleviin alueisiin; tällöin lakkaa sopimuksen soveltaminen sellaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueisiin vuoden kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
19 artikla.
Tämä sopimus on Kansainliiton pääsihteerin toimesta rekisteröitävä heti sen tultua voimaan.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen
Tehty Genèvessä 19 päivänä maaliskuuta 1931 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Pöytäkirja.
Ryhtyessään allekirjoittamaan eräiden shekkejä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä tänään tehtyä sopimusta ovat allekirjoittaneet, asianmukaisen valtuutuksen nojalla, sopineet seuraavista määräyksistä:
A.
Ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka eivät ehkä ole voineet ennen 1 päivää syyskuuta 1933 tallettaa mainitun sopimuksen ratifioimiskirjaa, sitoutuvat viidentoista päivän kuluessa sanotusta päivästä lähettämään liiton pääsihteerille osaltaan ilmoituksen ratifioimiskysymyksen tilasta.
B.
Jos 1 päivään marraskuuta 1933 ne sopimuksen voimaantulon edellytykset, jotka mainitaan 14 artiklan 1 kappaleessa, eivät ole täyttyneet, on Kansainliiton pääsihteerin kutsuttava koolle ne liiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Tämä kokous saa tehtäväkseen harkita tilannetta ja niitä toimenpiteitä, joihin se ehkä antaa aihetta.
C.
Korkeat sopimuspuolet tulevat heti, kun ne lainsäädäntötoimenpiteet, joihin ne sopimuksen toteuttamiseksi ryhtyvät, itsekunkin alueella käyvät voimaan, antamaan niistä toisilleen tiedon.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Genèvessä 19 päivänä maaliskuuta 1931 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
(Allekirjoitukset.)