Go to front page
Collection of treaties

9/1930

Collection of treaties

Treaties, acts bringing treaties into force, ministry announcements, and the digital Finnish Treaty Series from 1999 onward

Asetus Suomen - Portugalin kauppa- ja merenkulkusopimuksen voimaansaattamisesta.

Date of signature

Sittenkuin eräät Lissabonissa 8 päivänä maaliskuuta 1930 allekirjoitetun Suomen - Portugalin kauppa- ja merenkulkusopimuksen säännökset on 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetulla lailla hyväksytty, sopimus ratifioitu ja siitä 7 päivänä huhtikuuta 1930 tehty ilmoitus Lissabonissa, säädetään täten, ulkoasianministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus tulee voimaan 7 päivänä toukokuuta 1930.

Suomen - Portugalin kauppa- ja merenkulkusopimus.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Portugalin Tasavallan Presidentti, haluten kumpikin edistää Suomen ja Portugalin välisten taloudellisten suhteiden kehittymistä, ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä sopimuksen sekä ovat määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Suomen Lissabonissa olevan asiainhoitajan, Herra Niilo Orasmaan ja

Portugalin Tasavallan Presidentti:

Hänen Ylhäisyytensä Portugalin Tasavallan ulkoasiainministerin, Herra Fernando Augusto Brancon,

jotka, esitettyään toisilleen päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Suomesta peräisin oleville luonnon- tai teollisuustuotteille ei saa Portugaliin ja sen saarille tuotaessa missään tapauksessa panna korkeampia tulleja kuin mitä nyt tai vastedes sovelletaan suosituimpaan maahan.

Portugalin siirtomaissa suomalaisia tavaroita kohdellaan yhtä suopeasti kuin mistä tahansa muusta vieraasta maasta peräisin olevia tavaroita.

2 artikla.

Portugalin alueelta ja siihen kuuluvilta saarilta tai Portugalin siirtomaista peräisin oleville luonnon- tai teollisuustuotteille ei saa Suomeen tuotaessa missään tapauksessa panna korkeampia tulleja kuin mitä nyt tai vastedes sovelletaan suosituimpaan maahan.

3 artikla.

Suomi sitoutuu ostamaan Portugalista kaikki portugalilaisia erikoislajeja olevat viinit ja alkoholipitoiset juomat, jotka sille ovat välttämättömiä laillista kulutusta varten.

Soveltaakseen edellistä kohtaa Suomi sallii mainittujen portugalilaisten tuotteiden käyttämisen joko farmakopean mukaan tahi eläinten lääkkeinä tahi teknillistä tai tieteellistä tarvetta varten.

Mainittuja tuotteita pitää seurata alkuperätodistukset ja, jos suomalainen maahantuoja vaatii, Portugalin virallisten laboratorioiden antamat todistukset, että viinit ovat hyvää laatua ja asianomaisilta tuotantoseuduilta peräisin.

Suomen hallitus tunnustaa, että viinimerkit "porto" (Port, Oporto, Portwine, Portwein ja samanlaisia nimiyhdistelmiä), "madeira" (Madère, Madeirawine, Madeirawein ja samanlaisia nimiyhdistelmiä), "Setubalin muskatelli" ja "carcavelos" ovat paikkakuntamerkkejä ja kuuluvat yksinomaan portugalilaisilla seuduilla, vastaavasti Dourossa, Madeira-saarella, Setubalissa ja Carcaveloksessa viljellyille viineille, ja se sitoutuu voimassaolevan sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti nostamaan syytteet näiden merkkien väärinkäyttämisestä viineille, jotka eivät ole peräisin mainituilta seuduilta.

Näitä määräyksiä on sovellettava myöskin silloin kun paikallisnimityksen lisäksi ilmaistaan nimi, todellinen alkuperäpaikka tai käytetään sanontaa "lajia", "laatua", "tapaa" tai mitä tahansa muuta sanontaa, joka voi kaupassa saattaa tavaran todellisen alkuperän epäilyksenalaiseksi.

Syytteeseenpano tapahtuu joko tullihallituksen toimesta tai yleisen syyttäjäviraston tai asianomaisen yksityisen tai yhtiön vaatimuksesta, kummankin maan asianomaisen lainsäädännön mukaisesti.

Suojellakseen toisesta sopimusmaasta peräisin olevia luonnon- ja teollisuustuotteita kaikenlaiselta epälojaalilta kilpailulta ja väärien alkuperänimitysten käytöltä, sitoutuu kummankin maan hallitus ryhtymään viipymättä ja korvauksetta kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita se on sitoutunut tai vastedes sitoutuu soveltamaan jonkun muun maan tuotteisiin.

4 artikla.

Suomi sitoutuu varaamaan portugalilaisille viineille kohtuullisen prosentittaisen tuontimäärän, jos se, muuttaen nykyään vallitsevaa järjestelmää, sitoutuisi mistä kolmannesta maasta tahansa ostamaan määräerän viinejä ja alkoholipitoisia juomia.

5 artikla.

Kumpikin sopimuspuoli sitoutuu olemaan voimaansaattamatta tai ylläpitämättä mitään toiseen sopimuspuolen kohdistuvaa tuonti- tai vientikieltoa tai -rajoitusta jota ei samalla tavalla sovelleta samojen tuotteiden tuontiin tai vientiin minkä muun tahansa yhtäläisessä asemassa olevan maan kanssa käytävässä kaupassa.

6 artikla.

Tämän sopimuksen suosituimmuusmääräykset eivät koske etuja, mitkä on myönnetty tai vastedes myönnetään naapurivaltioille rajaliikenteen helpottamiseksi.

Suomi sitoutuu olemaan mainittujen määräysten nojalla vaatimatta erikoisoikeuksia, etuja tai vapauksia, jotka Portugal on myöntänyt tai vastedes myöntää joko Espanjalle tai Brasilialle.

Samaten Portugal sitoutuu olemaan vaatimatta mitään tullietuutta tai minkäänlaista helpotusta, jonka Suomi on myöntänyt tai saattaa myöntää Virolle, säilyttääkseen perinnäiset suhteensa tähän maahan, niin kauan kuin näitä etuja ei ole myönnetty millekään kolmannelle maalle.

7 artikla.

Kaikessa, mikä koskee kauppamerenkulkua, luotsi-, majakka-, satama- ja muita merenkulkumaksuja, sopimuspuolet takaavat vastavuoroisesti toisilleen suosituimmuuden, lukuunottamatta kuitenkaan niitä luotsinottovelvollisuutta koskevia etuja, jotka Suomi on myöntänyt tai vastedes myöntää Ruotsille merenkulun suhteen pohjoispuolella 59 astetta pohjoista leveyttä, sekä niitä etuja, jotka Suomi on myöntänyt tai vastedes myöntää Venäjälle kalastuksen ja hylkeenpyynnin suhteen aluevesillään Pohjoisella Jäämerellä.

Suosituimmuus taataan Suomen merenkululle myös Portugalin siirtomaissa.

8 artikla.

Edelläolevat määräykset muodostavat Suomen ja Portugalin välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen, joka ratifioidaan kummankin maan lainsäädännön mukaisesti. Tämä sopimus tulee voimaan 30:ntenä päivänä siitä, kun Suomen ratifioimisesta on tehty ilmoitus Lissabonissa, ja pysyy voimassa vuoden ajan viimemainitusta päivästä lukien.

Ellei kumpikaan sopimuspuoli ole kolmea kuukautta ennen tämän määräajan umpeenkulumista irtisanonut sopimusta, pysyy se hiljaisella suostumuksella voimassa, kunnes kolme kuukautta on kulunut siitä päivästä, jona jompikumpi korkea sopimuspuoli on sen irtisanonut.

Vakuudeksi täysivaltaiset edustajat, asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin kahtena kappaleena Lissabonissa 8 päivänä maaliskuuta 1930.

Top of page