Go to front page
Statute Book of Finland

1027/2024

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta

Type of statute
Asetus
Date of Issue
Date of publication
Statutes of Finland
Säädösteksti

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään rakentamislain (751/2023) 38 §:n 4 momentin, 61 §:n 2 momentin ja 118 §:n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 38 §:n 4 momentti ja 61 §:n 4 momentti laissa 897/2024, seuraavasti:

1 lukuRakennuksen ilmastoselvitys

1 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

arviointijaksolla ajanjaksoa, jolle vähähiilisyyden arviointi tehdään;

2)

eloperäisellä hiilivarastolla tuotteeseen tai materiaaliin vähintään sadan vuoden ajaksi suunniteltua varastoitunutta sellaiseen ilmakehästä yhteyttämisen kautta eloperäiseen materiaaliin sitoutunutta hiiltä, jonka korjuulla ei ole pysyvästi heikennetty ekosysteemin hiilinielua ja jonka eloperäinen raaka-aine on vastuullisesti tuotettu;

3)

karbonatisoitumisella kemiallista reaktiota, jossa ilmakehän hiilidioksidi sitoutuu käytöstä poistettuun sementtipohjaiseen rakennusmateriaaliin enintään sadan vuoden aikana; ja

4)

teknisellä hiilivarastolla tuotteeseen tai materiaaliin vähintään sadan vuoden ajaksi suunniteltua varastoitunutta ilmakehästä tai teollisuudesta poistettua hiilidioksidia.

2 §Vähähiilisyyden arviointi

Ilmastoselvitykseen sisältyvän rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnin on perustuttava tässä asetuksessa tarkemmin säädettyyn rakentamislain (751/2023) 38 §:ssä tarkoitettuun rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään.

Vähähiilisyyden arvioinnin on sisällettävä sekä hiilijalanjäljen että hiilikädenjäljen arviointi.

Arvioinnin on sisällettävä:

1) 

rakennustuotteiden valmistus;

2) 

rakennustuotteiden kuljetus;

3) 

työmaan toiminnot;

4) 

rakennuksen käytön aikaiset rakennustuotteiden vaihdot;

5) 

rakennuksen energian käyttö;

6) 

rakennuksen purkaminen;

7) 

purkujätteen kuljetukset;

8) 

purkujätteen käsittely;

9) 

purkujätteen loppusijoitus; sekä

10) 

mahdolliset ilmastohyödyt, joita voi syntyä rakennushankkeen myötä.

Rakentamisluvassa tai aloituskokouksessa sovitun vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjan yhteenveto-osaan siitä, että rakennustyö vastaa ilmastoselvityksessä esitettyä.

3 §Vähähiilisyyden arvioinnin kohde

Vähähiilisyyden arvioinnin kohteena ovat rakennus ja rakennuspaikka. Rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnin on katettava liitteessä 1 tarkoitetut rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytetyt alue-, rakenne- ja tilaosien sisältämät rakennustuotteet sekä tekniset järjestelmät. Vähähiilisyyden arviointi ei kuitenkaan saa sisältää työmaata varten tarvittavia väliaikaisia tiloja, telineitä ja suojauksia.

Vähähiilisyyden arvioinnin on perustuttava liitteessä 1 tarkoitettujen rakennustuotteiden sisältämiin materiaaleihin ja niiden määriin.

Taloteknisten järjestelmien osalta vähähiilisyyden arvioinnin on perustuttava kansallisen päästötietokannan tyypillisiä rakennuksia kuvaaviin määrätietoihin. Kansallisen päästötietokannan talotekniikan tyypillisiä määrätietoja voidaan korvata kokonaan tai osittain todellisilla määrätiedoilla.

4 §Vähähiilisyyden arviointijakson pituus

Uuden rakennuksen käyttövaiheen vähähiilisyyden arviointijakso on rakentamisen jälkeen ensimmäiset 50 vuotta.

5 §Vähähiilisyyden arvioinnissa käytettävät tiedot

Uuden rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on perustuttava joko rakentamislain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen päästötietokannan hiilijalan- ja hiilikädenjäljen tietoihin tai yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyihin ympäristöominaisuustietoihin.

Arvioinnin on pohjauduttava arviointihetkellä käytössä olevaan tuotanto-, kierrätys- ja energiateknologiaan sekä arviointihetkellä tiedossa oleviin muutoksiin, jotka tulevaisuudessa koskevat energiaa ja rakennus- ja purkujätteiden käsittelyä.

2 lukuHiilijalanjälki

6 §Hiilijalanjäljen arviointi

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ilmastoselvitystä varten arvioidaan uuden rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. Ennen rakennuksen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen aiheutuvat eloperäiset sekä fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2e) sekä näiden poistumat on laskettava kaavalla:

C jalanjälki = GWP valmistus + GWP vaihdot + GWP jätteenkäsittely + GWP loppusijoitus + GWP kuljetukset + GWP työmaa + GWP käyttöenergia

jossa:

C jalanjälki on rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki;

GWP valmistus on rakennustuotteiden raaka-aineiden hankinnasta (A1), niiden kuljetuksista (A2) ja valmistuksesta (A3) aiheutuva kasvihuonekaasujen nettopäästö;

GWP vaihdot on rakennustuotteiden vaihdoista aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (B4);

GWP jätteenkäsittely on rakennustyömaalla (A5), rakennustuotteita vaihdettaessa (B4) ja purkutyömaalla (C3) syntyvän rakennus- ja purkujätteen käsittelystä aiheutuva kasvihuonekaasupäästö;

GWP loppusijoitus on rakennus- ja purkujätteen loppusijoituksesta aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (A5, B4, C4);

GWP kuljetukset on rakennustuotteiden kuljetuksista valmistuspaikalta rakennustyömaalle (A4, B4) ja rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista purkupaikalta jätteenkäsittelyyn aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (A5, B4, C2);

GWP työmaa on rakennustyömaalla (A5), rakennustuotteita vaihdettaessa (B4) ja purkutyömaalla (C1) kulutetusta energiasta aiheutuva kasvihuonekaasupäästö;

GWP käyttöenergia on rakennuksen käytön aikana kulutetusta energiasta aiheutuva kasvihuonekaasupäästö (B6).

7 §Rakennustuotteiden valmistus

Rakennuksen kantavien ja täydentävien rakenteiden, talotekniikan keskeisten osien ja rakennuspaikan rakenteiden sisältämien rakennustuotteiden valmistuksen hiilijalanjäljen (GWP valmistus ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin.

Arvioinnin on sisällettävä liitteessä 1 tarkoitettujen rakennusosien ja tuotteiden valmistuksen hiilijalanjälki.

Rakennustuotteiden valmistuksen hiilijalanjäljen arviointi ei kuitenkaan sisällä:

1) 

rakennuspaikalta purettavien vanhojen rakennustuotteiden valmistuksen hiilijalanjälkeä takautuvasti;

2) 

rakennuspaikalle jäävien vanhojen rakennustuotteiden valmistuksen hiilijalanjälkeä takautuvasti;

3) 

muualta ylijääneen tai uudelleen käytetyn rakennustuotteen, tilaelementin valmistuksen ja uudelleenkäytön valmistelun hiilijalanjälkeä; eikä

4) 

suoraan rakennuspaikalta hyödynnettävien luonnonmateriaalien käytön valmistelun hiilijalanjälkeä.

8 §Rakennustuotteiden vaihdot

Rakennustuotteiden vaihtojen hiilijalanjäljen (GWP vaihdot ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin. Vaihtojen hiilijalanjäljen laskennan on sisällettävä kaikki ne rakennustuotteiden vaihdot, jotka kuuluvat 3 §:n mukaan arvioinnin kohteeseen ja jotka tapahtuvat 50 vuoden arviointijakson aikana.

Arvioinnin on sisällettävä rakennustuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen sekä vaihdetun tuotteen purkamisen, kuljetuksen ja jätteenkäsittelyn hiilijalanjälki. Arviointi ei kuitenkaan sisällä rakennuksen elinkaaren aikana tehtäviä laajamittaisia korjauksia eikä odottamattomista rikkoontumisista aiheutuvia rakennustuotteiden vaihtoja.

Jos rakennuksesta vaihdetaan 50 vuoden arviointijakson aikana 7 §:n 3 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja tuotteita tai materiaaleja, niiden vaihtojen arvioinnin on perustuttava oletukseen, että ne vaihdetaan arviointihetkellä yleisesti markkinoilla saatavilla oleviin vastaaviin tuotteisiin ja materiaaleihin.

9 §Rakennus- ja purkumateriaalin käsittely

Rakennuksen työmaavaiheessa, rakennustuotteita vaihdettaessa ja elinkaaren lopulla aiheutuvan rakennus- ja purkumateriaalin jätteenkäsittelyn hiilijalanjäljen (GWP jätteenkäsittely ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin.

Arviointiin on sisällytettävä purettavien rakennusten, rakenteiden tai materiaalien jätteenkäsittelyn hiilijalanjälki. Rakennuspaikalta pois siirrettävä ja muualla uudelleenkäytettävä rakennus tai rakenne ei kuitenkaan sisälly arviointiin.

Uuden rakennuksen rakennus- ja purkujätteen oletusmäärä on sama kuin rakennustuotteiden määrä rakentamisvaiheessa. Rakennus- ja purkujätteen käsittelyvaiheen on sisällettävä rakennustuotteen eloperäistä tai teknistä hiilisisältöä vastaava kasvihuonekaasupäästö.

10 §Rakennus- ja purkujätteen loppusijoitus

Rakennuksen työmaavaiheessa, rakennustuotteita vaihdettaessa ja elinkaaren lopulla aiheutuvan rakennus- ja purkujätteen loppusijoituksen hiilijalanjäljen (GWP loppusijoitus ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin.

Arvioinnin on sisällettävä 9 §:ssä tarkoitetut rakennus- ja purkujätteet. Rakennus- ja purkujätteiden kasvihuonekaasuista tai muista tekijöistä aiheutuvan ilmaston lämpenemisen tai viilentymisen arviointijakso on 100 vuotta. Arviointijakso alkaa 4 §:ssä tarkoitetun 50 vuoden arviointijakson päätyttyä.

11 §Kuljetukset

Rakentamisvaiheen tai purkuvaiheen kuljetuksista aiheutuvan hiilijalanjäljen (GWP kuljetukset ) arvioinnin on sisällettävä kaikkien rakennuksen elinkaaren aikana tarvittavien rakentamiseen, rakennusosien vaihtoon, purkamiseen sekä rakennus- ja purkujätteen käsittelyyn liittyvien kuljetusten aiheuttama hiilijalanjälki. Arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan taulukkoarvoihin tai vaihtoehtoisesti hankekohtaiseen laskentaan.

Jos arviointi tehdään hankekohtaisesti, sen on perustuttava jokaiselle kuljetukselle erikseen tehdylle laskelmalle. Hankekohtaisen laskennan on pohjauduttava kaavaan:

8264

Arviointi ei kuitenkaan sisällä rakennuskoneiden kuljetuksia, rakennustyöntekijöiden matkoja työmaalle eikä rakennuksen käyttöön liittyvää liikennettä.

12 § Työmaatoiminnot

Työmaatoimintojen hiilijalanjäljen arvioinnin on sisällettävä kulutetusta energiasta aiheutuva hiilijalanjälki, joka aiheutuu:

1)

rakennustyömaalla ja rakennustuotteita vaihdettaessa;

2)

rakentamisen ja rakennustuotteiden vaihtojen työmaihin mahdollisesti liittyvästä purku- ja raivaustoiminnasta; ja

3)

rakennuksen elinkaaren lopulla tapahtuvasta purkamisesta.

Työmaatoimintojen hiilijalanjäljen arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan taulukkoarvoihin tai vaihtoehtoisesti hankekohtaiseen laskentaan.

Työmaatoimintojen ostoenergiasta ja polttoaineista aiheutuvan hankekohtaisen hiilijalanjäljen arvioinnin on perustuttava jokaiselle energiamuodolle erikseen tehdylle laskelmalle. Hankekohtaisen laskelman on pohjauduttava kaavaan:

8266

Työmaan väliaikaisten tilojen aiheuttaman hiilijalanjäljen arvioinnin on sisällettävä kaikki niissä kulutettu energia. Sellaisten työmaan väliaikaisten tilojen sekä aputoimintojen, jotka palvelevat useampia eri rakennuksia, arvioinnin on perustuttava niiden työmaakäytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen jakamiseen suhteessa väliaikaisten tilojen palvelemien rakennushankkeiden nettopinta-alaan.

13 §Energian käyttö rakennuksessa

Rakennuksen käytön aikaisesta energiankulutuksesta aiheutuva hiilijalanjäljen (GWPkäyttöenergia) arviointi on tehtävä 50 vuoden arviointijaksolle. Energian käytön hiilijalanjäljen laskennan on pohjauduttava kaikkina arviointijakson vuosina käytettyjen eri energiamuotojen hiilijalanjälkien yhteenlaskettuun summaan seuraavan kaavan mukaisesti:

8268

Rakennuksen energian käyttö on laskettava alkavaksi rakennuksen suunnitellusta käyttöönottovuodesta, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rakentamisluvan hakemisesta. Energian käytön arviointi ei kuitenkaan sisällä rakennuspaikalta mahdollisesti purettavien rakennusten aikaisempaa energian käyttöä takautuvasti.

3 lukuHiilikädenjälki

14 §Hiilikädenjäljen arviointi

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ilmastoselvitystä varten arvioidaan uuden rakennuksen elinkaaren hiilikädenjälki. Hiilikädenjäljen arvioinnin on sisällettävä ainoastaan sellaiset vältetyt ja poistetut kasvihuonekaasupäästöt, joita ei aiheutuisi ilman rakennushanketta.

Ennen rakennuksen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen vältettyjen sekä poistettujen kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnin (kgCO2e) on sisällettävä seuraavat hiilikädenjäljen osatekijät:

1)

rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäytöllä vältetty kasvihuonekaasupäästö

(GWP uudelleenkäyttö );

2)

rakennusosien ja -tuotteiden sisältämien materiaalien kierrätyksellä vältetty kasvihuonekaasupäästö (GWP kierrätys );

3)

rakennuksessa tai rakennuspaikalla tuotetulla ylimääräisellä uusiutuvalla energialla vältetty kasvihuonekaasupäästö (GWP uusiutuva energia );

4)

rakennustuotteiden pitkäaikaisen eloperäisen tai teknisen hiilivaraston kautta vältetty kasvihuonekaasupäästö (GWP hiilivarasto ); sekä

5)

karbonatisoitumisen kautta ilmakehästä poistettu hiilidioksidi (GWP karbonatisoituminen ).

Jos jokin hiilikädenjäljen 2 momentissa tarkoitettu osatekijä on merkityksetön rakennushankkeen vähähiilisyyden kannalta, voidaan se jättää arvioimatta. Hiilikädenjäljen osatekijöitä ei lasketa yhteen, eikä niitä vähennetä hiilijalanjäljestä.

15 §Uudelleenkäyttö

Rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäytön hiilikädenjäljen (GWP uudelleenkäyttö ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin.

Hiilikädenjäljen arvioinnin on katettava ne rakennusosat ja -tuotteet, jotka sisältyvät 9 §:n mukaisen rakennus- ja purkujätteen käsittelyn hiilijalanjäljen arviointiin.

16 §Kierrätys

Rakennusosien ja -tuotteiden sisältämien materiaalien kierrätyksen hiilikädenjäljen (GWP kierrätys ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksytyn yhtenäisen menetelmän perusteella määritettyihin tietoihin.

Hiilikädenjäljen arvioinnin on katettava ne rakennusosat ja -tuotteet, jotka sisältyvät 9 §:n mukaisen rakennus- ja purkujätteen käsittelyn hiilijalanjäljen arviointiin.

17 §Ylimääräinen uusiutuva energia

Rakennuksessa, rakennuspaikalla taikka rakennuspaikan lähellä sijaitsevalla energiantuotannolla, johon on kiinteä siirtoyhteys, tuotetun rakennuksen ylimääräisen uusiutuvan energian hiilikädenjäljen arvioinnin on perustuttava uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen mukaiseen laskentaan sekä kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyihin tietoihin sekä laskentaan kaavalla:

8270

Rakennuksen käytön aikana sähkö- tai kaukolämpöverkkoon toimitetun ylimääräisen uusiutuvan energian hiilikädenjäljen arvioinnin on perustuttava ylijäävän uusiutuvan energian määrän arviointiin kilowattitunteina 50 vuoden arviointijaksolta.

Rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnin on sisällettävä ylimääräisen uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittavan laitteiston elinkaaren hiilijalanjälki sekä ylimääräisen uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittavan lähellä sijaitsevan energiantuotannon laitteiston elinkaaren hiilijalanjälki.

18 § Rakennustuotteiden hiilivarasto

Rakennustuotteiden eloperäisen tai teknisen hiilivaraston hiilikädenjäljen (GWP hiilivarasto ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyihin materiaalien hiilisisällön tietoihin.

Hiilikädenjäljen arvioinnin on katettava ne rakennusosat ja -tuotteet, jotka sisältyvät 9 §:n mukaisen rakennus- ja purkujätteen käsittelyn hiilijalanjäljen arviointiin ja jotka ovat suunniteltu pysymään osana rakennusta tai rakennuspaikkaa vähintään 100 vuoden ajan.

Fossiilisten tai erittäin hitaasti uusiutuvien materiaalien sisältämä hiili ei sisälly rakennustuotteiden hiilivarastoon, ellei se ole osa teknistä hiilivarastoa. Tuotteiden valmistuksen sivuvirtoja ja tuotantojätteitä sekä pakkauksissa, työmaan telineissä, muoteissa ja suojauksissa käytettyjä materiaaleja ei kuitenkaan sisällytetä eloperäiseen tai tekniseen hiilivarastoon.

19 §Karbonatisoituminen

Sementtipohjaisten materiaalien karbonatisoitumisen hiilikädenjäljen (GWP karbonatisoituminen ) arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan tai yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyihin tietoihin.

Karbonatisoitumisen arvioinnin on katettava ainoastaan ne rakennusosat ja -tuotteet, jotka sisältyvät 9 §:n mukaisen rakennus- ja purkujätteen käsittelyn hiilijalanjäljen arviointiin, ja jotka kierrätyksen jälkeen rakennuksen elinkaaren ulkopuolella uudessa käyttökohteessa vaikuttavat kasvihuonekaasujen poistumiin.

Karbonatisoitumisen hiilikädenjäljen arvioinnin on pohjauduttava samoihin sementtityyppeihin kuin hiilijalanjäljen arvioinnissa on käytetty. Karbonatisoituminen on oletettava tapahtuvaksi vain niille sementtipohjaisille tuotteille, jotka ovat kosketuksissa ilman kanssa 10 §:n 2 momentin mukaisen arviointijakson ajan.

4 lukuTulosten esittäminen ilmastoselvityksessä

20 §Ilmastoselvityksen sisältö

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ilmastoselvitys sisältää yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa vähintään seuraavat tiedot:

1)

pysyvä rakennustunnus;

2)

rakennuksen käyttötarkoitusluokka tai -luokat;

3)

uuden rakennuksen lämmitetty nettoala;

4)

rakennuspaikan pinta-ala;

5)

vähähiilisyyden arvioinnin tulokset erikseen kullekin käyttötarkoitusluokalle sekä niiden summana yhteenlaskettuna;

6)

rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä;

7)

rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus;

8)

arviointiin sisältyvien kantavien rakenteiden pääasiallinen rakennusmateriaali;

9)

rakennuksen tavoitteellinen käyttöikä;

10)

arvioinnissa käytetyt laskentaohjelmistot;

11)

ilmastoselvityksen päiväys;

12)

selvityksen laatijan nimi.

21 §Vähähiilisyyden arvioinnin tulosten esittäminen ilmastoselvityksessä

Ilmastoselvityksen on sisällettävä vähähiilisyyden arvioinnin tulokset jokaiselle arvioitavalle rakennuksen elinkaaren vaiheelle jaoteltuna erikseen sekä rakennukselle että rakennuspaikalle seuraavan taulukon mukaisesti:

Hiilijalanjälki

Rakennus

Rakennuspaikka

A1–3 Rakennustuotteiden valmistus

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

A4 Kuljetukset

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

A5 Työmaatoiminnot

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

B4 Rakennustuotteiden vaihdot

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

B6 Energian käyttö

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

C1 Purkaminen

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

C2 Purkujätteen kuljetukset

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

C3 Purkujätteen käsittely

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

C4 Purkujätteen loppusijoitus

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

Hiilijalanjäljen loppusumma

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e yhteensä

kgCO 2 e yhteensä

Hiilikädenjälki

Rakennus

Rakennuspaikka

Uudelleenkäyttö

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a 

Kierrätys

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a 

Ylimääräinen uusiutuva energia

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a 

Tuotteiden hiilivarastovaikutus

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a 

Karbonatisoituminen

kgCO 2 e/m 2 /a

kgCO 2 e/m 2 /a 

kgCO 2 e tarkoittaa kasvihuonekaasuja ilmoitettuna hiilidioksidiekvivalenttikiloina ja pyöristettynä symmetrisesti yhden desimaalin tarkkuuteen;

m 2 rakennuksen lämmitettyä nettoalaa;

a tarkoittaa 50 vuoden mittaista arviointijakson pituutta vuosina.

Jos jokin hiilikädenjäljen osatekijöistä on arvioitu merkityksettömäksi, jätetään kohta tyhjäksi.

22 §Ilmastoselvityksen tulosten kohdistaminen eri käyttötarkoituksille

Uuden rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin tulokset on kohdistettava rakentamislain 38 §:n 1 momentin 1–9 kohdassa tarkoitetuille rakennusten käyttötarkoitusluokille.

Jos uudessa rakennuksessa on useampi kuin yksi käyttötarkoitusluokka, ilmastoselvityksen on sisällettävä arvioinnin tulokset eri käyttötarkoitusluokkien tilojen nettoalan suhteessa seuraavasti:

1) 

eri käyttötarkoituksiin kuuluvien tilojen rajalla olevien rakenteiden sisältämien rakennustuotteiden ja järjestelmien vaikutukset kohdistettuna eri käyttötarkoitusluokille;

2) 

eri käyttötarkoituksia yhteisesti palvelevien rakennustuotteiden ja järjestelmien vaikutukset kohdistettuna niille käyttötarkoitusluokille, joita ne palvelevat;

3) 

kuljetusten 11 §:n mukaiset vaikutukset kohdistettuna eri käyttötarkoitusluokille;

4) 

työmaiden 12 §:n mukaiset vaikutukset kohdistettuna eri käyttötarkoitusluokille; sekä

5) 

tiloissa käytettävän energian 13 §:n mukaiset vaikutukset kohdistettuna eri käyttötarkoitusluokille.

Jos rakennuksen tilan nettoala on alle 10 prosenttia koko rakennuksen nettoalasta tai rakennukseen sisältyvän tilan nettoala on alle 50 neliömetriä, rakennuksen tila voidaan laskea pinta-alaltaan suurimpaan käyttötarkoitusluokkaan kuuluvaksi. Jos rakennuksessa on tiloja, jotka eivät 3 §:n mukaisesti sisälly arviointiin, voidaan niiden osuus 2 momentissa tarkoitetuista vaikutuksista jättää arvioimatta. Rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnin tuloksia ei saa kohdistaa eri käyttötarkoitusluokille.

5 lukuRakennustuoteluettelo

23 §Rakennustuoteluettelon laatiminen

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakentamislupaa haettaessa laaditaan yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa oleva rakennustuoteluettelo.

Rakentamisluvassa tai aloituskokouksessa sovitun vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjan yhteenveto-osaan siitä, että rakennustyö vastaa rakennustuoteluettelossa esitettyä.

24 § Rakennustuoteluettelon sisältö

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustuoteluettelo sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1)

pysyvä rakennustunnus;

2)

rakennuksen käyttötarkoitusluokka tai -luokat;

3)

rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytettävät rakennustuotteet 25 §:n mukaisesti;

4)

rakennuksessa ja rakennuspaikalla hyödynnetyt rakennustuotteet tai rakennusosat 26 §:n mukaisesti;

5)

rakennustuoteluettelon päiväys; sekä

6)

rakennustuoteluettelon laatijan nimi.

Rakennustuoteluettelossa on esitettävä tiedot rakentamisessa käytettävistä tuotteista erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle.

25 §Rakennustuoteluettelon sisältämät rakennustuotteet

Rakennustuoteluettelon on sisällettävä tiedossa olevat vähintään pääpiirustustasoiset tiedot rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytettävistä alue-, rakenne- ja tilaosien sisältämistä rakennustuotteista. Luettelon on katettava rakennuksen osalta vähintään seuraavat rakennus- ja tilaosiin sisältyvät tiedossa olevat tuotteet:

1)

alapohja;

2)

runko;

3)

julkisivut;

4)

ovet ja ikkunat;

5)

ulkotasot ja parvekkeet;

6)

kattorakenteet;

7)

jako-osat;

8)

tilapinnat;

9)

tilavarusteet; ja

10)

hormit.

Luettelon on katettava rakennuspaikan osalta alue- ja rakennusosiin sisältyvistä tuotteista vähintään alueen rakenteet, päällysteet, tuennat sekä perustukset. Rakennustuotteiden luetteloinnin on perustuttava kappalemääriin, massaan tai muihin määrätietoihin.

Luettelo ei kuitenkaan sisällä sellaisia rakennustuotteita, jotka ovat olleet rakennuspaikalla ennen rakentamisluvan hakemista ja joita ei ole uudelleenkäytetty tarkasteltavassa rakennushankkeessa taikka jotka rakentamisen yhteydessä poistetaan rakennuspaikalta.

26 §Rakennustuotteiden ja materiaalien hyödyntäminen

Rakennustuoteluettelon on sisällettävä loppukatselmusvaiheessa kappalemäärät, massat tai muut määrätiedot uudelleenkäytetyistä ja muualta ylijääneistä rakennustuotteista sekä kierrätetyistä materiaaleista, jotka on hyödynnetty 25 §:ssä tarkoitetuissa rakennustuoteluetteloon sisältyvissä rakennusosissa, jos ne vähentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä vähäistä merkittävämmin.

Uudelleenkäytettyjä ja muualta ylijääneitä rakennustuotteita sekä kierrätysmateriaaleja koskevien määrätietojen on perustuttava joko rakennuksen toteutuneisiin rakennusratkaisuihin, yleisesti hyväksyttyä menetelmää käyttäen määriteltyihin tuotekohtaisiin materiaalitietoihin tai kansallisen päästötietokannan tietoihin.

6 lukuVoimaantulo ja siirtymäsäännökset

27 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olleeseen rakentamislupahakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1

Helsingissä 23.12.2024

Ympäristö- ja ilmastoministeriKai MykkänenErityisasiantuntijaMaria Tiainen

Liite 1

Sisältyy vähähiilisyyden arviointiin

Ei sisälly vähähiilisyyden arviointiin

Rakennus

Rakennuspaikka

Alueosat

– Maaosat

– Kaivannot ja kanaalit

– Tuennat

– Alueen varusteet

– Päällysteet

– Tuotteiden pakkaukset

– Alueen rakenteet

– Työmaata varten tarvittavat väliaikaiset tilat, telineet ja suojaukset

– Raivaukset

– Puut, muu kasvillisuus, maaperä ja vesistö

– Uuden rakennuksen tieltä purettavat rakenteet tai rakennukset

Rakennusosat

– Alapohjat

– Perustukset

– Tuotteisiin kuulumattomat erilliset naulat, ruuvit, liimat, tiivisteet, saumaukset ja muut kiinnikkeet

– Runko

– Savunpoistorakenteet

– Julkisivut, ovet ja ikkunat

– Tuotteiden pakkaukset

– Ulkotasot ja parvekkeet

– Kattorakenteet

Tilaosat

– Jako-osat (väliseinät, ovet, portaat)

– Listat ja kulmavahvikkeet

– Tilapinnat (lattiat, sisäkatot, seinät) pintakäsittelyineen

– Kaiteet

– Tilavarusteet (kiintokalusteet)

– Tilaopasteet

– Hormit ja tulisijat

– Tuotteisiin kuulumattomat erilliset naulat, ruuvit, liimat, tiivisteet, saumaukset ja muut kiinnikkeet

– Tuotteiden pakkaukset

Talotekniikka

– Lämmitysjärjestelmän pääosat

– Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat talotekniikan osat, jotka eivät palvele rakennusta vaan rakennuspaikkaa (esim. aluevalaistus tai ulkokatosten sähköjärjestelmä)

– Tietotekniset järjestelmät

– Vesi- ja viemärijärjestelmän pääosat

– Taloautomaation järjestelmät

– Ilmastointijärjestelmän pääosat

– Varavirtajärjestelmät

– Jäähdytysjärjestelmän pääosat

– Erilliset koneet ja laitteet

– Sprinklerijärjestelmän pääosat

– Tuotteiden ja laitteiden pakkaukset

– Sähköjärjestelmän pääosat

– Hissit ja liukuportaat

Top of page